Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Miksi jumaloin naisia?

Aloittaja ROOSTER, helmikuu 05, 2023, 17:16:06

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

TSS

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 10, 2023, 11:42:19
Lainaus käyttäjältä: TSS - helmikuu 10, 2023, 10:47:47
Jäin miettimään tätä jumalointiasiaa, ja omat ajatukset kyllä edelleen taipuu väkisin siihen suuntaan, että jumalointitaipumus ihmissuhteissa kielii jonkinlaisesta mielen epätasapainoisuudesta tai jopa mielen häiriöstä. Kuvittelen nyt, että ymmärrämme jumalointi-käsitteen jokseenkin samoin. Jumalointi-sanaa voisi varmaankin käyttää kuvaamaan rakastumis- tai ihastumisvaiheen voimakkaita tunteita, jolloin toinen nähdään ruusunpunaisten lasien läpi, tai kun teini ihailee idoliaan. Mutta jos jumalointi on jotenkin tyypillinen toimintatapa tai tunne yksilön ihmissuhteissa esimerkiksi suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen, on se minusta tällainen kuuluisa "red flag".

Nojaa. Mikä hyvänsä tunne tai ajatus on epäterve, jos se jankkaa päässä ja on päällä tyypilisenä toimintatapana kaiken aikaa pakottaen allensa muut ajatukset ja tunteet.

T: Xante

Kommentoin tässä nyt tuota jumalointia, koska se on ketjun aihe.

Brutto

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 10, 2023, 10:54:54
Jos mies jumaloi jotain yhtä yksittäistä naista, tulee helposti mieleen että hän pitää naisia noin ylipäätään ja yleisesti itseään "huonompina" olentoina, joten onkin "uskoontulon" kaltainen ällistyspällistys että joku nainen onkin jotain minkä kokee vertaisekseen.



Oliko tää kuitti mulle?
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

TSS

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 10, 2023, 11:42:19

Enkä tiedä, mikä ero on siinä, että välillä koetaan hyvin voimakkaita tunteita kanssaihmisiä kohtaan, sanotaan sitä vaikka jumaloinniksi, kuin tarve etsiä ja kokea sielunkumppanuuksia, ihmistä ihmisestä, tms. - eikö tämä ole samalla tavalla kuin jumalointi voimakasta projisointia?

T: Xante

Se että jumaloi toista, tarkoittaa minusta toisen näkemistä yksipuolisen täydellisenä ja hyvänä. Toki, jos haluaa, voi omia rakkauden tai ihailun tai mitä tahansa positiivisia tunteita toista kohtaan kutsua jumaloinniksi. Itse en kuitenkaan käyttäisi tätä termiä puhuessani syvistä, hyvistä tunteista toista kohtaan. Voi olla, että määrittelen jumaloinnin eri tavalla kuin sinä, tai minulla tulee siitä erilaisia mielleyhtymiä kuin sinulle.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 10, 2023, 11:50:18
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 10, 2023, 10:54:54
Jos mies jumaloi jotain yhtä yksittäistä naista, tulee helposti mieleen että hän pitää naisia noin ylipäätään ja yleisesti itseään "huonompina" olentoina, joten onkin "uskoontulon" kaltainen ällistyspällistys että joku nainen onkin jotain minkä kokee vertaisekseen.



Oliko tää kuitti mulle?

Jos haluat ottaa vastaan, mutta luulenpa ettet ole ainoa joka äimistyy siitä että joku nainen onkin samalla levelillä.

Eipä silleen, minäkin tiedän vain yhden miehen joka on älyllisesti täsmälleen samalla tasolla kuin minä. Sattuu olemaan sukulaiseni, joten ihmekös tuo sitten. Samaa puuta. (Tietenkään en tarkoita että olemme neroja. Se on vain tosi leppoisaa kun ei tarvitse rautalangasta vääntää toiselle mistään mitään.)

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: TSS - helmikuu 10, 2023, 11:52:02
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 10, 2023, 11:42:19

Enkä tiedä, mikä ero on siinä, että välillä koetaan hyvin voimakkaita tunteita kanssaihmisiä kohtaan, sanotaan sitä vaikka jumaloinniksi, kuin tarve etsiä ja kokea sielunkumppanuuksia, ihmistä ihmisestä, tms. - eikö tämä ole samalla tavalla kuin jumalointi voimakasta projisointia?

