Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon

[safiiri]

Tällä hetkellä keskimääräinen lihankulutuksemme on terveytemme kannalta kohtuuttomuuteen asti liian suurta.

Onko ongelmana lihankulutus, vaiko kokonaisenergiasaantimme? Vedämmehän me myös hiilareita aika rutosti...

On, ongelmana on lihankulutus, joka ottaa kokonaisenergiansannista tällä hetkellä tyypillisesti liian suuren osuuden. Varsinkin prosessoituliha on erityisen haitallista.

Punaisen lihan terveysriski muodostuu monella tavalla ja osaan niistä voi vaikuttaa itse esimerkiksi kypsentämällä liha oikein. Kun lihaa kuumentaa kovassa lämmössä, syntyy syöpää aiheuttavia heterosyklisiä amiineja ja polyaromaattisia hiilivetyjä eli ns. PAH yhdisteitä, jotka ovat syöpävaarallisia aineita. Lihaa ei siksi pidä savustaa, paistaa, käristää tai grillata mustaksi. PAH-yhdisteitä syntyy myös muun ruoan kuumentamisessa kovassa lämmössä.

Punaisessa lihassa on paljon hemirautaa, joka saattaa edesauttaa soluvaurioita aiheuttavien happiradikaalien muodostumista ja kasvattaa siten syöpäriskiä. Lihavalmisteissa käytetään säilöntäaineena natriumnitriittiä, mikä voi lisätä suolistossa syöpää edistävien N-nitrosoyhdisteiden muodostumista elimistössä. Noin kolmasosa nitriitistä muuttuu haitallisiksi nitrosoamiineiksi.

Vaikka runsaan punaisen lihan ja lihavalmisteiden runsaan kulutuksen ja tiettyjen syöpien riskin välillä on selvä yhteys, on myös mahdollista, että liha syrjäyttää ruokavaliossa jotakin muuta, joka on terveellisempää. Lisäksi lihan runsas käyttö saattaa kertoa muista terveyttä huonontavista elintavoista (runsas alkoholi, tupakointi ja vähäinen liikunta), jotka ylipäätään lisäävät sairauksien riskiä.

https://www.lihatiedotus.fi/liha-ja-terveys/liha-ja-syopa.html

Lihankulutus on sellaisella tasolla, että ei ole mahdollista luoda sellaisen määrän ympärille tasapainoista ruokavaliota ja lisäksi pitää saadun energian määrä sellaisena, että se ei aiheuttaisi ylipainoa. Lihan mukana - erityisesti prosessoidun lihan mukana - tulee myös liikaa suolaa ja liikaa tyydyttynyttä rasvaa.

[safiiri]

Olympiavoittaja vaihtoi tuloksekkaasti kasvisruokaan
Uinti | Sarah Sjöström teki ratkaisun kolme kuukautta sitten.
Tero Hakola HS
KASVISRUOKAVALIO kiinnostaa yhä enemmän myös huippu-urheilijoita. Uinnin ruotsalainen olympiavoittaja ja moninkertainen maailmanmestari Sarah Sjöström kertoo Ruotsin yleisradion SVT:n haastattelussa siirtyneensä kolme kuukautta sitten sekasyöjästä vegetaristiksi.
Sadan metrin perhosuintia jo vuosikymmenen hallinnut Sjöström on Ruotsin kirkkaimpia mitalitoivoja Tokion olympialaisissa ensi kesänä. Tavoitteena on olympiakullan uusiminen paraatimatkalla.
Sjöströmin mukaan kasvisruokavalioon siirtymisestä on ollut selvää hyötyä. Hänen ennätyksensä leuanvedossa on esimerkiksi parantunut kuudella leualla, ja se on nyt 18.
"Olen tullut paljon vahvemmaksi. Rikon kuntosalilla koko ajan omia ennätyksiäni", hän sanoo SVT:n haastattelussa.
Sjöström kertoo saaneensa idean ruokavalion muutokseen Lars Frölanderilta ja Therese Alshammarilta, jotka ovat kumpikin uinnin olympiamitalisteja ja kasvissyöjiä. Frölander remontoi vuosituhannen vaihteessa ruokavalionsa ja sai uralleen vuosikymmenen jatkoaikaa.
Myös Sjöström on vakuuttu
nut kasvisruuan hyödyistä.
"Nukun paremmin, olen energisempi, ja mieliala on tasaisempi. Ruokavalion vaihdos on vaikuttanut minuun paljon."
Kasvisruokailu on Sjöströmille myös ilmastoteko. Hän pienentää sen avulla edes hieman matkustamisesta johtuvaa suurta hiilijalanjälkeään.
...

