Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon

Aloittaja kertsi, toukokuu 26, 2019, 14:34:57

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 31, 2020, 20:57:48
No jo on. Nimenomaan luulisi sekoitteen olevan paistoon sopivaa. Pitänee sitten etsiä joku 100 % impeytensä menettänyt öljy.

Tässä yksi kanta oliiviöljyyn ja paistamiseen:
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/201804052200855257

Oma kokemus on oliiviöljystä, että majoneesia ei siitä kandee yrittää tehdä. Se ei vain toimi. Ei, vaikka joskus ohjeessakin saatetaan ehdottaa oliiviöljyä. Monesti väite on, että oliiviöljy on maultaan siihen huonoa, mutta oma kokemus on, että koko homma menee pieleen ja majoneesi vain leikkaa kiinni. Edes keltuaisen lisääminen ei auta. Rypsiöljyllä toimii aina.

Jaska

Yksi kanta ruokaöljyjen paistokäyttöön on, että kylmäpuristettuja öljyjäkin voi käyttää paistamiseen, mutta pitää välttää öljyn savuamista. Kylmäpuristetut öljyt savuavat alhaisemmissa lämpötiloissa.

Hesari vasta kehui kotimaista camelinaöljyä kolesterolin alentamisesta. On kyllä tyyristä kuin mikä.

Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) syntyy epätäydellisen palamisen seurauksena.  Osa PAH-yhdisteistä on syöpävaarallisten aineiden luettelossa. EU:ssa PAH-määrien enimmäispitoisuuksia on rajoitettu. Suomella on poikkeuslupia savustetuille tuotteille. Itse lievän torjuvasti suhtaudun grillattuihin ruokiin.

Norma Bates

Olen yli 30 v laittanut ruokaa ja kertaakaan en ole saanut savua aikaiseksi kun pannulla paistan.  :o Väännän tosiaan hyvin nopsaan lämpöä pienemmälle. Tapa syntyi varmaan siitä että kammosin räiskyviä öljyjä. En muista enää.

Yritin basilikamaustettua oliiviöljyä käyttää salaatissa. En tykännyt.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2020, 11:35:09
Ravinto on varmaan osatekijä. Tunnetaanhan moniakin ravinnon yksipuolisuuden aiheuttamia heikkouksia (aivojen toiminnoissakin) .

Yleensäkin oletuksena ihmisten aivojen kehityksessä pidetään korkealaatuisen proteiinien ja muiden ravinteiden riittävää saantia.
Rikkaushan ei sitä suoranaisesti takaa, pelkällä sämpylöiden syömisellä ja suklaan mutustamisella ei ole ravointotieteen mukaista tasapainoa.

Ihmiskuntahan on syönyt luonnosta paljon muita eläimiä mammuteista alkaen, ennenkuin on isommassa määrin opetellut viljelemään maata ja  kasvattamaan karjaa leivänpäällisiksi.
Sinänsä totta. Nykyään monet kouluttavat lapsiaan yksipuoliseen, vegetaristiseen ravintoon, ehkä ymmärtämättä sitä, mitä tekee lasten kehitykselle? Koska ihmiset ovat kehittyneet sekasyöjiksi.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 12, 2020, 22:40:17
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2020, 11:35:09
Ravinto on varmaan osatekijä. Tunnetaanhan moniakin ravinnon yksipuolisuuden aiheuttamia heikkouksia (aivojen toiminnoissakin) .

Yleensäkin oletuksena ihmisten aivojen kehityksessä pidetään korkealaatuisen proteiinien ja muiden ravinteiden riittävää saantia.
Rikkaushan ei sitä suoranaisesti takaa, pelkällä sämpylöiden syömisellä ja suklaan mutustamisella ei ole ravointotieteen mukaista tasapainoa.

Ihmiskuntahan on syönyt luonnosta paljon muita eläimiä mammuteista alkaen, ennenkuin on isommassa määrin opetellut viljelemään maata ja  kasvattamaan karjaa leivänpäällisiksi.
Sinänsä totta. Nykyään monet kouluttavat lapsiaan yksipuoliseen, vegetaristiseen ravintoon, ehkä ymmärtämättä sitä, mitä tekee lasten kehitykselle? Koska ihmiset ovat kehittyneet sekasyöjiksi.

Paitsi että kasvisravinto on kyllä täysin riittävää kasvavalle lapsellekin.

