Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon

[Melodious Oaf]

Sellaista, jossa vuotuinen lihamäärä on ennemminkin 30 kuin 80 kiloa?

Voisko se olla hyödyllistä laskea viikko- ja/tai päivätasolla tähän ketjuun auki, minkä verran tuo tarkoittaisi kaupasta ostettua lihaa?

Edelleen haen tässä takaa sellaista, että ruhokiloista puhuminen ja kaiken hävikin pois jättäminen jättää vähän ilmaan sen, mitä pidät hyvänä ja kohtuullisena käytännön kulutuksen kannalta.

Muistaakseni oli niin, että hieman vajaa 80 ruhokiloa /hlö/vuosi tarkoittaa käytännössä noin kaupasta kotiin kiikutettua 550 grammaa kypsentämätöntä lihaa / hlö / viikko. Tarkoitatko tästä laskien että tavoitteeksi pitäisi asettaa hieman yli 200 grammaa  kaupasta kotiin kannettua kypsentämätöntä lihaa /hlö/viikko?

Tää tarkoittais äkkiä laskien sitä, että lihaa ostettais ja syötäis vain joka toinen viikko. Tai että lihaa olis noin 100 gramman annos vain kahtena päivänä viikossa tai noin 70 gramman annos kolmena päivänä viikossa ihan korkeintaan.

Ja sitten sellainen melko henkilökohtainen kysymys: Mikä teidän oma lihankulutus on noin suunnilleen?

Mä en syö lihaa joka päivä enkä välttämättä edes joka viikko, mutta arvioisin silti kuluttavani lihaa enemmän kuin 200 grammaa per viikko. Ehkä jotain 300 tai 400 g / vko -- ja sekin on mun mielestä "vähän" tai sellainen määrä, etten osaa pitää sitä ongelmana.

Sit mulla on sellainen epäusko ehkä tässä taustalla, että kun kertsi puhuu 300 grammasta jo "liikana" tai vaarallisena määränä, en jotenkin mukisematta usko, että lihankulutuksen vähentämistä täällä propagoivat itse oikeasti olis noita 200 g / vko ihmisiä kaikki.

Kun tohon lasketaan kaikki kala ja liha ja lihavalmisteet sun muu, 200 g / vko on mun skaalalla tosi vähän ja jossain mielessä yksin asuvalle ihmiselle jopa epäkäytännöllisen vähän.

Mulle toimiva ja hyvä yläraja olis omasta mielestä 400 g / vko. Silloin on vaikea syödä lihaa joka päivä ja joutuu jo miettimään proteiininsaannissa vähän muitakin vaihtoehtoja. Mut siihen jää silleen kuitenkin löysää, että on mahdollista joskus ostaa joku isompi lihamäärä. Tolla max 206 g / vko -dieetillä mun nähdäkseni joutuu yhden ihmisen ruokakunnassa vähän liian tarkasti rajaamaan ja miettimään ostoksiaan.

Mitä ajatuksia noi käytännön ostettavat määrät teissä herättää? Mikä on oikeasti paljon ja mikä liikaa?

Mulla on lisäksi sellainen mielipide että joku 550 g / hlö / vko ei sekään ole mitenkään naurettavan paljon tai absoluuttisesti "liikaa". 

Omasta mielestäni "liikaa" on semmonen jos syö lihaa joka ikinen päivä ja yli 200 g per päivä. Veikkaan että jotkut syö näin, ja tällasen lukeman siitä sais jos jakais 80 ruhokiloa päiväannoksiksi naiivisti olettaen että joka ainoa kilo syödään, ts. luutkin on lihaa, kaikki on syömäkelpoista ja mitään hävikkiä ei ole.

Toi 206 g / vko tulee yhtälöstä 550/80 = x/30

Hiukan täsmällisempi olis kai  550/76,9 = x/30, jossa x = 214,5643

Tohon siis perustuu yllä olevan viestin puhe kulutuksesta, jonka suuruusluokka olis 200 g / hlö / vko.

Ja siis... mä vaan jotenkin koin oman ymmärryksen kannalta hyödylliseksi muuntaa safiirin 30 ruhokiloa kaupasta kotiin kannettavaksi tavaraksi, koska ne on niitä lukemia, jotka käytännössä näkee ja joiden kanssa ollaan tekemisissä.

[safiiri]

Sellaista, jossa vuotuinen lihamäärä on ennemminkin 30 kuin 80 kiloa?

Voisko se olla hyödyllistä laskea viikko- ja/tai päivätasolla tähän ketjuun auki, minkä verran tuo tarkoittaisi kaupasta ostettua lihaa?

Ei siitä ole mitään hyötyä, sillä lihankulutuksen muutoksen suuruusluokka jo kertoo olennaisen. Lihaa syödään valtavasti enemmän kuin ihan muutama vuosikymmen sitten. Kyse ei ole todellakaan siitä, että 60-luvulla olisimme saaneet liian vähän proteiinia ruuasta. Päinvastoin silloin liikalihavuus oli harvinaisempaa ja esim. lasten ylipaino ja diabetes (se ns. "aikuisiän" diabetes) olivat huomattavasti harvinaisempia. Jos joskus saa käsiinsä vanhoja 70-luvun lastenvaatteita, eron huomaa. Ne eivät enää mahdu lapsille leveyden puolesta siinä vaiheessa, kun pituus olisi sopiva.