"Mutta kyse ei ole vain siitä, että ruokavaliosta otetaan pois asioita. Tilalle tuodaan toisia asioita, ja olen oppinut tästä uskomattoman paljon."
Kallaa kasvisruuan pariin innosti hänen pikkusiskonsa. "En ole huomannut mitään eroa suorituksessa, ja se on kaikista parasta", Kalla sanoo.

HS 20.1.2021 / Urheilu

Näköjään vegaaniruoka sopii myös huippu-urheilijalle.

[Toope]

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/60da2511-ed1a-4f7c-9bf2-171c2eaf1258

Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja merkittävästi alhaisemmat D-vitamiinitasot.

Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet ja välttämättömien aminohappojen pitoisuudet olivat alentuneet.
Tällaisia tuloksia saatiin Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojektissa.
Täysin vegaanista ruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi alhaisemmat D-vitamiinitasot siitä huolimatta, että lapset söivät D-vitamiinilisää, ja että näytteet otettiin kesän lopulla.
Välttämättömien aminohappojen ja näköjärjestelmän kehitykselle keskeisen DHA-rasvahapon tasot veressä olivat vegaanilapsilla alhaiset.
Folaattitasot vegaanilapsilla taas olivat huomattavan korkeat.

Tuossa on siis selkeitä ongelmia. Tietyn ruokavalion osan (liha, kala) poistaminen ihmisen ruokavaliosta on ongelma, koska olemme sopeutuneet sekaravintoon.

[MrKAT]

"Twitter-korjaushuomautus":
Tietyn ruokavalion osan (liha) nykyinen liikasyöminen ihmisen ruokavaliosta on ongelma, koska olemme sopeutuneet vähälihaiseen sekaravintoon.

[Toope]

Jos esi-isämme söivät jopa mammutteja, harjoittivatko vähälihaista ruokavaliota?
Jotkut evolutiobiologit pitävät proteiinisuurta liharavintoa syynä ihmisaivojen kehittymiseen nykytasolle.
Jos on totta, miettikää, mitä vegaaniravinto tekee aivoillemme...!

[safiiri]

Jos esi-isämme söivät jopa mammutteja, harjoittivatko vähälihaista ruokavaliota?
Jotkut evolutiobiologit pitävät proteiinisuurta liharavintoa syynä ihmisaivojen kehittymiseen nykytasolle.
Jos on totta, miettikää, mitä vegaaniravinto tekee aivoillemme...!

Kyllä harjoittivat vähempilihaista ruokavaliota kuin mitä me nykyihmiset syömme.

Uusi teoria muuten on esitetty koiran kesyyntymisestä. Siinä ideana on juuri se, että varsinkin pohjoisen oloissa liharuokaa jää yli. Koska ihminen ei voi elää liian proteiinipitoisella ruokavaliolla. Siksi koirille on riittänyt myös.


Tässä juttu siitä, miten hiatallista on syödä liikaa proteiinia:

Koska proteiininsaanti on ihmisen evoluution aikana ollut vähäistä ja satunnaista, elimistö on kehittynyt sellaiseksi, että se "tunnistaa" proteiinit arvokkaiksi, ja ne imeytyvät hyvin tehokkaasti.

– Miljoonien vuosien aikana on pitänyt tulla toimeen aika vähillä jaksoilla proteiinia, kun syötiin juuria ja siemeniä, ja riistaa saatiin hyvin harvoin. Elimistömme ei siis "mieti", kuinka paljon proteiinia tarvitaan, vaan se ottaa kaiken, Mutanen selittää.

Proteiinit muodostuvat aminohapoista, jotka sisältävät muun muassa typpeä.

– Elimistölle typpi on myrkky, joka maksan ja munuaisten pitää poistaa. Tämän vuoksi ylenmääräinen proteiini on rasite, Mutanen sanoo.

Jotta munuaiset saavat typen poistettua, niiden täytyy lisätä myös veden eritystä. Virtsan kehittämiseksi on juotava enemmän, ja ihmiselle tulee kovempi jano.

– Jos proteiininsaanti vuorokaudessa alkaa mennä lähelle kahta grammaa painokiloa kohden, munuaiset joutuvat koville, koska niiden pitää aina saada typpi eritettyä.

Aluksi munuaiset selviävät liiasta proteiinista hyvin. Mutasen mukaan on kuitenkin näyttöä siitä, että jos hyvin runsasproteiininen dieetti vain jatkuu ja jatkuu, munuaisten kyky erittää typpeä voi alkaa heiketä ja seurauksena voi olla munuaisvaurio.

https://www.is.fi/terveys/art-2000001215928.html

[Toope]

...Koska ihminen ei voi elää liian proteiinipitoisella ruokavaliolla. Siksi koirille on riittänyt myös...

