Olkiluoto 3 ja sähköenergian hinta

[Karikko]

Tässä tilanteessa OL3-laitosyksiköstä on toivottu pelastajaa mutta toivo alkaa hiipua. Jännästi ensi talven sähkönhinta näyttää riippuvan tuulisuudesta. Myös kovat sateet Norjassa ovat toivomuslistalla.

Käykäämme siis jatkossakin rintamana tuulivoimaa vastaan ja vaatikaamme edullista atomivoimaa lisää rakennettavaksi. Sitä pitää rakentaa rutosti lisää koska sitä on nytkin liian vähän. Kun heti aloitetaan, niin ehkä 15-20 vuoden kuluttua meillä on lisää atomivoimaa. Hyvä puoli on myös, että varsinaiset rakentajat, toimittajat tai projektinkäynnistäjät eivät joudu vastuuseen, koska ovat jo eläkkeellä koekäytön aikaan ja kuolevat 100 000 vuotta ennen kuin kaikki ympäristövaikutukset ovat selvillä. 

Tuulivoimalahankkeen suurin työ on lupaprosessi. Tilauksesta pystytykseen ei kauaa aikaa kulu. Samoin purku onnistuu nopeasti, toisin kuin atomivoimalalla. Rahoituskin on kunnossa, sillä pääoman tyrkyttäjiä on paljon enemmän kuin lupia on mahdollista saada.

Olkiluoto 3:n turbiinilaitoksen syöttövesipumppujen sisäosissa havaittiin lokakuussa vaurioita, eikä niitä pystytty korjaamaan. Selvitystyö on edelleen kesken eikä koekäyttöohjelman jatkumisen ajankohta ole vielä tiedossa.

Edes koekäyttöä ei olla saatu suoritettua loppuun, joten talvikuukaudet tuntuvat olevan jo aika lähellä. Yhtiön sivuilla kerrotaan, että parhaillaan on käynnissä useita eri selvityksiä, analyysejä sekä tutkimuksia.

Tuulisähkö taitaa olla kaikkein kallein sähköntuotantotapa. Se vaatii myös varavoiman tuulettomina aikoina ja on tuotantohäiriö tuulisena aikana.

Pelkkä tuulella tuotettu sähkövoima on ongelma. 
Ei niitä kovin nopeasti rakenneta, nytkin kestää joitain vuosia pelkästään siirtolinjojen tekeminen eri puolille suomea.
Myllyt saadaan kyllä kohtuullisen nopeasti tehtyä, kun kokemusta on kertynyt ja tehtaita on käynnissä.

Ehkä se olkiluoto kolmonen saadaan jo ensi vuoden loppupuolella käyntiin, tuskin tänä talvena ellei laiteta niitä viallisia turpiineita käyttöön.

Uudet kaiketi pitäisi ensin valmistaa ja etsiä ne viat mitkä niissä on, ettei tehdä susia uudestaan.

[ROOSTER]

Tuulisähkö taitaa olla kaikkein kallein sähköntuotantotapa. Se vaatii myös varavoiman tuulettomina aikoina ja on tuotantohäiriö tuulisena aikana.

Tuulisähkön tuottaminen (rakentaminen+käyttökustannukset) on tutkitusti halvinta tällä hetkellä.

Tuulivoima ei tarvitse kohtuullisten yksikkökokojensa, hajautettujen voimaloidensa ja tuulien ennustettavuuden vuoksi niin suuria varavoimasysteemejä kuin esim. 1600MW:n atomivoimala, joka saattaa tipahtaa verkosta 10 millisekunnissa. Yksi voimala vikaantuessaan saattaa siis tehdä 20% kapasiteettitipahduksen - yhtäkkiä. Näitähän on tapahtunut, mutta valotkaan eivät ole vilkahtaneet.  Se on sitä tekniikkaa.

Jos sähkökriisin keskellä meteorokologi Mannonen kertoo tuulten ylihuomenna tyyntyvän, niin energiaministerimme Lintilä ehtii vielä sähkökauppaneuvottelemaan Norjassa ja EK valittaa nousevista teollisuuden sähkökuluista. Jos taas OL3 taas tippuu verkosta 0,01 sekunnissa, ei siinä kerkiä edes kissaa sanoa.