Toinen paljastava muutos on lautasten koko. Vanhat 60-70 -luvun ruokalautaset ovat tyypillisesti pienempiä halkaisijaltaan kuin ne, mitä nykyään on yleisesti tapana käyttää.

Me siis kaiken kaikkiaan syömme enemmän. Lisäksi syömästämme ruuasta on lihaa suurempi osuus. Lihasta taas on entistä suurempi osuus teollisesti prosessoitua. Yritäs etsiä lähikaupastasi 70-luvun tyypillistä ostosta eli kokonaisena pakastettua broileria. Erilaista puolivalmistetta ja mikroateriaa kyllä löytyy joka lähtöön, mutta lihatiskiä ei kaupassa ole ja käsittelemättömän lihan vaihtoehtoja on vain muutama. Erilaisia makkaroita ja kinkkuleikkeitä kyllä on seinänmittaisen kylmäkaapin täydeltä.

Edelleen haen tässä takaa sellaista, että ruhokiloista puhuminen ja kaiken hävikin pois jättäminen jättää vähän ilmaan sen, mitä pidät hyvänä ja kohtuullisena käytännön kulutuksen kannalta.

Miten niin "minä pidän"? Kyse oli  tiedosta, jonka lähteeseen linkkasin. Kyse on siitä, että ravitsemustieteilijät ja lääkärit toteavat nykyisen lihamäärän haittaavan terveyttämme. Miksi tässä olisi kyse "minun" käsityksestäni sopivasta lihamäärästä, jonka nyt muka olisin ilmoittanut tällaisella hankalalla tavalla vuosikulutuksena ja lihakiloina? Olen pahoillani, mutta käytän tässä sitä määritelmää, jonka lähteeni antoi. Jos sinulla on tarve muuntaa se päivittäiskulutukseksi, sopii jakaa kilot luvulla 365. Jos haluat viikkokulutuksen, on sopiva jakaja 52. Eiköhän myös jostain löydy tietoa siitä, miten paljon lihaa jää lautaselle keskimäärin yhdestä ruhokilosta. Googlaile.

Muistaakseni oli niin, että hieman vajaa 80 ruhokiloa /hlö/vuosi tarkoittaa käytännössä noin kaupasta kotiin kiikutettua 550 grammaa kypsentämätöntä lihaa / hlö / viikko. Tarkoitatko tästä laskien että tavoitteeksi pitäisi asettaa hieman yli 200 grammaa  kaupasta kotiin kannettua kypsentämätöntä lihaa /hlö/viikko?

En minä tässä aseta tavoitteita, vaan ikävät ravitsemustieteilijät ja lääkärikunta esittää, että tuo yli 80 kiloa vuodessa on mm. syöpäriski. Väitettä tukee tieto siitä, että erilaiset suolistosyövät ovat yleistyneet.

Tää tarkoittais äkkiä laskien sitä, että lihaa ostettais ja syötäis vain joka toinen viikko. Tai että lihaa olis noin 100 gramman annos vain kahtena päivänä viikossa tai noin 70 gramman annos kolmena päivänä viikossa ihan korkeintaan.

Niin?

Ja sitten sellainen melko henkilökohtainen kysymys: Mikä teidän oma lihankulutus on noin suunnilleen?

Mä en syö lihaa joka päivä enkä välttämättä edes joka viikko, mutta arvioisin silti kuluttavani lihaa enemmän kuin 200 grammaa per viikko. Ehkä jotain 300 tai 400 g / vko -- ja sekin on mun mielestä "vähän" tai sellainen määrä, etten osaa pitää sitä ongelmana.

Sit mulla on sellainen epäusko ehkä tässä taustalla, että kun kertsi puhuu 300 grammasta jo "liikana" tai vaarallisena määränä, en jotenkin mukisematta usko, että lihankulutuksen vähentämistä täällä propagoivat itse oikeasti olis noita 200 g / vko ihmisiä kaikki.

Propagoivat? Miksi sinusta ravistemustieteen ja lääketieteen näkemyksen kertominen on "propagandaa"? Millä perusteella oma pohdintasi ei ole "propagandaa"?

Kun tohon lasketaan kaikki kala ja liha ja lihavalmisteet sun muu, 200 g / vko on mun skaalalla tosi vähän ja jossain mielessä yksin asuvalle ihmiselle jopa epäkäytännöllisen vähän.

Käytännöllisempää on siis syödä itsensä sairaaksi?

Mulle toimiva ja hyvä yläraja olis omasta mielestä 400 g / vko. Silloin on vaikea syödä lihaa joka päivä ja joutuu jo miettimään proteiininsaannissa vähän muitakin vaihtoehtoja. Mut siihen jää silleen kuitenkin löysää, että on mahdollista joskus ostaa joku isompi lihamäärä. Tolla max 206 g / vko -dieetillä mun nähdäkseni joutuu yhden ihmisen ruokakunnassa vähän liian tarkasti rajaamaan ja miettimään ostoksiaan.