En sanonut sitä, että kyseessä olisi pelkkä liharavinto, vaan riittävä lihansaanti sekaravinnon ohella. Liha on ollut erittäin hyödyllistä ihmisille, jotkut biologit korostavat sitä, että lihansyönti juuri kehitti ihmisapinoiden aivoja. Lihan metsästäminen on myös mahdollisesti kehittänyt ihmisaivoja, koska se on tarkoittanut kommunikaation ja yhteisöllisen toiminnan kehittymistä. Lisäksi sitä kautta ihmiset ovat kehittäneet teknologiaa, kuten aseita, riistan saalistamiseksi.

With the introduction of meat into our diets, our ancestors' brains started rapidly increasing in size and complexity. This allowed early hominids to develop into modern humans, with the brainpower to do things like create computers and fly to the moon.

https://paleoleap.com/human-brains-evolved-meat/

For Now, At Least, Meat is Still Brain Food
Maybe in the future, we'll come up with supplements so good that they'll give us all the benefits of animal foods in a pill, without any of the problems of factory farms, methane, or overfishing. But our brains evolved on animal foods, and for now, animal foods seem like our best bet for keeping them happy.

Lihaton ruokavalio ehkä on epäterveellisempi? Lihan määrä toki on keskustelunarvoinen asia.

[safiiri]

...Koska ihminen ei voi elää liian proteiinipitoisella ruokavaliolla. Siksi koirille on riittänyt myös...

En sanonut sitä, että kyseessä olisi pelkkä liharavinto, vaan riittävä lihansaanti sekaravinnon ohella.

En minäkän sanonut, että lihaa ei pitäisi syödä ollenkaan. Eikä en ravitsemustieteilijätkään sano niin. Kyse on ollut vain määrän laskemisesta edes tasolle, jolla se ei haittaa terveyttä. Sun olkiukon pieksentä on jo niin nähtyä. Älä viitsi enää jatkaa. Yli 80 kiloa vuodessa ei ole tarpeen, vaan jo epäterveellisen korkea määrä. Ei ole "lihaton ruokavalio" sellainen, jossa tuosta mennään rutkasti alaspäin. Tai ruokavalio, jossa vaikkapa yksi viikon lounaista on kasvisruokaa. Sitäkin olet vastustanut ja huudellut "valinnanvapauden" perään.

PS. Sekaravinto tarkoittaa ruokavaliota, joka jo pitää sisällään sen lihan. Siispä sen oheen ei tarvita "riittävää lihansaantia".

[Toope]

PS. Sekaravinto tarkoittaa ruokavaliota, joka jo pitää sisällään sen lihan. Siispä sen oheen ei tarvita "riittävää lihansaantia".

Harjoittakaamme tuollaista sekaravintoa siis.

[safiiri]

PS. Sekaravinto tarkoittaa ruokavaliota, joka jo pitää sisällään sen lihan. Siispä sen oheen ei tarvita "riittävää lihansaantia".

Harjoittakaamme tuollaista sekaravintoa siis.

Niin. Sitähän tässä on puhuttu. Että terveyden kannalta hyväksi olisi vähentää huomattavasti lihan määrää ruokavaliossa, jotta se olisi tasapainoisemmin kaikkea tarvittavaa sisältävä, ei johtaisi ylipainoon tai toisi liikaa suolaa, rasvaa - tai proteiiniakaan. Tällä hetkellä lihankulutus on aivan liian korkealla tasolla. Kasvisten osuutta olisi terveydelle hyväksi kasvattaa. Sen lisäksi, että ravinnon määrä pysyy kohtuullisena, eikä johda lihomiseen. Kummallista asiassa on vain fanaattinen vastustus, jota sinä suollat näitä pohdintoja vastaan.

Lisäksi on hyvä muistaa, että ruokavalio voi olla tasapainoinen, vaikka yksi ateria olisi kokonaan kasviksista koostuva. Ihan jokaisen lautasen ei tarvitse olla kaikkea sisältävä, vaan kyse on pidemmän ajan tarkastelusta. Jutussa vegaanilasten ravinnosta mm. jo yksi kananmuna viikossa riitti takaamaan muutoin vegaaniravinnosta helposti puuttumaan jääviä vitamiineja (HS). Lapsilla helpointa onkin noudattaa sekä maitoa että kananmunaa sisältävää kasvisruokavaliota. Aikuisilla vegaanudessa ei tarvitse olla yhtä huolellisen tarkkana.

Joten toistan - terveydellisesti tarpeellinen /edullinen määrä eläinperäistä ravintoa on huomattavan paljon pienempi kuin nykyiset kulutustottumuksemme. Olemme nimenomaan ajautuneet liian suurien lihamäärien syömiseen, johon elimistömme ei ole sopeutunut. Ne aiheuttavat terveydelle haittaa. Varaa pudottaa määrää on paljon. Samalla ilmastokin kiittää, sillä lihan tuotanto on ekologisesti huonompi vaihtoehto kuin kasvisten. Siinäkin jälleen määrä ja lihan suhteellinen osuus kaikesta maataloustuotannosta on se asia, jota voitaisiin muuttaa edullisempaan suuntaan. JOten ihan turha taas ryhtyä rakentelemaan olkiukkoa kaikkien lehmien tappamisesta tms.

