Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tieteen yleisketju

Aloittaja Juha, heinäkuu 16, 2019, 19:42:39

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 04, 2020, 10:27:29
^
Kyllä mustista aukoista voi puhua.

Kuten aiemmin sanoin edellyttää musta-aukko singulariteetin (origon keskelleen) Tapahtumahorisontti- stationaalisuus-etäisyys on sitten se minkä sisältä ei voisi saada mitään informaatiota.

Jotain senkaltaista, kuin musta aukko ilmeisesti on galaksien keskuksissa ja ehkä muuallakin.

Tieto niistä liittyy havaintoihin muiden taivaankappaleiden liikkeitä seraamalla saadusta tiedosta.

Mutta mitä musta-aukko on, se periaatteessa menettää sortuessaan (syntyessään) magneettikenttänsä ja sähkövarauksensa ja jäljelle jää pelkästään vetovoima ja kiertoliike, joka olisi niin valtavaa, ettei valokaan voisi lähteä sieltä pois.

Mitään fysiikan muita perusteita, ei siis olisi jäljellä. Ehkä tuo on iso ongelma, kun pelkää gravitaatiota ei oikeastaan ilman massaa muualla tunneta.

On myös aika hurjaa, singulariteetin olemus, kun se määritelmällisesti on jotain jota ei ole olemassa, mutta silti se on.

Origokin on määritelmällisesti olemassa, mutta ei sitä oikeasti ole. Piste on olemassa vain teoreettisena asiana, sillä aidosti olemassaolevilla asioilla on enemmän ulottuvuuksia. Pisteellä ei ole. Siinä ulottuvuuksien määrä on nolla. Origo on piste. Siten tuo tuo hurjuus, jonka olet näkevinäsi mustan aukon keskellä, on itse asiassa olemassa ihan kaikissa pisteissä. Kaikki pisteet ovat  pelkästään teoreettisia, mutta oikeasti niitä ei voi olla olemassa. Olemassaoloa ilman ainuttakaan dimensiota ei ole todellisessa fyysisessä maailmassa.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 04, 2020, 17:23:05
Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 04, 2020, 10:27:29
^
Kyllä mustista aukoista voi puhua.

Kuten aiemmin sanoin edellyttää musta-aukko singulariteetin (origon keskelleen) Tapahtumahorisontti- stationaalisuus-etäisyys on sitten se minkä sisältä ei voisi saada mitään informaatiota.

Jotain senkaltaista, kuin musta aukko ilmeisesti on galaksien keskuksissa ja ehkä muuallakin.

Tieto niistä liittyy havaintoihin muiden taivaankappaleiden liikkeitä seraamalla saadusta tiedosta.

Mutta mitä musta-aukko on, se periaatteessa menettää sortuessaan (syntyessään) magneettikenttänsä ja sähkövarauksensa ja jäljelle jää pelkästään vetovoima ja kiertoliike, joka olisi niin valtavaa, ettei valokaan voisi lähteä sieltä pois.

Mitään fysiikan muita perusteita, ei siis olisi jäljellä. Ehkä tuo on iso ongelma, kun pelkää gravitaatiota ei oikeastaan ilman massaa muualla tunneta.

On myös aika hurjaa, singulariteetin olemus, kun se määritelmällisesti on jotain jota ei ole olemassa, mutta silti se on.

Origokin on määritelmällisesti olemassa, mutta ei sitä oikeasti ole. Piste on olemassa vain teoreettisena asiana, sillä aidosti olemassaolevilla asioilla on enemmän ulottuvuuksia. Pisteellä ei ole. Siinä ulottuvuuksien määrä on nolla. Origo on piste. Siten tuo tuo hurjuus, jonka olet näkevinäsi mustan aukon keskellä, on itse asiassa olemassa ihan kaikissa pisteissä. Kaikki pisteet ovat  pelkästään teoreettisia, mutta oikeasti niitä ei voi olla olemassa. Olemassaoloa ilman ainuttakaan dimensiota ei ole todellisessa fyysisessä maailmassa.

Aivan olet oikeassa, päätelmissäsi on jotain taivaallista.piste, pilkku-viiva!

