Kirjoittaja Aihe: Tieteen yleisketju  (Luettu 1594 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1843
  • Yes
Vs: Tieteen yleisketju
« Vastaus #45 : Maaliskuu 24, 2020, 23:22:16 »

Mitä voisi tarkoittaa sellainen, olemassaolematon käsite, kuin suljettu mikrobikierto? Joidenkin ravinteiden, ja erilaisten ainesten osalta, suljetun kierron käsite on selkeä, tietyissä yhteyksissä.

Käsitteen lanseeraus, tähän viestiin, meni ennen tarkempaa kontekstien avaamista. Villieläimet, jotka eivät luontaisesti niin paljoa huolehdi ulosteistaan ravinnon hakemisen ja nauttimisen yhteydessä, ovat kai suurimmalti osin enemmän alttiita EM kiertokululle, kuin ihmiset, jotka melko tarkkaan eristävät tietyt eritteensä, syömisten joukosta.

On eläimiä, jotka pyrkivät olemaan siistejä, ulosteiden suhteen, tai sitten eläimiin on rakentenut taipumus välttää ulosteen tai sen kaltaisten riskien noukkimista, muulla tavoin.

Kalat joutuvat ruokailemaan tilassa, jonne myös päätyvät yleensä ulostamaan. Tietyn vesistön kalat ovat tuottamiensa mikrobien suhteen pakosti suljetummassa kierrossa, kuin useat eläimet. Vesilinnut kuuluvat samaan ryhmään.

Onkohan virusrikkaus, jota villieläimillä on kannettavana, perua siitä, että virusten kiertokulku on tehokkaampaa, juuri suljetussa kierrossa? Toisaalta, siihen yleensä kuuluu ei asteisesti kiertoa, joka lähtee koko eliöstöltä, jotka majailevat ruuansulatusketjun alkupäässä tapahtuvassa kierron vaiheessa olevalta alueelta.

Yksittäinen kala, tai vesilintu, ei ole suljetussa kierrossa, vain omien tuotostensa kanssa, ja nekin tulevat takaisin, vahvasti lantrattuna, ja ehkä heikentyneenä. Toisaalta, kiertoon liittyy saamisia muilta lajitovereilta, ja muilta lajeilta.

Villieläimetkö siis virusjalostamoja, enemmän kuin ihmiset, jotka tekevät mieluummin pesäeroa viruksiin? Zoonoosi onkin käsite, jota käyttää ihmiset, eikä eläimillä ole tietääksi ihan samanlaista viitettä, keskenään jaettavaksi. Tai mistä sitä tietää.

Rabies on aika raju. On ns existeeraava, vaikka ihmisessä ei leviä herkästi, koska ihminen on sitä mukaa yleensä hengetön tartuttaja, ja vie saamisensa muiden ulottumattomiin.

Rabiesvirus, ihmisessä katkeavana pöpötyyppinä, ei voi olla suljetun kierron kulkija, ihmisyksilön kohdalla, ainakaan kovin kauan. Pointti on hassu, mutta teoreettisesti ajatellen passeli.

Kiina on länsimaita enemmän, siirtynyt zoonooseiden tukijaksi. Toisaalta, kun alkeellisemmat olot, niin niihin helposti liittyy sellaista, etenkin ison väkijoukon yhteydessä. Monesti tullutkin mieleen näin kulttuureja verratessa, että voimme olla muuta, koska meillä on vara siihen.

Ihmiset ja kansat, eivät välttämättä poikkea toisistaan ratkaisevasti kuin siinä, että osa porukasta, elää paremmissa oloissa. Jos elämä karuuden keskellä, on myös sivistyksellistä, niin tämä taas on omanlaisensa tilanne. Liekkö missä määrin joskus toteutunut.

Koronan kirvoittamana kirjoitettu kirjoitelma.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 24, 2020, 23:24:07 kirjoittanut Juha »
English-spoukken language, sometimes.

Poissa Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 5015
Vs: Tieteen yleisketju
« Vastaus #46 : Maaliskuu 24, 2020, 23:59:59 »
Mielenkiintoista pohdintaa Juhalta edellä.
Näin maallikkona on toki vaikeaa muuta tehdä, kuin arvailla tuon perusteella.
Kiina on väkirikkain maa, se on myös usein lähde näille taudeille (Sars, korona tms.). Ehkä myös siksi, ettei elintarvikehygienia ole riittävää? Nuo epidemiat ovat eläimistä ihmiseen tarttuneita. Looginen selitys siis on huono hygienia.

Globaali teollisuus, myös elintarviketeollisuus mahdollistaa sen, että saastuneita elintarvikkeita leviää hyvin nopeasti toisille mantereille, koska ruokamme ei ole "lähiruokaa", se voi tulla ihan mistä tahansa. Mielenkiintoista on nähdä, tuleeko tilanne muuttumaan? En oikein usko. Kuluttajille kun on helpompaa edelleen ostaa sitä halvinta tavaraa, ei lähituotettuja elintarvikkeita. Lähituotettu/luomu tms. eivät myöskään takaa turvallisuutta yhtään enempää, jos kontaminaatiota tapahtuu. Silloin kyse toki olisi vain pienemmästä/paikallisemmasta kontaminaatiosta.