LainaaKasvisruokavalioista semivegetaristinen, pescovegetaristinen, lakto-ovo-vegetaristinen, laktovegetaristinen ja vegaaninen ruokavalio ovat hyvin koostettuina terveyttä edistäviä ja soveltuvat nykytiedon valossa myös raskaana oleville, imettäville, lapsille ja nuorille. Näistä kasvissyönnin tyypeistä vegaaniruokavalio vaatii eniten huolellisuutta, ja sen koostamiseen kuuluu kiinnittää erityistä huomiota.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01198

Sekaruokavalio voi olla aivan yhtä lailla ravintoarvoltaan heikko ja myös sekaruokaa on mahdollista syödä liian vähän. Mutta tässä ei kyllä ollut kyse niinkään suomalaisten lasten ravinnon puutteellisuudesta, vaan muualla ja heikommassa asemassa olevissa yhteiskunnissa esiintyvästä ruuan puutteesta. Nimenomaan Suomessa ei ole löydettävissä esim. pituuskasvun jäämistä vähäisemmäksi (joka myös on liian vähäisen ravinnon seuraamus). Tässä on auttamassa mm. kouluruoka, joka on ravitsevaa, kaikille ilmaista ja se koulunkäyntikin on kaikkia koskevaa, ja ilmaista. Kouluissa on myös se kasvisruokavalio otettu nykyään huomioon, joten myös kasvisruokaa syövät saavat ilmaisen kouluaterian.

Toope

Jos kasvisruoka on haasteellisempaa, kuin sekaruoka, miksi syöttäisit vain kasvisruokaa lapsillesi? Mehän olemme ihmisinä sekasyöjiä, liha on tärkeä osa ruokavaliotamme.
Pitääkö taas maailmaa määritellä ideologisten teorioiden, eikä biologian kautta?
https://www.facebook.com/heikki.porkka.9/posts/3682887248440735

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 14, 2020, 22:27:29
Jos kasvisruoka on haasteellisempaa, kuin sekaruoka, miksi syöttäisit vain kasvisruokaa lapsillesi? Mehän olemme ihmisinä sekasyöjiä, liha on tärkeä osa ruokavaliotamme.
Pitääkö taas maailmaa määritellä ideologisten teorioiden, eikä biologian kautta?
https://www.facebook.com/heikki.porkka.9/posts/3682887248440735

Myös ravintoarvoltaan tasapainoisen terveellinen sekaruokavalio on haasteellisempi kuin huono sekaruokavalio. Haaste kasiruokavaliossa syntyy sitäpaitsi lähinnä siitä, että sen koostamiseen ei ole tottunut. Jos taas on itse jo pitkään ollut kasvissyöjä ja jo tottunut koostamaan kasviksista tasapinoisen ravitsevan kokonaisuuden, ei kasvisruuan tarjoaminen lapsillekaan ole mikään ylitsepääsemättömän vaikea ongelma. Paljon hankalampia ruokavalioita vanhemmat joutuvat koostamaan selaisille lapsille, joilla on monia ruoka-aineallergioita. Niitähän lapsilla muuten myös on. Kehotankin sinua huolestumaan enemmän pahasti allergisista lapsista ja siitä, miten heille osaavat vanhemmat tarjota monipuolista ja ravitsevaa ruokaa kaikista rajoituksista huolimatta.

Mutta tiedän jo etukäteen, ettei se sinua kiinnosta, koska oikeastaanhan lasten ravitsemus ei voisi sinua vähempää kiinnostaa. Olet lähinnä kiinnostunut vastustamaan ideologisista syistä kasvisruokavaliota.

PS. Muista myös, että minä en ole itse kasvissyjöjä, joten voit jättää kirjoittamatta sen "miksi työnnät omaa ideologiaasi" -mölinän.

Toope

Mutta kun kasvissyönnin ongelma on juuri siinä, ettei ole ideaalein ja tasapainoisin ruokavalio verrattuna sekasyöntiin.
Sekasyöjillä ei ole ongelmia kaikkien ravintoaineiden saamisella, fanaatikoilla on!

Kehittyykö noista kasvissyöjien lapsista älykkäitä, vain suht. fiksuja? Lihaproteiini voisi tehdä hyvää, kuten on meille tehnyt.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 17, 2020, 21:47:44
Mutta kun kasvissyönnin ongelma on juuri siinä, ettei ole ideaalein ja tasapainoisin ruokavalio verrattuna sekasyöntiin.

Ei pidä paikkaansa. Kasviksista on täysin mahdollista - eikä nykytarjonnalla edes vaikeaa - koostaa tasapainonen ja terveellinen ruokavalio.

Lainaa
Sekasyöjillä ei ole ongelmia kaikkien ravintoaineiden saamisella, fanaatikoilla on!

