Olkiluoto 3 ja sähköenergian hinta

[Karikko]

Miten?  Tuon kirjoittaja ei varmaan ole tehnyt lasikuitöitä koskaan. Itse olen sen verran tuotakin näprännyt, että en moista juttua uskoa.

Kai se taikasana on juuri "kuitu". Kaikkea voi kierrättää, kekseliäisyys ja taloudellisuus ratkaisevat miten tehokkaasti.

Ilmatar on sitoutunut ensimmäisenä energiayhtiönä Suomessa kierrättämään kaikkien tuulivoimaloidensa siivet Stena Recyclingin kierrätysratkaisun avulla. Siipien kierrättäminen vahvistaa entisestään tuulienergian roolia kestävän kehityksen mukaisena energiamuotona.
...
Uusien ratkaisujen myötä komposiittimateriaaleilla voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita muiden tuotteiden valmistuksessa. Näin tuulivoimaloiden hankalatkin materiaalit saadaan nostettua jätehierarkiassa ylöspäin – tämä tuo ympäristöetuja ja tukee kestävää kehitystä.

Heillä on ilmeisesti kokemusta kierrätyksestä. Neitseellistä materiaalia korvataan kierrätetyllä - se on nykypäivää.

Miekkojakin taotaan auroiksi. Ja päinvastoinkin.

Lasikuitua käytetään hartseissa vahvistamassa muovien ominaisuuksia- kuten hiilikuituakin, mutta miten se sitten olisi talteen otettavissa- Tuskin mitenkään (hartsia voi kyllä polttaa)

Suksisauvoissa usein katkeilevat hiilikuituiset, eivät kestä äkillisiä iskuja- mutta ovat keveitä.

[ROOSTER]

Miten?  Tuon kirjoittaja ei varmaan ole tehnyt lasikuitöitä koskaan. Itse olen sen verran tuotakin näprännyt, että en moista juttua uskoa.

Kai se taikasana on juuri "kuitu". Kaikkea voi kierrättää, kekseliäisyys ja taloudellisuus ratkaisevat miten tehokkaasti.

Ilmatar on sitoutunut ensimmäisenä energiayhtiönä Suomessa kierrättämään kaikkien tuulivoimaloidensa siivet Stena Recyclingin kierrätysratkaisun avulla. Siipien kierrättäminen vahvistaa entisestään tuulienergian roolia kestävän kehityksen mukaisena energiamuotona.
...

Luontohavainnoista tärkeimmät olivat isokokoinen kanalintu, luultavasti metso, nokkosperhonen ja muutama semmoinen keltainen räpyttäjä, kaksi hölmönä pyöräilijää kaikessa rauhassa töllöttävää valkohäntäkaurista, pari kurkea ja useita korppeja.

Tänään taas pyöräilemässä ja luontohavainnot suurinpiirtein samat, tosin ilman valkohäntäkauriita ja metso-oletettua. Lisänä pelkkä telkkä.

Hirmuiset lämpötilavaihtelut matkan aikana, pyörän lämpömittari näytti lukemia väliltä 8 - 16 celsiusta.

"Hölmöt pyöräilijät luontohavaintona on nyt kovasti yleistymässä.

Mutta näin tässä hiljan pikkutikan ja eilen kaksi varista antoi kovasti kyytiä haukkapoloiselle joka koitti parhaansa mukaan väistellä.
Uusien ratkaisujen myötä komposiittimateriaaleilla voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita muiden tuotteiden valmistuksessa. Näin tuulivoimaloiden hankalatkin materiaalit saadaan nostettua jätehierarkiassa ylöspäin – tämä tuo ympäristöetuja ja tukee kestävää kehitystä.

Heillä on ilmeisesti kokemusta kierrätyksestä. Neitseellistä materiaalia korvataan kierrätetyllä - se on nykypäivää.

Miekkojakin taotaan auroiksi. Ja päinvastoinkin.

Lasikuitua käytetään hartseissa vahvistamassa muovien ominaisuuksia- kuten hiilikuituakin, mutta miten se sitten olisi talteen otettavissa- Tuskin mitenkään (hartsia voi kyllä polttaa)

Suksisauvoissa usein katkeilevat hiilikuituiset, eivät kestä äkillisiä iskuja- mutta ovat keveitä.

Jos ei tuulivoimalan siipikuidun kierrätyksestä riitä tarpeeksi kuitua sauvoihin, tai jos se on muuten epäsopivaa, esim. painon takia, niin voihan niillä vahvistaa vaikka bajamajoja, joissa on vielä tarvetta muutenkin lisäideoinnille. Kaikenlaisen paskan käsittely on jäänyt kehityksessä aikamoisesti jälkeen.