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 04, 2020, 17:37:08
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 04, 2020, 17:23:05
Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 04, 2020, 10:27:29
^
Kyllä mustista aukoista voi puhua.

Kuten aiemmin sanoin edellyttää musta-aukko singulariteetin (origon keskelleen) Tapahtumahorisontti- stationaalisuus-etäisyys on sitten se minkä sisältä ei voisi saada mitään informaatiota.

Jotain senkaltaista, kuin musta aukko ilmeisesti on galaksien keskuksissa ja ehkä muuallakin.

Tieto niistä liittyy havaintoihin muiden taivaankappaleiden liikkeitä seraamalla saadusta tiedosta.

Mutta mitä musta-aukko on, se periaatteessa menettää sortuessaan (syntyessään) magneettikenttänsä ja sähkövarauksensa ja jäljelle jää pelkästään vetovoima ja kiertoliike, joka olisi niin valtavaa, ettei valokaan voisi lähteä sieltä pois.

Mitään fysiikan muita perusteita, ei siis olisi jäljellä. Ehkä tuo on iso ongelma, kun pelkää gravitaatiota ei oikeastaan ilman massaa muualla tunneta.

On myös aika hurjaa, singulariteetin olemus, kun se määritelmällisesti on jotain jota ei ole olemassa, mutta silti se on.

Origokin on määritelmällisesti olemassa, mutta ei sitä oikeasti ole. Piste on olemassa vain teoreettisena asiana, sillä aidosti olemassaolevilla asioilla on enemmän ulottuvuuksia. Pisteellä ei ole. Siinä ulottuvuuksien määrä on nolla. Origo on piste. Siten tuo tuo hurjuus, jonka olet näkevinäsi mustan aukon keskellä, on itse asiassa olemassa ihan kaikissa pisteissä. Kaikki pisteet ovat  pelkästään teoreettisia, mutta oikeasti niitä ei voi olla olemassa. Olemassaoloa ilman ainuttakaan dimensiota ei ole todellisessa fyysisessä maailmassa.

Aivan olet oikeassa, päätelmissäsi on jotain taivaallista.piste, pilkku-viiva!

Tietenkin olen. Tietenkin on.

Toope

Kuten totesin aiemmin, suurin osa maailmankaikkeuden syntyä ja tuhoa koskevista teorioista ovat siis... "vain teorioita". Emme oikeasti tiedä paljonkaan noista asioista, faktoiksi väitetyt teoriat ovat liitutaululla...

Emme ole kyenneet selittämään alkuräjähdystä, emmekä universumin loppua. Emme mustien aukkojen teorioiden ristiriitaisuuksia suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan suhteen, tosin ei ilman mustia aukkojakaan! Meidän tieteemme on vielä aika alkutekijöissään, kysymyksiä on rutosti enemmän kuin vastauksia. Siksi kai nuo fysiikat ja astronomiat ovat niin kiehtovia tieteitä, koska emme lopulta tiedä noista vielä paljoakaan. Koko maailmanselityksemme on toistaiseksi vielä teoriaa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 04, 2020, 20:56:25
Kuten totesin aiemmin, suurin osa maailmankaikkeuden syntyä ja tuhoa koskevista teorioista ovat siis... "vain teorioita". Emme oikeasti tiedä paljonkaan noista asioista, faktoiksi väitetyt teoriat ovat liitutaululla...

Emme ole kyenneet selittämään alkuräjähdystä, emmekä universumin loppua. Emme mustien aukkojen teorioiden ristiriitaisuuksia suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan suhteen, tosin ei ilman mustia aukkojakaan! Meidän tieteemme on vielä aika alkutekijöissään, kysymyksiä on rutosti enemmän kuin vastauksia. Siksi kai nuo fysiikat ja astronomiat ovat niin kiehtovia tieteitä, koska emme lopulta tiedä noista vielä paljoakaan. Koko maailmanselityksemme on toistaiseksi vielä teoriaa.

Emme me taida tietää lopulta yhtään mistään kovinkaan paljoa. Emme edes itsestämme. Ihminen on enemmän sellainen touhottaja, joka tekee ja kokeilee. Ei niinkään ymmärrä, vaan lähinnä hämmästelee huseeraamisen seurauksia.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 04, 2020, 20:56:25
Kuten totesin aiemmin, suurin osa maailmankaikkeuden syntyä ja tuhoa koskevista teorioista ovat siis... "vain teorioita". Emme oikeasti tiedä paljonkaan noista asioista, faktoiksi väitetyt teoriat ovat liitutaululla...