Mitä ajatuksia noi käytännön ostettavat määrät teissä herättää? Mikä on oikeasti paljon ja mikä liikaa?

No siksi juuri olisi paljon kätevämpää vähentää niiden aterioiden määrää / viikonpäivien määrää, jolloin yleensä syö ollenkaan lihaa. On hankalaa syödä joku neljännesnakki päivässä ja siten jakaa terveyden kannalta (!) sopiva liha-annos tasaisesti. Paljon helpompaa on totutella syömään myös kasvisruokia, jotta sitten joskus voi syödä sen pihvinkin. (Tämä nyt edelleen siis vain ja ainoastaan terveydellisestä näkökulmasta ajatellen.)

Omasta mielestäni "liikaa" on semmonen jos syö lihaa joka ikinen päivä ja yli 200 g per päivä. Veikkaan että jotkut syö näin, ja tällasen lukeman siitä sais jos jakais 80 ruhokiloa päiväannoksiksi naiivisti olettaen että joka ainoa kilo syödään, ts. luutkin on lihaa, kaikki on syömäkelpoista ja mitään hävikkiä ei ole.

Miksi "sun mielestä" olisi parempi ohje kuin ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkittu tieto?

Ja siis... mä vaan jotenkin koin oman ymmärryksen kannalta hyödylliseksi muuntaa safiirin 30 ruhokiloa kaupasta kotiin kannettavaksi tavaraksi, koska ne on niitä lukemia, jotka käytännössä näkee ja joiden kanssa ollaan tekemisissä.

Miten niin "safiirin ruhokilot"? Kyse oli LAINAUKSESTA. Hanki sinä itse parempi lähde, jossa kerrotaan se terveydellisesti sopiva lihamäärä siinä muodossa, jonka sinä haluat.

PS. Meidän taloudessamme suuri osa ON juurikin ruhokiloina laskettavaa lihaa, sillä se sellaista itse ammuttua, nyljettyä ja paloiteltua riistaa. Ikävää, jos tällainen näkökulma on sinulle hankala.

elopaino sonneilla jopa 600 kg. Paino aikuisilla vaihtelee suuresti, keskimääräinen lihapaino n. 180 kg, puolitoistavuotiaalla n. 150 kg ja vasalla n. 80 kg.

https://riista.fi/game/hirvi/

[Melodious Oaf]

^ No okei Jos sun mielestä noi ruhokilot on hyvä, selkeä, konkreettinen ja käytännönläheinen suure, koska teillä syödään itse pyydettyä riistaa ja voit suhteuttaa sen siihen, en minä kiellä käymästä debattia noiden 80 kg vs 30 kg lukujen pohjalta. Ne ei mulle oikein tarkoita konkreettisesti mitään ja koko ajan häiritsee kauppojen ja muiden tahojen hävikit ynnä muut seikat -- mutta mä voin toki vetäytyä sun kanssa keskustelusta näiltä osin ja jäädä miettimään omaa ruokavaliotani ja lihan terveysvaikutuksia ihan keskenäni.

[safiiri]

^ No okei Jos sun mielestä noi ruhokilot on hyvä, selkeä, konkreettinen ja käytännönläheinen suure, koska teillä syödään itse pyydettyä riistaa ja voit suhteuttaa sen siihen, en minä kiellä käymästä debattia noiden 80 kg vs 30 kg lukujen pohjalta. Ne ei mulle oikein tarkoita konkreettisesti mitään ja koko ajan häiritsee kauppojen ja muiden tahojen hävikit ynnä muut seikat -- mutta mä voin toki vetäytyä sun kanssa keskustelusta näiltä osin ja jäädä miettimään omaa ruokavaliotani ja lihan terveysvaikutuksia ihan keskenäni.

Tota...käytin tuota lähdettä kuvaamaan kulutustottumusten suuruusluokkaa. Siinä olennaista ei ole se, uhutaanko ruhokiloista vai lautaselle asettuvista lihamääristä vai suusta alas menevistä grammoista. Siinä riittää, että vertailtavat lukemat ovat keskenään vertailukelpoisia. Jos et vieläkään tajua, voit vaikka askarrella paskarrella luvuista kasvuprosentin. On ihan se ja sama, mitä tuo ruhokilo tarkoittaa lautasella, jos kulutuksen kasvu kiloina on suurempi kuin se kulutusmäärä, josta tarkastelu lähtee liikkeelle. Kun sen lisäksi tiedämme, ettei 60-luvulla Suomessa kärsitty nälkää, vaan elettiin päinvastoin sitä mukavaa aikaa sotavuosien pulan ja sodanjälkeisen pulan jäätyä taakse.

