Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon

[kertsi]

^
Niinpä. Hyvä pointti.

[Melodious Oaf]

^ ^ Mua häiritsee tässä semmonen, että heitellään erilaisia lukuja ja etenkin painolukemia, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

On kaupasta kotiin kiikutetun lihan paino raakana, sitten on syödyn lihan paino (edellisestä vähennetään luut ja muu kotitalouden hävikki sekä kypsennyksessä katoava paino), ja niin edelleen.

Alla linkkaamani juttu on muutaman vuoden vanha, ja "lihaluku" on tästä hieman noussut (nyt ilmeisesti 81 kg). Mutta kyse on minun ymmärtääkseni samoista luvuista, eli Luonnonvarakeskuksen luku (olkoon nyt vaikka 81 kg / hlö / vuosi) tulee tuotetuista ruhokiloista, joista pitäisi vähentää kauppojen ja kotitalouksien hävikki sekä vielä kypsennyksessä katoava paino, jotta se olisi vertailukelpoinen tiettyihin ravitsemussuositusten lukuihin.

Niille jotka eivät jaksa seurata linkkiä paljastettakoon, että MTK oli tässä laskenut että kun Luonnonvarakeskuksen luku oli 79,4 kg, silloin keskimääräinen kulutus oli luokkaa 500 grammaa per viikko. On sekin paljon, ja edelleen jatkuva kasvu on silti tosiasia, mutta olis varmaan hyödyllistä saada joku roti niihin lukuihin, ettei nyt puhuta ihan villin eri asioista ja samalla leikitä olevamme hirveän tietäväisiä ja tarkkoja

Maaseudun Tulevaisuus:
MTK: Lihan kulutuksesta kouhkataan turhaan - luvut kolminkertaistuvat, kun luut ja hävikki lasketaan mukaan

P. S. Kirjoitin tämän niin nopeasti, että lukujen kanssa varmaan sattui joitain pieniä virheitä. Lukekaa lähteitä jos kiinnostaa ja korjatkaa tarvittaessa. Operoin sillä oletuksella, että pääasiallinen pointti erilaisten lukemien vertailukelpoisuudesta pätee silti.

[safiiri]

^ ^ Mua häiritsee tässä semmonen, että heitellään erilaisia lukuja ja etenkin painolukemia, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

On kaupasta kotiin kiikutetun lihan paino raakana, sitten on syödyn lihan paino (edellisestä vähennetään luut ja muu kotitalouden hävikki sekä kypsennyksessä katoava paino), ja niin edelleen.

Alla linkkaamani juttu on muutaman vuoden vanha, ja "lihaluku" on tästä hieman noussut (nyt ilmeisesti 81 kg). Mutta kyse on minun ymmärtääkseni samoista luvuista, eli Luonnonvarakeskuksen luku (olkoon nyt vaikka 81 kg / hlö / vuosi) tulee tuotetuista ruhokiloista, joista pitäisi vähentää kauppojen ja kotitalouksien hävikki sekä vielä kypsennyksessä katoava paino, jotta se olisi vertailukelpoinen tiettyihin ravitsemussuositusten lukuihin.

Niille jotka eivät jaksa seurata linkkiä paljastettakoon, että MTK oli tässä laskenut että kun Luonnonvarakeskuksen luku oli 79,4 kg, silloin keskimääräinen kulutus oli luokkaa 500 grammaa per viikko. On sekin paljon, ja edelleen jatkuva kasvu on silti tosiasia, mutta olis varmaan hyödyllistä saada joku roti niihin lukuihin, ettei nyt puhuta ihan villin eri asioista ja samalla leikitä olevamme hirveän tietäväisiä ja tarkkoja

Maaseudun Tulevaisuus:
MTK: Lihan kulutuksesta kouhkataan turhaan - luvut kolminkertaistuvat, kun luut ja hävikki lasketaan mukaan

P. S. Kirjoitin tämän niin nopeasti, että lukujen kanssa varmaan sattui joitain pieniä virheitä. Lukekaa lähteitä jos kiinnostaa ja korjatkaa tarvittaessa. Operoin sillä oletuksella, että pääasiallinen pointti erilaisten lukemien vertailukelpoisuudesta pätee silti.

