Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon

[safiiri]

^Aika suuren osan ihmiset syömästään lihasta syövät valmiiksi kypsennettynä. Joko makkaroina, leikkeleinä ja vaikka  eineslihapullina ja jauhelihapihveinä. Tai syövät ruokansa ruokalassa tai ravintolassa. Siten on yhtä lailla hankalaa ilmoittaa lihan paino kypsentämättömänä. Kuka kyselee makkaranvalmistajalta, mikä olikaan se nakin sisältämän kypsentämättömän lihan paino tai kyselee koulukeittössä valmistetun lihapullan raakapainoa?

[Melodious Oaf]

^ hyviä pointteja.

Olin unohtanut makkarat ja valmiiksi kypsennetyn lihan ja kuvittelin, että ravintolassakin ne asiakkaalle ilmoitetut lihan painot olis raa'an lihan eikä kypsennetyn lihan painoja.

Ehkä tohon ei ihan täyttä yhdenmukaisuutta ole saatavissa, mut mun oma bias on se, että toivoisin mieluummin puhuttavan kautta linjan raa'an lihan painosta, koska mulla ei ole keittiössä vaakaa, ja vaikka oliskin, tuskin mä sillä valmiita lihojani punnitsisin. Ainoa lukema, mikä mulle niistä yleensä jää mieleen, on se, minkä myyntipakkaus ilmoittaa.

Mut joo. Se nyt jonkun verran tuo noihin lukemiin heittoa, että aina ei voi olla ihan varma, kummasta painosta puhutaan. Ehkä se sit pitää vaan muistaa, että jos ostaa kaksi 400 gramman jauhelihapakettia, niissä kuitenkin on yhteensä vain luokkaa 550 g lihaa merkityksessä kypsennetty liha.

[MrKAT]

Ihmisten aivojen katsotaan hyötyneen aikoinaan lihansyönnistä, esihistoriallisina aikoina. Kärsivätkö aivomme nyt, jos vähennämme lihansaantia?

Tuntuu aika kaukaa haetulta, että aivot kärsisivät, jos lihansyönnin määrä laskee nykyisestä yli kilon keskiarvosta.

Tieteen julkaisujen piirissä on viim. 10 vuoden aikana nostettu esiin näkemystä että keittäminen olisi aivojen suurentumisen takana. Keittämällä saadaan paitsi lihasta niin ennenkaikkea juurimukuloista ja kasviksista enempi irti jota maha ei muuten jaksaisi sulattaa ravinnoksi.
 
Lähimmillä apinasukulaisillamme simpansseilla ja bonoboilla amylaasigeenejä AMY1 on 1 tai 0 kpl. Eurooppalais-amerikkalaisilla ja japanilaisilla 6 kpl kopiotuna perimässä. Amylaasia tarvitaan kasvisten tärkkelyksen hajottamiseksi makeiksi sokereiksi ja hyväksi maistamiseksi suussa.

[Karikko]

Ihmisten aivojen katsotaan hyötyneen aikoinaan lihansyönnistä, esihistoriallisina aikoina. Kärsivätkö aivomme nyt, jos vähennämme lihansaantia?

Tuntuu aika kaukaa haetulta, että aivot kärsisivät, jos lihansyönnin määrä laskee nykyisestä yli kilon keskiarvosta.

Tieteen julkaisujen piirissä on viim. 10 vuoden aikana nostettu esiin näkemystä että keittäminen olisi aivojen suurentumisen takana. Keittämällä saadaan paitsi lihasta niin ennenkaikkea juurimukuloista ja kasviksista enempi irti jota maha ei muuten jaksaisi sulattaa ravinnoksi.
 
Lähimmillä apinasukulaisillamme simpansseilla ja bonoboilla amylaasigeenejä AMY1 on 1 tai 0 kpl. Eurooppalais-amerikkalaisilla ja japanilaisilla 6 kpl kopiotuna perimässä. Amylaasia tarvitaan kasvisten tärkkelyksen hajottamiseksi makeiksi sokereiksi ja hyväksi maistamiseksi suussa.

Yleensäkin ruuan kypsentämistä pidetään oleellisen tärkeänä ruuansulatuksen edistäjänä-
Kumpaa sitten alettiin ensin kypsentää lihaa vai kasviksia juureksia..