Se on sitten ihan eri keskustelu, jos lähdemme miettimään sopivaa ruokavaliota käytännön ateriavalintoina. Sitäkin varten on varmasti helposti löydettävissä lähteitä, joissa puhutaan annoskokotasolla. Mun kommentti, jossa tuo vuotuinen lihankulutus ruhokiloina oli lainauksena, käsitteli väestötasolla tapahtunutta kulutustottumusten muutosta ja muutoksen suuruusluokkaa. Ymmärtänet, että marmatus minulle siinä yhteydessä hankaluudesta muuntaa nuo vuotuiset ruhokilot ruokaohjeeksi, on aika hölmöä. Sä ikäänkuin vaadit mua jälkikäteen vastaamaan mieltäsi askarruttavaan omaan pohdintaasi, ja valitat, kun mun kommenttini ei ole siihen tarkoitukseen kätevässä muodossa. Minua vain ei nyt sattunut kiinnostamaan se, miten sun kannattais koostaa ruokavaliosi.

https://suomenterveysravinto.fi/blogi/kaytannon-vinkkeja-paivittaisen-ruokavalion-koostamiseen/

https://suomenterveysravinto.fi/blogi/kaytannon-vinkkeja-paivittaisen-ruokavalion-koostamiseen/

Silloin on syytä lueskella tämän tapaisia artikkeleita ja pyrkiä niistä ottamaan vinkkejä.

[Melodious Oaf]

En ole perehtynyt tähän kovin syvällisesti. Vasta tämän ketjun kautta tutustuin lääkärin kertomukseen suolistosyöpien voimakkaasta ja hänet yllättäneestä yleistymisestä, ja samoin vasta nyt hiljattain aloin itse tutustua Luonnonvarakeskuksen lukuihin. Näistä uusista tiedoista ja kimmokkeista kiitos kuuluu kanssakeskustelijoille

En usko, että mulla on mitään isompia vaikeuksia lukujen ymmärtämisessä sinänsä, enkä mä oikeastaan tiedä. miksi ja missä meillä on tässä jotain epäselvää tai erimielisyyttä.

Mua varmaan kiinnostaa tää asia enemmän silleen käytännön ateriavalintojen tasolla. Taustalla on se, että olin joskus kasvissyöjä ja nyt syön taas lihaakin. Kiinnostaa semmonen terveellisesti ja hyvin syöminen kyllä, mut sitten askarruttaa se, mikä on "riittävän hyvä" ja mikä taas asioiden liian vaikeaksi tekemistä tai turhaa pingottamista. Mut se on aika henkilökohtainen kysymys, minkä verran esimerkiksi just mun kannattaa syödä lihaa ja miksi.

Ehkä otit sen jotenkin provokatiivisena tms, mutta mun mielestä sen vois ottaa ihan neutraalinakin kysymyksenä, että... kun puhut 30 kg vuosikulutuksesta jonkinlaisena ideaalina ja mä taas kovertoin noin 200 grammaksi viikossa, miten sun oma tämän hetkinen lihankulutus suhteutuu tähän määrään?

[kertsi]

Makkara on muuten pirun vanha keksintö, esi-isämme sitä ovat jo syöneet. Se on oikeasti vain pakattua lihaa lisukkeineen!

Kyllä tosiaan SE makkara, joka tehdään siihen perinteiseen tapaan, on vain (huonompilaatuista) lihaa pakattuna suoleen. Mutta se ei tee nykyisiä teollisia makkaratuotteita ei-prosessoiduiksi. Oletkos koskaan itse TEHNYT makkaraa? tai EDES syönyt ns. raakamakkaroita? Ne ovat täysin eri tuote kuin ne makkaran irvikuvat, joita pääasiassa ihmiset makkaroina syövät. Siis HK:n siniset ja lauantaimakkarat ja erilaiset nakit. Niistä puhumme silloin, kun puhumme prosessoiduista lihatuotteista ja teollisista makkaravalmisteista.

On todellakin eri asia syödä vaikkapa itse hyvästä lihasta valmistamiaan makkaroita kuin pistellä jotain lenkkimakkaraa, jossa on suurimmaksi osaksi kaikkea muuta kuin lihaa.

Se tasapaino. Lihaa, kalaa, viljaa, kasviksia, hedelmiä, marjoja sopivasti. Mitään ei kantsi hyljeksiä, vain muistaa sopusuhtaisuutta. Fanaatikot ruokavalioissaan eniten väärässä ovat.

Aivan. Minusta on fanaattista vaatia jokaisella aterialla lihaa. Milloin ajattelit luopua fanatismistasi ja siirtyä kannattamaan terveellisempää ja ekologisempaa sopusuhtaisuutta? Sellaista, jossa vuotuinen lihamäärä on ennemminkin 30 kuin 80 kiloa?

30 kg /vuosi = 577 g / vk  = 82 g/pv. Eli tuo 30 kg/vuosi on jopa hieman enemmän kuin suositukset 500g /vk, tai syöpärjestöjen suositus max 300 g/vk.

300 g/vk tekee vain 15,6 kg /vuosi.

Makkaraa tai leikkeleistä ei taideta suositella missään suosituksessa, varsinkaan syöpäjärjestöjen suosituksissa. Muistelen, että makkaran ja leikkeleiden lisäaine jokin nitriitti tai nitraatti taitaa olla aika epätervellinen.

[Melodious Oaf]

^ Mä muuten löysin sellaisen lähteen, joka vähän valottaa sitä, missä meillä on hitusen eri katsontakanta ja/tai painotukset.

