Tieteen yleisketju

[Juha]

Resurssikilvasta puheenollen ihmiskunnan väestön liikakasvuhan se perimmäinen ongelma on.

Entä jos liittyvät yhteen?

[Toope]

Resurssikilvasta puheenollen ihmiskunnan väestön liikakasvuhan se perimmäinen ongelma on.

Entä jos liittyvät yhteen?

Ihmisten liikamäärä liittyy liki jokaiseen yhteiskunnalliseen ja ympäristöongelmaan maailmassamme.
= Kaikkia globaaleja ongelmia kyetään ratkaisemaan, jos perusongelma, eli ihmisten liiallinen lisääntyminen, saadaan kuriin.

Ikävä kyllä näin ei tapahdu:
https://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Africa

[Juha]

Väistit kysymystä.

[Toope]

Väistit kysymystä.

Väistinkö? Mielestäni resurssikilpailu ja väestönkasvu ovat asioita, jotka liittyvät voimakkaasti toisiinsa.
Kyllähän jokainen sen ymmärtää, että esimerkkimaa Syyrian ongelmana on ollut väestönkasvu. WW2:n aikana Syyrian väestö oli samansuuruinen Suomen kanssa. Nykyään se on 4-5 -kertainen! Totta kai resurssikysymys liittyy väkimäärään. Me olemme onnistuneet rajoittamaan syntyvyyttämme resurssiemme tasalle, syyrialaiset taas ovat mokanneet hommansa kympillä. Heissä ongelma on, ei meissä.

Heillä soditaan, koska resurssit ja ideologiat. Meillä ei sodita, ellemme ota heitä tänne.

[Kopek]

Hesarin toimittajan "onnettomat sananvalinnat" saivai aikaan kohun.

Yle Uutiset:

Helsingin Sanomien pääkirjoitus sai yliopistoväen veren kuohumaan: "Siellä oli onnettomia sanankäänteitä", myöntää päätoimittaja

https://yle.fi/uutiset/3-11876766

Erityisesti lukijoita oli ärsyttänyt seuraava kohta:

"Mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja lopulta taiteellisille aloille, sitä vähemmän akateemisessa kilpailussa on empiriaa ja sitä enemmän ideologiaa."

Edustaako tuollainen näkemys perussuomalaisuutta?

Mitä mieltä ollaan? Voiko tiede olla ideologisesti värittynyttä, ja onko tällainen ilmiö havaittavissa Suomessa?

[Juha]

Ihmisen toiminnan tarkasteluun ja tutkimiseen liittyy esteellisyyttä. Vaikka on määräävin vaikuttavuuden alue (ihminen ihmiselle), niin hankala, monessa mielessä.

[Karikko]

Hesarin toimittajan "onnettomat sananvalinnat" saivai aikaan kohun.

Yle Uutiset:

Helsingin Sanomien pääkirjoitus sai yliopistoväen veren kuohumaan: "Siellä oli onnettomia sanankäänteitä", myöntää päätoimittaja

https://yle.fi/uutiset/3-11876766

Erityisesti lukijoita oli ärsyttänyt seuraava kohta:

"Mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja lopulta taiteellisille aloille, sitä vähemmän akateemisessa kilpailussa on empiriaa ja sitä enemmän ideologiaa."

Edustaako tuollainen näkemys perussuomalaisuutta?

Mitä mieltä ollaan? Voiko tiede olla ideologisesti värittynyttä, ja onko tällainen ilmiö havaittavissa Suomessa?

Al-viiv
Tiedettä käytetään monesti (aisankannattajana) "väärin" selittään idealisteille heidän haluamiaan päätelmiä.

Tiede sinänsä on neutraali, mutta sitä voidaan käyttää osatotuuksien muodossa- aikoinaan samoilla tieteellisillä näytöillä selitettiin täysin päinvastaista asia, kun bensiinin lisäainetta (lyijyä) väitettiin haitattomaksi, vaikka tieteen näytöt olivat selkeitä.

Siinä oli kyllä taloudelliset intressit kyseessä- tupakka on toinen sitkeä valehtelun sarka,--

[Juha]

"Mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja lopulta taiteellisille aloille, sitä vähemmän akateemisessa kilpailussa on empiriaa ja sitä enemmän ideologiaa."

Edustaako tuollainen näkemys perussuomalaisuutta?

Mitä mieltä ollaan? Voiko tiede olla ideologisesti värittynyttä, ja onko tällainen ilmiö havaittavissa Suomessa?

Näkemystavan liittäminen tiettyyn ihmisryhmään, voi olla väärin, myös todellisuutta koskevien perusteiden takia. Missä asia ilmenee, on havaittavinta. Kun puhutaan kulttuurista, ja sen vaikutuksista, niin kohdennus voi mennä pieleen.