Entäs lukemat samassa jutussa, jossa verrataan lihan kulutuksen määrää 1960-luvulla ja nykyään? Eiköhän NE nyt kuitenkin ole keskenään vertailukelpoisesta lähteestä...

Se muutoksen nopeus ja suuruus tässä on koko jutun juju. Silloin, kun minä olin vauva siis syötiin 39 kiloa vuodessa, mutta nyt kun olen yli 50, syödään yli 80 kiloa vuodessa. Samaa aikaan ne kuuluisat elintasosairaudet ovat jatkuvasti yleistyneet ja ihmiset ovat paljon lihavampia kuin ennen. Myös lapset.

Kun sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato ryhtyi 1990-luvun alussa tekemään tähystystutkimuksia, ei hän olisi voinut kuvitella, miten paljon paksusuolensyöpä tulisi yleistymään 2000-luvulla.

Kun maha- ja pohjukaissuolihaavat työllistivät gastroenterologeja 1990-luvulla paljon, nyt heitä työllistävät suolistosyövät.

– Jos joku olisi urani alussa kertonut, että tulee ajanjakso, jolloin arkityössäni löydän enemmän paksusuolen syöpiä kuin mahahaavoja, en olisi uskonut. Mahantähystysten tarve vähenee koko ajan ja vastaavasti paksusuolen tähystysten tarve lisääntyy, toteaa muutamia kymmeniä tuhansia tähystyksiä 30 vuoden työuransa aikana tehnyt Koskenpato.

https://www.is.fi/terveys/art-2000006492260.html

Mm. Suolistosyövät yleistyvät koko ajan.

Suolistosyöpä on Suomessa toiseksi yleisin syöpä sekä naisilla että miehillä. Vuosittain todetaan yli 3000 uutta suolistosyöpää ja siihen kuolee noin 1200 henkeä vuodessa.

Punainen liha, johon lasketaan naudan, porsaan ja lampaan liha, nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä 17 prosenttia kutakin päivittäin syötyä 100 grammaa kohden. Lihavalmisteiden kohdalla riski taas nousee 18 prosenttia kutakin päivittäin syötyä 50 grammaa kohden.
Lihavalmisteita ovat esimerkiksi erilaiset makkarat ja kinkut.

https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/tiedotteet/50-grammaa-lihajalosteita-paivassa-lisaa-suolistosyopariskia/

[Melodious Oaf]

^  Historiallisessa vertailussa noi luvut saattavat olla vertailukelpoisia -- tai sitten eivät. En erityisesti tähdentänyt sitä, mutta sanoin kuitenkin että lihansyönnin lisääntyminen on varmaan silti totta.

Mun laajempi pointti oli varmaan se, että noihin lukuihin tulee todella isoja eroja siitä, mitä siinä lasketaan.

Mun puolesta esimerkiksi seuraavalta sivulta löytyvän taulukon lukuja voi hyvin pitää keskenään vertailukelpoisena, mutta siinäkin voi laajemmassa historiallisessa tarkastelussa olla vähän varuillaan sen suhteen, onko näitä oikeasti laskettu ja tilastoitu täsmälleen samalla tavalla esimerkiksi 1950- ja 1960-luvulla kuin nyt: https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html

Jos katsoo tota tilastoa, niin en mä tiedä, löytyykö siitä ihan paljaalla silmällä nähtävää aukotonta selitystä sille, miksi 1990-luvulla olis tähystetty mahahaavoja ja 2000-luvulla enemmän suolistosyöpiä. En mä nyt sitä sano, etteikö lihansyönnin lisääntyminen olis tässä merkittävä tekijä -- ja erot nimenomaan 1960-luvun ja tämän päivän välillä on todella huomattavat. Mutta tossa on kuitenkin sellainen monen tekijän epäterveellisten elintapojen summa -- vähäkuituinen ruokavalio jossa on runsaasti punaista lihaa, liikunnan puute, tupakointi, jne.