[Karikko]

Tuulisähkö taitaa olla kaikkein kallein sähköntuotantotapa. Se vaatii myös varavoiman tuulettomina aikoina ja on tuotantohäiriö tuulisena aikana.

Tuulisähkön tuottaminen (rakentaminen+käyttökustannukset) on tutkitusti halvinta tällä hetkellä.

Tuulivoima ei tarvitse kohtuullisten yksikkökokojensa, hajautettujen voimaloidensa ja tuulien ennustettavuuden vuoksi niin suuria varavoimasysteemejä kuin esim. 1600MW:n atomivoimala, joka saattaa tipahtaa verkosta 10 millisekunnissa. Yksi voimala vikaantuessaan saattaa siis tehdä 20% kapasiteettitipahduksen - yhtäkkiä. Näitähän on tapahtunut, mutta valotkaan eivät ole vilkahtaneet.  Se on sitä tekniikkaa.

Jos sähkökriisin keskellä meteorokologi Mannonen kertoo tuulten ylihuomenna tyyntyvän, niin energiaministerimme Lintilä ehtii vielä sähkökauppaneuvottelemaan Norjassa ja EK valittaa nousevista teollisuuden sähkökuluista. Jos taas OL3 taas tippuu verkosta 0,01 sekunnissa, ei siinä kerkiä edes kissaa sanoa.

Atomivoimalan huoltokatkot tiedetään ennakolta ja ne on useimmiten kesällä. On toki joskus harvinaisempiakin katkoja (voi olla useitakin, jos on ranskalainen tekele)

Tuuli oireilee ilmojen mukaan eikä niitä paljoakaan etukäteen tiedä päivän pari.

Oleellista on, että pitää rakentaa voimaloita siihen säiden epäsäännöllisyyteen- vesivoima olisi paras, mutta ne on jo käytetty.  Talvella varmaan nähdään enenevässä määrin heilahteluita hinnoissa.

>>>

PÖRSSISÄHKÖN hinta nousee keskiviikkona iltapäivällä liki 55 senttiin kilowattitunnilta. Kalleimmillaan se on noin 15 iltapäivällä, jolloin pörssisähkö maksaa 54,99 senttiä kilowattitunnilta. Pörssisähkön ostajalle tulee päälle vielä arvonlisävero ja marginaali joten käytännössä hinta nousee päälle 68 sentin esimerkiksi Vattenfallilla.

Hinta ylittää siten selvästi sähkön 7 vuorokauden keskihinnan 12,6 senttiä kilowattitunnilta.

Sähkön kalleuteen löytyy selvä syy päivän säästä. Päivä on tyyni. Puolen päivän jälkeen tuulivoiman tuotanto yltää vain 104 megawattiin. Samaan aikaan mittari näyttää pakkasta. Rovaniemellä pakkasta on yli 6 astetta, Jyväskylässä reilut kaksi astetta ja Helsingissäkin mittari on alkuiltapäivästä miinuksella.

Suomessa kulutetaankin selvästi enemmän sähköä kuin tuotetaan. Kulutus on noussut päälle 10 000 megawatin ja samaan aikaan tuotanto liikkuu hiukan alle 8 000 megawatissa

Suomen aluehinta on selvästi kalliimpi kuin läntisissä naapureissamme Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomen ja Viron aluehinta tänään on yli 29 senttiä kilowattitunnilta, kun se Skandinaviassa jää alle 5 sentin megawattitunnilta. Myös huomisen aluehinta näyttää Suomessa liki yhtä kalliilta kun tänäinen. Ja tuulen osalta ennuste lupaa tyynen sään jatkuvan.

[ROOSTER]

Atomivoimalan huoltokatkot tiedetään ennakolta ja ne on useimmiten kesällä. On toki joskus harvinaisempiakin katkoja (voi olla useitakin, jos on ranskalainen tekele)

Tuuli oireilee ilmojen mukaan eikä niitä paljoakaan etukäteen tiedä päivän pari.

Bullshit.

Atomivoimalat pysähtelevät ennalta ilmoitettujen huoltotaukojen lisäksi aina silloin tällöin. Automatiikka toimii ja kun jokin ei ole kunnossa voimala stoppaa, mikä on tietysti hyvä asia. Suomalaiseen toimintakulttuuriin ei onneksi kuulu viallisen voimalan ajaminen.