Ihminen levitessään jääkauden jälkeen eurooppaan ja pohjolaan, taisi siinä ohessa kyllä syödä tieltään mammutit europaan- biisonit, (visentit) luolakarhut ja muut isot saaliit. Jänikset sentään on vaikeampia saada kiinni ja muut pienemmät elukat. Ennen tuliaseiden aikakautta- katiskatkin tehtiin puista, eikä siimat olleet kovin kummosia.
Ehkä syötiin myös ne toiset ihmislajit jaloista pois, vaikka jotain geeniperimää heiltäkin kaiketi on jäljellä.

Evoluutio muokkaa kyllä syöjää ruokansa mukaan - nenäapinalla on monikerroksinen maha, hieman kuten nauta-elöimilla, eli vaatii siis pidempiaikaisen ruoansulatuksen ja bakteerien avustusta ruoan pilkkomisessa niiden ravinteiden hyötykäytössä.

[Toope]

Ovatko mielestäsi suomalaisten aivot kärsineet 60-luvun ruokavaliossa?

1960-luvun idiotismi tuskin johtuu ruoka-valiosta. Se kertoo vain huonosta ideologiasta.

[Toope]

500 grammaa lihaa viikossa, tuota jotkut ehdottavat!
Naurettavaahan tuo on, ideologiaan perustuvaa hössötystä, ei biologiseen ruoantarpeeseemme perustuva näkemys. Roskaa siis.

Kyllä minäkin kasviksia syön nykyisin enemmän määrällisesti kuin lihaa. Mutta tuollainen lihamäärä on vitsi sekasyöjällekin. Raavas mies syö paljon enemmän, muutenhan noista ei tulisi miehiä, vaan muistuttaisivat vihreitä neitimiehiä. Ymmärrän ajatuksen siitä, että lihaa syödään liikaa, mutta rajansa kaikella. 500 g lihaa viikossa on naurettava ajatus, vai laskitteko kalankin tuohon määrään...?

[safiiri]

Ovatko mielestäsi suomalaisten aivot kärsineet 60-luvun ruokavaliossa?

1960-luvun idiotismi tuskin johtuu ruoka-valiosta. Se kertoo vain huonosta ideologiasta.

JOten sinusta 60-luvulla syötiin aivojen ja terveyden kannalta ihan riittävästi lihaa. Sitähän minäkin. Silloin lihan kulutus vuodessa oli kuitenkin sellaiset 50 kg VÄHEMMÄN kuin nykyään keskimäärin. Sen verran siis omastakin mielestäsi on täysin mahdollista vähentää lihan osuutta ruuasta ilman minkäänlaisia haittoja aivoille. MOT.

[Melodious Oaf]

500 grammaa lihaa viikossa, tuota jotkut ehdottavat!
Naurettavaahan tuo on, ideologiaan perustuvaa hössötystä, ei biologiseen ruoantarpeeseemme perustuva näkemys. Roskaa siis.

Kyse ei ole "joidenkin ehdotuksista", vaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksesta. Sehän ei ole mikään jumalan sana, mutta taustalla on sarja laajoja väestön ratvitsemukseen ja terveyteen perehtyneitä tutkimuksia. Viimeisin tutkimus on vuodelta 2017, ja siinä oli otoksena jonkun verran päälle 10 000 henkilöä eri puolilta Suomea. Itse pidän tutkimusta todella huolellisesti tehtynä ja hyvänä. Tutkimus ja suositukset ovat "ideologisia" vain sellaisessa triviaalissa mielessä, jossa käytännössä kaikki mitä kukaan tekee ja sanoo, on ideologista.

Suosituksissa on osio, jonka otsikko on "Liha, kala ja kananmuna". Siinä sanotaan lihasta täsmälleen näin:

Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa.

Tämän ymmärtämiseen tarvitaan vielä seuraavat samasta julkaisusta löytyvät määritelmät:

Punainen liha
Naudan-, sian- ja lampaanliha.