Jos mä nyt heitän tähän kyseenalaistuksen, niin onko paikallaan sanoa, että suolistosyövät ynnä muu tämmönen liittyis ihan yksi yhteen lihansyöntiin, ja kuinka paljon tässä on taustalla työelämän ja ihmisten vapaa-ajan rakennemuutoksia. Liikunta ja ulkoilu vähenee, pelaaminen ja istuminen ja tämmönen lisääntyy koko ajan, ja nää vaikutukset sitten kertautuu.

1980-luvulla oltiin jo lihankulutuksessa 60-70 kg:n luokassa, ja vasta 2005 noustiin yli 70 kg:n (luin taas taulukkoa tosi nopeasti). Kyseenalaistaisin sitä, että palautuuko suolistosyöpien lisääntyminen kuitenkaan kokonaan noihin lihalukemiin -- ja ei tietysti kukaan väitä että näin olisi. Vaan siis idea on se, että olis parempi kansanterveydelle palata nyt ensin vaikka sinne 7:llä ja sitten 6:lla alkaviin kymmenlukuihin.

Mun mielestä taas se lihan keskimääräinen kulutus, vaikka onkin astronomisen korkea 1960-lukuun verrattuna, ei ehkä ole niin katastrofaalinen. Enemmän mua siinä huolettaa sellanen että epäterveelliset elintavat jotenkin kasautuu tietyille ihmisille -- ja sitten koko touhussa näkyy sellainen, että ihmisillä on enemmän rahaa käyttää ruokaan mutta samaan aikaan nähdään vähemmän vaivaa sen eteen ja jotenkin...  vauraus ja helppous aiheuttaa tässä erityisiä ongelmia, joita ei aiemmin ole ollut.

Tosta vois vielä laajentaa silleen, että jotkut tosi rasvaiset lihat voi olla verrattain edullisia. Nykypäivän verrattain köyhä ihminen voi elää niin, että syö runsaasti vaikka porsaanlihaa ja ostaa sitä isoissa määrissä halvalla. Samalla tyypillä voi olla tietokone ja PlayStation, mutta rahat eivät kuitenkaan riitä moniin liikuntaharrastuksiin. Esimerkiksi suosiotaan kasvattaneet golf ja retkeily ovat sellaisia, että niissä autolla kulkeminen ovat tosi yleisiä, ja golfissa se on oikeastaan lähes välttämätöntä.

Lihankulutuksen gramma- ja kilomäärien lisäksi mun mielestä toinen keskeinen pointti vois olla se, missä aktiviteeteissa ihmisen aika kuluu tunneissa mitattuna. Paljonko ihmisten ruutuaika on esimerkiksi kasvanut 1990-luvun alusta tähän päivään. Paljonko ihmiset viettää aikaa ulkona ja miten paljon ne liikkuu. Tossa on mun mielestä semmosia tosi isoja tekijöitä siinä mielessä, että ihmiset käyttää isoja siivuja elämästään töissä ja vapaa-ajalla tiettyihin asioihin, ja sit pitkällä aikavälillä tommosilla tekijöillä saattaa olla ihan valtavan isoja vaikutuksia.

[Xantippa]

Kieltämättä sitä, että lihaa syödään liikaa (ja etenkin liikaa prosessoitua lihaa) komppaan varovaisesti MOta tilastoepäilyissä.

Tämä johtuu ihan omasta subjektiivisesta näkemyksestäni lihansyöntiin.

En tiedä, miten tilastot on kerätty, mutta omassa lapsuudestani epäilen, että syömämme liha ei kulkenut minkään tilaston kautta. Tapana kun oli, että me, joiden vanhemmilla on maalaistausta, mutta asumme pikkukaupungissa, "omistimme" vasikan ja sian jonkun sukulais- tai ystäväperheen maatilalla. Eli siis nämä kasvatettiin meille, aikanaan teurastettiin kyseisellä maatilalla ja pilkottiin meidän pakastearkkuun. Joinain vuosina ostettiin vain puolikas, ellei entiset olleet kuluneet. Pakastearkusta liha sitten kantautui ruokaoöytään pihveinä, patoina, kastikkeina...