Sekasyöjillä on paljon ravitsemuksellisia ongelmia. Usein he nimenomaan syövät epäterveellisen yksipuolisesti aiheuttaen näin terveydelleen riskin. Mitä vähemmän tietoa ja kiinnostusta ruokavalioon, sitä todennäköisimmin. Haaste kasvisruuassa syntyy vain siitä, jos on aiemmin tottunut koostamaan ruokavalionsa lihan avulla. Ei siinä mitään muuta erityistä vaikeutta ole. Ihan samoin ikänsä pelkästään kasvisruokaa laittaneen pihvinpaistotaidot saattavat olla vähän heikommat. Intian kasvissyöntiin sitoutuneiden kastien väestö on tehnyt kasvisruuistaan maailmankuuluja, eikä heistä taatusti sukupolvien tottumuksen jälkeen tunnu kasvisruuan valmistaminen vaikealta.

Lainaa
Kehittyykö noista kasvissyöjien lapsista älykkäitä, vain suht. fiksuja? Lihaproteiini voisi tehdä hyvää, kuten on meille tehnyt.

Heistä kehittyy ihan just niin älykkäitä kuin heidän geneettinen potentiaalinsa antaa rahkeet. Jos kasvisruoka olisi ravitsemuksellisesti heikkoa, näkyisi sen vaikutus tietenkin pituuskasvussa. Vaan eipä ole löydetty suomalaisista kasvissyöjälapsista tällaista ilmiötä.

https://yle.fi/uutiset/3-10586847
Lainaa
Miesten lautasilla on liikaa varsinkin punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja. Miehistä lähes kahdeksan kymmenestä syö niitä suosituksia enemmän, naisistakin neljännes. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista ja prosessoitua lihaa saisi syödä enintään 500 grammaa viikossa.

Sen sijaan, että vastusta kasvisruokapäiviä intissä, voisit terveydestä kiihkoillessasi ehkä ryhtyä kampanjoimaan lihansyönnin vähentämisen ja kasvisten syönnin lisäämisen puolesta. Vai oliko niin, ettei sinua se terveellisyys varsinaisesti kiinnostanutkaan? Kunhan epäterveellisesti syödään nimenomaan lihaa popsien?

Ehkäpä poikien kehno menestys - josta olet niin huolissasi - johtuu heidän surkeasta, mutta "miehekkäästä" ruokavaliostaan?

Toope

Ruokavalion muutos ei näy heti, ei seuraavissa sukupolvissa. Näkyy myöhemmin.
Sekaravinto on ihmisille luontaisin ruokavalio, elimistömme on kehittynyt sulattamaan niin lihaa kuin kasviksia.
Joten, onko taas kyse siitä, että jotkut ideologiat haluavat muokata ihmisyyttämme biologiaa ohittaen?

Tottakai hyvä ravinto on sitä, että enemmän kasviksia ja liha vain osana ruokaamme. Mutta lihan ohittaminen on tyhmää. Me tarvitsemme sitä, kuten koiratkin.

Melodious Oaf

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2020, 22:19:13
Ruokavalion muutos ei näy heti, ei seuraavissa sukupolvissa. Näkyy myöhemmin.
Sekaravinto on ihmisille luontaisin ruokavalio, elimistömme on kehittynyt sulattamaan niin lihaa kuin kasviksia.
Joten, onko taas kyse siitä, että jotkut ideologiat haluavat muokata ihmisyyttämme biologiaa ohittaen?

Ihminen taitaa olla yksi harvoista lajeista, joka on siirtynyt kasvissyöjästä lihansyöjäksi tai sekasyöjäksi. Pitempi jakso siellä taitaa olla takana kasvissyöntiä kuin lihansyöntiä, ja elimistö on tavallaan puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin.

Toi sun argumentti biologiasta on mun mielestä täysin kuraa tässä yhteydessä. Ei se niin mene että biologia määrää, mitä jonkun tietyn lajin yksilön pitää syödä, vaan biologia heijastelee menneiden sukupolvien ruokavaliota.

Ihmisten ruuansulatuselimistö on puutteellinen liharuokavalioon ja myös puutteellinen kasvisruokavalioon. Näitä puutteita kompensoidaan esimerkiksi tekemällä osa ruuansulatuksen työstä ruokaa kypsentämällä.

Tolla sun logiikalla pitäis sanoa, että tehtiin väärin kun alettiin syödä myös lihaa ja että tehtiin väärin kun alettiin kypsentää ruokaa.

Sekasyöjähän syö sitä, mitä on saatavilla :) Ja nyt jos tilanne on se, että saatavilla on kaikkea, mitä Prismat ja Lidlit ja muut myy, mitä saa sen lisäksi itse keräiltyä ja metsästettyä, mitä saa erilaisista erikoisliikkeistä ja mihin oma budjetti riittää.