T: Xante

Se että jumaloi toista, tarkoittaa minusta toisen näkemistä yksipuolisen täydellisenä ja hyvänä. Toki, jos haluaa, voi omia rakkauden tai ihailun tai mitä tahansa positiivisia tunteita toista kohtaan kutsua jumaloinniksi. Itse en kuitenkaan käyttäisi tätä termiä puhuessani syvistä, hyvistä tunteista toista kohtaan. Voi olla, että määrittelen jumaloinnin eri tavalla kuin sinä, tai minulla tulee siitä erilaisia mielleyhtymiä kuin sinulle.

Niin olen varmaan vähän nyt liikaa ohittanut sinun määritelmääsi. Syytän nyt vaikka kiirettä :D se on aina mainio syntipukki.

Ehkä senkin vuoksi, että tuntuu (ja tämä saattaa olla sinunkin ajattelusi takana osin) tietysti itsestä täysin mahdottomalta ajatella, että kykenisi näkemään jonkun ihmisen oikeastaan millään tavalla täysin yksipuolisena, ilman muita sävyjä. Tai vastaavasti kykenisi olla näkemättä niitä eri sävyjä, joita ihmisissä etenkin erilaisissa tilanteissa nyt vain on.

Siitähän tullaan väistämättä siihen, että pakkohan tuon toisen on teeskennellä, eihän se nyt oikeasti voi kuvitella, että joku on yksipuolisen ihana ja hyvä. Mutta siis, voiko? Onko sellaisia ihmisiä?

Sitten tämä sotkeentuu itselläni semmoiseen, että vaikka tietää ja totisesti kokeekin toiset ikävämmät puolet, silti se ylimaallinen tunne joskus pyyhkäisee yli. Mutta tätä sinä et tietenkään tarkoitakaan lainkaan.

T: Xante


Brutto

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 10, 2023, 12:01:39
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 10, 2023, 11:50:18
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 10, 2023, 10:54:54
Jos mies jumaloi jotain yhtä yksittäistä naista, tulee helposti mieleen että hän pitää naisia noin ylipäätään ja yleisesti itseään "huonompina" olentoina, joten onkin "uskoontulon" kaltainen ällistyspällistys että joku nainen onkin jotain minkä kokee vertaisekseen.



Oliko tää kuitti mulle?

Jos haluat ottaa vastaan, mutta luulenpa ettet ole ainoa joka äimistyy siitä että joku nainen onkin samalla levelillä.

Eipä silleen, minäkin tiedän vain yhden miehen joka on älyllisesti täsmälleen samalla tasolla kuin minä. Sattuu olemaan sukulaiseni, joten ihmekös tuo sitten. Samaa puuta. (Tietenkään en tarkoita että olemme neroja. Se on vain tosi leppoisaa kun ei tarvitse rautalangasta vääntää toiselle mistään mitään.)

Ajattelin että viittasit tähän kommenttiini:

Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 07, 2023, 09:03:54
Itse en jumaloi omaa kumppania siksi että hän olisi jotenkin jalustalla, vaan siksi että hän on vertaiseni. En tosin tiedä kertooko tämä enemmän minusta vai hänestä. Toki tälle jumaloinnille löytyy myös täysin selittämättömiäkin syitä, mutta ne liittyvät vain tähän tiettyyn yksilöön. Ei koko sukupuoleen.


Mutta avaan tuota asiaa hieman tarkemmin. Näkökulman ja Jatkumonkin aikoihin olin eronnut yksinhuoltaja, ja kirjoittelin usein etten suoranaisesti enää kaipaa parisuhdetta koska en usko löytäväni naista, jonka kanssa parisuhde toimisi. Kuvailin unelmieni naista sellaiseksi, joka trasselitukko haalarin taskussa jaksaisi, ja osaisi, tehdä kanssani autoremonttia siinä haaveitteni korjaamohallissa. Kerroin myös, etten usko koskaan löytäväni mainitun kaltaista naista vaikka kuinka etsisin.

Sitten eräänä päivänä tuo nainen yksinkertaisesti kävelee kotiini ja jää asumaan. Yllättäen ja pyytämättä. Se korjaamohallikin tuli sittemmin ostettua. Itse koen tapaukseen liittyvän jo sen verran yliluonnollisia piirteitä että jumalointi on vähintä mitä voin tässä tilanteessa tehdä :D
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Karikko

Jumalointiin lienee itsekkään syyt. Mies yleensä haluaa "Uida niin sanotusti liiveihin" miellyttäessään naista- se on luonnollista.

