Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Uhanalainen LUONTO

Aloittaja Magdaleena, toukokuu 06, 2019, 22:45:09

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 25, 2019, 11:05:26

Koska lisääntymisen yhtenä aiheuttajana on sen tuottama nautinto, niin pitää miettiä miten yhtä kivoja tuntemuksia aikaansaataisiin ilman riskiä lisääntymisestä. Huumeiden vapauttaminen ja pieni elektroninen aivosähköstimulaattori, joka liikuttaa juuri oikeita paikkoja aivoissa, siinä ratkaisu. Tosin vaarana voisi olla, että löytäisimme suuren osan väestöä passiivisina painelemassa stimulaattorinappia, aika pöllyssä. Näin ei kansantulo ja onnellisuus enää kasvaisi.

"Rottakokeissa" tuota on jo testattu ja hyväksi, öh, havaittu, siis rotat kyllä unohtivat syömisenkin painelleessan mielihyvänappulaa jatkuvasti.

Aivot ovat ilmeisen kehityskykyiset ja saman tomintaperusteen omaavat kaikilla olennoilla. Onhan hyönteisiltäkin löydetty samoja välittäjäaineita, jotka ihmisenkin aivoissa tuottavat mielihyvän ja tyytyväisyyden olotilan.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 25, 2019, 10:29:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 24, 2019, 21:05:22
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 23, 2019, 11:50:22
Saatumisen juurisyyt eivät pelkästään johdu siis kiinalaisten ja intialaisten, ynnä muiden aasian asukkaiden lisääntymisestä. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun intialaisen elin-ikä odote oli noin neljäkymmentä vuotta.
Tällä hetkellä se perusongelma taitaa olla se, että liian paljon ihmisiä käyttää kehittymättömän yhteiskunnan resursseja.
Onko ratkaisu siis resurssien lisääminen, vaiko väestönkasvun rajoittaminen terveelle tasolle?

Resussien lisääntyminen (jota tapahtuu kyllä jonkinverran silloin, kun bruttotulot glopaalisesti kasvavat) >Ei ole ratkaisu. Nykyisinkin länsimaat käyttävät siitä suurimman osan ja kehitysmaiden tuottamia resusseja viedään enenevässä määrin edelleen länteen ja kiinaan ja muihin maihin joissa tapahtuu sitä glopalisaation vahvistamaa tuotannon voimistumista.

Väestönkasvun rajoittaminen on sekin hankalaa, kiinassa on poikamiehiä sen vuoksi prosentuaalisesti ylimäärin ja silläkin on ikäviä seurauksia pidemmän päälle.
Kehitysmaat muutenkin kuluttavat henkeä kohden paljon, noin kolmekymmentä kertaa vähemmän, kun rikkaat maat, joten ongelma ei sinänsä ole pelkästään väkimäärä. Ehkä isompi ongelma tulevaisuudessa on "hyvinvoinnin" lisääntyminen kehittyvissä maissa.

Esim- noin miljardi ihmistä käyttää lentoliikenteen palveluja, entäs sitten jos sen määrä nousee vaikka kaksinkertaiseksi.
Niin, siitähän tulee ongelma, koska lentoliikenne ja laivaliikenne saastuttavat rutosti.
Länsimaissa ollaan paikoitellen saavuttamassa ympäristön suhteen tasapainoa, meillä ei Helsingissä, Turussa tai Kotkassa ole tuollaisia intialaisia jätelauttoja. Me koko ajan parannamme tilannettamme, mutta parantavatko nuo kehitysmaat? Liki kaikki maailman saastuttavimmista joista on kehitysmaissa, ja niitä tulee lisää, kun esim. Afrikan kaupungit kasvavat.

On meidänkin ongelmamme, mutta heidän vastuullaan.

Toope

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 25, 2019, 11:05:26
Oikea ratkaisu olisi geenimanipuloinnin (kuulemma täysin harmiton menetelmä) avulla saada ihmisen ruuansulatus käyttämään jätemuovia hyväkseen.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-10529880Kangasjärven mukaan jälkeenpäin ei ole edes mahdollista nähdä, onko perimää muokattu keinotekoisesti vai onko kyse vanhemmilta peritystä ominaisuudesta.