Marketeista saa helposti hankittua sekaruokaa, joka voi silti olla yksipuolista ja suhteellisen epäterveellistä. Ravintona käytettävien lajien kirjo on helposti tosi suppea, ja siitä aiheutuu enemmän haittaa kuin mistään muusta.

Nyt kyse on siitä, miten pitäis "sopeutua" tähän markettitilanteeseen ja mikä siinä ois kaikkein paras ja toimivin strategia jollain hyvin yleisellä tasolla. Kyyninen luenta Toopen kannasta olis se, että kaikenlainen yritys muka syödä jotenkin hyvin tai kehittää siihen jotain mielekkäältä tuntuvaa systeemiä on turhanaikaisten ideologisten hifistelijöiden pelleilyä :D  Sellaiset kokeilut ja innovaatiot on varmaan Toopen mielestä hyväksyttäviä, jotka lähtee resurssipulasta ja niukkuudesta, mutta kaikki sellainen, mikä pyrkii käytännössä saman tyyppiseen mutta lähtee tilanteesta, jossa halpaa mutta yksipuolista ruokaa on vaikka miten paljon ja älyttömän helposti saatavilla, on ideologista pelleilyä.

Onhan sekin kanta, mutta en mä tiedä, miten se nyt ois ylitsevuotavan rationaalinen ja ottais biologian huomioon paremmin kuin muut.

Amore

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 20, 2020, 12:45:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2020, 22:19:13
Ruokavalion muutos ei näy heti, ei seuraavissa sukupolvissa. Näkyy myöhemmin.
Sekaravinto on ihmisille luontaisin ruokavalio, elimistömme on kehittynyt sulattamaan niin lihaa kuin kasviksia.
Joten, onko taas kyse siitä, että jotkut ideologiat haluavat muokata ihmisyyttämme biologiaa ohittaen?
elimistö on tavallaan puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin.

Miten niin puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin kun B12-vitamiinia voi luonnostaan saada vain lihasta?
All you need is Love

kertsi

#192
^ Ihan yhtä lailla ihmisen elimistö on puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin sen perusteella, ettei elimistö kykene itse valmistamaan C-vitamiinia, vaan se pitää saada ravinnosta.

Tuo Toopen länkytys ihmisen kaikkiruokaisuudesta on aika harhaanjohtavaa, tyypillistä ideologisesti motivoitunutta valehtelua.

Ihminen pärjää ihan hyvin, kovin monenlaisella sapuskalla, kunhan saa kaikkia välttämättömiä ravintoaineita tarpeeksi usein - mielellään joka aterialla, mutta joka päiväkin, viikkokin tai kuukausikin riittää ehkä joidenkin osalta, vars. rasvaliukoisten vitamiinien osalta, jotka kerääntyvät elimistöön.

Ilman lihaa saa kyllä kaiken tarvittavan B12-vitamiinin joko kalasta, maidosta, kananmunista, pilleripurkista, tai niin kuin intialaisilla vegaaneilla vähän huonommin puhdistetusta riisistä (hyönteisten osista).

Ilman sitrushedelmiäkin pärjää, vaikka niissä olisikin hyvässä muodossa C-vitamiinia. Sikanaudassa, makrillissa tai hirvenpaistissa on 0 milligrammaa C-vitamiinia /100g, mutta esimerkiksi ruusunmarjassa ja paprikassa on C-vitamiinia yllinkyllin.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Amore

Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 20, 2020, 18:17:31
^ Ihan yhtä lailla ihmisen elimistö on puutteellisesti sopeutunut lihansyöntiin sen perusteella, ettei elimistö kykene itse valmistamaan C-vitamiinia, vaan se pitää saada ravinnosta.

En tarkoita väitteelläni, että ihminen olisi yksinomaan lihansyöjä.
All you need is Love

safiiri

Kaiken kaikkiaan on vähän hölmöä vaahdota siitä, saako sitä b12-vitamiinia tms. muualta kuin lihasta, sillä se tärkein tavoite olisi VÄHENTÄÄ lihan määrää ruokavaliossa. Täysi kasvissyönti on ideologista, mutta lihan määrän vähentämistä voisi tehdä merkittävässäkin määrin. Se olisi hyväksi sekä ihmiselle että luonnolle.

B12-vitamiinin tarpeen tyydytämiseen tarvitava lihamäärä on aika pieni. Päivittäisen B12-vitamiinin  voi tyydyttää syömällä yhden kananmunan. (Siis liha ei ole ainoa lähde. Muutkin eläinperäiset ruoka-aineet sisältävät sitä.)