Voihan olla, että tilastoitu on maatilojen lihakarja noin  yleensä oletuksella, että pöytään se päätyy, mutta siinäkin epäilen kyllä jonkin sortin tilastoheittoja

T: Xante

[safiiri]

Kieltämättä sitä, että lihaa syödään liikaa (ja etenkin liikaa prosessoitua lihaa) komppaan varovaisesti MOta tilastoepäilyissä.

Tämä johtuu ihan omasta subjektiivisesta näkemyksestäni lihansyöntiin.

En tiedä, miten tilastot on kerätty, mutta omassa lapsuudestani epäilen, että syömämme liha ei kulkenut minkään tilaston kautta. Tapana kun oli, että me, joiden vanhemmilla on maalaistausta, mutta asumme pikkukaupungissa, "omistimme" vasikan ja sian jonkun sukulais- tai ystäväperheen maatilalla. Eli siis nämä kasvatettiin meille, aikanaan teurastettiin kyseisellä maatilalla ja pilkottiin meidän pakastearkkuun. Joinain vuosina ostettiin vain puolikas, ellei entiset olleet kuluneet. Pakastearkusta liha sitten kantautui ruokaoöytään pihveinä, patoina, kastikkeina...

Voihan olla, että tilastoitu on maatilojen lihakarja noin  yleensä oletuksella, että pöytään se päätyy, mutta siinäkin epäilen kyllä jonkin sortin tilastoheittoja

T: Xante

No ihan vastaavasti meidän taloutemme kuluttamasta lihasta on todella suuri osa varmaan tilastojen ohi kulkevaa, kun se on itse metsästettyä hirveä. Sitä on myös kaikilla muilla hirviporukassa jako-osuudella olevalla todellakin varsin riittävä määrä. Voihan olla, että luvanvarainen hirvenmetsästys tosiaan sekin tilastoidaan lihan kulutukseen, mutta epäilen.

Mitä muistelee vaiks 1970-luvun normaalia kotiruokaa, niin sehän oli sellaista perunaa ja kastiketta - mallista varsin painotetusti. Jo ihan tuon tiedon ja muistojen perusteella voi aika perustellusti väittää, että kyllä tuo lihankulutuksen kasvu on todellista. Ei vain omaan käyttöön menevän lihan vähenemistä.

Edelleen väitän, että nämä epäilyt tilastolukujen pätevyydestä ovat lillukanvarsia verrattuna isoon kuvaan. Lihan kulutus on kasvanut selvästi. Lisäksi se tilastoon päätynyt nykyään popsimamme lukema on todella suuri määrä lihaa.

[Melodious Oaf]

^ Kyllä mun mielestä noiden tilastojen perusteella, ja miksei muistelun ja muun anekdotaalisen näytön myös, voi aika suurella varmuudella sanoa sen, että lihan määrä koko ruokataloudessa on kasvanut merkittävästi ja näin ollen myös viikottain syödyn lihan määrä.

Tossa on sellainen trendi ehkä taustalla, että joskus 1950-luvulla suhtautuminen hävikkiin alkoi vähitellen muuttua. Sitä ennen se oli tosi isosti esillä ja sitä vältettiin. Sitten maatalous alkoi tuottaa tavaraa niin paljon kuin mahdollista, elintarvikkeita olikin saatavilla vaikka miten paljon, ehkä ajateltiin että ajan myötä teknologia korjaa kaikki mahdolliset ongelmat, ja hävikkiä alettiin pitää vähemmän tärkeänä asiana. Sit ei kuitenkaan valjastettu kovin suurella tarmolla teknologiaa siihen, että se ois vähentänyt järjestelmällisesti hävikkiä.

Mun mielestä hävikki on noussut uudestaan isommin esiin vasta nyt ihan viime vuosina tai 2000-luvulta alkaen.

Kun puhutaan siitä, paljonko lihaa syödään keskimäärin, kannattaa ehkä erottaa se noista lihatuotannon ruhokilomääristä ja laskea siihen arviot erikseen. 

