Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Taloudesta

Aloittaja Juha, kesäkuu 18, 2019, 19:33:03

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 01, 2020, 12:35:51
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 01, 2020, 12:21:30
Tarkoitan siis, että luotan kuitenkin euroopanlaajuisen sääntelyn paremmuuteen vaikutuksia ja oikeudenmukaisuutta ajatellen. Siinä on otettu useampia kohderyhmiä huomioon. Tarkoituksena on tietenkin yhdenmukaistaa juttuja jotta ajan myötä saavutettaisiin yhtenäisempi alue. Tämä koskee siis sellaisia asioita mitkä ovat euroopanlaajuisia eli europaaleja*, ei välttämättä nastarengasmääräyksiä.

*uudissana
Se, miten resursseja allokoidaan on poliittisten päätösten piirissä, ei itse valuutan ominaisuus. EU-tasolla veturimaa Saksa on hyötynyt ja hyödyntänyt yhteisvaluuttaa varsinkin EU:n reunavaltioiden kustannuksella. Se on takonut valtionbudjetissaan ylijäämäennätyksiä vuositolkulla, tiettyjen reunavaltioiden näivettyessä.

Sääntely ei ole tietenkään sama kuin resurssien allokointi vaan se on ohjaustapa. Resurssien allokointi ei onnistu demokratiassa valtion voimin yksityisellä puolella, sääntely voi tosin auttaa kokonaisuuden liikkumista tavoitteiden suuntaan.

Saksa on pärjäillyt hyvin. Mitenkähän hyvin olisi pärjäillyt jos natsimeininki olisi jäänyt valtaan mutta ilman sotimista. Siis diktatorinen allokointi käytössä ja fanaattinen henki päällä. Luultavasti olisi siitäkin ollut seurauksena jonkinlainen rysäys, ehkä.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Aave

#31
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 01, 2020, 12:49:21
Sääntely ei ole tietenkään sama kuin resurssien allokointi vaan se on ohjaustapa. Resurssien allokointi ei onnistu demokratiassa valtion voimin yksityisellä puolella, sääntely voi tosin auttaa kokonaisuuden liikkumista tavoitteiden suuntaan.
Sääntelyä resurssien allokointikin samalla on, mutta taloustermeinä olet asian suhteen oikeassa. Kyllä se yksityinen puolikin kovasti nyt yrittää, kuten esimerkiksi bitcoin ja muut virtuaalivaluutat; Facebook yritti myös omaa valuuttaa, mutta onneksi hankkeen kaikki muut potentiaaliset suursijoittahjat vetäytyivät, ennen kuin aloittivatkaan.
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER
Saksa on pärjäillyt hyvin. Mitenkähän hyvin olisi pärjäillyt jos natsimeininki olisi jäänyt valtaan mutta ilman sotimista. Siis diktatorinen allokointi käytössä ja fanaattinen henki päällä. Luultavasti olisi siitäkin ollut seurauksena jonkinlainen rysäys, ehkä.
Natsit mainitttu, saako taas ottaa huikan?! :)

Koko läntinen maailma olisi erilainen, mikäli ne natsit olisivat sodan voittaneet. Omaa ajatuskulkuasi seuraten emme nyt sitten kuitenkaan voisi tietää niin yhtikäs mitään siitä millainen se olisi, kun siitä ei kerran ole mitään dataa. Lienet kuitenkin sitä mieltä, että vähintään valistuneita arvauksia elämänmenosta voitaisiin tehdä?

Lisäys: Kiina tekee tahollaan samaa, kuin natsit. Sitä kuitenkin hyssytellään, kun Kiina on kasvanut kohta Yhdysvaltain ohittavaksi talousmahdiksi.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Aave

Tässä yhteydessä oli muuten pakko taas todeta, että natsit olivat ensimmäinen valtiollinen toimija, joka aloitti tupakanvastaisen ohjelman. He ajoivat myös eläinten oikeuksia tavalla, jota ei ole toistaiseksi sen koommin edes tehty. He olivat luonnonsuojelun (Ja siten myös ilmastonmuutoksen torppaamisen) pioneereja, ja suunnittelemissaan ympäristöhankkeissa edelleen sen kärkikaartia.

Hitler oli kasvissyöjä ja taidemaalari. Kuulostaako tämäkin enemmän vihreiden, kuin perussuomalaisten kannattajalta?!