Tai ehkä niistä voisi tehdä jotakin säiliöitä ydinjätteen säilytykseen. Vaikka sitten tynnyreitä vähemmän säteilevien, kuten hanskojen ja haalareiden jemmaamisen edistämiseen. Siinä tarvitaan astia poikineen kun aletaan käytettyä OL3 voimalaa säilömään niin, että kymmenienkään tuhansien vuosien päästä ei porukka pääse niitä jätteitä tonkimaan.

[MrKAT]

TM:ää tässä vkl luin niin oli aika täräyttävää lukea että tuulimyllyn siipi painaa rekka-auton verran. Ajattelin sitten että kolmisa siivissä on siis "kiinni" 3 rekka-autoa pyörimässä vinhasti viuh vauh. Jos irtoo niin pitää mennä hemmetin kauas.

[ROOSTER]

TM:ää tässä vkl luin niin oli aika täräyttävää lukea että tuulimyllyn siipi painaa rekka-auton verran. Ajattelin sitten että kolmisa siivissä on siis "kiinni" 3 rekka-autoa pyörimässä vinhasti viuh vauh. Jos irtoo niin pitää mennä hemmetin kauas.

Karkeasti voi ajatella, että esim. 3 Megawatin kolmisiipisen voimalan yksi siipi siirtää 1000 000 watin edestä energiaa. Jos se sattuu napsahtamaan poikki, niin aika lujaa luulisi lähtevän. Turvaetäisyydeksi riittänee kuitenkin pari kilometriä.

Lainsäädännössä ei säädetä vähimmäisetäisyydestä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä. Julkiseen keskusteluun on kuitenkin tasaisin väliajoin noussut väite, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suosittaisi kahden kilometrin vähimmäisetäisyyttä tuulivoimaloiden ja loma- tai asuinrakennusten välille. Tämä perustuu kuitenkin väärinkäsitykseen. "Kahden kilometrin suojaetäisyys" on jäänyt elämään lausunnosta, jonka STM antoi vuonna 2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta perustuen virheelliseen tulkintaan Iso-Britanniassa annetusta ohjeistuksesta. STM on myöhemmin korjannut kantaansa ja todennut, ettei mitään kategorista etäisyysrajaa ole perusteltua noudattaa. Tästä huolimatta muutamassa kunnassa on linjattu, ettei tuulivoimaloita tule kaavoittaa tietylle etäisyydelle asutuksesta. Kaavoitusmonopolin johdosta kunnat voivatkin varsin vapaasti määrätä alueensa maankäytöstä, vaikkei lainsäädännössä vähimmäisetäisyyksistä olekaan säädetty.

Tuo pari kilometriä on tietysti vähemmän turvaetäisyyttä mitä ihmiset vaativat esim. nuorisokodin, alkoholiparantolan, kehitysvammalaitoksen tai musiikkibaarin sijoittamiseen alueelleen.

NIMBY

[MrKAT]

Joku aktiivinen miesvastustaja paikallislehdessa, noin ikäänkuin sivulauseena, valitti tuulivoimalan jyrisevän lomapaikalleen 4,5 km päästä (muistaakseni). Ihmettelen kovasti että eikö rekat autot motskarit traktorit sirkkelit ruohonleikkurit lenskarit moottorisahat jne sitten jyrise äänekkäästi hälle ja tietysti paljon lähempääkin?

[Karikko]

TM:ää tässä vkl luin niin oli aika täräyttävää lukea että tuulimyllyn siipi painaa rekka-auton verran. Ajattelin sitten että kolmisa siivissä on siis "kiinni" 3 rekka-autoa pyörimässä vinhasti viuh vauh. Jos irtoo niin pitää mennä hemmetin kauas.

Karkeasti voi ajatella, että esim. 3 Megawatin kolmisiipisen voimalan yksi siipi siirtää 1000 000 watin edestä energiaa. Jos se sattuu napsahtamaan poikki, niin aika lujaa luulisi lähtevän. Turvaetäisyydeksi riittänee kuitenkin pari kilometriä.

Lainsäädännössä ei säädetä vähimmäisetäisyydestä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä. Julkiseen keskusteluun on kuitenkin tasaisin väliajoin noussut väite, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suosittaisi kahden kilometrin vähimmäisetäisyyttä tuulivoimaloiden ja loma- tai asuinrakennusten välille. Tämä perustuu kuitenkin väärinkäsitykseen. "Kahden kilometrin suojaetäisyys" on jäänyt elämään lausunnosta, jonka STM antoi vuonna 2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta perustuen virheelliseen tulkintaan Iso-Britanniassa annetusta ohjeistuksesta. STM on myöhemmin korjannut kantaansa ja todennut, ettei mitään kategorista etäisyysrajaa ole perusteltua noudattaa. Tästä huolimatta muutamassa kunnassa on linjattu, ettei tuulivoimaloita tule kaavoittaa tietylle etäisyydelle asutuksesta. Kaavoitusmonopolin johdosta kunnat voivatkin varsin vapaasti määrätä alueensa maankäytöstä, vaikkei lainsäädännössä vähimmäisetäisyyksistä olekaan säädetty.