Katsoin että Luonnonvarakeskuksen sivulta saa aika tarkasti eriteltyä dataa vuodesta 1990 alkaen. Seuraava taulukko on räpistelty kasaan täällä:





Mitä te sanositte vuoden 1990 jälkeen tapahtuneesta muutoksesta? Mitä havaintoja? Kuinka huolestuttavalta tämä teistä näyttää, ja mitä olisi etenkin syytä muuttaa?

[Toope]

Tuo 300 g/viikossa on aika hatusta vedettyä ideologiaa.
Kyllä sen ymmärrän, että monipuolisesti tulee syödä, mutta tuo määrä on alaslaskettu, rankasti.

Saat meetvurstivoileivistä jo iltapalana suuren osan tuosta!
Peräänkuulutan sitä suhteellisuudentajua. Liha on tärkeä ja keskeinen osa ruokavaliotamme, miksi sitä pitäisi vähätellä?
Yritämme mekin perheessämme ylläpitää jotenkin terveellistä ruokavaliota, joka ei keskity lihaan, toki sen ollen yksi tärkeä osa ruokavaliota.
Itse en jättäisi ikinä lasten ruoasta lihaa pois, koska noin ei pidä tehdä. Enkä tosin aikuistenkaan, koska se on normaalia ihmisille.
Suhteellisuudentajua tuohon lihansyöntiin, muuta ei tarvita.

Ihmiset 100-200 vuotta sitten olivat muuten 10-15 senttiä lyhyempiä kuin meidän sukupolvemme.

[Melodious Oaf]

Tuo 300 g/viikossa on aika hatusta vedettyä ideologiaa.

Sun suussa "ideologia" alkaa muuttua semmoseksi aika paskanhaileaksi haukkumasanaksi. Jos mä yritän tulkita sitä suopeasti, niin sulle "ideologinen" on puutteellisesti tutkittua ja/tai puutteellisesti laajempaan yhteyteensä suhteutettua väitesisältöä. Ainoa vaan että sulle "ideologista" on sattumoisin vain muiden tekemät virheet eikä koskaan omat.

Ime kullia   Vaikka sitten tää sirrettäiskin muualle. <  Pyydän tätä kuitenkin jo valmiiksi anteeksi. Kyseessä ei ole pahansuopa väite vaan enemmän tai vähemmän iloinen turhautumisenilmaus  taholtani.

[Toope]

Tuo 300 g/viikossa on aika hatusta vedettyä ideologiaa.

Sun suussa "ideologia" alkaa muuttua semmoseksi aika paskanhaileaksi haukkumasanaksi. Jos mä yritän tulkita sitä suopeasti, niin sulle "ideologinen" on puutteellisesti tutkittua ja/tai puutteellisesti laajempaan yhteyteensä suhteutettua väitesisältöä. Ainoa vaan että sulle "ideologista" on sattumoisin vain muiden tekemät virheet eikä koskaan omat.

Ime kullia   Vaikka sitten tää sirrettäiskin muualle. <  Pyydän tätä kuitenkin jo valmiiksi anteeksi. Kyseessä ei ole pahansuopa väite vaan enemmän tai vähemmän iloinen turhautumisenilmaus  taholtani.

Puhuin siitä, että 300g lihatuotteita viikossa on aika vähän. 2 liha-ateriaa ehkä, eikä yhtään voileipää makkaralla?!
Närkästytkö tästä, vai mistä? Toki syömme Suomessa enemmän lihaa nykyisin, mutta mikä siinä on ongelma? Toki lihansaantia on monilla syytä rajoittaa, mutta en hyväksy sitä näkemystä, että lihansyönnistä tehdään jotain syntiä, kun se on normaalia ruokavaliotamme. Kohtuutta haen tässä. Sopivasti lihaa on hyvä kasvavalle lapsellekin. Turha siitä on lässyttää.

[Melodious Oaf]

^ Olen sitä mieltä, että täällä on esitetty 300 g / viikko suosituksena niin, ettei sitä ole tutkittu taustoiltaan ollenkaan riittävästi. Jopa niin, että sen voi nähdä niin, että hyväosaiset vittuilevat nykyisin halvempaa punaista lihaa ja possunlihaa syövälle PS4:n omistavalle miessinkulle niin, että koko tämä elinkeinorakenteen muutos onkin yhtäkkiä hänen syytään ja tapahtuu hänen vuokseen - mikä osoittaa häkellyttävää tietämättömyyttä tai tahallista tai tahatonta tietämättömyyttä asioiden laajemmista yhteyksistä.