Esim edistyksen osalta on havaittu, että aika lailla toisistaan irrallaan olevilla alueilla, voidaan löytää samanaikaisesti, jotain tietynlaista, mitä aiemmin on puuttunut.

Ilmiöön kiinnitetään huomiota suoran matkittavuuden ja kopioimikäyttäytymisen osalta. Tätäkin ilmenee, tosin pohja voi olla tässäkin, se joka saa aikaan otollisuuden, ja ilmenemiset.

Vaikka tällainen olisi merkityksellistä ymmärtää, tämä ei välttämättä voi kuulua tarkasti ottaen tieteeseen. En oikein näe mahdollisuutta.

Kun tieteen ulkopuolella on selvästi jotain merkittävämpää, tulisi tiede melkein olla osana jotain suurempaa, josta on erityishaara. Samahan on matematiikassa, joka vaikka "kuningastiede", niin käytännössä välinekäytössä, esim tietotekniikassa, fysiikassa, kemiassa, jne.

Pahinta, jos välineet ja toimijuus sekoitetaan iloisesti. Mikä nimike olisi ihmistä käsittelevällä suuntauksella, niin tiede ei tosiaan ole sopiva tähän. Jokin toinen nimike.

[Juha]

Mielestäni resurssikilpailu ja väestönkasvu ovat asioita, jotka liittyvät voimakkaasti toisiinsa. Kyllähän jokainen sen ymmärtää, että esimerkkimaa Syyrian ongelmana on ollut väestönkasvu.

Ongelmiin törmätään. Jospa ongelma on tehtyä, vaikkei suoraa tarkoitusta olisi.

Kurjuus voi näkyä ihmisen lisääntymistasolla. Väki olisi yhtä kuin varustautuminen, turva, voima ja valta.

Piirre näkyy lestadiolaisuudessa, aika lailla jo oppien tasolla. Samalla tapaa, voi ajatella muista valloittavista ideologioista, jotka saavat perusteensa viime kädessä luonnon perusmekanismeista.

Luonnon etua tuovan piirteen, ja tämän ilmenemisen, voi nähdä myös ihmisten organisoitumisessa, ja laumaantumisessa. Kaupungistuminen selittyy paljon tällä, ja erilaiset liittoutumat.

Näihin reagoidaan hyvässä, ja pahassa, melko tarkasti, ihmisen tapauksessa, vaikka teoriatietämystä tähän ei paljoa otettaisi mukaan.

Kilpailun voi puolestaan nähdä perusrakentumista vastaavana dynamisena tekijänä, vähän kuin lestadiolaisten opit, verbaalitasolla.

Ihmisten maailma määräytyy ihmisen toimintaa tarkastelevilla menetelmillä. Tämä on määräävämpää, ja vaikuttavampaa kuin tiede, sillä tiede terävänäkin, merkitykseltään vaihtelevasti, ei voi olla kuin osa tätä.

Ihmisen tarkasteluun kuuluu erilaista menetelmästöä. Näitä on nimetty. Sama oikeastaan ns eksakteissa luonnontieteissä (fysiikka, kemia). Eroa on, ja se tulisi näkyä nimiketasolla.

[a4]

Al-viiv

Arabialainen keksintö?

[Toope]

Hesarin toimittajan "onnettomat sananvalinnat" saivai aikaan kohun.

Yle Uutiset:

Helsingin Sanomien pääkirjoitus sai yliopistoväen veren kuohumaan: "Siellä oli onnettomia sanankäänteitä", myöntää päätoimittaja

https://yle.fi/uutiset/3-11876766

Erityisesti lukijoita oli ärsyttänyt seuraava kohta:

"Mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja lopulta taiteellisille aloille, sitä vähemmän akateemisessa kilpailussa on empiriaa ja sitä enemmän ideologiaa."

Edustaako tuollainen näkemys perussuomalaisuutta?

Mitä mieltä ollaan? Voiko tiede olla ideologisesti värittynyttä, ja onko tällainen ilmiö havaittavissa Suomessa?

Jokainenhan tiedettä seuraava tietää, että hum. ja yht.k.tieteissä on ollut selkeää poliittista painotusta/painostusta poliittisesta vasemmistosta. Sosiologia on sosialistista, vaikkei sen tarvitsisi sitä olla. Poliittisen vaikutuksen on pelätty leviävän myös ns. "oikeisiin" = luonnontieteisiin, mikä on ihan varteenotettava uhka. Osin ehkä toteutunutkin jo.

Punayliopisto ei ole vain väite, se oikeasti on yhteiskuntaa ja tiedettä kohtaava uhka. Enkä puhu vain Tampereen tiedotusopinlaitoksesta...

[Karikko]

Al-viiv

Arabialainen keksintö?