[Toope]

Professorin ajatuksia:
http://professorinajatuksia.blogspot.com/2021/02/miksi-lihansyonti-on-syntia.html

Meille on viime vuosina korostettu sitä, että punaisen lihan syöminen tuhoaa oman terveytemme. Eikä pelkästään sitä, vaan se muuttaa myös maapallon ilmaston hirvittäväksi pätsiksi ja tuhoaa luonnon monimuotoisuuden.

Pari päivää sitten saimme asiaan lisävaloa, kun belgialainen ruokatutkimuksen professori Frédéric Leroy kertoi omia näkemyksiään punaisesta lihasta. Hänen mukaansa "ei ole tehty luotettavia tutkimuksia, jotka väittäisivät, että punainen liha olisi epäterveellistä".

Sen sijaan on kyllä "tutkimuksia, joiden mukaan kasvisten määrää ruokavaliossa olisi hyvä kasvattaa..., mutta on vain muutamia tutkijoita, jotka ovat ravitsemusmielessä sitä mieltä, että punaista lihaa ei tulisi syödä ollenkaan. Näidenkin tutkimusten tutkimuspohja on heikko...."

Loput artikkelista.

Liha on tarpeellista meille, koska me ihmiset olemme sopeutuneet sekaravintoon.

...Lisäksi hän kiinnitti huomiota siihen, että laskettaessa elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä hiilidioksidiekvivalenttina kilogrammaa tai kilokaloria kohden, jää huomioimatta ravinnon laatu. Lihan ja kasvisruuan ravintoarvothan eivät ole yhteneväisiä, mistä kertoo jo sekin, ettei ihminen pärjää vegaaniruokavaliolla ilman pilleripurkin apua.

Kaiken kaikkiaan professori Leroyn näkemyksiä oli virkistävä lukea vallalla olevan veganismiöyhötyksen keskellä. Omalta osaltani olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että vaihteleva sekaruokavalio on ihmiselle paras jo siitäkin syystä, että evoluutiomme aikana olemme sopeutuneet juuri sellaiseen. Olisi peräti outoa, mikäli tuon sopeutumisen seurauksena olisi syntynyt elimistö, joka toimisi paraiten puhtaalla kasviravinnolla.

Rationalistinen näkemys ruokavalioon on järkevää. Ei ole mitään ruoka-aineita, joita tulisi välttää tai suosia, ellei ole yliherkkyyksiä tai allergioita. Kaikkea kantsii syödä, koska mitä monipuolisempi ruokavalio on, sitä sopeutuvampi myös olet puutteen tullessa.

[kertsi]

Kuiduista tärkeää asiaa iltapäivälehdessä:
https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/44476f45-bb19-4a1f-9d93-306d5978a6a8

[Norma Bates]

Joku muu kuin Tolonen suosittelee D:tä 100 ug/vrk. Mutta huomauttaa että sopiva annos selviää vain labroilla.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/9e5ea4fb-bb76-4395-ba0a-a732a249232d

[Toope]

Joku muu kuin Tolonen suosittelee D:tä 100 ug/vrk. Mutta huomauttaa että sopiva annos selviää vain labroilla.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/9e5ea4fb-bb76-4395-ba0a-a732a249232d

Pieni lisä voi olla hyvä, kunhan ei vedetä överiksi. Mutta tuohan tarkoittaa juuri sitä, että perusruokavalio on ok. Joku vitamiinilisä syksystä kevääseen...
Sopivasti lihaa/kalaa, kasviksia ja vihreää sun muuta. Lautasmalliin. Pitääkö oikeasti stressata tuota enemmän? En itse oikein usko vitamiinilisiin tms.. Kunhan riittävästi.

[Norma Bates]

Joku muu kuin Tolonen suosittelee D:tä 100 ug/vrk. Mutta huomauttaa että sopiva annos selviää vain labroilla.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/9e5ea4fb-bb76-4395-ba0a-a732a249232d

Pieni lisä voi olla hyvä, kunhan ei vedetä överiksi. Mutta tuohan tarkoittaa juuri sitä, että perusruokavalio on ok. Joku vitamiinilisä syksystä kevääseen...
Sopivasti lihaa/kalaa, kasviksia ja vihreää sun muuta. Lautasmalliin. Pitääkö oikeasti stressata tuota enemmän? En itse oikein usko vitamiinilisiin tms.. Kunhan riittävästi.

Terveen ihmisen kohdalla lisän tuskin tulee olla mikään raju. Mutta sairaalloisten yksilöiden kohdalla voi olla toisin.