Meteorologit pystyvät ennustamaan tuulia hyvin ja pitkältikin etukäteen. Tulevan tuulen voi ennustaa helposti itsekin. Jos tuulee esim. etelästä, voi soittaa Eestiin kaverille ja kysyä onko tuuli tyyntymässä vai voimistumassa tai mahdollisesti kääntymässä.

Tietysti esim. Foreca tarjoaa jokaiselle 3 vuorokauden tuuliennusteen: https://www.foreca.fi/tuuliennuste  Varmaan voimalat tilaavat tarkemman paikkakuntakohtaisen ennusteen.

Se on sillä lailla, että kolme vuorokautta on jo ihan eri asia kuin kymmenen millisekuntia.

[Karikko]

Atomivoimalan huoltokatkot tiedetään ennakolta ja ne on useimmiten kesällä. On toki joskus harvinaisempiakin katkoja (voi olla useitakin, jos on ranskalainen tekele)

Tuuli oireilee ilmojen mukaan eikä niitä paljoakaan etukäteen tiedä päivän pari.

Bullshit.

Atomivoimalat pysähtelevät ennalta ilmoitettujen huoltotaukojen lisäksi aina silloin tällöin. Automatiikka toimii ja kun jokin ei ole kunnossa voimala stoppaa, mikä on tietysti hyvä asia. Suomalaiseen toimintakulttuuriin ei onneksi kuulu viallisen voimalan ajaminen.

Meteorologit pystyvät ennustamaan tuulia hyvin ja pitkältikin etukäteen. Tulevan tuulen voi ennustaa helposti itsekin. Jos tuulee esim. etelästä, voi soittaa Eestiin kaverille ja kysyä onko tuuli tyyntymässä vai voimistumassa tai mahdollisesti kääntymässä.

Tietysti esim. Foreca tarjoaa jokaiselle 3 vuorokauden tuuliennusteen: https://www.foreca.fi/tuuliennuste  Varmaan voimalat tilaavat tarkemman paikkakuntakohtaisen ennusteen.

Se on sillä lailla, että kolme vuorokautta on jo ihan eri asia kuin kymmenen millisekuntia.

Millisekunnit lienevät hiukan liioteltua, ellei kapine täysin posahda taivaan tuuliin.

Säätösauvat toki lasketaan melko nopeasti, mutta myllyn kylmeneminen kestänee sentään jonkun verran-  riippuen millaisesta häiriöstä on kyse- aika nopeasti tavalliset käyttöhäiriöt on saatu hoidettua suomen voimaloissa.
>>

Joo siihen osataan varautua, >>kolmeen päivään ja siihen, että joka aamu keskimäärin tuuli hiljenee normaalissa sykkeessä. Talvella "ilma voi seisoa myös viikkojakin pakkaskausina.  Viimeaikoina kyllä ilmastonmuutos on "auttanut- tuulimyllyteollisuutta.

Siihen kaikkeen pitää olla myös varavoimaa käytössä tarpeen mukaan ja siinä atomivoimalat ovat suomessa olleet hyvin toimivia. Vesivoima taas on oikein hyvä nopeissa starteissa, mutta vesivarat on jo käytössä.  Joten tuulimyllyjen lisääminen tuottaa tarvetta fossiilisille voimaloille, kun säännönmukaiset säännöttömyydet kasvattavat osuuttaan.

Nyt saadaan lähinnä ruotsista sitä puuttuvaa sähköntarvetta, mutta talvella he luultavasti tarvitsevat sen pääasiassa itse. Myös ruotsissa tehdään tuulimyllyjä ja heidän säätövaransa tarvitsee samaa energia- jota he ovat toistaiseksi kyenneet myymään suomeen.

Ruotsissakin on kaksi turbiinivikaista atomivoimalaa ja kestänee ainakin tammikuun loppuun niiden huoltotoimet.

Olkiluoto kolmonen on sitten toinen juttu saadaanko tänä talvena käyttöön lainkaan, kun ei ole mitään aikataulua siitä kerrottu.

[ROOSTER]

Ilmatieteen laitos FMI eli Finnish Meteorological Institute, alkoi julkaista energiasääennustetta. Hyvä.

https://twitter.com/hashtag/energias%C3%A4%C3%A4

Selitys, mikä se on:

Mikä on Ilmatieteen laitoksen Twitterissä julkaisema energiasääennuste?