Ajatus ihmisten risteyttämisestä parempien ominaisuuksien toivossa on länsimaissa tabu.

– Ihmisten risteyttämiseen suhtaudutaan eri tavalla kuin kasvien tai tuotantoeläinten risteyttämiseen. Crispr-tekniikalla saadaan samat tulokset ilman varsinaista risteyttämistä, Kangasjärvi kuvailee.

Jonkinlainen uusi hajottajabakteeri ruuansulatuselimiin pitäisi ympätä, sellaisiahan on jo kehitelty. Hajotusprosessin nopeuttamiseksi sähköllä toimiva pieni apulaite voisi olla aluksi tarpeen.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-8745812Pullonkierrätyslaitoksen ulkopuolelta löytyi aiemmin tuntematon bakteeri, Ideonella sakaiensis 201-F6, joka kykenee tuottamaan PET-muovia hajottavia entsyymejä. Bakteeri pystyy siten käyttämään sitä energianlähteenään.

Myöhemmissä testeissä kävi ilmi, että bakteerit tuhosivat huonolaatuisen muovin kuudessa viikossa.

Kun muovit olisi syöty, voitaisiin ottaa käyttöön muunlaisia jätteitä, niitä kyllä riittää.

Eräs ratkaisu on tietysti vähentää ihmismassaa, ei siis välttämättä määrää, vaan kokoa. Miksi pitäisi olla kaksimetrinen, kun ihmiselle tyypilliset toiminnot hoituvat yhtä hyvin 140-senttiseltä? Satakiloinen kuluttaa yhtä paljon ja ehkä enemmänkin kuin kaksi 50-kiloista. Miksi isokokoisia miehiä pitää olla melkein yhtä paljon kuin naisia, vaikka lajin säilymisen vaatima lisääntyminen voidaan hoitaa vähemmälläkin ja laatua voidaan ylläpitää valvonnalla ja keinosiemennyksellä?

Koska lisääntymisen yhtenä aiheuttajana on sen tuottama nautinto, niin pitää miettiä miten yhtä kivoja tuntemuksia aikaansaataisiin ilman riskiä lisääntymisestä. Huumeiden vapauttaminen ja pieni elektroninen aivosähköstimulaattori, joka liikuttaa juuri oikeita paikkoja aivoissa, siinä ratkaisu. Tosin vaarana voisi olla, että löytäisimme suuren osan väestöä passiivisina painelemassa stimulaattorinappia, aika pöllyssä. Näin ei kansantulo ja onnellisuus enää kasvaisi.

Niin, tai sitten kehitysmaiden väestönsääntely voisi ratkaista ongelmiamme? Jokainen tietää, että Afrikan väestö uhkaa moninkertaistua vuosisatamme aikana. Ei tuo ole kehitystä, tuo on katastrofi. Vielä suurempi katastrofi olisi päästää heitä Eurooppaan.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 25, 2019, 19:56:30
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 25, 2019, 10:29:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 24, 2019, 21:05:22
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 23, 2019, 11:50:22
Saatumisen juurisyyt eivät pelkästään johdu siis kiinalaisten ja intialaisten, ynnä muiden aasian asukkaiden lisääntymisestä. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun intialaisen elin-ikä odote oli noin neljäkymmentä vuotta.
Tällä hetkellä se perusongelma taitaa olla se, että liian paljon ihmisiä käyttää kehittymättömän yhteiskunnan resursseja.
Onko ratkaisu siis resurssien lisääminen, vaiko väestönkasvun rajoittaminen terveelle tasolle?

Resussien lisääntyminen (jota tapahtuu kyllä jonkinverran silloin, kun bruttotulot glopaalisesti kasvavat) >Ei ole ratkaisu. Nykyisinkin länsimaat käyttävät siitä suurimman osan ja kehitysmaiden tuottamia resusseja viedään enenevässä määrin edelleen länteen ja kiinaan ja muihin maihin joissa tapahtuu sitä glopalisaation vahvistamaa tuotannon voimistumista.