Emme ole kyenneet selittämään alkuräjähdystä, emmekä universumin loppua. Emme mustien aukkojen teorioiden ristiriitaisuuksia suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan suhteen, tosin ei ilman mustia aukkojakaan! Meidän tieteemme on vielä aika alkutekijöissään, kysymyksiä on rutosti enemmän kuin vastauksia. Siksi kai nuo fysiikat ja astronomiat ovat niin kiehtovia tieteitä, koska emme lopulta tiedä noista vielä paljoakaan. Koko maailmanselityksemme on toistaiseksi vielä teoriaa.

Paljon nykyihminen tietää entiseen verraten ja tutkimustuloksilla on kyllä jotain merkitystä niilläkin.

Onhan paljon sellaista mitä ei voida selvittää, eikä mustien-aukkojenkaan olemuksella taida olla mitään merkitystä arkipäivän tasolla.
Uteliaana ihminen kyllä pyrkii selittämään ja selvittämään asioita joita on mahdollista tutkia.

Mielikuvitus alkaa silloin kyllä herkästi laukata ja toiveet liittyvät oletuksiin.

Singulariteetistakin voi siten vedellä oletuskoordinaatioita mahdollisiin universumeihin, mutta silloin ilmeisesti ollaan jo ihmismielen käsitteiden tasolla, ilman fysiikan perusteita.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 05, 2020, 10:01:25
Singulariteetistakin voi siten vedellä oletuskoordinaatioita mahdollisiin universumeihin, mutta silloin ilmeisesti ollaan jo ihmismielen käsitteiden tasolla, ilman fysiikan perusteita.
Kuten sanoinkin, universumimme selitykset ovat toistaiseksi vain teorioita.
Meillä on tonneitain kysymyksiä, mutta vain kilokaupalla vastauksia.
Tietämyksemme univversumista (alusta ja lopusta) ovat vieläkin lapsenkengissään. Teoriat tulevat muuttumaan ja paljon.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 05, 2020, 10:01:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 04, 2020, 20:56:25
Kuten totesin aiemmin, suurin osa maailmankaikkeuden syntyä ja tuhoa koskevista teorioista ovat siis... "vain teorioita". Emme oikeasti tiedä paljonkaan noista asioista, faktoiksi väitetyt teoriat ovat liitutaululla...

Emme ole kyenneet selittämään alkuräjähdystä, emmekä universumin loppua. Emme mustien aukkojen teorioiden ristiriitaisuuksia suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan suhteen, tosin ei ilman mustia aukkojakaan! Meidän tieteemme on vielä aika alkutekijöissään, kysymyksiä on rutosti enemmän kuin vastauksia. Siksi kai nuo fysiikat ja astronomiat ovat niin kiehtovia tieteitä, koska emme lopulta tiedä noista vielä paljoakaan. Koko maailmanselityksemme on toistaiseksi vielä teoriaa.

Paljon nykyihminen tietää entiseen verraten ja tutkimustuloksilla on kyllä jotain merkitystä niilläkin.

Onhan paljon sellaista mitä ei voida selvittää, eikä mustien-aukkojenkaan olemuksella taida olla mitään merkitystä arkipäivän tasolla.
Uteliaana ihminen kyllä pyrkii selittämään ja selvittämään asioita joita on mahdollista tutkia.

Mielikuvitus alkaa silloin kyllä herkästi laukata ja toiveet liittyvät oletuksiin.

Singulariteetistakin voi siten vedellä oletuskoordinaatioita mahdollisiin universumeihin, mutta silloin ilmeisesti ollaan jo ihmismielen käsitteiden tasolla, ilman fysiikan perusteita.