Olisivat nyt vain päästäneet hänet pääsykokeista läpi, vaan ei. Diktaattoriksi sitten!
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 01, 2020, 13:51:20
Hitler oli kasvissyöjä ja taidemaalari. Kuulostaako tämäkin enemmän vihreiden, kuin perussuomalaisten kannattajalta?!

Olisivat nyt vain päästäneet hänet pääsykokeista läpi, vaan ei. Diktaattoriksi sitten!

Kun nyt taloudesta puhutaan niin kai niinkin  merkittävä talouteen vaikuttava asia kuin koulutus saa luvan tulla hetkeksi keskusteluun.

Tuo opiskeluun pääsy, se se on kinkkinen kysymys. Luulenpa, että helpompi opiskelemaan pääsy olisi pelastanut maailmaa monelta muultakin turhautuneelta.

Mielestäni lukion kynnystä pitäisi hieman nostaa ja vastapainoksi kaikille ylioppilaille antaa vapaa pääsy haluamaansa koulutukseen, ensimmäiseksi vuodeksi. Toisen vuoden opiskelijoiksi hyväksyttäisiin vain parhaiten motivoituneet eli pärjänneet. Jos ala kiinnostaisi karsittua edelleen, niin uudelleen voisi yrittää, mutta vain erillisen pääsykokeen läpäisyn kautta.

Ammattikoulujen aloituspaikkoja pitäisi vähentää puoleen ja siirtää säästetty raha oppisopimusmallin toteuttamiseen. Käsityöläisten ja yksinyrittäjien arvostusta ja asemaa pitää parantaa luomalla heille jonkinlainen stipendijärjestelmä, vrt. taideapurahat tai läänintaiteilija. Voisi myös harkita parhaille muutakin kannustinta, esim. viiden vuoden tuloverovapautusta. Osaava käsityöläinen tai innovatiivinen yrittäjä ovat lähellä taidetta ja performanssia - kulttuuria joka tapauksessa.

Ala-asteella pitäisi opettaa solmimaan kengännauhat, kuorimaan peruna, lukutaito ja ynnä, pois, kerto- sekä jakolasku. Tietenkin myös peruskäyttäytymissäännöt kuten kiitoksen sanominen, vanhusten ja heikompien avustaminen, small-talkin alkeet ja syljeskelyn karsiminen. Myös sitä voisi opettaa, miksi vanhemmat ei toimi näin. Se olisi se yhteiskunnallinen osuus varhaiskasvatuksessa ja avain kehittymiseen.

Yläasteella voitaisiin opettaa kieliä ja matematiikkaa, puurakentamista, sähkötekniikkaa ja kirjallisuutta ja KELAn toimintaa ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja. Kaikkien olisi myös pakko kirjoittaa perjantaisin raportti siitä, miten viikko omasta mielestä meni.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Aave

#34
^
Suomessa on suhteellisen vaikea päästä yliopistoon sisälle (Riippuu toki siitäkin, mille alalle on hakeutumassa), mutta sisäänpääsyn jälkeen onkin helppo pysyä kirjoilla. Monissa muissa maissa homma onkin järjestetty niin, että sisään pääsee helposti, mutta sitten pitääkin vuosittain suoriutua tietystä määrästä kursseja riittävän hyvin arvosanoin (Vuosikokeitakin järjestetään), muuten tulee potkituksi pihalle. Jos kuuluu Suomessa koulutustuen saajiin, opintopisteitä pitää kertyä lukukaudessa vähintään 55 pinnaa, muuten lähtevät tuet* (Ja niitä joutuu maksamaan takaisin). Yksi kurssi on tyypillisesti viiden pisteen arvoinen suoritus. Yksi opintopiste vastaa teoreettiselta työmäärältään 27 tunnin opiskelua.

Hollannissa oli joskus 1990-luvulla akateeminen skandaali kun jävi ilmi, että lääke- ja lakitieteen opiskelijoita oli valittu sisälle tikkaa heittämällä. Tasavahvoja, hyvin lukiossa pärjänneitä hakijoita oli niihin tiedekuntiin niin paljon, että päätyivät arpomaan pyrkijöitä tikkoja viskelemällä!



