Taloudesta

[ROOSTER]

Talouden kiemurat ovat hankalia, etenkin jos yrittää ymmärtää eri mekanismien vaikutusta hyvinvointiin.

Esimerkiksi lämmin (alku)talvi säästää valtavasti lämmityskuluissa mutta pienentää bruttokansantuotetta. Jos taas nuoriso spreijaa rakennuksen ulkoseinän jota pestään porukalla, se kasvattaa bkt:a.

Koska maamme erään suurimman ongelman, työttömyyden, syynä  on kysynnän puute, ei valmistamisen tehokkuuden heikkous, olisi syytä esimerkiksi parin kuukauden yleislakkoon. Miksikö? No siksi, että syntyisi patoutunutta kysyntää jonka purkamiseen tarvittaisiin runsaasti työntekijöitä.

Se huuto, mitä kuuluu usein, että ammattitaitoisia työntekijöitä ei ole saatavilla on paljolti yritysten oman toiminnan syytä. Oppisopimus- ja oppilas-kisällijärjestelmän romuttaminen ja liian herkät irtisanomiset tekevät alasta kuin alasta epäkiinnostavan potentiaalisen työläisen mielestä.

Ammattikoulusta valmistuneille asetetaan usein liian suuria vaatimuksia jotka aiheuttavat "ihan sama"-efektin. Pitää muistaa, että 15-20 vuotiaita kiinnostaa lähinnä sukupuolielämä, liikennevälineet ja päihteiden käyttö. Jos nämä, ainakin kaksi jälkimmäisillä touhuamista, saadaan pysymään kohtuudessa, niin todennäköisesti tulee aivan pystyviä tuottokoneita rahanjauhamisteollisuudelle ja palvelusektorille.

Nykylapsille pitäisi alkaa sisäänajaa ajatusta vanhemmista huolehtimisesta. Tuskin enää lähitulevaisuudessa riittää rahaa muuta kuin korkeintaan vuodepotilasvanhusten laitoshoitoon, itsekseen he eivät pärjää ja säästöjä ei ole, tai niistä ei luovuta edes omaksi hyväksi. Vaihtoehtona on, että lapset tai lapsenlapset huolehtivat. Kyseessä on suuri asennemuutos kansainväliseen suuntaan. On yleinen ihmetyksen aihe muualta tulleille, miten vähän perheiden eri sukupolvet ovat keskenään tekemisissä meidän kauniissa hyvinvointivaltiossamme.

[Toope]

Siis yhteisvaluutta oli virhe. Suomi olisi pärjännyt omalla valuutallaan paremmin, kuten Ruotsi!

[ROOSTER]

Siis yhteisvaluutta oli virhe. Suomi olisi pärjännyt omalla valuutallaan paremmin, kuten Ruotsi!

Sitä emme voi tietää.

Ainakin korot ovat olleet alempia mitä ikinä ennen euroaikaa. Jos 100 miljardin kansalaisten velassa säästetään koroissa parikin prosenttia niin se on 20miljardia säästöä kansalaisille kymmenessä vuodessa. Devalvaatiotkaan eivät ole kurittaneet, ne söivät aiemmin ostovoimaa rotan lailla, mutta sellua meni tosi hyvin kaupaksi.

Euro alkaa olla dollarin kaltainen. Rahaa tungetaan pankeille ovista ja ikkunoista mutta arvo ei laske. Toistaiseksi. Rahalla on ostettu ja ostetaan ilmeisesti osakkeita, pörssit vain nousevat vaikka loppu on lähellä.

[Vaaraton Norsu]

Siis yhteisvaluutta oli virhe. Suomi olisi pärjännyt omalla valuutallaan paremmin, kuten Ruotsi!

Sitä emme voi tietää.

Ainakin korot ovat olleet alempia mitä ikinä ennen euroaikaa. Jos 100 miljardin kansalaisten velassa säästetään koroissa parikin prosenttia niin se on 20miljardia säästöä kansalaisille kymmenessä vuodessa. Devalvaatiotkaan eivät ole kurittaneet, ne söivät aiemmin ostovoimaa rotan lailla, mutta sellua meni tosi hyvin kaupaksi.