THL on tehnyt vuonna 2017 tutkimuksen suomalaisten ruokavaliosta, ja siitä aukeaa mun mielestä useita hyviä pointteja:
https://www.slideshare.net/THLfi/finravinto-2017-tutkimuksen-tuloksia

Punaisen ja prosessoidun lihan ylikulutus ja tyydyttyneiden rasvahappojen liian iso saanti ovat kyllä isoja ja keskeisiä perusongelmia, mutta tässä tullaan siihen, missä mun mielestä 1960-luvun lihankulutuksen ja sen 30 kg / 216 g luvun esiin nostaminen ehkä vääristää kokonaiskuvaa:



Nykyinen suositus on 500 grammaa viikossa. 79 prosenttia tutkimuksen miehistä ja 26 prosenttia naisista ylittää suosituksen. Varsinkin jos tämä on todella vain punaista ja prosessoitua lihaa, miesten keskimääräinen lähes 800 gramman viikkokulutus on häkellyttävän suuri.

Hankaluus noissa 80 kg / 30 kg luvuissa on, että ne eivät ole kenenkään syömiä määriä varsinaisesti. Jollain voi olla tukku muita kehittämisen paikkoja ruokavaliossaan niin, että lihankulutus ei kuitenkaan ole heillä oikeastaan minkäänlainen ongelmakohta. 80 / 30 verranto antaa vain sellaisen abstraktin tason käsityksen, että lihankulutuksen määrää pitäisi pudottaa todella rajusti, muttei kerro mitään siitä, mikä on liikaa ja kuka syö liikaa.

Punaisen ja prosessoidun lihan ylikulutus on yksi ongelma, mutta sen lisäksi todella harva syö riittävästi marjoja ja kasviksia (naisista 22 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia),

95 prosenttia väestöstä saa liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja ja 35 prosenttia liikaa rasvaa. 70 prosenttia saa liian vähän hiilihydraatteja ja samoin 70 prosenttia liian vähän kuitua. Nämä vaikuttavat myös siihen syöpäriskiin isosti eikä ne täysin palaudu mun mielestä pelkästään lihankulutukseen.

Saman tutkimuksen mukaan miehet saavat ravinnosta liian vähän folaattia (vihreät kasvikset ja hedelmät, täysjyvävilja) ja naiset liian vähän rautaa (maksa, liha, täysjyvävilja).

Sit toisaalta liian iso suolan saanti ja tyydyttyneiden rasvahappojen saanti mun mielestä linkittyy myös sellaisiin asioihin kuin juusto, leivät ja maitotuotteet ylipäänsä. Toki liharuuat on suolaisia, mutta noi luvut mun mielestä kertoo siitä, että tietyt ongelmat on laaja-alaisempia kuin liiallinen lihansyönti.

Karkeasti ottaen puolet väestöstä ei syö liikaa lihaa. Jos liikaa painottaa sitä, että sitä pitäis vaan niin maan perkeleesti vähentää tarkentamatta ja täsmentämättä tätä sen kummemmin, se voi aiheuttaa myös haittaa joillekin ja toisaalta vie fokusta yhteen tiettyyn asiaan, kun kuitenkin noin puolella koko otoksen porukasta isoimmat kehittämisen ja parantamisen paikka olisi jossakin muualla kuin lihan vähentämisessä.

Jos linkittää nimenomaan lihansyönnin suolistosyöpiin, mun mielestä siinä jää tiettyjä avoimia kysymyksiä. Miksi suolistosyöpien määrässä miesten ja naisten välillä ei ole isompaa eroa kuin on? (luokkaa miehet 1700 / vuosi, naiset 1500 / vuosi). Miksi suolistosyövät olivat ennen yleisempiä naisilla kuin miehillä ja miehet ovat vasta hiljattain kirineet tässä ohi?

On se ihan mahdollista että lihansyönnin määrä selittää tän lähes kokonaan. Mua vaan vaivaa tossa sellanen että tähän liittyy nyt jotain muutakin -- mikä ei tarkoita sitä etteikö lihansyöntiä pitäis vähentää ja ettenkö pitäis noita THL:n suosituksia pääosin tosi järkevinä ja hyvinä.

Valtava ero lihankulutuksen määrässä sukupuolten välillä on mun mielestä kiinnostava ilmiö. Kai siinä on tapahtunut jotain sellaista, että lihansyönti jotenkin nähdään miehekkäänä ja miehuutta vahvistavana kun taas naiset helpommin pitää lihaa vaan yhtenä elintarvikkeena ja vielä aika epäterveellisenä semmosena.

Lisäksi se voi olla, että meillä ruokavalion tarkkailu ja terveellisesti syöminen jotenkin perinteisesti nähdään naisten hommana. Naisten kuuluu kiinnittää tämmösiin asioihin huomiota ja olla ruokakunnassaan niitä, jotka huolehtii muidenkin ruokavalion tasapainoisuudesta. Miehet taas on niitä jotka briljeeraa jollain lihaisilla ja rasvaisilla ruuilla eikä oikein lämpene sellasesta valjusta kohtuullistamispuheesta että vähentäkää sitä ja älkää syökö tätä. Mut sit osalla miehistäkin joku nainen todennäköisesti vaikuttaa siihen että ne ei syö ihan niin epäterveellisesti kuin vois.