Alunperin kiinalainen- historia voi yletty paljon kauemmaksikin..

[kertsi]

Hesarin toimittajan "onnettomat sananvalinnat" saivai aikaan kohun.

Yle Uutiset:

Helsingin Sanomien pääkirjoitus sai yliopistoväen veren kuohumaan: "Siellä oli onnettomia sanankäänteitä", myöntää päätoimittaja

https://yle.fi/uutiset/3-11876766

Erityisesti lukijoita oli ärsyttänyt seuraava kohta:

"Mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja lopulta taiteellisille aloille, sitä vähemmän akateemisessa kilpailussa on empiriaa ja sitä enemmän ideologiaa."

Edustaako tuollainen näkemys perussuomalaisuutta?

Mitä mieltä ollaan? Voiko tiede olla ideologisesti värittynyttä, ja onko tällainen ilmiö havaittavissa Suomessa?

Ja mikähän se tieteen ydin sitten oikein on? Mitkä tieteet ovat ydintä, ja mitkä ei-ydintä?

Ja miksi empiriaa arvostetaan enemmän kuin tulkintaa?

Olen parhaillaan aloittamassa Uno Harvan Suomen muinaisusko ja toisaalta Matti Haavion Suomalaisen mytologian (oppi)kirjojen luvun. (Saas näkee, jaksanko lukea loppuun asti.)

Millaista empiriaa kyseisten aiheiden tutkimiseen voisi edes periaatteessa käyttää, kun kristinusko on melkein hävittänyt sekä muinaisuskon, uskomukset, mytologian, että kansamme historian niin tarkasti, että niistä on hyvin vaikea saada empiiristä tietoa. Kristinusko on korvannut vanhemman taikauskon uudemmalla taikauskolla. Kalevala on kyllä säilynyt, mutta sehän on kaunokirjallinen teos, eikä mikään lähdeteos, sillä Lönnrothan sovitteli ja sepitteli omiaankin siihen, yrityksessään luoda juonellinen kansalliseepos. Uskoakseni suomalaisen muinaisuskon ja mytologian tutkimusta muutaman laajan kansanrunovaraston, ja Kalevalan varassa.

Merkityksetön oman maan historian tunteminen ei liene ihan kansan itseymmärryksen takia, vaikka kristinusko lienee tehnyt kaikkensa muinaisuskon, ja historiatiedon tärvelemisessä.

[Toope]

Kaipa tuota suomalaista muinaisuskoa/mytologiaakin nykyisin politisoidaan.
Arvokkaita sinänsä ovat, sitä ajatusta itsekin tuen.
Mutta eivät nuo esikristilliset uskonnot kovin kivoja olleet, kun päitä katkottiin oikeasti enemmän kuin katolisessa inkvisitiossa.

[Juha]

Jari Ehrnroothin kolumni: Henkilökohtainen ei ole poliittista


https://yle.fi/uutiset/3-11875246


Toisaalta, henkilökohtainen on yleispotentiaalista, ja päinvastainen, yleismitäänsanomatonta.

Tutkimuksissa pyritään usein kaventamaan ympäristöä sopivasti, että olisi tarkastella jotain rajatilallisuuteen kuuluvaa ympäristöä, ts ei kohdetta, jonka vaikutusverkko on laaja, ja vaikuttavia tekijöitä ei voi edes ajatella kokonaisuudessaan, mitä voisivat olla.

Kun sitten ilmenee ääripositioita, joskus luonnostaan, joissain kuluissa, niin osa tutkijoista (tarkastelijoista) ottaa tilanteet vastaan kiitollisena, kun ilmaiseksi vielä tarjotaan. Tämä ei mielestäni olekkaan tolkulle vieras painotus.

Väännä uniikki tilanne joksikin tietyksi, ja saa sitä, mitä olet kasaan ähistänyt. Lupaava lähtökohta, niin arvostavalle. Ei ole koko totuus, mutta suuntaa-antavuus voi olla siinä kasassa, jolloin saa tosiaan mitä haluaa.

Kun taas mennään yksilön suuntaan konteksteissa, jotka määräytyvät herkästi yleisemmän asetelmallisuuden perusteella, parempi yrittää miettiä taas, mitä ei ole se perse edellä puuhun kiipeäminen.

Vaikka poikkeavaa vaikuttaviin yleisvoimiin nähden olisi, niin havaitseminen voi olla hankalaa, sillä poikkeamisympäristö voi olla irti siitä, missä yleisvaikuttavuus näkyy. Ymmärrettävää, ja toisaalta sekin epäilys, ettei yleismomentit painavanakaan aina toimisi. Tässä auttaa paranoia, koska päättely on ihan tervettä, vaikka havaintoja ei olisi helposti tarjota, yleisen jaettavina.