Ilman myönteisiä tunteita se ei välttämättä onnistu ja "sitoutumistakin oletetaan löytyvän, joten naisten kannatta olla hieman tarkempia millaisen "ääliön" kulloinkin seuraansa hyväksyvät. Hehän kantavat kuitenkin seuraukset "rakastumisestaan. Luoja on kyllä antanut siihen tarvittavat edellytykset ja niitä seurauksia voi rakastaa kaikesta huolimatta.
Nykymaailmassa surauksia voi välttää, ehkä hyvä niin- vaikka siinäkin on omat seurauksensa-

Idoleita jumaloida voi joskus sairaan kiihkeästi, kuten joku Lennonia aikoinaan-

Tunteiden kohde ei kuitenkaan ole syyllinen siihen mitä jonkun "rakastuneen päässä liikkuu.

TSS

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 10, 2023, 12:09:31
Lainaus käyttäjältä: TSS - helmikuu 10, 2023, 11:52:02
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 10, 2023, 11:42:19

Enkä tiedä, mikä ero on siinä, että välillä koetaan hyvin voimakkaita tunteita kanssaihmisiä kohtaan, sanotaan sitä vaikka jumaloinniksi, kuin tarve etsiä ja kokea sielunkumppanuuksia, ihmistä ihmisestä, tms. - eikö tämä ole samalla tavalla kuin jumalointi voimakasta projisointia?

T: Xante

Se että jumaloi toista, tarkoittaa minusta toisen näkemistä yksipuolisen täydellisenä ja hyvänä. Toki, jos haluaa, voi omia rakkauden tai ihailun tai mitä tahansa positiivisia tunteita toista kohtaan kutsua jumaloinniksi. Itse en kuitenkaan käyttäisi tätä termiä puhuessani syvistä, hyvistä tunteista toista kohtaan. Voi olla, että määrittelen jumaloinnin eri tavalla kuin sinä, tai minulla tulee siitä erilaisia mielleyhtymiä kuin sinulle.

Niin olen varmaan vähän nyt liikaa ohittanut sinun määritelmääsi. Syytän nyt vaikka kiirettä :D se on aina mainio syntipukki.

Ehkä senkin vuoksi, että tuntuu (ja tämä saattaa olla sinunkin ajattelusi takana osin) tietysti itsestä täysin mahdottomalta ajatella, että kykenisi näkemään jonkun ihmisen oikeastaan millään tavalla täysin yksipuolisena, ilman muita sävyjä. Tai vastaavasti kykenisi olla näkemättä niitä eri sävyjä, joita ihmisissä etenkin erilaisissa tilanteissa nyt vain on.

Siitähän tullaan väistämättä siihen, että pakkohan tuon toisen on teeskennellä, eihän se nyt oikeasti voi kuvitella, että joku on yksipuolisen ihana ja hyvä. Mutta siis, voiko? Onko sellaisia ihmisiä?

Sitten tämä sotkeentuu itselläni semmoiseen, että vaikka tietää ja totisesti kokeekin toiset ikävämmät puolet, silti se ylimaallinen tunne joskus pyyhkäisee yli. Mutta tätä sinä et tietenkään tarkoitakaan lainkaan.

T: Xante

Niin, minusta tuo jumalointi on vahva sana ja sanana se minusta nimenomaan viittaa toisen näkemiseen täydellisenä, jopa juurikin jumalallisena - ei ihmisenä heikkouksineen ja vahvuuksineen. Ja kyllä sellaisia ihmisiä on, joilla on taipumusta nähdä toisia näin, ja se liittyy juurikin jonkinlaiseen epätasapainoisuuteen, vähintään epäkypsyyteen tai jopa mielen häiriöön. Toinen, mikä mieleeni jumaloinnista tulee, on tietoinen manipulaatio - koska kukaanhan ei tosiaan voi olla sen "arvoinen". Eli itselleni jumaloinnista tulee mieleen jotain negatiivista, ja vaikka jumalointi oikealta ihmiseltä saatuna voi tuntua mielettömän hyvältä, se ei voi mitenkään olla se todellisuus.

Tässä nyt hämää tietysti Roosterin aloitus, joka oli tehty kieliposkella, eikä hän tarkoittanut jumalointia siinä merkityksessä, mikä vääjäämättä itselleni mieleen kyseisestä sanasta tulee. Ja siitä syystä yritin jo hieman perääntyä oman näkökulmani kanssa, mutta täällä sitä taas jankataan  ;D

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 10, 2023, 12:16:58
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 10, 2023, 12:01:39
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 10, 2023, 11:50:18
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 10, 2023, 10:54:54
Jos mies jumaloi jotain yhtä yksittäistä naista, tulee helposti mieleen että hän pitää naisia noin ylipäätään ja yleisesti itseään "huonompina" olentoina, joten onkin "uskoontulon" kaltainen ällistyspällistys että joku nainen onkin jotain minkä kokee vertaisekseen.