Tiedettävää vain olisi julmettu määrä, joten se pieni murunen, jonka olemme saaneet selville - ja senkin vain vähän sinne päin - ei oikein oikeuta hehkuttamaan erityisemmin. Ei sitä syyttä suotta toistella vanhaa kulunutta lausahdusta siitä, miten tiedon lisääminen lähinnä opettaa ymmärtämään, miten vähän oikeastaan tiedetään. Tiedon suurella määrällä kehuminen lähinnä siis paljastaa sen, että ei tiedä pal mitään.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 06, 2020, 06:37:04
Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 05, 2020, 10:01:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 04, 2020, 20:56:25
Kuten totesin aiemmin, suurin osa maailmankaikkeuden syntyä ja tuhoa koskevista teorioista ovat siis... "vain teorioita". Emme oikeasti tiedä paljonkaan noista asioista, faktoiksi väitetyt teoriat ovat liitutaululla...

Emme ole kyenneet selittämään alkuräjähdystä, emmekä universumin loppua. Emme mustien aukkojen teorioiden ristiriitaisuuksia suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan suhteen, tosin ei ilman mustia aukkojakaan! Meidän tieteemme on vielä aika alkutekijöissään, kysymyksiä on rutosti enemmän kuin vastauksia. Siksi kai nuo fysiikat ja astronomiat ovat niin kiehtovia tieteitä, koska emme lopulta tiedä noista vielä paljoakaan. Koko maailmanselityksemme on toistaiseksi vielä teoriaa.

Paljon nykyihminen tietää entiseen verraten ja tutkimustuloksilla on kyllä jotain merkitystä niilläkin.

Onhan paljon sellaista mitä ei voida selvittää, eikä mustien-aukkojenkaan olemuksella taida olla mitään merkitystä arkipäivän tasolla.
Uteliaana ihminen kyllä pyrkii selittämään ja selvittämään asioita joita on mahdollista tutkia.

Mielikuvitus alkaa silloin kyllä herkästi laukata ja toiveet liittyvät oletuksiin.

Singulariteetistakin voi siten vedellä oletuskoordinaatioita mahdollisiin universumeihin, mutta silloin ilmeisesti ollaan jo ihmismielen käsitteiden tasolla, ilman fysiikan perusteita.

Tiedettävää vain olisi julmettu määrä, joten se pieni murunen, jonka olemme saaneet selville - ja senkin vain vähän sinne päin - ei oikein oikeuta hehkuttamaan erityisemmin. Ei sitä syyttä suotta toistella vanhaa kulunutta lausahdusta siitä, miten tiedon lisääminen lähinnä opettaa ymmärtämään, miten vähän oikeastaan tiedetään. Tiedon suurella määrällä kehuminen lähinnä siis paljastaa sen, että ei tiedä pal mitään.

No, no, eläpä tyrmää nyt kokonaan asioita, vai palaisitko sata vuottaa taaksepäin- naisten asemakin silloin oli suomenkin oloissa vasta vapautumassa "tiedottomuuden kahleista".

safiiri

#159
Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 06, 2020, 10:07:33
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 06, 2020, 06:37:04
Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 05, 2020, 10:01:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 04, 2020, 20:56:25
Kuten totesin aiemmin, suurin osa maailmankaikkeuden syntyä ja tuhoa koskevista teorioista ovat siis... "vain teorioita". Emme oikeasti tiedä paljonkaan noista asioista, faktoiksi väitetyt teoriat ovat liitutaululla...

Emme ole kyenneet selittämään alkuräjähdystä, emmekä universumin loppua. Emme mustien aukkojen teorioiden ristiriitaisuuksia suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan suhteen, tosin ei ilman mustia aukkojakaan! Meidän tieteemme on vielä aika alkutekijöissään, kysymyksiä on rutosti enemmän kuin vastauksia. Siksi kai nuo fysiikat ja astronomiat ovat niin kiehtovia tieteitä, koska emme lopulta tiedä noista vielä paljoakaan. Koko maailmanselityksemme on toistaiseksi vielä teoriaa.

Paljon nykyihminen tietää entiseen verraten ja tutkimustuloksilla on kyllä jotain merkitystä niilläkin.

Onhan paljon sellaista mitä ei voida selvittää, eikä mustien-aukkojenkaan olemuksella taida olla mitään merkitystä arkipäivän tasolla.
Uteliaana ihminen kyllä pyrkii selittämään ja selvittämään asioita joita on mahdollista tutkia.