Niin, Kanniainen ilmeisesti on sitä mieltä, että Suomi olisi pärjännyt omalla valuutalla paremmin. Muistaakseni hän pohti Eurosta eroamistakin jossain vaiheessa, mutta luulen, että päätyi kuitenkin käsitykseen, että on mahdotonta. Mutta virhe oli.

[Aave]

Sitä emme voi tietää.

Kyllä siitä voi jälkiviisaasti ja lähihistorian tapahtumien valossa tietää, ja tiedetäänkin. Kyllä monet puolueisiin sitoutumattomat taloustieteilijät ovat todenneet, että tänä suhteellisen lyhyenä EU-aikana Suomen taloudessa olisi mennyt paremmin, mikäli olisimme pysyneet ulkona rahaliitosta. Siihen liittymisestähän ei kansan edes suotu äänestää, vaan piti olla uusille isännille kuuliaista poikaa ja "päästä EU:n ytimeen". Ruotsilla on porskuttanut koko tänän ajan Suomea paremmin pitkälti senkin ansiosta, että eivät ole eurovaluutassa mukana.

Lisäys: Minäkin äänestin aikoinaan liittymisen puolesta, ja kannatan EU:n kuulumista edelleenkin. Sen sijaan eurovaluuttaan en olisi niin nopeasti halunnut liittyä ja olisin äänestänyt ei - vaan kun sitä ei edes kansalaisilta haluttu kysyä.

[-:)lauri]

Jo niinkin pian kuin seuraavan hallituksen aikana voi Suomen BKT lähteä hurjan nousuun. Perussuomalaisten linja ei kyllä auta taloudellisesti joitain onnekkaita poikkeusyksilöitä lukuunottamatta Suomen kansalaiasia tippaakaan, mutta hei, ketä se kiinnostaa, sillä vihdoin voimme kehua täällä toisillemme kuinka Suomen talous kukoistaa.

[Aave]

^
Tuota kuvaa kiinnostuneempi olen siitä lähteestä, josta kuvan kopsasit. Laitahan lähde tänne?

[Toope]

Siis yhteisvaluutta oli virhe. Suomi olisi pärjännyt omalla valuutallaan paremmin, kuten Ruotsi!

Sitä emme voi tietää.

Emme voi, mutta Ruotsin esimerkki antaa meille osviittaa asiasta.

[ROOSTER]

Siis yhteisvaluutta oli virhe. Suomi olisi pärjännyt omalla valuutallaan paremmin, kuten Ruotsi!

Sitä emme voi tietää.

Emme voi, mutta Ruotsin esimerkki antaa meille osviittaa asiasta.

Ehkä. Mutta kun aivan ilmiselvästä, kiistämättömästä datastakin tehdään runsaasti erilaisia, keskenään täysin ristiriitaisia päätelmiä, esim. ilmaston muuttumisesta, niin miten voit jonkun "osviitan" perusteella noin varmasti päätellä mitä olisi tapahtunut jos olisi toimittu toisin?

Tietysti, jos mennään hiukan filosofiselle puolelle, niin koska maailmankaikkeus on ääretön ja siitä seuraa, että jossain päin on menossa juuri samanlainen kehitysvaihe missä olimme parikymmentä vuotta sitten. Jos he tekevät toisenlaisen päätöksen ja pitävät valuuttansa, niin 20 vuoden päästä saamme heiltä tiedon mitä olisi tapahtunut, edellyttäen että meillä olisi sellainen tiedonvälitysjärjestelmä joka siirtäisi informaation sieltä, melko kaukaa luulisin, tänne reaaliaikaisena.