Oliko tää kuitti mulle?

Jos haluat ottaa vastaan, mutta luulenpa ettet ole ainoa joka äimistyy siitä että joku nainen onkin samalla levelillä.

Eipä silleen, minäkin tiedän vain yhden miehen joka on älyllisesti täsmälleen samalla tasolla kuin minä. Sattuu olemaan sukulaiseni, joten ihmekös tuo sitten. Samaa puuta. (Tietenkään en tarkoita että olemme neroja. Se on vain tosi leppoisaa kun ei tarvitse rautalangasta vääntää toiselle mistään mitään.)

Ajattelin että viittasit tähän kommenttiini:

Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 07, 2023, 09:03:54
Itse en jumaloi omaa kumppania siksi että hän olisi jotenkin jalustalla, vaan siksi että hän on vertaiseni. En tosin tiedä kertooko tämä enemmän minusta vai hänestä. Toki tälle jumaloinnille löytyy myös täysin selittämättömiäkin syitä, mutta ne liittyvät vain tähän tiettyyn yksilöön. Ei koko sukupuoleen.


Mutta avaan tuota asiaa hieman tarkemmin. Näkökulman ja Jatkumonkin aikoihin olin eronnut yksinhuoltaja, ja kirjoittelin usein etten suoranaisesti enää kaipaa parisuhdetta koska en usko löytäväni naista, jonka kanssa parisuhde toimisi. Kuvailin unelmieni naista sellaiseksi, joka trasselitukko haalarin taskussa jaksaisi, ja osaisi, tehdä kanssani autoremonttia siinä haaveitteni korjaamohallissa. Kerroin myös, etten usko koskaan löytäväni mainitun kaltaista naista vaikka kuinka etsisin.

Sitten eräänä päivänä tuo nainen yksinkertaisesti kävelee kotiini ja jää asumaan. Yllättäen ja pyytämättä. Se korjaamohallikin tuli sittemmin ostettua. Itse koen tapaukseen liittyvän jo sen verran yliluonnollisia piirteitä että jumalointi on vähintä mitä voin tässä tilanteessa tehdä :D

Olet siis pöllämystynyt siitä että jotain tapahtui, mihin et enää uskonut.

Ehkä itseni pitäisi sitten lopettaa uskominen, että vielä löytäisin mieleiseni miehen. Jotenkin en vaan pysty, koska uskosta ja toivosta luopuminen on liian masentavaa. Elämä on melko turhaa ja tyhjää jo muutenkin, ilman toivoa mistään.

Jännä juttu muuten että minua pidetään erityisen miesvihaisena ja negatiivisena, ja sitten kuitenkaan te onnelliset ette kerro onnestanne, kuin vasta pitkän ajan päästä. Olisihan se näitä sukseestoorejakin välillä kiva kuulla. Eikä vaikkapa Socrateksen nurinaa vain; miehellä on muija, mutta sekään ei sitten ole hyvä, että on.  ???

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 10, 2023, 12:16:58
Mutta avaan tuota asiaa hieman tarkemmin. Näkökulman ja Jatkumonkin aikoihin olin eronnut yksinhuoltaja, ja kirjoittelin usein etten suoranaisesti enää kaipaa parisuhdetta koska en usko löytäväni naista, jonka kanssa parisuhde toimisi. Kuvailin unelmieni naista sellaiseksi, joka trasselitukko haalarin taskussa jaksaisi, ja osaisi, tehdä kanssani autoremonttia siinä haaveitteni korjaamohallissa. Kerroin myös, etten usko koskaan löytäväni mainitun kaltaista naista vaikka kuinka etsisin.

Menee vähän ohi aiheen, tai ehkä ei, mutta muistan silloin ajatelleeni ja varmaan kommentoineenikin, että onko se todella noin yksinkertaista, ts. riittääkö todella tuo? Onhan lukuisia naisia, joita autorempat kiinnostaa. Muistan ajatelleeni, että tuohan on vähän kuin itse ajattelisi, että löytäisipä miehen, joka lukee kirjoja.

En siis tarkoita tätä millään tavalla halventavasti tai mitään semmoista, ajatus vain on itselleni hämmentävä. Mutta ehkä tietysti näin ei olekaan, ts. kyse on vain jostain yhdestä asiasta tietenkään, vaan kokonaisuudesta, jonka paras, ensimmäisenä mielessä esiin nouseva osa tuo on.