Mä luulen että miehiäkin kiinnostaa hyvin syöminen ihan siinä missä naisia, mut siinä saattaa olla jotain vähän eri painotuksia, minkälainen viesti kolahtaa ja uppoaa. Ehkä näkisin jotain potentiaalia siinä että puhuis 30 / 80 -viestinnän sijaan vaikka tyydyttyneiden rasvahappojen korvaamisesta paremmilla energianlähteillä ja sit siitä, että proteiinit olis myös laadukkaampia. Pähkinöitä ja kasvisproteiineja ja muuta tämmöstä ja markkinois sen suorituskyvyn parantamisena ennemmin kuin "lihanegatiivisuutena" Mä en näe sitä silleen, että esimerkiks lihasta tykkääminen ois mikään ongelma sinänsä vaan ehkä semmonen että "tasapaino" tai "kohtuus" on sellasia asioita jotka on jotenkin nynnyjä tai epämiehekkäitä -- kun niiden pitäis ja ne vois olla ihan yhtä lailla myös miehekkäitä asioita.

Mut sellanen metodologinen kysymys mulla nousi tästä että jos miehet ja naiset näkee lihan keskimäärin vähän eri lailla, voiko sellanen olla mahdollista, että naiset aliraportois ja/tai miehet yliraportois lihankulutustaan.

Sellasessa mielessä toi ruhokiloluku on tosi hyvä indikaattori, että silloin saadaan keskenään vertailukelpoisia lukuja peräkkäisiltä vuosilta eikä olla kiinni siinä, miten luotettavasti ihmiset raportoi omaa syömistään.

Eli loppuun vielä sellanen korostus että en mä niitä ruhokiloja pidä huonoina. Hyödyllinen ja hyvä suure varmaan riippuu siitä, kenelle ja mihin tarkoitukseen. That's all

[Melodious Oaf]

30 kg /vuosi = 577 g / vk  = 82 g/pv. Eli tuo 30 kg/vuosi on jopa hieman enemmän kuin suositukset 500g /vk, tai syöpärjestöjen suositus max 300 g/vk.

300 g/vk tekee vain 15,6 kg /vuosi.

Makkaraa tai leikkeleistä ei taideta suositella missään suosituksessa, varsinkaan syöpäjärjestöjen suosituksissa. Muistelen, että makkaran ja leikkeleiden lisäaine jokin nitriitti tai nitraatti taitaa olla aika epätervellinen.

Aiemmin viittasin MTK:n arvioon, että 76,9 ruohokiloa / vuosi vastaa kypsentämättömänä syötävänä lihana määrää 550 g / viikko / hlö. En tiedä, kuinka luotettava tää niiden arvio on, mutta pitäisin ilmiselvänä sitä, että ruhokiloista ei voi tolla tavalla laskea syödyn lihan määriä. Pitää poistaa luut ja muu syömättä jäävä osa, tuotantoketjun hävikit ja periaatteessa vielä kotitalouksienkin hävikit. Sit päästään samaan lukuun kuin semmosessa, missä on kysytty, kuinka paljon lihaa joku söi.

Edellisessä viestissä huomautin että ihmisten raportoimiin syötyihin määriin liittyy omat ongelmansa, mutta jos me nyt naiivisti olettettais että ne pitää tossa THL:n tutkimuksessa keskimäärin paikkansa ja että otoksessa on yhtä paljon miehiä kuin naisia, päästäis karkeaan arvioon että syödyn lihan määrä olis keskiarvo luvuista 780 ja 390 (miehet ja naiset), jolloin saatais että otoksessa lihaa syötiin keskimäärin 587.5 g / vko.

En tiedä, tarkottaako toi siinä tutkimuksessa oikeasti pelkästään punaista ja prosessoitua lihaa, vai onko siinä nyt mukana liha kaikkinensa. Jos taas laskee silleen että lihaa syötäis 80 kg / vuosi, silloin viikkokulutus olis henkeä kohti luokkaa 1,5 kg. Se tuntuu mun mielestä ihan absurdin suurelta, mutta voi olla että tohon THL:n lukuun tulee päälle vielä muu kuin punainen ja prosessoitu liha.

Mun luulo on että viikkokulutus suomalaisilla ois keskimäärin luokkaa 580 kaikelle lihalle. Voin olla väärässä, ja voi olla, että tähän tulee päälle vielä kana ja kala sun muut. Luulen että määrä ei silloinkaan olis ihan sitä 1,5 kiloa / vko, mutta tätä varten pitäis muutenkin lukea tarkemmin THL:n tutkimusta ja selvittää, mitä noi luvut nyt tarkkaan ottaen on.