*Edit: Painavista ja hyvin perustelluista syistä pisteitä voi olla hetkellisesti myös tätä vähemmän. Syyt ovat kuitenkin luokkaa esimerkiksi vanhemman tai muun läheisen kuolema, tai virallisesti diagnosoitu vaikea terveysongelma, kuten vaikkapa vakava masennus tai ahdistushäiriö. Auton alle jäämisestäkin tuet myöntävä viranomainen saattaa heltyä.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

ROOSTER

^
Akateemisten tikkaharrastus saa epäilyttäviä piirteitä näistä tiedoista.

Pekka Vennamokin oli kova poika heittämään tikkaa, johonkinhan niiden päätösten on perustuttava. Teekkareilla on ollut tämä suosittu harrastus, lieköhän ainakin amatööritason tikanheittotulosten yllätyksellisyys mukavaa vastapainoa koulutuksen painottamalle, yksityiskohtiin asti ulottuvalle, tarkkuudelle.

http://www.oty.fi/fi/toiminta/tikkaklubi-ratikka/

Picus jactus est.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Aave

#36
Suhteellisuudentaju olisi näissäkin asioissa hyvä ymmärtää. Esimerkiksi maineikkaissa amerikkalaisissa yliopistoissa (Kuten Harvard tai Yale) otetaan vuosittain kokonaisuudessan vain parisataa hakijaa sisään, kun Suomen kaltaisessa piskuisessa maassa määrä on vähintään 500, useimpien yliopistojen kohdalla tuhansia. Mitat ja määrät ovat aivan eri luokkaa! Rahallakin Jenkeissä maineikkaisiin yliopistoihin mennään. Riittää, että rikas isi tai äiti tekee yliopistolle riittävän suuren lahjoituksen, oppilaan omilla kyvyillä ei ole silloin mitään väliä. Yliopistot ovat silloin ennen kaikkea verkostoimistumispaikkoja.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Toope

Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 01, 2020, 11:29:34
Taloustiede ei voi koskaan olla eksakti tiede siten, kuin esim. matematiikka tai fysiikka ovat. Taloudessa on sellaiseen tarkkuuteen, ennustettavuuteen ja luotettavuuteen verrattuna aivan liian paljon inhimillisiä tekijöitä. Sitähän talous pohjimmiltaan on - inhimillistä toimintaa, jolla on sitten myös erittäin epäinhimillisiä seurauksia.
Samaa mieltä. Yksittäisen taloustieteilijän näkemys on usein yhtä uskottava kuin mustalaisennustajan.

Vaaraton Norsu

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 01, 2020, 12:21:30
Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 01, 2020, 11:59:41
...omalle kansantaloudellemme siitä on ollut omille sääntelymahdollisuuksillemme enemmän haittaa, kuin hyötyä. Se, mikä hyötyjen ja haittojen suhteellinen ero on, saa ja pitääkin olla tieteellisesti avoimen ja läpinäkyvän kiistelyn kohde.

Aivan. Omien sääntelyjemme (ei minun, vaan valtakunnan viisaiden) mahdollisuudet rajoitettiin enempi näpertelyyn ja EU kertoo suuret linjat. Enää ei devalvaatio onnistu, taikka kieltolaki,  ainakaan ilman EU hyväksyntää.

Minulle suomalaiset omankaltaiset sääntelyt ovat useimmiten näyttäytyneet poukkoilevana ja jatkuvasti paikattavina kuristavina haittoina ja laittomuuksiin pakottavina kuin ihmistä suojaavina tai hyvinvointia edistävinä.

Euroa luotaessa jätettiin valitettavasti toodella isoja asioita ratkaisematta. Jos markka-aikana matalasuhdanne olisi iskenyt peräpohjalaisten kansallispukujen ulkomaanmarkkinoihin samaan aikaan kun pohjois-pohjanmaalaisia, kainuulaisia, karjalaisia, savolaisia ja hämäläisiä olisi myyty kuin häkää, olisi peräpohjalaisille muodostunut ongelmaksi se, ettei markan kurssi olisi joustanut halventaen heidän tuotteitaan kohde-markkina-alueilla ympäri maailman. Kansallispukutehtaiden konkurssien yhteydessä olisi tullut työttömiä ja työttömyyskulut olisivat kasvaneet ja kerrannaisvaikutukset olisivat vetäneet alas ryynimakkarateollisuuttakin pahentaen edelleen kierrettä. Valtion kassasta olisivat peräpohjalaiset sitten joutuneet ottamaan vastaan työttömyystukensa, terveydenhuoltonsa, talouden elvytysbuusterinsa jne. kunnes pukumarkkinat olisivat taas vetäneet tai olisivat luoneet uutta tuotantoa. Luultavasti tähän toipumiseen ei olisi edes mennyt kovin kauaa, eikä se kokonaisuudessaan olisi tullut valtiolle mitenkään mahdottoman kalliiksi. Elämä olisi palannut sitten normaaliin taas. Seuraavalla kerralla olisivat vaikeuksissa kenties hämäläiset. (Ompas paska esimerkki.)