[Aave]

Ehkä. Mutta kun aivan ilmiselvästä, kiistämättömästä datastakin tehdään runsaasti erilaisia, keskenään täysin ristiriitaisia päätelmiä, esim. ilmaston muuttumisesta

Mitä ihmettä? Ilmastonmuutos (Vaikka totuudenmukaisempaa olisi puhua ilmastokriisistä tai -katastrofista) on nimittäin tieteen saralla sikäli harvinaista herkkua, että siitä vallitsee alan tieteilijöiden keskuudessa jopa poikkeuksellisen vahva konsensus! "Ilmastonmuutos" on alan vallitseva paradigma, ei mikään kiistelyn kohde. Yleisellä tasolla "kiistämätön data" on tieteissä harvinaista (Ja ilmastonmuutos juuri niitä asioita, joissa sellaista ongelmaa ei ole), ja laajan skaalan datan tulkinnoissa hyödynnetään tilastotieteen keinoja merkitsevyystason ja luottamusvälin määrittelyihin. Näin pyritään nimen omaan luotettavuuteen, ja että erilaisten tulkintojen määrää saataisiin minimoitua. "Täysin ristiriitaiset tulkinnat" eivät ole enää siinä vaiheessa mahdollisia, kun dataa on riittävästi tutkittu ja analysoitu.

[Aave]

Taloustiede ei voi koskaan olla eksakti tiede siten, kuin esim. matematiikka tai fysiikka ovat. Taloudessa on sellaiseen tarkkuuteen, ennustettavuuteen ja luotettavuuteen verrattuna aivan liian paljon inhimillisiä tekijöitä. Sitähän talous pohjimmiltaan on - inhimillistä toimintaa, jolla on sitten myös erittäin epäinhimillisiä seurauksia.

[ROOSTER]

Ehkä. Mutta kun aivan ilmiselvästä, kiistämättömästä datastakin tehdään runsaasti erilaisia, keskenään täysin ristiriitaisia päätelmiä, esim. ilmaston muuttumisesta

Mitä ihmettä? Ilmastonmuutos (Vaikka totuudenmukaisempaa olisi puhua ilmastokriisistä tai -katastrofista) on nimittäin tieteen saralla sikäli harvinaista herkkua, että siitä vallitsee alan tieteilijöiden keskuudessa jopa poikkeuksellisen vahva konsensus!
...
"Täysin ristiriitaiset tulkinnat" eivät ole enää siinä vaiheessa mahdollisia, kun dataa on riittävästi tutkittu ja analysoitu.

Tätä juuri tarkoitin. Vaikka kyseessä on erittäin vankka konsensus niin silti sitä yritetään järjestelmällisesti kiistää ja aiheutetaan hämmennystä. Tietysti tätä tapahtuu enimmäkseen somessa jossa ei ole mitään vastuuta levitetyn propagandan oikeellisuudesta ja hyvin vähän missään tieteellisessä julkaisussa.

Koska vaihtoehtoisen menneisyyden päätöksistä ei voi olla tietoa, perustuu näkemys vaihtoehtoisesta nykyisyydestä luuloon, arvaukseen tai uskoon, ei dataan. Tietysti on eri asia kysyykö tieteilijöiltä vai tavalliselta tallaajalta. Eri skenaarioiden kannatusprosentit saattavat vaihdella, rajustikin.

[Aave]

Koska vaihtoehtoisen menneisyyden päätöksistä ei voi olla tietoa, perustuu näkemys vaihtoehtoisesta nykyisyydestä luuloon, arvaukseen tai uskoon, ei dataan. Tietysti on eri asia kysyykö tieteilijöiltä vai tavalliselta tallaajalta. Eri skenaarioiden kannatusprosentit saattavat vaihdella, rajustikin.