Voin kyllä samaistua tunteisiisi hyvinkin.

T: Xante

Muoksis. meneehän tämä jäsentenvälisiin, mutta niinhän se on meillä tapana ;) Se kyllä vähän hämmentää, että kokemus ei ole todellakaan mitenkään pehmentänyt kuvaasi naissukupuolesta. Edelleen ainakin viestejesi perusteella naisia sukupuolena pidät kyllä tyhmänä, osaamattomattona, kieroilevana, jne. Mutta hei, olisiko siinä sitten se jumaloinnin syy oikeastaan: niin, sinun puolisosi is not like other girls...


Norma Bates

Minulla sinkkuuden alussa ihanteena oli luontoreissuille halukas (mutta peseytyvä) mies. Sittemmin se on ollut kamppailulajeja harrastava. Nyt en enää oikein tiedä mikä olisi ihanne, mutta edelleenkään sohvaan muumioituva se ei ole.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 10, 2023, 13:18:23
Minulla sinkkuuden alussa ihanteena oli luontoreissuille halukas (mutta peseytyvä) mies. Sittemmin se on ollut kamppailulajeja harrastava. Nyt en enää oikein tiedä mikä olisi ihanne, mutta edelleenkään sohvaan muumioituva se ei ole.
En itse ole ollut kirjoja lukevana introverttina kaikkein suosituin naisten keskuudessa.
Tosin olen tarpeeksi saanut... ::)

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - helmikuu 10, 2023, 13:18:23
Minulla sinkkuuden alussa ihanteena oli luontoreissuille halukas (mutta peseytyvä) mies. Sittemmin se on ollut kamppailulajeja harrastava. Nyt en enää oikein tiedä mikä olisi ihanne, mutta edelleenkään sohvaan muumioituva se ei ole.

Rakkaus ei aseta ehtoja- vaikka pettymyksiäkin voi tulla- 

Mutta tunteiden kohde ei ehkä odota valitsijaansa-
>>>

Rakkauden kohde määrittää, mitä muita alueita tietyn tyyppisen rakkauden prosessointiin liittyy.

Rinteen mukaan tutkimusaineistossa näkyy ihmisiin kohdistuvissa rakkauden lajeissa aktivaatioita alueilla, jotka yhdistyvät sosiaaliseen prosessointiin.

– Sen lisäksi nähdään aktivaatioita alueilla, jotka yhdistyvät palkinnon tai mielihyvän käsittelemiseen, Rinne sanoo.

– Jännää tässä on se, että aktivaation määrä tai voimakkuus muuntuu sen mukaan, kuinka läheisestä kiintymyssuhteesta on kysymys. Me nähdään vahvempia aktivaatioita silloin, kun kiintymyssuhde on hyvin läheinen

TUTKIJAT havaitsivat aivokuvista, että tarinat aktivoivat aivojen pintakerroksissa niin sanottua mielen teoriaan liittyvää verkostoa. Mielen teoria viittaa ihmisen ymmärrykseen siitä, että hänellä on oma tietoisuus, ajatukset ja tunteet ja että muut ihmiset ovat samanlaisia.

Mielen teorian verkosto aivoissa aktivoituu, kun ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Silloin aivot käsittelevät sosiaalista informaatiota. Rakkauden tunne ei kuitenkaan jää siihen.

– Syvemmällä, niin sanotussa palkintojärjestelmässä, on aika voimakkaita aktivaatioita, Rinne kertoo.

Rakkaus asuu siis useilla aivojen alueilla. Niiden aktivaatio muuttuu kiintymyssuhteen voimakkuuden mukaan: myötätuntoisessa rakkaudessa tuntemattomiin ihmisiin aktivaatiot ovat selvästi heikompia kuin rakkaudessa intiimiin kumppaniin ja jälkeläisiin.

EROJA on myös muissa rakkauden tyypeissä.

– Rakkaus lemmikkeihin ja rakkaus luontoon ei aktivoi samalla tavalla sosiaaliseen prosessointiin liittyviä alueita. Sitä me arvelimmekin jo ennen kokeen aloittamista, Rinne sanoo.

Tämän tyyppistä rakkautta käsittelee muun muassa aivojen pihtipoimun etuosa, joka on mukana monissa erilaisissa toiminnoissa. Välillä se toimii osana dopamiinin ja oksitosiinin eritystä säätelevää palkintojärjestelmää, välillä se yhdistyy sosiaaliseen prosessointiin. Dopamiini ja oksitosiini ovat mielihyvähormoneita

https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000009365252.html