Tämä kohta "valtion kassasta olisivat peräpohjalaiset sitten joutuneet ottamaan vastaan työttömyystukensa, terveydenhuoltonsa, elvytysbuusterinsa jne." on euroalueella edelleen toodella hataralla pohjalla. Kun joutuu yksi alue erillään muista mieron teille, sille voi käydä kuten kävi Kreikalle, kun kierre ei mene pois millään. *

Euroopan talouden kannalta kirkkaasti paras vaihtoehto olisi ottaa askel liittovaltiosuuntaan ja perustaa yhteinen budjetti ja mekanismit joilla tasata suhdannevaihtelun vaikutusta koko euroalueen kesken. Silloin tulisi Euroopasta todellinen jenkkien ja kiinalalaisten veroinen peluri maailmaan. Tämmöistä ei taida olla näköpiirissä. Itse pelkään, että ainoa realistinen vaihtoehto budjettivaltaa omaavalle liittovaltiolle on maailmanhistoriallisen mittakaavan talouskriisi joka ottaa superkierroksia Euron purkautuessa kriisioloissa. (Jos sitä kriisioloissa edes pystyttäisiin purkamaan.)

Euron purku onnistuisi ehkä jos kansallismieliset demagogit pistäisivät suunsa tiukasti suppuun ja antaisivat asioista jotain ymmärtävien etsiä järkevän tien ulos. (Minkä todennäköisyys on noin nolla.) Jos ei haluta liittovaltiota koko euroalueen tasolle, Euro voitaisiin ehkä myös purkaa vain osin, eli muodostaa vaikka pohjoinen ja eteläinen Euro, joitten sisällä sitten olisi budjettivaltaa omaava liittovaltio.  Tämmöinen vaatisi erittäin kylmäpäistä koordinaatiota valtioitten välillä toteutusvaiheessa. Reunaehdot saattaisivat olla semmoiset, että niistä riittäisi demagogeille ainesta vaikka mimmoisiin hulvattomiin salaliittoteorioihin.

Minusta käteen jää lähinnä, että hitaan talouskasvun ja kriisien täyttämän vaiheen jälkeen mennään lopulta budjettivaltaa omaavaan liittovaltioon. Johon olisi talouden kannalta paras mennä suoraan ja heti. Disclaimer: En ole taloustieteiljä.

* Alueelta, jolla kärsitään korkean valuuttakurssin ja alhaisen suhdanteen yhdistelmästä, voitaisiin toki esim. muuttaa pois alueille, joilla menee hyvin. (Näin USA:ssa. Euroopassa tämä tarkoittaisi vaikka Suomalaisten tai kreikkalaisten muuttamista Ranskaan tai missä nyt olisikin töitä.) Tai jos sosiaaliturva olisi alhainen, matalasuhdanteen kerrannaisvaikutukset eivät iskisi yhtä kovasti. (Näin USA:ssa, mutta sielläkin liittovaltio taitaa kyllä vastata isosta osaa perusturvasta?) Tai voisi olla joustoja palkoissa (mikä on varmasti YLIVERTAISESTI ongelmallisin näistä kolmesta, kun miten tavallisille ihmisille sitten voitaisiin esim. myöntää lainoja jos palkka olisikin määritelty vaikka haarukkana "6 - 15 euroa tunnissa, riippuen suhdanteista"?)

Oma viestini samasta aiheesta: https://kantapaikka.net/index.php/topic,870.msg47397.html#msg47397


Aave

#39
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - helmikuu 03, 2020, 10:44:08
Minusta käteen jää lähinnä, että hitaan talouskasvun ja kriisien täyttämän vaiheen jälkeen mennään lopulta budjettivaltaa omaavaan liittovaltioon. Johon olisi talouden kannalta paras mennä suoraan ja heti. Disclaimer: En ole taloustieteiljä.

Oma viestini samasta aiheesta: https://kantapaikka.net/index.php/topic,870.msg47397.html#msg47397
En lainannut koko kirjoitustasi, mutta kommentoin sitä tässä.