Se mistä mä pillastuin oli että toi on taas sun mielestä ideologiaa ja sit taas kaikki, mikä jää sulta itseltäs vastaavalla tavalla näkymättömiin tai katveeseen tai muuta ei ole. Pyydän tätä nyt ennakkoon taas anteeksi, mutta ei mulle tule sellainen vaikutelma, että sä itse analysoisit ja kyseenalaistaisit mitään tilastoja, vaan että sä toistelet jonkun kyseenalaistavan tyypin tietoja muille.

Mulla on sellainen tunne kertsistä, Xantippasta, itsestäni ja monesta muustakin, että voi ne olla aika saatanan itsepäisiä, mutta lopulta jos päästään samalle sivulle jostakin datasta, niin mielipiteiden hajonta on kuitenkin rationaalisuuden rajoissa.

Toopesta oma tunteeni on enemmän se, että pitää aika läheltä myötäillä hänen näkemyksiään ennen kuin mikään ajattelu hänessä edes aktivoituu. Ja käsitteen "ideologia" käytön kritiikki oli tässä yhteydessä sitä, että Toopella ei ole mitään mutua kummempaa sanottavaa, mutta hän ei silti sano asiaa niin kuin se on, vaan kaiuttelee toisten argumentteja muualta ja kaunistelee tätä sillä, että lisää mukaan sanan "ideologia".

Perustan huomenna jonkun oman ketjun sille, missä käsitellään tilastollisia ja matemaattisia väitteitä, ja sit joka väliin vaaditaan Toopen kommentti siitä, mikä on ideologista ja mikä ei Veikkaan että koskaan ideologinen ei tule tarkoittamaan sitä, että Toope itse olisi tulkinnut, ymmärtänyt tai suhteuttanut asiat toisiinsa väärin -- ja myös väitän että näin tapahtuu jatkuvasti.

Se "ime kullia" -kommentti siis tarkoitti sitä että astu nyt saatana pois sen verhon takaa että muut tekee virheitä tai että kaikki johtuu jostain vakaumuksesta. Mun mielestä toi idea että ideologiset väittämät on tosi yleisiä ja että ne on puutteellisesti lähteytettyjä ja puutteellisesti aiottuun kokonaisuuteen suhteutettuja on aika lupaava. Se vaan tarkoittaa myös sitä että kaikki tekee tätä koko ajan ja että se kaikki on "ideologista" tai huolimattomuuta, tietämättömyyttä ja vahinkoa.

Mun mielestä sä et voi muiden tietämättömyyttä ja vahinkoa sanoa "ideologiaksi" ilman sellaisen tason helvetin syvää itsekritiikkiä ja oman positiosi tutkiskelua, jota en ole sinulta ikinä nähnyt.

[Karikko]

^Myös hiukan suhteellisuudentajua kannattaa nyt yrittää käyttää. Kyllä ihmisen ravitsemusta sen verran kuitenkin tunnetaan - ja ollaan samaa mieltäkin - ettei tuo 80 kiloa lihaa vuodessa ole kyllä minkään tietämyksen valossa tarpeellinen määrä. Lihankulutuksen suuri kasvu myös on niin tuore ja nopeasti tapahtunut asia, että ihmiskehon "solujen" muutos olisi vaatinut kaikilta 60-luvulla syntyneillä +50 ikäisillä elimistön solujen muuttuneen tällaisia lihamääriä tarvitsevaksi vasta heidän syntymänsä jälkeen. Sellainen muutos ei ainakaan ole evolutiivinen.

Määrään takertuminen taitaa olla nyt ongelmallista ja laatu unohdetaan.

Riittävän monipuolinen perusta takaa parhaiten elimistön toiminnan.
Aika monet aminohapot ovat välttämättömiä solujen rakennusaineita.