Väestönkasvun rajoittaminen on sekin hankalaa, kiinassa on poikamiehiä sen vuoksi prosentuaalisesti ylimäärin ja silläkin on ikäviä seurauksia pidemmän päälle.
Kehitysmaat muutenkin kuluttavat henkeä kohden paljon, noin kolmekymmentä kertaa vähemmän, kun rikkaat maat, joten ongelma ei sinänsä ole pelkästään väkimäärä. Ehkä isompi ongelma tulevaisuudessa on "hyvinvoinnin" lisääntyminen kehittyvissä maissa.

Esim- noin miljardi ihmistä käyttää lentoliikenteen palveluja, entäs sitten jos sen määrä nousee vaikka kaksinkertaiseksi.
Niin, siitähän tulee ongelma, koska lentoliikenne ja laivaliikenne saastuttavat rutosti.
Länsimaissa ollaan paikoitellen saavuttamassa ympäristön suhteen tasapainoa, meillä ei Helsingissä, Turussa tai Kotkassa ole tuollaisia intialaisia jätelauttoja. Me koko ajan parannamme tilannettamme, mutta parantavatko nuo kehitysmaat? Liki kaikki maailman saastuttavimmista joista on kehitysmaissa, ja niitä tulee lisää, kun esim. Afrikan kaupungit kasvavat.

On meidänkin ongelmamme, mutta heidän vastuullaan.

Lainaus laulusta "kas, hyvin voi vain puolet maailmaa ja mässäilee, kun aikaa on."

>>>https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/47a84c02-4dc0-42fd-b39b-5571eeb1ea59






a4

EU:ssa on herätty kiinnittämään päättäjien huomiota myös laivaliikenteen suureen osuuteen päästöissä.
https://www.eea.europa.eu/fi/articles/keskiossa-lento-ja-laivaliikenteen-paastot

Toope

Edelläolevassa MTV3:n uutisessa mainittiin myös lentoliikenne:
LainaaIlmastonmuutosta nopeuttavien hiilidioksidipäästöjen kannalta ylivoimaisesti suurin saastuttaja on lentoliikenne. Vuoteen 2050 mennessä lentokoneiden arvioidaan aiheuttavan yli viidesosan kaikista maailman CO2-päästöistä.
Onko hiilidioksidi sitten kaikkein keskeisin ongelma, on eri asia.

kertsi

#98
Metsäteollisuuden takia Suomessa on soita ojitettu suhteessa enemmän kuin missään muussa maassa. Karuin seurauksin. Järvet täyttyvät lietteestä, jalokalakannat romahtavat. Ja turhaankin on ojitettu (jos esim. köyhä maaperä, jossa eivät puut sitten kasvakaan), yhteensä saman verran kuin Uudellamaalla on pinta-alaa.

Tuli tummat vedet (HS)
Tämä oli ennen kirkas mökkijärvi. Sitten soita ojitettiin, ja Naisjärvi meni lietteestä pilalle. Suomi on metsäojien supervalta. Se näkyy lähes kaikissa järvissä.


LainaaSuomen maapinta-alasta kolmasosa on suota. Soista noin puolet, arviolta 5,6–6 miljoonaa hehtaaria, on ojitettu. Metsäojaa on jopa 1,3–1,4 miljoonaa kilometriä – se vastaa lähes kahta edestakaista matkaa Maasta Kuuhun.

Peräti kolmannes kaikista maailman metsäojista on kaivettu Suomeen.

LainaaAIEMMIN kesällä Eeva Meriläisen onkeen tarttui mökkilaiturin edustalla naisjärveläinen ihme, siika.

Takavuosina Naisjärvi oli hyvä siikavesi. Kari Meriläinen kertoo, että 1970-luvulla siikaa saatiin verkolla, mutta nykyään mudan päällä polskivat enää hauki, ahven ja särkikalat. Se on tuttu tarina Suomesta. Maa on täynnä entisiä hyviä siikavesiä. Yksi syyllisistä jalokalojen ahdinkoon on metsätalous.

Metsäojituksista ja muokatuilta avohakkuualueilta valuu vesistöihin ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Vesi rehevöityy, jolloin särkikalat lisääntyvät ja jalokalat vähenevät.

Humus taas tummentaa ja happamoittaa järvivesiä. Tummavetisissä järvissä muodostuu ihmiselle vaarallista metyylielohopeaa, jota kertyy erityisesti suuriin petokaloihin.