Meteorologit-Twitter-tilillä julkaistaan kahdesti viikossa (maanantaisin ja torstaisin) energiasääennustetta, joka kuvaa säätilan vaikutusta energian tuotantoon ja kulutukseen.

Energiasääennusteen eri tasot on määritelty seuraavasti:
Hyvä energiasää

    Voimakasta tuulta ja vuodenaikaan nähden tavanomaista lämpimämpää

    Heikkoa tai kohtalaista tuulta ja vuodenaikaan nähden huomattavasti tavanomaista lämpimämpää

Tavanomainen energiasää

    Voimakasta tuulta ja vuodenaikaan nähden tavanomaista kylmempää

    Kohtalaista tuulta ja vuodenaikaan nähden tavanomainen lämpötila

    Heikkoa tuulta ja vuodenaikaan nähden tavanomaista lämpimämpää

Huono energiasää

    Heikkoa tuulta ja vuodenaikaan nähden tavanomaista kylmempää

    Kohtalaista tuulta ja vuodenaikaan nähden huomattavasti tavanomaista kylmempää

    Liian voimakas myrsky

Energiasääennusteessa ei huomioida tuulen lisäksi muita energiantuotantomuotoja.

Saapikas nähdä, koplataanko myös aurinkovoimaennuste tuohon - tulevaisuudessa.

[Karikko]

Arvontaa voisi suorittaa siitäkin saavatko he sitä käyntiin (olkiluoto kolmosta) tammikuun lopulla kuten on kerrottu.

Toisaalta on sanottu ettei ole vielä tietoa mistä ongelmat johtuvat (turbiiniviat syöttöputkissa) joten sen asia tutkiminen on kesken.

Koekäyttöä suunnitellaan kuitenkin joulukuulle.- Ehkä se siitä ensi kesään mennessä starttaa-

[ROOSTER]

Arvontaa voisi suorittaa siitäkin saavatko he sitä käyntiin (olkiluoto kolmosta) tammikuun lopulla kuten on kerrottu.

Toisaalta on sanottu ettei ole vielä tietoa mistä ongelmat johtuvat (turbiiniviat syöttöputkissa) joten sen asia tutkiminen on kesken.

Koekäyttöä suunnitellaan kuitenkin joulukuulle.- Ehkä se siitä ensi kesään mennessä starttaa-

Minulla on oma arvaukseni, miksi pumput ovat särkyneet. Tietysti.

Olen ehkä väärässä mutta luulen, että täydellä teholla pyörineiden pumppujen toimintaa on testailtu vedentuloa välillä rajoittamalla ja välillä avaamalla. Näin on ehkä kavitaation ansiosta saatu syntymään valtavia paineiskuja jotka ovat rikkoneet nuo. Teoriaani puoltaa, että kaikki ovat rikkinäisiä, kyse ei voi olla huonosti tarkistetuista pumpuista, eikä varsinaisesta materiaali tai valmistusvirheestä, vaan vian täytyy olla tullut koekäytössä. Samanlaiset pumput ovat toimineet moitteetta mm. muissa OL voimaloissa.

Luulen, että testiproseduuri on ollut liikaa pumpuille. Eri asia on, ovatko testit liian ankaria vai pumput liian heikkoja. Voidaan kuitenkin sanoa, että koekäyttö onnistui koska piilevä vika paljastui. Ikävää on, että jos/kun/ehkä/melkovarmasti käyttöönotto viivästyy maaliskuun alkupuolelle, kovin talvi ja sähköntarve on jo ohi, tältä erää.

Sähkön hinta näyttäisi heiluvan tammi-maaliskuun välillä tavalla jota ei ole ennen koettu. Koekäytön aikaiset ylös-alas-ajot OL3:ssa lisäävät hintafluktuaatiota. Maaliskuun jälkeen hinnat putoavat hurjasti, kulutuksenkin vähentyessä sulamisvesien saapuessa, tuulessa ja auringonpaisteessa.

[ROOSTER]

Kiinassa OL3 sisarvoimala Taishan-1 oli vuoden huollossa, eli ei kovin hyvä ennusmerkki. Siis vuoden huollossa, ei vuosihuollossa.

On 30 July 2021, the plant operator (CGNPC) reported that they have shutdown Taishan Unit 1 for maintenance after lengthy talks with relevant technicians. Engineers would find the cause of the damage and replace the affected fuel rods.[29] A restart date has yet to be advised.