Tuo pari kilometriä on tietysti vähemmän turvaetäisyyttä mitä ihmiset vaativat esim. nuorisokodin, alkoholiparantolan, kehitysvammalaitoksen tai musiikkibaarin sijoittamiseen alueelleen.

NIMBY

Tuulimyllyn siipien pyörähdysliikkeen ulottuvuus on yksi tehon mittari, eli se pinta-ala miltä sitä tuulen liikettä vankitaan (muutetaan) myllyn generaattorin liikkeeksi ja siis sähköksi.

Taitaa nykyisin olla parin jalkapallokentän luokkaa ja tosiaan siipien kärkien nopeus on kohtuullisen suuri- saattaa lähennellä parhaimmillaan äänen nopeutta.  Eivät varmaan aina kestä myllyn elin-ikää ja vaihtamisen tarvetta osalla varmaankin tulee käyttöiän aikana. Tai siten mylly puretaan- muutenkin tuotanto vähenee käyttöiän aikana vuosittain ehkä prosentin parin luokkaa. Kaikki kuluu.


Äänen kantavuuteen vaikuttaa varmaa paljon se kuinka korkeita ne myllyt ovat, kun ei ole maastoesteitä, tai puustoa estämässä sen kulkua. Talvella lumikin "imee tehokkaasti ääniä.

[Karikko]

Jos ei tuulivoimalan siipikuidun kierrätyksestä riitä tarpeeksi kuitua sauvoihin, tai jos se on muuten epäsopivaa, esim. painon takia, niin voihan niillä vahvistaa vaikka bajamajoja, joissa on vielä tarvetta muutenkin lisäideoinnille. Kaikenlaisen paskan käsittely on jäänyt kehityksessä aikamoisesti jälkeen.

Tai ehkä niistä voisi tehdä jotakin säiliöitä ydinjätteen säilytykseen. Vaikka sitten tynnyreitä vähemmän säteilevien, kuten hanskojen ja haalareiden jemmaamisen edistämiseen. Siinä tarvitaan astia poikineen kun aletaan käytettyä OL3 voimalaa säilömään niin, että kymmenienkään tuhansien vuosien päästä ei porukka pääse niitä jätteitä tonkimaan.

Miten se harsi, siis kovettuneet muovit erotetaan kuiduista- ehkä polttamalla ja sitten ehdotat ilmeisesti, että siitä tuhkasta saatavat jätteet olisivat vielä käyttökelpoista tavaraa.

Mahtaako kukaan huolia.

[ROOSTER]

Miten se harsi, siis kovettuneet muovit erotetaan kuiduista- ehkä polttamalla ja sitten ehdotat ilmeisesti, että siitä tuhkasta saatavat jätteet olisivat vielä käyttökelpoista tavaraa.

En tiedä, en ole sen alan ihmisiä. Luotan tässä niihin asiantuntijoihin jotka kertovat, että kuidut ovat uudelleenkäytettävissä. Varmaan siinä on joku hirmuiso rousku joka palastelee siivet kuiduiksi. Polttaminen kuulostaa kovin vanhanaikaiselta.

[ROOSTER]

Tuulivoimatuotannon kehityksen kehitys.


https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/60eb830a-ed39-4b06-9c76-44eb97a46ce0

Vielä kymmenen vuotta sitten tuulivoimakeskustelu oli aika idioottimaista. Väitettiin, että ei niillä mitään sähköä pystytä tuottamaan,  ollaan vaan tukiaisten perässä.

Joskus sitä toivoisi, että lyhytnäköisten poliittisten tai rahallisten motiivien takia ei ryhdyttäisi villitsemään rahvasta tosiasioiden vastaisilla väitteillä. Tietenkin tämä on turha toive.

[Karikko]

Miten se harsi, siis kovettuneet muovit erotetaan kuiduista- ehkä polttamalla ja sitten ehdotat ilmeisesti, että siitä tuhkasta saatavat jätteet olisivat vielä käyttökelpoista tavaraa.

En tiedä, en ole sen alan ihmisiä. Luotan tässä niihin asiantuntijoihin jotka kertovat, että kuidut ovat uudelleenkäytettävissä. Varmaan siinä on joku hirmuiso rousku joka palastelee siivet kuiduiksi. Polttaminen kuulostaa kovin vanhanaikaiselta.

