Kirjoittaja Aihe: Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon  (Luettu 773 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2255
300 g mustikoita on kai 0,6 litraa, eikä litra?

Lennyn ihmejauheesta:

Luultavasti terveempänä säilyy syömällä oikeaa ruokaa. Ainakaan jauheen kookosrasva ei ole terveellistä (koska tyydyttynyttä), ja auringonkukkaöljykän ei ole se terveellisin kasviöljy (parempia olisivat oliiviöljy ja rypsiöljy). Värikkäiden kasvisten, marjojen, hedelmien flavonoideja tuossa ei taida olla. Keinotekoisissa vitamiineissa on useimmiten vain yhtä muotoa kutakin vitamiineja, mutta useimpia on luonnon ruoasas useamman laatuisia, vaikka nyt K-vitamiineja on muistaakseni noin yhdeksän sorttia.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 524
300 g mustikoita on kai 0,6 litraa, eikä litra?


Taitaa olla vielä vähemmän. Mulla on kirjatietona että 1l mustikoita = 700g, eli 300g olisi 4,3dl.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2255
Okei, kiitti tiedosta, urogallus. Päivän annos siis pari vähän kukkurallista mukillista mustikkaa olisi Itä-Suomen yliopiston suositusten mukaan hyvä torjumaan metabolista oireyhtymää.

Paikalla Xantippa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2007
Minä taas voisin hyvinkin kuvitella syöväni mustikoita pari mukillista vaikka kertaheitolla joka päivä, jos keksisin, mitä laittaa sekaan helposti. Maitotuotteet kuten rahka tai jugurtti tms. ei vain uppoa. Kiisseliksi keiteltynä menettää varmaan tehonsa, enkä missään nimessä jaksaisi monta kertaa viikossa kiisseleitä keitellä.

Sellaisenaan taas eivät pakasteena sentään maistu.

T: Xante

Poissa Hippi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1938
  • crazy cat lady
Valmistettuna jotenkin onnistuisi edes jonkun verran mustikoita syödä, siis piirakkana ja mehukeittona. Mutta siinä tosiaan olisi varmaan osa erilaisista terveyshippusista jo menetetty ja kyytipoikana tulisi roima annos sokeria yms. jota ei välttämättä terveelliseksi lasketa. Mutta raja noissakin tulisi vastaaan jossain vaiheessa.

Ilmeisesti makuaistini on jotenkin poikkeava, kun toiset voivat puhua juuri mustikoiden tuomasta makeudesta puuron kanssa. En minä mustikoissa makeutta maista lainkaan. Marjat maistuvat suussani lähinnä happamilta tuoreeltaan syötynä. Jopa mansikat joitain poikkeuksellisia lajikkeita lukuunottamatta.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining.

Paikalla Xantippa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2007
^

Samaa mieltä mansikoiden ja vadelmien happamuudesta - nykyään! Eli en tiedä, olenko sattunut vaan ostamaan huonoja lajikkeita, onko kasvatuksessa ongelma vai mitä, mutta aika hapokasta on munkin mielestä. En ole kyllä ikinä ollut varsinainen mansikkafani, mustikat ja vadelmat etenkin yhdessä ovat enemmän mieleen.

T: Xante

Poissa Norma Bates

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2125
  • Hattiwatin hakkaaja
En minäkään mustikoita mitenkään makeina pidä. Ero on selvä kun kiskoo mustikoita pakastepussista vs. kittaa mustikkasoppaa joka on makeutettu tavalla tai toisella. - Tietysti ne mustikat pitäisi syödä metsästä, taikka siis poimia, mutta minä en ala siellä hoipertelemaan. Näetsen joka kerta kun nousen kyykystä ylös pimenee kumminkin silmissä. Ja enpä siitä mättäiden tonkimisesta niin muutenkaan pidä, kun siellä on kaikenlaista ällöttävää kuten hämähäkinseittejä ja mitä lie sittiäisiä. En myöskään halua eksyä, kun yksinäni kumminkin joutuisin mustikkaan menemään, plus tällä seudulla mummot parturoi ne puskat alta aikayksikön enivei. Ja bussillako minä niitä mustikoita kyörään vai?

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2255
Minä taas voisin hyvinkin kuvitella syöväni mustikoita pari mukillista vaikka kertaheitolla joka päivä, jos keksisin, mitä laittaa sekaan helposti. Maitotuotteet kuten rahka tai jugurtti tms. ei vain uppoa. Kiisseliksi keiteltynä menettää varmaan tehonsa, enkä missään nimessä jaksaisi monta kertaa viikossa kiisseleitä keitellä.

Sellaisenaan taas eivät pakasteena sentään maistu.
Itse sulatan mustikoita aamupuuroon.

Itse tykkään kyllä yhdistellä niitä maitotuotteisiinkin, esim. jugurttiin ihan jäisinä, niistä tulee sellaista melkein jäätelöä, mutta ilman sokeria.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2255
Kalsium ei yksin suojaa luustoa (iltalehti)
Myös kasvikset ja D-vitamiini vahvistavat luita.