Ei se eurovaluutan suhteen näin mene; yksi päätös ja valinta liittyä rahaliittoon on määrittänyt sen jälkeen kaikkia niitä muita päätöksiä, ja rajannut kaikkia muitakin tapahtumia, jotka ovat tapahtuneet alkuperäisen päätöksen jälkeen. Yleiset, rahaliittoon kuulumisesta aiheutuvat seikat ja lähihistorialliset tapahtumnat huomioiden voidaan kyllä varsin luotettavasti päätellä, onko alkuperäisestä päätöksestä ollut kokonaisuutena enemmän haittaa, kuin hyötyä. Suurta hyötyä on ollut siitä, että sama valuutta käy samassa kurssissa kaikissa EU-maissa; omalle kansantaloudellemme siitä on ollut omille sääntelymahdollisuuksillemme enemmän haittaa, kuin hyötyä. Se, mikä hyötyjen ja haittojen suhteellinen ero on, saa ja pitääkin olla tieteellisesti avoimen ja läpinäkyvän kiistelyn kohde.

[ROOSTER]

...omalle kansantaloudellemme siitä on ollut omille sääntelymahdollisuuksillemme enemmän haittaa, kuin hyötyä. Se, mikä hyötyjen ja haittojen suhteellinen ero on, saa ja pitääkin olla tieteellisesti avoimen ja läpinäkyvän kiistelyn kohde.

Aivan. Omien sääntelyjemme (ei minun, vaan valtakunnan viisaiden) mahdollisuudet rajoitettiin enempi näpertelyyn ja EU kertoo suuret linjat. Enää ei devalvaatio onnistu, taikka kieltolaki,  ainakaan ilman EU hyväksyntää.

Minulle suomalaiset omankaltaiset sääntelyt ovat useimmiten näyttäytyneet poukkoilevana ja jatkuvasti paikattavina kuristavina haittoina ja laittomuuksiin pakottavina kuin ihmistä suojaavina tai hyvinvointia edistävinä.

Tarkoitan siis, että luotan kuitenkin euroopanlaajuisen sääntelyn paremmuuteen vaikutuksia ja oikeudenmukaisuutta ajatellen. Siinä on otettu useampia kohderyhmiä huomioon. Tarkoituksena on tietenkin yhdenmukaistaa juttuja jotta ajan myötä saavutettaisiin yhtenäisempi alue. Tämä koskee siis sellaisia asioita mitkä ovat euroopanlaajuisia eli europaaleja*, ei välttämättä nastarengasmääräyksiä.

*uudissana

[Aave]

Tarkoitan siis, että luotan kuitenkin euroopanlaajuisen sääntelyn paremmuuteen vaikutuksia ja oikeudenmukaisuutta ajatellen. Siinä on otettu useampia kohderyhmiä huomioon. Tarkoituksena on tietenkin yhdenmukaistaa juttuja jotta ajan myötä saavutettaisiin yhtenäisempi alue. Tämä koskee siis sellaisia asioita mitkä ovat euroopanlaajuisia eli europaaleja*, ei välttämättä nastarengasmääräyksiä.

*uudissana

Se, miten resursseja allokoidaan on poliittisten päätösten piirissä, ei itse valuutan ominaisuus. EU-tasolla veturimaa Saksa on hyötynyt ja hyödyntänyt yhteisvaluuttaa varsinkin EU:n reunavaltioiden kustannuksella. Se on takonut valtionbudjetissaan ylijäämäennätyksiä vuositolkulla, tiettyjen reunavaltioiden näivettyessä. Raha siis menee rahan luo; minusta oli päivänselvää, että kun esim. päätettiin ottaa EU:iin mukaan vanhoja itäblokin maita, niiden olojen ja käytäntöjen parantaminen tulisi tapahtumaan niitä vauraampien talouksien kustannuksella. Aivan, kuten on käynytkin.

Olikos se muinoin Rockefeller joka sarkastisen omahyväisesti tuumi, että raha on vähän kuin lunta. Sitä kyllä sataa tasaisesti kaikkialle, vaan jonnekin ne kinokset sitten kummasti alkavat kertyä...

Brexit on jo nyt tullut maksamaan UK:lle moninkertaisesti enemmän, kuin se on joutunut maksamaan EU:lle jäsenmaksuja koko historiansa aikana. Näin siitä riippumatta, että Englantikaan ei ollut yhteisvaluutassa mukana.

Suomi on ollut koko EU-historiansa ajan nettomaksaja.