Asiantuntijoilla voi olla lehmä ojassa, eikä välttämättä oma.

Rouskun palastellessa siivet kappaleiksi on siinä edelleen ne harsit eivät irtoa palastelemalla. 
Muovit voidaan polttaa, poltetaanhan paljon muutakin, esimerkiksi mustalipeää.-
Polttamalla saadaan edelleen suomessa melkoisen suuri osuus energiasta- esimerkiksi sähköstä puuperäiset aineet tosin luetaan uudistuviksi, eikä niitä viitsitä mainita ongelmana.

[Karikko]

Tuulivoimatuotannon kehityksen kehitys.


https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/60eb830a-ed39-4b06-9c76-44eb97a46ce0

Vielä kymmenen vuotta sitten tuulivoimakeskustelu oli aika idioottimaista. Väitettiin, että ei niillä mitään sähköä pystytä tuottamaan,  ollaan vaan tukiaisten perässä.

Joskus sitä toivoisi, että lyhytnäköisten poliittisten tai rahallisten motiivien takia ei ryhdyttäisi villitsemään rahvasta tosiasioiden vastaisilla väitteillä. Tietenkin tämä on turha toive.

Alussahan oli suuret tukiaiset, joten silloin ilmeisesti oltiin tukiaisten perässä.  Osalla taitaa olla vielä vanhoja sopimuksia, ja tukiaisia.

Nykyisin on isoja sijoittajia jotka satsaavat noihin myllyihin ja teknologia on kehittynyt paljon, mutta ongelmia on edelleen ja myllyjen osuus voi olla vain osa ratkaisua.

Tanskassa se lähentelee noin 50 prosenttia, mutta heillä lienee helpompi mahdollisuus myydä tuulisien aikojen ylijäämäänsä naapureille. Suomella on pitkät siirtoreitit ja on enemmän kyse tasapainottelusta, kuin suurien määrien siirrosta pitkien matkojen päähän.

Siirtokapasiteettia ei ehkä kannatakaan muualle eurooppaan kauhiasti kasvattaa, sillä silloinhan se todennäköisesti nostaisi suomalaisille myytävän energian hintoja.
Siirtomatkan lisääntyessä lisääntyy myös lämpöhukan määrä.

[ROOSTER]

... puuperäiset aineet tosin luetaan uudistuviksi, eikä niitä viitsitä mainita ongelmana.

Meilläpäin ainakin puut kasvavat edelleen, semmoiset 5-10 kuutiometriä tulee joka hehtaarille lisää vuodessa.

Puunkäytöstä on paljonkin puhuttu ongelmana. Tulee poltettaessa hiilidioksidia mikä on otettava huomioon ja ilmeisesti puunkäyttö on käynyt jo maksimissaan, nyt on pakko alkaa himmailla, monestakin syystä.

[Karikko]

... puuperäiset aineet tosin luetaan uudistuviksi, eikä niitä viitsitä mainita ongelmana.

Meilläpäin ainakin puut kasvavat edelleen, semmoiset 5-10 kuutiometriä tulee joka hehtaarille lisää vuodessa.

Puunkäytöstä on paljonkin puhuttu ongelmana. Tulee poltettaessa hiilidioksidia mikä on otettava huomioon ja ilmeisesti puunkäyttö on käynyt jo maksimissaan, nyt on pakko alkaa himmailla, monestakin syystä.

Niin sanoin tietenkin hatarasti- puunpolttoa ei yleensä mainita, kun puhutaan ekologisesta vaihtoehdosta.

Puhutaan bio-energiasta, joka varmaan kattaa kaiken sen puuperäisen aineksen mitä tuotannoissa käytetään. kerrotaan viime talvena poltetun tai selluksi keitetyn paljon tukkipuutakin.
Myös mustalipeä lienee "parempi lämmön ja sähkön tuottaja, kuin turve, joka sekin on uudistuva. Ellei sitä kertyisi suoperäisiin alueisiin, ei sitä varmaan olisi olemassakaan.

[ROOSTER]

TVO julkaisi hauskan videon OL3:n valmistumisen kunniaksi - Joko ollaan perillä?

[ROOSTER]

OL3:n valmistumisen odotettiin lisäävän ydinvoiman tuotantoa ja laskevan hintoja, mutta kävi päinvastoin:
...
OL3 vakauttaa ja laskee hintaa. Ilman sitä hinta olisi vielä korkeampi, mutta se yksinään ei määrittele hintaa.

Ruusunen huomauttaa, että sähkön hintaan vaikuttavat monet tekijät myös Suomen ulkopuolella.

Sähkön hinta riippuu siitä mikä on kulutus ja kuinka tuulee. Ennustamattomat atomivoimaloiden verkostatippumiset aiheuttavat shokkihintoja hetkittäin.