Samalla tummien järvien kalojen hyvien rasvahappojen määrä laskee. Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat arvioineet, että näiden järvien kalojen syömisestä on terveydelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

LainaaSekä Luonnonvarakeskuksen tutkijan Mika Niemisen tutkimusryhmän että Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman metsätalouden seurantaverkon tulokset osoittavat, että fosfori- ja typpihuuhtoumat ovat paljon suurempia ja kestävät paljon pidempään kuin aiemmin on luultu. Typpipäästöt näyttävät vain kasvavan sitä enemmän, mitä ­kauemmin ojituksesta on aikaa.

"Käsitys on muuttunut kokonaan. Vielä vuonna 2017 puhuttiin, että metsätalouden osuus vesien kuormituksesta on vain 5–10 prosenttia maatalouden kuormituksesta. Nyt se voi olla koko valtakunnan tasolla ainakin typen osalta puolet maa­talouden kuormituksesta", Mika Nieminen kertoo.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Juha


Ilmastonmuutos on uhka tai ei, tai voi olla killeri, joskus. Näihin voi varautua, ja tehdä asioita, siis pohjustaa parempia yhteisen tulevaisuuden edellytyksiä, siinä kun ne riippuvat suoremmin luonnossa pärjäämisen mahdollisuuteen.

Osa ei diggaa turvaavista toimista, epäilee hyväntekeväisyyttä, ja varmaan syystä. Luonnonsuojelulla on positiivinen ja tarpeellinen imago. Valitettavasti tällaiset eivät riitä, jos historiaa yhtään tuntee.

Hyväksi kerrottu ei välttämättä ole sitä, sillä vaikka suoraan ottaen noin voisi sanoa, kokonaisuudessa hyvät toimet näkyvät toisin. Ikävää tulevaisuutta on eletty kaiken aikaa. Tässä suhteessa itse tosi paha skeptikko. Parempaa ei yksinkertaisesti voi tehdä, kerrotuilla keinoilla. Mahdollisuutta parempaan on, tosin en osaa kertoa tästä mitään.

Juha


Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – "Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua"

https://yle.fi/uutiset/3-10832413


Puhutaan dataliikenteen kasvusta, ja suuri osa tästä liikenteestä hoidetaan mobiilisti. Jos ei nojattaisi niin paljon älykännyköihin, tai kannettaviin laitteisiin, datan toimitus voisi olla vähäisempää, kun striimauskin selkeästi valitumpaa, kun sidottu kiinteään yhteyteen, joka ehkä vähemmän kuluttava.

Onko otsikossa häikkää? Miksei puhuta kannettavien aiheuttamasta ongelmasta?

Juha


Eräs käytännön seikka ylikuluttamisesta, ja överi-jutuista syntyi omassa arjessa, omia ratkaisuja pohdiskellessa. Kattila kun palaa pohjaan, niin suunnittelin mielessäni lämmönsiirrollisesti toisenlaista kattilaa, joka ohja lämpöä kattilan seinämiinkin, pelkän pohjan korostuessa tavallisemmissa, enemmän. Todellisuudessa toiminee, varmasti, tosin levyn jos laittaa selkeästi pienempään, ei energia kohdennu kattilaan niin paljoa. Joskus tämäkin mahdollista.

Edellisestä käytännön keissiä voi yleistää. Yleensä ratkaisu lähtee edes jostain. Kun jotain spesiaalia on saatu kehiin, pääsee ongelman kanssa jotenkin paremmin sinuiksi. Sen jälkeen löytää myös toisenlaisia, käytännöllissimppelimpiä keinoja klaarata samat tilanteet.

Ilmiön voi ehkä "todistaa" myös rakentelun seuraamista, yleisesti maailmalla. Alkuun hypetellään, ja mennään överiksi. Tyypillistä etenkin sotateknologiassa. Kun aikaa menee, erikoisratkaisut palaavat arkeen, toimivina.

Näitä voisi kartoittaa. Överiydessä on puolensa, ja extremessä. Kun se avaa selkeät markkinat, niin tällainen alkaa olla katastrofaalista. Markkinapuolelle jos jotain saa, niin pidäkkeitä ei ole, tai ne laitetaan järjestykseen. Se on jo erikoiskilleriä, ja ihan systeemin voimin.