Nimen omaan sosiaali- ja terveyspalveluissa EU on jättänyt sen jäsenmaille vapaat kädet. Eri maiden käytännöt ovat niin kirjavia, että niitä ei ole mitenkään voinut virtaviivaistaa ja yhdenmukaistaa. Suomi taitaa samalla olla ainut jäsenmaa, jolla terveyspalvelut eivät ole sidottuja vakuutusjärjestelmään. Kai tämäkin tullaan jossain vaiheessa muuttamaan, sillä asia ei mene niin päin, että muut muokkaisivat omia järjestelmiään Suomen systeemiä vastaavaksi, vaan juurikin toisin päin.

Sotesekoilun ollessa edellisen hallituksen aikana kiivaimmillaan hallituksen riveistä joku (En nyt tässä muista oliko Sipilä itse, vai joku muu ministeri) valehteli pokkanaamalla kansalle, että soteuudistus johtuisi EU:sta. Näin siis ei todellakaan ollut, eikä ole. Monet muutkin jäsenvaltiot yrittävät kyllä laittaa kansalle jollain tavoin ikäviä ja kivuliaita muutoksia EU:n piikkiin, vaikka niin ei olisikaan. Noloa vastuunpakoilua omasta sähläilystä.

Erilaiset kriisit (Jotka voivat olla myös tietoisesti aiheutettuja) ovat silti näissä peleissä vain mahdollisuuksia. EU:n ylimmällä päätöstasolla ja kabineteissa kriisejä varmasti myös luodaan, juuri liittovaltiokehitystä silmällä pitäen. Valitettavasti sen ylin päätöksenteko on kaikkea muuta kuin demokraattista ja läpinäkyvää, ja siellä vedetään laveita kaaria suurella pensselillä. Sellaisessa myös roiskuu, eikä kaikkia mahdollisia aiheutuvia ongelmia pystytä ennakoimaan. Demokratia murenee tällä hetkellä Euroopassakin, ei se ole vain Yhdysvaltain ongelma. Brexit ja erilaiset itsenäisyysliikkeet ovat  EU:lle hankala paikka, ja dominoefektiäkin pelätään. Kehitys valtioliitosta liittovaltioksi on saanut takapakkia, mutta tietenkin liittovaltio on se, mihin innokkaimmat EU:n kannattajat haluavat kehityksen suunnata. Se on vain looginen lopputulema, kun kerran yhteiseurooppalaiseen projektiin on ryhdytty. Sitä tarvitaan Yhdysvaltain, Kiinan ja Intian kaltaisia jättejä vastaan, sillä ne kaikki ovat samalla EU:n kilpailijoita.

Mitä valuuttaan tulee, en itsekään pidä realistisena, että edes harkittaisiin eurovaluutasta lähtemistä. Siinä ollaan ja sen haittavaikutuksista kärsitään, meni syteen tai saveen. Muuttuva maailma luo myös uusia ja sinänsä kannatettavia projekteja, kuten EU:n omat puolustushankkeet.

Maailmantaloudessa mennään nyt siihen tahtiin, että uutta rysäystä saa tosissaan pelätä. Mikäli se tulee, järistys olisi paljon pahempi, kuin vuoden 2008 rytinä. Eivätkä monet valtiot ole toipuneet siitä kunnolla vieläkään, ja kriisiresursseja ei ole senkään vertaa, kuin vuonna 2008.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Vaaraton Norsu

Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 03, 2020, 13:03:42
Nimen omaan sosiaali- ja terveyspalveluissa EU on jättänyt sen jäsenmaille vapaat kädet. Eri maiden käytännöt ovat niin kirjavia, että niitä ei ole mitenkään voinut virtaviivaistaa ja yhdenmukaistaa. Suomi taitaa samalla olla ainut jäsenmaa, jolla terveyspalvelut eivät ole sidottuja vakuutusjärjestelmään. Kai tämäkin tullaan jossain vaiheessa muuttamaan, sillä asia ei mene niin päin, että muut muokkaisivat omia järjestelmiään Suomen systeemiä vastaavaksi, vaan juurikin toisin päin.

Niin, itse ainakin oletan, että ainakin jollain sadan vuoden aikajänteellä viimeistään on oltava enemmän yhtenäisyyttä. Varmaan aimmin luulisi näkevän liikettä siihen suuntaan. Hyvä voisi talouden näkökulmasta olla jos yhtenäisyyttä syntyisi nopeastikin?

Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 03, 2020, 13:03:42Erilaiset kriisit (Jotka voivat olla myös tietoisesti aiheutettuja) ovat silti näissä peleissä vain mahdollisuuksia. EU:n ylimmällä päätöstasolla ja kabineteissa kriisejä varmasti myös luodaan, juuri liittovaltiokehitystä silmällä pitäen. Valitettavasti sen ylin päätöksenteko on kaikkea muuta kuin demokraattista ja läpinäkyvää, ja siellä vedetään laveita kaaria suurella pensselillä. Sellaisessa myös roiskuu, eikä kaikkia mahdollisia aiheutuvia ongelmia pystytä ennakoimaan.

Toisaalta luulisi vaikka Macronin olevan sentään melko tietoisen siitä, millainen liikkumavara on olemassa liittovaltiokehityksen suuntaan. Kriisesitä voi seurata yllättäviäkin asioita, niin kuin mainitsetkin. Melko edesvastuutonta on kyllä sellaisia itse generoida.

Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 03, 2020, 13:03:42Maailmantaloudessa mennään nyt siihen tahtiin, että uutta rysäystä saa tosissaan pelätä. Mikäli se tulee, järistys olisi paljon pahempi, kuin vuoden 2008 rytinä. Eivätkä monet valtiot ole toipuneet siitä kunnolla vieläkään, ja kriisiresursseja ei ole senkään vertaa, kuin vuonna 2008.

Niin, ja sitten kun esim. kotimaisen kasvun meillä sanotaan olevan hyvin paljon kotimaisen kysynnänä varassa. Ja ihmisten luottamukseen ja sitä kautta kulutuskäyttäytymiseen toisaalta vaikuttavat kaiken maailman koronavirusuutiset yms. Todella paljon yllättäviä takaisinkytkentöjä on olemassa asioiden jotka ovat olemassa ihan vaan puheena ihmisten keskuudessa ja toisaalta asioiden niin kuin työpaikkojen syntyminen ja velanmaksukyky välillä. Niin mistä sitten saattaisikaan lähteä ketjureaktio, ja miten nopeasti semmoiseen osattaisiin reagoida, ja voitaisiinko jne. Onko tarvittavat seurausten pehmennysmekanismit paikoillaan ja hyvässä kunnossa.

Vaaraton Norsu

Rohkaisuksi itselleni laitan tänne vaan lainauksen aiemmin esillä olleesta Vesa Kanniaisen blogikirjoituksesta. Kohdasta, jossa Kanniainen pohtii vissiin tietopohjaa erityisesti euroonliittymispäätöksen takana.

Lainaus käyttäjältä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vesa-kanniainen/oliko-mauno-koivisto-suomen-laman-1990-93-paakonna/Talous- ja rahaliiton kansantaloudellisia vaikutuksia Suomelle selvitti Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen johtajan valtiot.tri Jukka Pekkarisen johdolla toiminut työryhmä. Työryhmän mukaan rahaliittoon osallistuminen toisi mukanaan ongelman siitä, miten Suomen talous sopeutuu, jos se altistuu sellaisille häiriöille, joita muut maat eivät kohtaa. Työryhmä ei siksi antanut suositusta EMU-jäsenyydestä. Sävyltään se oli kuitenkin EMU-myönteinen ja siinä mielessä (pääministeri Paavo Lipposen) poliittista tahtoa myötäilevä. Sillä ei ollut kanttia määrätietoisesti vastustaa Lipposen tahtoa Suomen eurojäsenyydestä, vaikka professori Lars Calmforsin johdolla toiminut Ruotsin vastaava komitea jo oli päätynyt kielteiseen johtopäätökseen rahaliiton jäsenyydestä.

No siksi vaan laitoin pätkän tänne, kun itse omasta päästäni toissaviestissäni keksin esimerkin jossa peräpohjalaiset joutuvat vaikeuksiin muitten porskuttaessa, ja käytin sitä vertauskuvana euroalueelle. No, ovat muutkin uskoakseni olleet sitä mieltä, että "epäsymmetriset sokit" tms. ovat euroalueella toistaiseksi puutteellisesti ratkaistu ongelma ja sille vakava uhka.