On 16 August 2022, CGNPC reported that Taishan Unit 1 has completed maintenance and was connected to the grid on 15 August 2022. [30]

Siellä ongelmaa oli polttoainesauvastossa. Se on jo pikkusen pahempi juttu.

Kun tuollainen 10 000 000 000 euron laitos seisoo tuottamattomana mutta kulut rullaa, niin tappiot ovat useita miljoonia euroja päivässä.

[Muisto Keijo Kullervo]

Ns. lämmityksessä ei olisi ongelmaa ellei sähköautot kuluttaisi sähkön kapasiteettia tuhottomasti?

Lisäksi tuo onneton Olkiluoto 3 temppuilee jatkuvasti... Olisiko rakennettu kuten 'Kolme pientä possua' talonrakentamisessa oljista - sähköauto syöppö Sepe susi puhaltaa kaiken ylimääräisen sähkökapasiteetin huitsin nevadaan?

On totta, että sähkölämmitteiset talojen omistajat ovat vaikeuksissa sähkölaskujensa kanssa?
Syyttävä sormi pitäisi osoittaa Ranskaan kun suunnittelevat hutiloiden atomivoimaloita?

Tätä mieltä

Muisto Keijo Kullervo

[Karikko]

Arvontaa voisi suorittaa siitäkin saavatko he sitä käyntiin (olkiluoto kolmosta) tammikuun lopulla kuten on kerrottu.

Toisaalta on sanottu ettei ole vielä tietoa mistä ongelmat johtuvat (turbiiniviat syöttöputkissa) joten sen asia tutkiminen on kesken.

Koekäyttöä suunnitellaan kuitenkin joulukuulle.- Ehkä se siitä ensi kesään mennessä starttaa-

Minulla on oma arvaukseni, miksi pumput ovat särkyneet. Tietysti.

Olen ehkä väärässä mutta luulen, että täydellä teholla pyörineiden pumppujen toimintaa on testailtu vedentuloa välillä rajoittamalla ja välillä avaamalla. Näin on ehkä kavitaation ansiosta saatu syntymään valtavia paineiskuja jotka ovat rikkoneet nuo. Teoriaani puoltaa, että kaikki ovat rikkinäisiä, kyse ei voi olla huonosti tarkistetuista pumpuista, eikä varsinaisesta materiaali tai valmistusvirheestä, vaan vian täytyy olla tullut koekäytössä. Samanlaiset pumput ovat toimineet moitteetta mm. muissa OL voimaloissa.

Luulen, että testiproseduuri on ollut liikaa pumpuille. Eri asia on, ovatko testit liian ankaria vai pumput liian heikkoja. Voidaan kuitenkin sanoa, että koekäyttö onnistui koska piilevä vika paljastui. Ikävää on, että jos/kun/ehkä/melkovarmasti käyttöönotto viivästyy maaliskuun alkupuolelle, kovin talvi ja sähköntarve on jo ohi, tältä erää.

Sähkön hinta näyttäisi heiluvan tammi-maaliskuun välillä tavalla jota ei ole ennen koettu. Koekäytön aikaiset ylös-alas-ajot OL3:ssa lisäävät hintafluktuaatiota. Maaliskuun jälkeen hinnat putoavat hurjasti, kulutuksenkin vähentyessä sulamisvesien saapuessa, tuulessa ja auringonpaisteessa.

Niin jos vika ei ole käyttäjässä, tuotteessa sen  valmistuksessa, tai materiaaleissa jota tuote on tehty-- täytyy vian ilmeisesti olla suunnittelussa ja silloin se on pahinta lajia-

Suunnitteluvirheiden korjaaminen kestää todennäköisesti kauemmin, kuin yksittäisen yksikön korjaaminen, tai uusiminen.

[Hippi]

Onko täällä fiksuja ennustajia?

Millainen on sähkön hinta kahden tai kolmen vuoden päästä olettaen, että maailman tilanne edes hiukan rauhoittuu ja Olkiluotokin tuottaa tasaiseen tahtiin ainakin jonkun verran sähköä?