Kasvisravinto ei ole yhtä laadukasta kuin eläimistä saatu, jos aikoo vegaaniksi kannatta silloin perehtyä enemmän siihen alaan, että voi rakentaa itselleen riittävän ravinnonsaannin, kivennäisaineineen ja proteiineineen. Pekkä ideologinen katsanto ei sitä tee.

[safiiri]

^Myös hiukan suhteellisuudentajua kannattaa nyt yrittää käyttää. Kyllä ihmisen ravitsemusta sen verran kuitenkin tunnetaan - ja ollaan samaa mieltäkin - ettei tuo 80 kiloa lihaa vuodessa ole kyllä minkään tietämyksen valossa tarpeellinen määrä. Lihankulutuksen suuri kasvu myös on niin tuore ja nopeasti tapahtunut asia, että ihmiskehon "solujen" muutos olisi vaatinut kaikilta 60-luvulla syntyneillä +50 ikäisillä elimistön solujen muuttuneen tällaisia lihamääriä tarvitsevaksi vasta heidän syntymänsä jälkeen. Sellainen muutos ei ainakaan ole evolutiivinen.

Määrään takertuminen taitaa olla nyt ongelmallista ja laatu unohdetaan.

Saa aika tavalla pistellä kasvista kitusiin, että tuo 80 kiloa lihaa vuodessa muodostaa sopivan tasapainoisen osuuden ruokavaliosta.

Kasvisravinto ei ole yhtä laadukasta kuin eläimistä saatu, jos aikoo vegaaniksi kannatta silloin perehtyä enemmän siihen alaan, että voi rakentaa itselleen riittävän ravinnonsaannin, kivennäisaineineen ja proteiineineen. Pekkä ideologinen katsanto ei sitä tee.

80 kilon ja 0 kilon välillä on aika monta vaihtoehtoista määrää lihaa vuodessa. Kilon tarkkuudella ajatellen sellaiset 80 eri vaihtoehtoa. Terveyden kannalta vaikkapa se 60-luvun 39 kiloa olisi paljon parempi. Toki myös lihan laatu - onko punaista lihaa, onko prosessoitua, kuinka rasvaista - vaikuttaa myös arvioon siitä, onko ruokavalio terveydellisesti hyvä.

[MrKAT]

Kasvisruokavalio vaatii enemmän vaivaa, sekaravinnosta saa helposti kaiken tarvitsemansa, kuten evoluutio on ruoansulatustamme luonut.
Me olemme sopeutuneet syömään sekaravintoa (lihaa, kasviksia, viljaa).
Tyhmää sinänsä sotia luontoa vastaan ideologian puolesta?

Jos lääkäri sanoo että syöt liikaa lihaa, "vähennä sitä!", niin ei se ole ideologia vaan diagnoosi. Se on erityisen halpa diagnoosi toteutettavaksi koska potilas säästää rahaa ja yhteiskunta säästää sos.kuluja ja (pitkässä juoksussa tehottomien) pillerien kela-kuluja.

[MrKAT]

 HS 27.11.2020 on juttu THL:n tutkijasta. Ravitsemustutkija Heli Kuusipalo sanoo:
" Hän kertoo laskeneensa huvikseen, kuinka montaa ruoka-ainetta ihminen päivittäin tarvitsee välttyäkseen puutostaudeilta.
Hän päätyi viiteen. Riittävän määrän ravinteita, hivenaineita ja vitamiineja saa näistä: viisi palaa ruisleipää, kaksi silakkaa, muutama peruna, lasillinen piimää ja kipollinen mustikoita."

Kuusipalo kritisoi ääridieettejä ym hössötyksiä ja tuossakin on sivallusta: Keep it simple.
Muuten, tuosta puuttuu liha. Sitä ei siis tarvita.

Hänellä on vankkaa kenttäkokemusta ravitsemuksesta ja sen puutteesta. YK:n hankkeessa Malawissa kehitti aussilääkärin kanssa tahnan joka pelasti 1,5 miljoonaa pakolaista Afrikassa pellagralta (B3-vitamiinin puutostauti). Hän sai Nobelin kuten kaikki YK:n ruokaohjelmassa.