-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - helmikuu 03, 2020, 10:44:08
* Alueelta, jolla kärsitään korkean valuuttakurssin ja alhaisen suhdanteen yhdistelmästä, voitaisiin toki esim. muuttaa pois alueille, joilla menee hyvin. (Näin USA:ssa. Euroopassa tämä tarkoittaisi vaikka Suomalaisten tai kreikkalaisten muuttamista Ranskaan tai missä nyt olisikin töitä.) Tai jos sosiaaliturva olisi alhainen, matalasuhdanteen kerrannaisvaikutukset eivät iskisi yhtä kovasti. (Näin USA:ssa, mutta sielläkin liittovaltio taitaa kyllä vastata isosta osaa perusturvasta?) Tai voisi olla joustoja palkoissa (mikä on varmasti YLIVERTAISESTI ongelmallisin näistä kolmesta, kun miten tavallisille ihmisille sitten voitaisiin esim. myöntää lainoja jos palkka olisikin määritelty vaikka haarukkana "6 - 15 euroa tunnissa, riippuen suhdanteista"?)

Oma viestini samasta aiheesta: https://kantapaikka.net/index.php/topic,870.msg47397.html#msg47397

Muistaakseni joku oli ihan tuoreltaan tutkinut asiaa ja saanut tuloksen, ettei ihmiset yleensä muuta, vaikka joutuisivat kotikaupungissaan työttömiksi ja naapurikaupungissa olisikin töitä, jota heille tarjottaisiin.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Aave

Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - helmikuu 03, 2020, 15:18:00
Niin, itse ainakin oletan, että ainakin jollain sadan vuoden aikajänteellä viimeistään on oltava enemmän yhtenäisyyttä. Varmaan aimmin luulisi näkevän liikettä siihen suuntaan. Hyvä voisi talouden näkökulmasta olla jos yhtenäisyyttä syntyisi nopeastikin?
Integraatioprosessi etenee koko ajan, ja useilla rintamilla. Se vain tapahtuu sellaisilla tavoilla, että tavan kansalainen ei sitä omassa arjessaan heti suoraan huomaa, jolloin sellaista ei tavan kansalaisen mielestä sitten edes tapahdu. Ei EU:ssa liian kärsivällisiä olla oltu, nytkin on useita maita jäsenyysjonossa (Kuten vaikkapa Montenegro ja Albania), ja EU on kärsinyt jo aiemmin liian kovatahtisesta laajenemispöhöstä. Onneksi Turkki on sentään jäänyt junasta - ainakin toistaiseksi. Nyt oltaisiin monin tavoin entistä monituisemmassa lirissä, mikäli sekin olisi EU-maa. Puola ja Unkarikaan eivät ole ihan niin nätisti talutusnuorassa, vaikka jäseniksi on nekin hyväksytty.

Yhtenä suurena ongelmana on näiden vanhojen itäblokin maiden kovan luokan korruptio, ja kehittymättömät olot. Se koskee myös maiden infraa. EU on joutunut luomaan kokonaisia toimielimiä ja suurvirastoja näiden asioiden valvontaa ja prosessointia varten, mutta edelleenkin homma lirittää. EU:n integraatio ja siihen liittyvät ongelmat olisivat kokonaan oma aiheensa. 
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu
Toisaalta luulisi vaikka Macronin olevan sentään melko tietoisen siitä, millainen liikkumavara on olemassa liittovaltiokehityksen suuntaan. Kriisesitä voi seurata yllättäviäkin asioita, niin kuin mainitsetkin. Melko edesvastuutonta on kyllä sellaisia itse generoida.
Sotilaallinen integraatio ja yhteisen puolustuksen kehittäminen on yksi merkittävä askel tässä kehityksessä, mutta nyt Brexit jättää kyllä ison aukon EU:n puolustuksen suhteen. Pelkästään jo brittien ydinarsenaalia ei korvata joillain albanialaisten ikivanhoilla torrakoilla.
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu
Niin, ja sitten kun esim. kotimaisen kasvun meillä sanotaan olevan hyvin paljon kotimaisen kysynnänä varassa. Ja ihmisten luottamukseen ja sitä kautta kulutuskäyttäytymiseen toisaalta vaikuttavat kaiken maailman koronavirusuutiset yms. Todella paljon yllättäviä takaisinkytkentöjä on olemassa asioiden jotka ovat olemassa ihan vaan puheena ihmisten keskuudessa ja toisaalta asioiden niin kuin työpaikkojen syntyminen ja velanmaksukyky välillä. Niin mistä sitten saattaisikaan lähteä ketjureaktio, ja miten nopeasti semmoiseen osattaisiin reagoida, ja voitaisiinko jne. Onko tarvittavat seurausten pehmennysmekanismit paikoillaan ja hyvässä kunnossa.
Laajemmassa perspektiivissä Suomi on sinänsä ihan hyvin (Tai huonosti, riippuu kenen näkökulmasta on kyse) mukana siinä prosessissa, mitä kutsutaan jälkiteollistumiseksi. Sellainen hassu pikku ongelma vain on, että meillä ei ole oikein muita luonnonresursseja, kuin metsää ja vettä. Kun ei ole runsaasti omia luonnonresursseja, silloin eräs tärkein resurssi ovatkin maan ihmiset, ja heidän koulutuksensa. Siitähän tämä keskustelu lähti liikkeelle, ja tätä seikkaa komppaan. Nyt vain on niin, että oma sukupolveni tulee jäämään koko Suomen tähänastisen historian parhaimmin koulutetuksi sukupolveksi. Sen verran huonoon jamaan on opetusinstituutiomme nyt ajettu, että siitä ei kovin nopeasti uuteen nousuun päästä.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Vaaraton Norsu