Mielikuvitus alkaa silloin kyllä herkästi laukata ja toiveet liittyvät oletuksiin.

Singulariteetistakin voi siten vedellä oletuskoordinaatioita mahdollisiin universumeihin, mutta silloin ilmeisesti ollaan jo ihmismielen käsitteiden tasolla, ilman fysiikan perusteita.

Tiedettävää vain olisi julmettu määrä, joten se pieni murunen, jonka olemme saaneet selville - ja senkin vain vähän sinne päin - ei oikein oikeuta hehkuttamaan erityisemmin. Ei sitä syyttä suotta toistella vanhaa kulunutta lausahdusta siitä, miten tiedon lisääminen lähinnä opettaa ymmärtämään, miten vähän oikeastaan tiedetään. Tiedon suurella määrällä kehuminen lähinnä siis paljastaa sen, että ei tiedä pal mitään.

No, no, eläpä tyrmää nyt kokonaan asioita, vai palaisitko sata vuottaa taaksepäin- naisten asemakin silloin oli suomenkin oloissa vasta vapautumassa "tiedottomuuden kahleista".

En mä mitään ole tyrmännyt. Tiedon lisääntyessä vain tajuaa entistä tarkemmin, miten paljon on vielä tietämättä. Vain tietämätön voi luulla, että tiedettävää on vähäinen, hallittavan rajallinen määrä. Tietoa saadessaan lähinnä oppii tunnistamaan, mistä kaikesta vielä pitäisi hankkia lisää tietoa. Mutta eihän siinä ole mitään vikaa tai harmiteltavaa. Se vain on tietämisen luonne. Näen oikeastaan positiivisena sen, ettei tiedon lisääntyminen johda uuden tiedettävän vähenemiseen. Sehän tarkoittaisi, että loppuelämä olisi tavattoman tylsää, kun jo tietää kaiken, eikä mitään oppimista ja uuden tiedon löytämistä olisi mahdollista odotella. Vielä kurjempaa se olisi jälkipolville, joiden näköalana olisi vain opetella se, mitä muut jo ovat hiffanneet, mutta omia oivalluksia ei olisi enää mahdollista tehdä.

Tietämättömyydessä pääsee hyvään seuraan, sillä ajatus on sentään peräisin Sokrateelta. Mutta joillekin väite on punainen vaate. Sokrates itsekin joutui epäsuosioon ja päätyi lopulta tuomituksi kuolemaan.


Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 07, 2020, 06:28:25

Tietämättömyydessä pääsee hyvään seuraan, sillä ajatus on sentään peräisin Sokrateelta. Mutta joillekin väite on punainen vaate. Sokrates itsekin joutui epäsuosioon ja päätyi lopulta tuomituksi kuolemaan.

Sokrates on saattanut olla kuvitteellinen henkilö, mitään aukottomia todisteita ei ole "hänestä" ole olemassa.

Tietämättömyys on tiedon perusta, kukaan ei tiedä mitään ja kaikki on jo tiedetty.

Ihmisen ajatustiedolla on silti paikkansa ihmisen maailmassa ja sitäkin osataan soveltaa kohtuullisesti.


safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 07, 2020, 10:23:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 07, 2020, 06:28:25

Tietämättömyydessä pääsee hyvään seuraan, sillä ajatus on sentään peräisin Sokrateelta. Mutta joillekin väite on punainen vaate. Sokrates itsekin joutui epäsuosioon ja päätyi lopulta tuomituksi kuolemaan.

Sokrates on saattanut olla kuvitteellinen henkilö, mitään aukottomia todisteita ei ole "hänestä" ole olemassa.

Tietämättömyys on tiedon perusta, kukaan ei tiedä mitään ja kaikki on jo tiedetty.

Ihmisen ajatustiedolla on silti paikkansa ihmisen maailmassa ja sitäkin osataan soveltaa kohtuullisesti.

Toki. Mutta tietämättömyytensä ymmrätäminen ja tietonsa rajallisuuden hahmottaminen on kyllä paljon turvallisempi vaihtoehto kuin luja usko oman tiedon riittävyyteen.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 07, 2020, 15:03:48
Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 07, 2020, 10:23:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 07, 2020, 06:28:25

Tietämättömyydessä pääsee hyvään seuraan, sillä ajatus on sentään peräisin Sokrateelta. Mutta joillekin väite on punainen vaate. Sokrates itsekin joutui epäsuosioon ja päätyi lopulta tuomituksi kuolemaan.