Ehkä mä hieman tässä saivartelen joo, mut yhtälailla mun mielestä on hienokseltaan omituista jos halutaan laskea kaikki vaan niillä ruhokiloluvuilla ja valitetaan siitä, jos jotakuta kiinnostaa, mitä ne käytännön oikeat luvut ovat. Absoluuttisilla määrillä on merkitystä ja suhdeluvuilla on merkitystä eikä toisella voi korvata toista. Safiirin "ei ole merktystä muuta kuin suhdeluvuilla" retoriikka on vähän sama kuin sanoisi että ei ole merkitystä, onko Suomessa 500 0000 asukasta vai 5,5 miljoonaa, kunhan käytettävät luvut pysyvät keskenään vertailukelpoisina. Väestönkasvusta puhuttaessa näin voi olla, mutta monen käytännön asian kannalta mahdollisimman täsmällinen lukumäärä on ihan olennainen.

[Melodious Oaf]

Olin muuten ihan väärässä. FinRavinto-tutkimuksen tulosten mukaan syödyn lihan määrä tosiaan on ihan valtava. 

Otoksen miehet raportoivat syöneensä lihaa keskimäärin 182 grammaa vuorokautta kohden (1 274 g / vko), ja tähän päälle vielä 36 grammaa kalaa ja äyriäisiä vuorokautta kohden (252 g / vko). Tästä saadaan yhteismääräksi 1 526 g lihaa plus kalaa per miespuolinen henkilä per vko.

Ilmeisesi naiset syö tästä aika paljon vähemmän, ja siihen erotukseen mahtuu ruhokiloista syömättä jäävä osa.

Otannan naiset raportoi syöneensä lihaa 107 g / vrk (749 g / vko) ja kalaa ja äyriäisiä 27 grammaa / vrk (189 g / vko). Eli tästä yhteenlaskettu määrä olis naisilla 938 grammaa / vko.

Miehet ja naiset yhteensä:
Lihaa 1 011,5 g / vko
Lihaa, kalaa ja äyriäisiä 1 232 g / vko

Olen hämmentynyt. Onko toi tutkimuksen naisten syömä  749 g / vko siis suositusten mukainen, kun kyse on kaikesta lihasta? Ja kun yhtäältä suositeltiin naisllle jopa lisää maksaa ja lihaa raudansaannin takia, niin mikä nyt sitten ois se "sopiva määrä" lihaa kaikkinensa ihan virallisten suositusten mukaan?

[Toope]

Perustuvatko lihansyönnin määrät biologiaan, vaiko poliittiseen näkemykseen?
Lihahan on erittäin ravintorikas raaka-aine, kuten toki kasviksetkin ovat.
Ihmisten aivojen katsotaan hyötyneen aikoinaan lihansyönnistä, esihistoriallisina aikoina. Kärsivätkö aivomme nyt, jos vähennämme lihansaantia?

[safiiri]

Perustuvatko lihansyönnin määrät biologiaan, vaiko poliittiseen näkemykseen?
Lihahan on erittäin ravintorikas raaka-aine, kuten toki kasviksetkin ovat.
Ihmisten aivojen katsotaan hyötyneen aikoinaan lihansyönnistä, esihistoriallisina aikoina. Kärsivätkö aivomme nyt, jos vähennämme lihansaantia?

Perustuuko epäluulosi biologiaan vai poliittiseen näkemykseen? Jos tilastollisesti lihansyönnin määrä on kilokaupalla kasvanut muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana ja tiedämme varmasti, etteivät esihistoriallisen ajan ruokamäärät olleet lähimaillakaan nykyihmiselle tarjolla olevia määriä, niin tarvitaan vahvaa poliittista ennakkoasennetta, että pystyy edes muodostamaan tuon esittämäsi kysymyksen edes puolittain vakavalla naamalla. Kyse ei ole lihansaannin vähentämisestä verrattuna esihistoriallisiin aikoihin, vaan lihansyönnin KOHTUULLISTAMISESTA ede 60-luvun tasolle.

Ovatko mielestäsi suomalaisten aivot kärsineet 60-luvun ruokavaliossa?

[Karikko]

^
Saattaa olla, että ihminen  (aivoineen) on kärsinyt nykyaikojen ruokavalioista.

Missä määrin se sitten vaikuttaa ihmiseen, lienee vielä arvoitus ja piittaavatko aivot siitä mitään.

Terveydelliset ja muuta seuraukset kuitenkin lienevät monessa mukana. Vaikuttaako se sitten lisääntyvään määrään  nykyajan ilmiöissä, kuten homojen ja muiden erilaistuvien ilmiöiden suhteen.

Kaikki se mitä ravintoon ja elinympäristöön pääsee vaikuttaa varmaan, kuten vesistöihin liuonneihin naishormonin lisääntyneen määrän kerrotaan vaikuttavan kaloihin.

[Melodious Oaf]

Perustuvatko lihansyönnin määrät biologiaan, vaiko poliittiseen näkemykseen?
Lihahan on erittäin ravintorikas raaka-aine, kuten toki kasviksetkin ovat.
Ihmisten aivojen katsotaan hyötyneen aikoinaan lihansyönnistä, esihistoriallisina aikoina. Kärsivätkö aivomme nyt, jos vähennämme lihansaantia?

Tuntuu aika kaukaa haetulta, että aivot kärsisivät, jos lihansyönnin määrä laskee nykyisestä yli kilon keskiarvosta.