Suomalaisessa ruoantuotannossa, keittiötouhuissa ja elintarvikevalvonnassa on melkoisen tarkat säännöt nykyisin, joka julkisessa keittiössäkin on (=pitäisi olla) henkilö, joka valvoo ruoan kylmäketjua ja muita määräyksiä. Melkoisen vaativaa ravintolayrityksille ja ruokakaupoille, mutta ilmeisen välttämätöntä. Vaatii työvoimaa = nostaa ruoan kustannuksia.

Noita bakteereja ja viruksia elukoissa aina on, kuten meissä ihmisissäkin. Riskejä on mahdotonta välttää, niitä voidaan vain minimoida.

Poissa Juha

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1843
  • Yes
Vs: Tieteen yleisketju
« Vastaus #47 : Maaliskuu 25, 2020, 00:11:30 »

Samassa yhteydessä, hyvä mainita suunnista, menneiltä ajoilta. Eurooppa oli näissä viejä, uuden mantereen asukkaita ajatellen. Nyt Eurooppa ja länsi kokonaisemmin, on toisessa asemassa, tuliaisten suhteen.

Hyvät edellytykset luovat mahdollisuuden elää tiiviisti. Jos lähipakkautumisen riskeihin, ei kiinnitetä, tai osata kiinnittää huomiota, voi seurannaisena olla vaikka se korona, nytkoetun laisena.

Vallakkaimmat hakevat tilaa, ja tilansa, saamisten suhteen. Toisaalta tila ilman vaikutuksia jos on se käsite, niin menee merkityksettömästi. Elämän kannalta tila voi siten olla sidosteismahdollisuutta toimivan suhteen, ja etäistämismahdollisuutta uhkaavampaan nähden.

Yleensä fyysisesti mitattava tila korreloi mahdollisuuksien kanssa, puoleen tai toiseen. Harvaanasuttu elinkelvoton tienoo, on elintilattomampaan viittaava. Elintilaa voi olla paljon alueella, joka on rikas, mutta jonka pinta-ala vähäisempi. Sekin runsaus, on oikeastaan ääremmällä.
English-spoukken language, sometimes.

Poissa Saares

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1584
Vs: Tieteen yleisketju
« Vastaus #48 : Maaliskuu 26, 2020, 11:42:13 »
On myös päinvastaisia esimerkkejä. Jäniksen poikaset syövät papanoita koska saavat niistä hyödyllisiä hivenaineita sekä mikrobeja tautien torjuntaan. Tämä on vain yksi esimerkki.

Poissa Juha

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1843
  • Yes
Vs: Tieteen yleisketju
« Vastaus #49 : Maaliskuu 26, 2020, 12:07:16 »
On myös päinvastaisia esimerkkejä. Jäniksen poikaset syövät papanoita koska saavat niistä hyödyllisiä hivenaineita sekä mikrobeja tautien torjuntaan. Tämä on vain yksi esimerkki.

Kävi mielessä sama ilmiö, tosin muitten eläinten kohdalla. Viestissäni oli aika paljon kohtia, joten en lähtenyt levittämään enää tähän kohtaan, vaikka tällä kertaa olisin liittämiskyvyn takia voinut.

Ilmiö on jännä. Sen olen nähnyt, että ruokailuun käy vaikka ruosteisten autojen nuoleminen, ja muu outoilu. Eläimet ovat fiksuja.

Jos lisäksi ajattelee sitä kuvausta, jonka liitin sellaiseen käsitteetömyyteen kuin suljettu mikrobikierto, niin sanana tuo viittaa kiertoon, joka taas tuo vahviten mielikuvan selkeästi suunnatusta kierrosta, joka toteutuu esim jossain tuubissa, kuten ruuansulatuskanvassa, tai tehdastuotannossa.

Kiertokulkua ja suljettuja kiertoja ajatellen, noin kaavamainen mieleentulema aiheesta, on naivi, vaikka ymmärrykselle liityttävin. Kiertokulkujen tarkempi analyysi kattavana, on aika muuta, esim luonnonkokonaisuuden osalta. Mitä ovat sen arkkitehtuuriset piirteet, jos ajatellaan, että tällaisen rakentamisalan vinkkelillä olisi jotain tuotavaa tarkasteluun, johonkin perustavampaan näkemykseen?

Sovellutus tuon kautta saadulle, mahdolliselle ymmärryslisälle, voisi olla se, ettei mentäisi tuulimyllyjä vastaan. Tai sanotaan näin, että tuulimyllytyöt ovat tarpeellisia, mutta havahtuminen sopivissa kohdissa työläyteen, voisi tehdä hyvää.

Kun puhtaan kiertokuluista, niin virtaviivaistus on aika sanallisesti liittynyt virtauksiin, ja sen piirteisiin, joista tiedetään myös paljon, tosin ei kattavatasoisesti.
English-spoukken language, sometimes.

Poissa Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 5015
Vs: Tieteen yleisketju
« Vastaus #50 : Maaliskuu 27, 2020, 22:17:06 »
Juhan kommenttiin liittyen, liekö sattumaa se, että Kiina on ollut lähtöpiste näille taudeille (Sars, Korona tms.)?
Ruoankäsittely/eläinten käsittely ei usein vieläkään ehkä vastaa noita länsimaisia normeja.
Hygienia voi olla sitä että käsitellään eläimiä ja kasviksia, pestään käsiä kun muistetaan... :-\