Sokrates on saattanut olla kuvitteellinen henkilö, mitään aukottomia todisteita ei ole "hänestä" ole olemassa.

Tietämättömyys on tiedon perusta, kukaan ei tiedä mitään ja kaikki on jo tiedetty.

Ihmisen ajatustiedolla on silti paikkansa ihmisen maailmassa ja sitäkin osataan soveltaa kohtuullisesti.

Toki. Mutta tietämättömyytensä ymmrätäminen ja tietonsa rajallisuuden hahmottaminen on kyllä paljon turvallisempi vaihtoehto kuin luja usko oman tiedon riittävyyteen.

Aivan- kuka se taas olikaan "tietäjä"?

Ja ajatustiedolla on edelleen paikkansa-ihmisten maailmassa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 07, 2020, 15:59:16
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 07, 2020, 15:03:48
Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 07, 2020, 10:23:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 07, 2020, 06:28:25

Tietämättömyydessä pääsee hyvään seuraan, sillä ajatus on sentään peräisin Sokrateelta. Mutta joillekin väite on punainen vaate. Sokrates itsekin joutui epäsuosioon ja päätyi lopulta tuomituksi kuolemaan.

Sokrates on saattanut olla kuvitteellinen henkilö, mitään aukottomia todisteita ei ole "hänestä" ole olemassa.

Tietämättömyys on tiedon perusta, kukaan ei tiedä mitään ja kaikki on jo tiedetty.

Ihmisen ajatustiedolla on silti paikkansa ihmisen maailmassa ja sitäkin osataan soveltaa kohtuullisesti.

Toki. Mutta tietämättömyytensä ymmrätäminen ja tietonsa rajallisuuden hahmottaminen on kyllä paljon turvallisempi vaihtoehto kuin luja usko oman tiedon riittävyyteen.

Aivan- kuka se taas olikaan "tietäjä"?

Ja ajatustiedolla on edelleen paikkansa-ihmisten maailmassa.

Muistaakseni sinulla on ollut kova hinku kertoa omaa tietoasi. Mitäs muiita tietoja olikaan olemassa kuin tuota "ajatustietoa"? Millaisia tiedon lajeja näet olevan sen rinnalla?

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 07, 2020, 17:50:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 07, 2020, 15:59:16
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 07, 2020, 15:03:48
Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 07, 2020, 10:23:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 07, 2020, 06:28:25

Tietämättömyydessä pääsee hyvään seuraan, sillä ajatus on sentään peräisin Sokrateelta. Mutta joillekin väite on punainen vaate. Sokrates itsekin joutui epäsuosioon ja päätyi lopulta tuomituksi kuolemaan.

Sokrates on saattanut olla kuvitteellinen henkilö, mitään aukottomia todisteita ei ole "hänestä" ole olemassa.

Tietämättömyys on tiedon perusta, kukaan ei tiedä mitään ja kaikki on jo tiedetty.

Ihmisen ajatustiedolla on silti paikkansa ihmisen maailmassa ja sitäkin osataan soveltaa kohtuullisesti.

Toki. Mutta tietämättömyytensä ymmrätäminen ja tietonsa rajallisuuden hahmottaminen on kyllä paljon turvallisempi vaihtoehto kuin luja usko oman tiedon riittävyyteen.

Aivan- kuka se taas olikaan "tietäjä"?

Ja ajatustiedolla on edelleen paikkansa-ihmisten maailmassa.

Muistaakseni sinulla on ollut kova hinku kertoa omaa tietoasi. Mitäs muiita tietoja olikaan olemassa kuin tuota "ajatustietoa"? Millaisia tiedon lajeja näet olevan sen rinnalla?

Se on sallittua sinullekin- voit ihan vapaasti kertoa.

En kylläkään olisi odottanut sinun alkavan kiistää tiedettä, vai kiistätkö tieteilijöitä.
Gretakin kannustaa kuuntelemaan tieteentekijöiden sanomia. Ehkä hänkin on siis höperö- vai mitä?