Lihavalmiste
Eri tavoin prosessoitu liha, kuten makkarat ja leikkeleet. Ne sisältävät muitakin ainesosia

Eli siis siellä ei ole mitään "kaiken lihan" yleistä rajoitusta, vaan noista ylläolevista sanotaan, että ei suositella enempää kuin raakapainona 700-750 g / viikko tai kypsän lihan painossa 500 g / vko. Luku on ilmeisesti ilmoitettu näin, koska osa lihavalmisteista on jo valmiiksi kypsennettyjä, kun taas muutoin lihaa ostetaan pääosin raakana.

Toinen julkaisun tässä yhteydessä relevantti tekstinpätkä kuuluu näin:

Ruokavalio, joka sisältää paljon lihavalmisteita ja punaista lihaa sekä lisäksi elintarvikkeita, joissa on vähän vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua, mutta runsaasti lisättyä sokeria, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa, lisää sairastuvuutta. Väestötutkimuksista on saatu vahva näyttö siitä, että runsaasti punaista lihaa ja etenkin lihavalmisteita käyttävillä on enemmän paksu- ja peräsuolisyöpää, tyypin 2 diabetesta, lihavuutta ja sepelvaltimotautia. Riistasta, kuten poron ja hirven lihasta ei ole saatavilla riittävästi tutkimusnäyttöä, joka kertoisi niiden käytön ja terveyden välisistä yhteyksistä. Sokerilla makeutettujen juomien käyttö on puolestaan yhteydessä tyypin 2 diabeteksen riskiin ja ylipainoon. Sokeri ja myös sokerittomien happamien juomien käyttö huonontaa hammasterveyttä. Runsas suolan käyttö lisää kohonneen verenpaineen riskiä sekä aivohalvaus- ja sepelvaltimotautikuolleisuutta. Lisäksi se voi esimerkiksi altistaa osteoporoosille ja pahentaa astman oireita.

Yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Monipuolinen ja tasapainoinen suositusten mukainen ruokavalio kattaa pääsääntöisesti ravintoaineiden tarpeen, jolloin ei tarvita ravintolisiä. Koska joidenkin ruoka-aineiden käyttöä suositellaan lisättäväksi, toisten käyttöä on samanaikaisesti vähennettävä, jotta energiansaanti ei lisääntyisi.

Mun mieletä toi on suht viileää ja asiallista tekstiä, joka nojaa keskeisissä väitteissään tutkimusnäyttöön. Tietenkin ne isoissa väestötutkimuksissa havaitut korrelaatiot on vain juuri sitä, mutta mun mielestä sellaisen kuittaaminen ideologisena hölynpölynä on sama kuin sanoisi, että käytännössä kaikki se, mikä suomalaisissa ja/tai länsimaisessa rationaalisuuteen pyrkivissä toimintatavoissa on hyvää, on itse asiassa jollain epämääräisesti biologiasta vähän siellä sun täällä murisevan Toopen mielipiteellä julistettavissa "ihan paskaksi".

Yllä siteeraamani julkaisu löytyy täältä: Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, versio pdf

Tuo ja muiltakin lähteitä löytyy Ruokaviraston Julkaisut-sivulta

Jos on olemassa joku yleinen suositus, että kaikkea lihaa tulisi syödä kypsennettyn lihan painona enintään 500 grammaa viikossa tai jopa vähemmän, ja tällaisia erittäin todennäköisesti on, ne pitää käsittääkseni kaivaa ja lähteyttää jostain muualta kuin Suomen viranomaisten tämänhetkisistä suosituksista.

[Karikko]

Mahtaako mikään ruokalaji olla täysin haitaton- ainakaan yksipuolisesti syötynä.

Eläimistä voi päätellä ruoan vaikutuksia. Koala on riippuvainen omasta ruoastaan, (eugalybtyksen lehtiä) mutta sen sulattaminen on työlästä ja eläin nukkuu ja syö suurimman osan elämästään.

Kissaeläimet eivät pärjää ilman lihaa, vaikka pureskelevat kyllä kukkapurkin kasvit pilalle.

Laiskiaisen aineenvaihdunta on myös hidasta kuten koko elämen käytös muutenkin, jne- kaikenlaista.

Ihmisillä riippuvuus-suhde johonkin ruokalajiin ei ole niin ehdoton, kuin monilla muilla lajeilla. Mainitsemani nenä-apinat saavat vatsavaivoja kypsistä hedelmistä, mutta syövät niitä raakoina halukaasti, eli ilmeisesti sokereiden sulattaminen ei oikein ole niiden bakteerien mieleen.