Kalsiumiin ja osteoporoosiin liittyy paradoksi. Osteoporoosia ja lonkkamurtumia on eniten maissa, joissa maitotuotteiden käyttö ja siten kalsiumin saanti on runsainta.


- Syö C-vitamiinia 500 mg 1–2 kertaa päivässä.

- Juo vihreää teetä pari kolme kupillista päivässä.

- Suosi merikalaa sen D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen vuoksi.

- Käytä ruoanlaitossa neitsytoliiviöljyä.

- Käytä päivittäin 1 tl pellavansiemenöljyä, josta saat alfalinoleenihappoa.

- Syö kuivattuja luumuja, ne parantavat luuntiheyttä.

- Varmista riittävä piin, magnesiumin, sinkin ja boorin saanti.

- Liiku riittävästi. Esimerkiksi juoksun ja pallopelien luustoon kohdistuvat iskut ovat erityisen hyödyllisiä.

Lähde: Juhana Harju: Luusto lujaksi elämäntavoilla. Ehkäise ja hoida osteoporoosia ravinnolla ja liikunnalla. Atena 2011, Jyväskylä.


Hyvä, lyhyt artikkeli. Ja tuo Juhana Harjun kirja on mainio ja informatiivinen.

Tuosta C-vitamiinista kyllä sellainen huomio, että jos on refluksitautia, kannattaa C-vitamiinannokset pitää maltillisena.

Paikalla Xantippa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2007
Muistan kalsiumista ja c-vitamiinista olleen puhetta niinä aikoina, kun aktiivisesti mainostettiin (siis vielä aggressiivisemmin) erilaisia "kalkkituotteita". Oliko vielä puhetta siitäkin, että juuri maidon kanssa monetkaan vastaavat eivät edes imeydy?

Itse olen kyllä päätynyt siihen, että ns. tavallinen ruokavalio omien ruokailutottumuksien kanssa pitää terveyteni - ja sitä myötä jaksamisen - parhaiten kohdallaan.

T: Xante


Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2255
Kalkkituotteilla on se ikävä sivuvaikutus, että ne lisäävät sv-tautien riskiä jo 1 g päiväannoksella muistaakseni.

Jos olen oikein ymmärtänyt, tämä riski on sidoksissa siihen, jos ravinnosta ei saa riittävästi nimenomaan K-vitamiinia (jota saa mm. tummanvihreistä kasviksista ja kypsytetystä juustosta *)). K-vitamiini auttaa siihen, että kalsium sitoutuu luustoon, eikä liukene luustosta ja kerry pehmytkudoksiin, kuten verisuonten seinämiin, aivoihin ja muihin pehmytkudoksiin.


*) Olisikohan niin, että ns. ranskalainen paradoksi selittyisi juurikin K-vitamiinin avulla? Se paradoksi siis on, että Ranskassa syödään juustoa, jossa on kovaa maitorasvaa, mutta silti sv-taudeissa tämä ei näy sillä lailla kuin vaikkapa Suomesa, jossa maito nautitaan maitona useammin kuin Ranskassa. (Täällä Pohjan perukoilla D-vitamiinivajekin saattaa vaikuttaa moniin asioihin, osteoporoosin lisäksi ehkä sv-tauteihinkin, syöpiin ja moniin muihinkin asioihin?)

Poissa MrKAT

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1476
  • "Kapteeni käskee!"
D-vitamiinipillereillä kävi myös köpelösti. Lisäsivät koehenkilöille D-vitamiinia, ilmeisesti suuria kerta-annoksia. Odotusten vastaisesti murtumat lisäänty.
Missä persu, siellä mukana äärioikeistolainen, uusnatsi ja kohta terroristi.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2255
Jos en ihan väärin muista, niin, D-vitamiinille niin kuin monelle muullekin vitamiinille, on U:n muotoinen annos-vasten-käyrä. Se siis tarkoittaa, että sekä liian vähän että liian paljon on pahasta, ja että optimiannos on aika kapea alue siinä välissä.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2255
Lisäksi monet ravintoaineet vaikuttavat toinen toistensa imeytymiseen, voivat joko tehostaa tai heikentää toistensa tehoa.

Poissa MrKAT

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1476
  • "Kapteeni käskee!"
Jos en ihan väärin muista, niin, D-vitamiinille niin kuin monelle muullekin vitamiinille, on U:n muotoinen annos-vasten-käyrä. Se siis tarkoittaa, että sekä liian vähän että liian paljon on pahasta, ja että optimiannos on aika kapea alue siinä välissä.
Joo, tiedän. 100 ug päivässä on minusta jo yläraja. Sydäninferkti riskikin alkaa kasvaa.
Itse asiassa jenkeissä D-vitamiinia käytetään rotanmyrkkynä, tukkii suonet ja munuaiset kalkilla ja kupsahtaa.
Nautin siis muuten nyt päivittäin kahta erilaista rotanmyrkkyä, verenohennuslääkettä ja D-vitamiinia.
Missä persu, siellä mukana äärioikeistolainen, uusnatsi ja kohta terroristi.