Hippi

Lainaus käyttäjältä: Juha - heinäkuu 02, 2019, 06:36:29

Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – "Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua"

https://yle.fi/uutiset/3-10832413


Puhutaan dataliikenteen kasvusta, ja suuri osa tästä liikenteestä hoidetaan mobiilisti. Jos ei nojattaisi niin paljon älykännyköihin, tai kannettaviin laitteisiin, datan toimitus voisi olla vähäisempää, kun striimauskin selkeästi valitumpaa, kun sidottu kiinteään yhteyteen, joka ehkä vähemmän kuluttava.

Onko otsikossa häikkää? Miksei puhuta kannettavien aiheuttamasta ongelmasta?

Eiköhän tuossa tarkoiteta ihan laiteriippumattomasti, sillä kaikki laitteet käyttävät sähköä joko suoraan seinästä tai ennalta sieltä seinästä ladattuna akkuun. Laitteiden ohella tietty energiaa kuluttaa tiedon tallettaminen, säilyttäminen ja siirtäminen katsojille. Tässähän puhutaan aivan järjettömään suuren tietomassan käytöstä.

Mutta nyt on julkaistu oikaisu:

Oikaisu uutiseen nettivideoiden katselun aiheuttamista päästöistä
Oikaisu ke 26.6. julkaistuun uutiseen, jonka mukaan 85 tunnin videonkatselu älylaitteella voi aiheuttaa samat hiilidioksidipäästöt kuin lentomatka Helsingistä Tukholmaan: Laskelman taustalla ollut arvio tiedonsiirron energiankulutuksesta on vanha, eikä kuvaa luotettavasti nettivideoiden katseluun käytetyn teknologian nykytilannetta. Todennäköisesti käytetty laskelma tuotti päästöistä todellista suuremman arvion.

Videoiden katselun päästöihin vaikuttavat monet laite-, palvelu- ja maakohtaiset tekijät ja sen vuoksi yleispätevää arviota päästöistä on vaikea esittää.


Linkki päivitettyyn uutiseen https://yle.fi/uutiset/3-10832413 jonka lopussa on myös oikaisu hiukan tarkemmalla tasolla kuin tuossa yllä.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Karikko

^

Se, että yleensä on teknologiassa edistytty videoiden katseluun saakka, on varmaan kuluttanut julmetusti energiaa.

Tiedonsiirron yksittäinen kulutus ei varmaan ole kovin iso, mutta kaikki se mitä siihen liittyy nostattaa sen laskennallisesti melkoisen suureksi.

Saastutus kannattanee lahjoittaa kehitysmaiden huoleksi kuten esim kiina on huomannut-
>>

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006160283.html


Juha

Lainaus käyttäjältä: Hippi - heinäkuu 02, 2019, 08:22:14Eiköhän tuossa tarkoiteta ihan laiteriippumattomasti, sillä kaikki laitteet käyttävät sähköä joko suoraan seinästä tai ennalta sieltä seinästä ladattuna akkuun. Laitteiden ohella tietty energiaa kuluttaa tiedon tallettaminen, säilyttäminen ja siirtäminen katsojille. Tässähän puhutaan aivan järjettömään suuren tietomassan käytöstä.


Kai datan jakeluissa on eroa.

Jos tulee lankaa pitkin, eikä ilmassa, niin varman eroa, myös energiatarpeessa. Jos ilma valjastetaan lisäksi massiivisempaa datamäärää varten, ja on selkeästi energiasyöpömpi ratkaisu, niin huono juttu.

Muutenkin, isot datavirrat energiankulutuksen suhteen vaativat hyvää analyysiä. Kuluttajapäässä datan voi ajatella olevan lähinnä vastaanottojuttu, enkä osaa sanoa, miten iso osa kokonaisemmasta energiasiivusta. Silti jos energiaa menee muualla kuin suoraan kuluttajan liepeillä, niin kuluttajan kulutus pyörittää isompaakin energiapuolta.

Kuluttajalaitteiden haitat, valmistamisessa, voivat tietysti olla korjaamattoman vahingollisia, myös muuten kuin energian suhteen.