Yritin tossa hahmotella, paljonko suomalaiset nykyisin oikeasti syö lihaa, ja aika laaja ravintotutkimus antais tällasia arvoja koko väestölle:

Lihaa 1 011,5 g / vko
Lihaa, kalaa ja äyriäisiä 1 232 g / vko

Mun tän hetken käsitys on, että THL ei varsinaisesti aseta ylärajaa lihalle eikä lihalle ja kalalle. Niiden suositus on että söis korkeintaan 500 g punaista lihaa ja prosessoitua lihaa.

Jos lihaa syö valtavasti, se määrä tulee vastaan siinä, että 95 prosenttia suomalaisista saa liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja, ja ne taas vie tilaa sellaiselta, mitä kannattais mieluummin syödä enemmän. Monipuolisemmin proteiineja, enemmän kuitua, enemmän marjoja ja hedelmiä. Lihan määrän vähentäminen tulee silloin kehiin siitä, että ei voi sitä kalorimäärää ja volyymia loputtomiin kasvattaa, tai muuten yksinkertaisesti lihoo liikaa.

Lihan määrän viikossa vois hyvin pudottaa sinne luokkaan 500 - 800 g / vko, ja siitä tuskin koituis aivoille tai millekään muullekaan mitään haittaa.

[kertsi]

Mun tän hetken käsitys on, että THL ei varsinaisesti aseta ylärajaa lihalle eikä lihalle ja kalalle. Niiden suositus on että söis korkeintaan 500 g punaista lihaa ja prosessoitua lihaa.

Lähde?

Luulin, että Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksessa max 500g koskee kaikkea lihaa, mutta ehkä muisti on tehnyt tepposet, tai sitten tuo suositus (alla) ei ole ihan selvästi kirjoitettu, kun samaan kappaleeseen on sotkettu kala ja kanakin.

Esittelysivulta (aikuisten suositukset):
Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 grammaa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g.  Siipikar­jan liha on vähärasvaista ja sen rasva on laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim­man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi­na.

Varsinaisista suosituksista:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf

Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydestä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikarjan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa.
Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisimman vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisina.

Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetelmiä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä
muodostuu haitallisia aineita

[Melodious Oaf]

^ Sain ton lainaamasi ja äsken ilmaisemani käsityksen THL:n FinRavinto-tutkimuksen sanamuodoista. Aiemmin kirjoittamassani viestissä on kuvankaappaus tuloksia esittelevästä diasta, ja siitä sai käsityksen että 500 g olisi suositus "punaiselle ja prosessoidulle lihalle".

Tästä sinun lähteestäsi saa käsityksen, että kyseessä on kaikki liha ja ehkä myös kala.

THL:n tutkimuksessa esitettiin naisten syövän lihaa suositusten mukaan (sama kuva ja sama viesti kuin edellä). Kuitenkin juuri tässä tutkimuksessa naisten lukemat olivat seuraavat:

Otannan naiset raportoi syöneensä lihaa 107 g / vrk (749 g / vko) ja kalaa ja äyriäisiä 27 grammaa / vrk (189 g / vko). Eli tästä yhteenlaskettu määrä olis naisilla 938 grammaa / vko.

^ Tuo lainaus on myöhemmästä viestistä kuin missä oli kuvankaappaus diasta.

Eräänlaisena välihuomiona: Toivoisin että viranomaisten muotoilut olisivat helpommin ymmärrettäviä ja selkeämmin muotoiltuja. Muodostin nyt sellaisen käsityksen että 500 g olisi suositus punaiselle ja prosessoidulle lihalle, mutta voi olla, että tämä on väärä tieto.

Olen toki kirjoittanut taas ärsyttävän pitkästi ja sekavasti Mutta se mun pähkäily on periaatteessa luettavissa tästä viestiketjusta.

Lisähuomiona sellainen että kertsin linkkaama suositus koskee kypsennetyn lihan painoa, mikä on mielestäni outoa. Kuka punnitsee kypsentämänsä lihan ja näin ollen tietää tarkkaan, paljonko on syönyt? Suosituksessa mainitaan kyllä, että raakana tämän lihamäärän paino on jotain... oliko se nyt luokkaa 760 grammaa.

Mun mielestä tollanen suositus on ihan kohtuullinen kaikelle lihallekin. Ja olennainen pointti on varmaan se, että FinRavinto-tutkimuksen miehet söivät lihaa ~ 1 200 grammaa viikossa. Tästä määrästä olis joka tapauksessa hyvä pudottaa kolmannes pois, ja siitä ei aivan takuulla olis minkäännököistä haittaa aivoille, suorituskyvylle eikä millekään muullekaan.

Toi 1 200 ja 760 gramman erotus on mun mielestä se iso keskeinen asia, ja sit siinä voi jäädä sen jälkeen vielä pohdittavaksi, että oisko optimaalinen määrä vielä pienempi vai oisko joku tollanen kaikkien lihavalmisteiden rajoittaminen alle 800 grammaan loppujen lopuks kansanterveydellisesti ns "riittävän hyvä" tavoite. Siinä sit luetaan pientä pränttiä ja mietitään näitä hienosyisempiä erotteluja ja yskilöllisiä eroja ehkä tarkemmin.