[Laika]

Eläimistä voi päätellä ruoan vaikutuksia.

Ei oikeastaan.

[Karikko]

^
Niin evoluutioon kuulunee paljon enemmäkin asioita, mutta ihmisistä ei ole pelkästään kysymys.

(Solujen tasolla "taistellaan" mikrobien, virusten bakteerien ynnä muiden pöpöjen kanssa.) Evoluutio.

[MrKAT]

Twitterissä näin laskelman että jos ulkokohtaiset kustannukset (ulkoisvaikutukset) oikeesti huomioitaisiin niin kasvisten hinnat nousisi  6-25%, maitotuotteiden 40-91% ja lihojen hinnat 71-146%. Siis ainakin (alemmat lukemat luomuna, korkeammat lukemat perinteisesti) koska tässä ei huomioitu edes kaikkea. Sillä jo paljon säätäisi kulutuksia järkevämpään, terveellisempään ja kestävämpään suuntaan. Ei siis on on/off vaan hinnalla, aidoin kustannuksin.

https://twitter.com/KnuuttilaS/status/1339258842950021124

[Karikko]

^

Mitähän nuo ulkoiset kustannukset mahtavat tarkoittaa?

Kasviksethan kasvavat alunperin luonnon tuotteina, joten kaikki se työ mitä niihin tehdään, on ilmeisesti ulkoisia kustannuksia- kuten tietenkin myös lihaa ja muita eläintalouden tuotteita koskevat.
Kasveistahan lähtökohtaisesti ruoan alkuperä löytyy. __No aurinkonvalosta viherhiukkanen yhteyttää energiansa- hiili ja vetyatomien yhteistyöllä- sivutuotteena hapea.

Toopelle ja safiirille:
Riistaa ei todellakaan riitä eikä sitä myöskään saa metsästää, se on jo varattu maanomistajien ja muiden harrastukseksi.

[kertsi]

Mainitsin aiemmin syöpäjärjestöjen ravitsemussuositukset punaisen lihan ja prosessoidun lihan osalta.

World Cancer Research Fund ja American Institute for Cancer Research listaavat suosituksensa näin (ks. kyseinen linkin sivupalkki, josta kustakin kohdasta oma linkkinsä):

https://www.wcrf.org/dietandcancer/recommendations/limit-red-processed-meat

Be a healthy weight
Be physically active
Eat wholegrains, veg, fruit, beans
Limit 'fast foods'
Limit red & processed meat
Limit sugary drinks
Limit alcohol
Don't rely on supplements
Breastfeed your baby




One of our Cancer Prevention Recommendations is to eat no more than moderate amounts of red meat, such as beef, pork and lamb, and eat little, if any, processed meat.
There is strong evidence that consumption of either red or processed meat are both causes of colorectal cancer.

What is red meat?
All types of muscle meat from a mammal, including beef, veal, pork, lamb, mutton, horse and goat.

What is processed meat?
Meat that has been transformed through salting, curing, fermentation, smoking or other processes to enhance flavour or improve preservation. Processed meat can include ham, salami, bacon and some sausages such as frankfurters and chorizo. Minced meats such as fresh sausages may sometimes, though not always, count as processed meat.

Dietary goal
If you eat red meat, limit consumption to no more than about three portions per week. Three portions is equivalent to about 350–500g (about 12–18oz) cooked weight. Consume very little, if any, processed meat.

The amount of red meat specified was chosen to provide a balance between the advantages of eating red meat (as a source of essential macro- and micronutrients) and the disadvantages (an increased risk of colorectal cancer and other non-communicable diseases).

"The evidence on processed meat and cancer is clear-cut. The data show that no level of intake can confidently be associated with a lack of risk. Processed meats are often high in salt, which can also increase the risk of high blood pressure and cardiovascular disease"

– Professor Martin Wiseman, World Cancer Research Fund International's Medical and Scientific Adviser

[kertsi]

^
Kahden ystäväni isät kuolivat suolistosyöpään. Molemmat olivat semmoisia viinaksista tykkääviä punaisen lihan ystäviä käsittääkseni.