Tää on nyt vaan tämmöistä huiskimista ja huitelua. Euro-alueeseen ja sen valuvikoihin oon sentään vähän lehdistä ym. perehtynyt, mutta näistä, mitä tässä kirjoitan, en ees sen vertaa. Tää liittyy tähän koronavirukseen ja sen merkitykseen taloudessa.

2007-2009 kun jenkkilässä joku asuntokupla puhkes, ja sit heti perään osoittautui, että monet rahoitusalalla oli korviaan myöten kiinni niissä subprime -lainojen johdannaisissa, niin siinä kävi mun mielikuvan mukaan sit silleen, että rahamarkkinat meinas pysähtyä, kun rahoitusalan toimijat ei luottaneet toisiinsa, että kuka kaatuu seuraavana, että en uskalla tolle antaa rahaa just nyt.  Se oli aika vaarallista, ja siihen tarvittiin sitten yhteiskunnan tukea väliin, että luottamus palasi ja taloudellinen toiminta jatkui taas. Bailouts, tai mitä sitten olikin.

Sit taas Euroopassa paria vuotta myöhemmin oli myöskin varmaan olennaisin asia velkakriisi yksityispuoella. Josta sit seuras ongelmia julkispuolelle. (Näin mä ainakin sen mielsin.) Jossain mun mielestä mulle itelleni uskottavasti kuvattiin, kuinka Saksa ym. oli kilpailukyvyssä kauheasti Kreikkaa, Espanjaa, Portugalia, Irlantia ym. edellä, ja myi näille maille tavaraa hyvään tahtiin. Tästä syntyi semmoinen ongelmallinen kierre, että nää rahat, mitä saksalaiset sai, ne taas lainas takas sinne Portugaliin ym. jossa korkotaso pysyi Eurovaluutan ansiosta alhaisena. Ja sit kun korot oli alhaalla Protugalissa ym. niin ne rakensi lainarahoilla taloja ja kaikkea, ja niitten hinnat nousi, mikä mahdollisti niitten ottaa lisää lainaa Saksasta, ja syntyi kuplaa, joka sit puhkes, ja sai aikaan sen, että Euroopan pankit oli tosi huonossa hapessa siinä vaiheessa, kun Kreikan velanmaksukyky alkoi mennä epäuskottavaksi, ja niitten lainojen korot alkoi nousemaan. Mikä sit taas vei ongelmat next levelille, jossa fokuksessa olikin Euroalueen toimivuus ylipäätään, tai jotain.

No, koronavirus on aika erilainen olio kuin joku subprome asuntolainakupla tai eteläeurooppalainen talouskupla. Niin en ainakaan toistaiseksi nää syytä olla samalla tavalla huolissaan. Voi tulla tiukkaakin, ja tiedä, jos jostain Kiinasta löytyy jotain rakennusten arvokulpia. Mä en tiedä semmoisesta mitään. Tää oli tämmöistä mun omaa pohdintaa, mitä seuraavana saattaa seurata. Arvailua ja kuvittelua ym. Ei mulla oo parempaa tietoa, enkä tiedä, mistä etsiä.