Venäjältä ei varmaan mitään helpotusta ole tulossa vielä noin nopeasti, jos ylipäätään sieltä enää mitään halutaankaan. Vaikka olihan uutisissa hiljattain, että pahimmassa tapauksessa joudumme sinne ainakin maksamaan edelleen kaasusta, joten eikö sitä sitten siltäkin oteta, jotta rahat ei mene kokonaan hukkaan.

Mutta jos oletetaan olojen edes jotenkin normalisoituvan eikä sähköstä ole pulaa eikä juuri ylituotantoakaan, niin tuleeko sähkön hinta ikinä putoamaan kriisiä edeltäneelle tasolle? Vai jääkö hinta johonkin entisen hinnan ja kriisihinnan välimaastoon leijumaan? Kaiketi firmat keksivät hyviä investointi-ideoita, joilla hinnat voidaan jättää alentamatta.

Onko utopistinen ajatus, että kolmen vuoden päästä sähköstä maksettaisiin vain kaksinkertaista hintaa verrattuna kriisiä edeltävään tasoon?

[MrKAT]

Ns. lämmityksessä ei olisi ongelmaa ellei sähköautot kuluttaisi sähkön kapasiteettia tuhottomasti?

Sähköautoja on vielä niin vähän että merkitys on vähäinen, lisäksi ne ilmeisesti ladaataan yleensä öisin jolloin sähköstä ei ole pulaa ja hinta alhaalla.
  Kuulemma edes aattoillan kinkunpaisto ja saunain kiukaiden sähkölämmitys ei ole välttämättä pulma, koska ne tehdään pyhäaikoina jolloin teollisuus on jo hiljennyt lomille.

Onko utopistinen ajatus, että kolmen vuoden päästä sähköstä maksettaisiin vain kaksinkertaista hintaa verrattuna kriisiä edeltävään tasoon?

Ei kait hirveän utopistinen mutta ehkä vähän utopistinen? Koska riipumme EU:n sähköenergian hintatilanteesta joka on lähivuodet kait kehno.
"Kriisi": mistä laskien? Hinta nousi jo vuosi sitten (ehkä osaksi koska Venäjä huomaamattamme supisti kaasuhanaa pienemmälle jo toissakesänä tms ja/tai sähköyhtiöt varautui maakaapelikustannuksiin).

[Hayabusa]

Kaasua saadaan ihmisoikeuksien mallimaa-Qatarista.

[ROOSTER]

Onko täällä fiksuja ennustajia?

Millainen on sähkön hinta kahden tai kolmen vuoden päästä olettaen, että maailman tilanne edes hiukan rauhoittuu ja Olkiluotokin tuottaa tasaiseen tahtiin ainakin jonkun verran sähköä?

Venäjältä ei varmaan mitään helpotusta ole tulossa vielä noin nopeasti, jos ylipäätään sieltä enää mitään halutaankaan. Vaikka olihan uutisissa hiljattain, että pahimmassa tapauksessa joudumme sinne ainakin maksamaan edelleen kaasusta, joten eikö sitä sitten siltäkin oteta, jotta rahat ei mene kokonaan hukkaan.

Mutta jos oletetaan olojen edes jotenkin normalisoituvan eikä sähköstä ole pulaa eikä juuri ylituotantoakaan, niin tuleeko sähkön hinta ikinä putoamaan kriisiä edeltäneelle tasolle? Vai jääkö hinta johonkin entisen hinnan ja kriisihinnan välimaastoon leijumaan? Kaiketi firmat keksivät hyviä investointi-ideoita, joilla hinnat voidaan jättää alentamatta.

Onko utopistinen ajatus, että kolmen vuoden päästä sähköstä maksettaisiin vain kaksinkertaista hintaa verrattuna kriisiä edeltävään tasoon?

Minun veikkaukseni on, että kiinteitä hintoja ei enää kovin paljoa ole kolmen vuoden päästä, siksi pitäisi puhua keskihinnasta mutta se on taas kaikilla yksilöllinen,  riippuu mihin aikaan kuluttaa. Mutta jos oli pörssisähkössä jo aiemmin kriisiä ennen, niin uskoakseni ensi kesästä lähtien hinnat ovat noin puolitoistakertaiset aiempaan verrattuna. Tämä on siis enemmän arvaus, kuin ennustus.

Arvaus perustuu minimihintaan jolla OL3 saadaan maksettua takaisin parissakymmenessä vuodessa. Miten ne sen tekevät, älkää kysykö, siihen en osaa vastata.