Olkiluoto 3 ja sähköenergian hinta

[ROOSTER]

Sähkön hinnan ollessa korkealla puhuttiin paljon siitä, että hinta määräytyy markkinoilla, eikä järjestelmää pidä mennä sotkemaan. Sekä Beurling-Pomoellin että Silanderin mielestä tällaiset lauseet asettuvat uuteen valoon.

– Jo aiemmin rivien välissä saatettiin uumoilla, kuinka tässä mahtaa käydä, mahtaako tuottajilla olla intressi pitää hinta jollain tasolla, Silander sanoo.
...
Jos joku alkaa säännöstellä sähkön tuotantoa, sen pitäisi Beurling-Pomoellin mielestä olla kantaverkkoyhtiö Fingrid, ei sähkön tuottajat tai omistajat. Tällöin se olisi suojeleva tekninen toimi, eikä sen ensisijainen tavoite olisi kohentaa markkinahintaa.

– Vahvat markkinahintaan nostavasti vaikuttavat toimet eivät herätä luottamusta, kun tuottajat tai laitoksen omistajat tekevät sen itse ilman todellista pakkoa, hän lisää

Niin, sähkön tuotannon ja kulutuksen sääntelyn pitää ensisijaisesti suojella sähköverkkoa häiriöiltä - ei voimalaitosomistajien tuottoja. Näin toimittiin taannoin, ja hinta nousi tappiin. Hinnan lasku liian alas on saman kolikon toinen puoli.

Pitkällä aikavälillä tuotot tasoittuvat ja sekä ali- että ylihinnat kumoavat toisensa ja mennään keskihintaan.  Tietysti on niitä jotka yrittävät hyötyä tai myös niitä jotka oikeasti kärsivät kun hinnat heiluvat.

Tietty määrä vaihtelua pitää hinnoissa olla, se ohjaa tuotantoa ja kysyntää oikeaan suuntaan. Kiinteät hinnat eivät lopultakaan ole eduksi. Eikä sekään, että alaspäin heilahduksia estetään voimatoimin.

[Karikko]

Ennen muinoin oli maalaisisännillä turvana "kanan viljelyssä ainakin valtiovalta, kun munantuottaja  voi turvata "kekkoseen.
Siihen aikaan alkoi myös lapsilisien maksaminen-

Eli "Emäntä sanoi "pani halla,  kukko, tai isäntä , niin kyllä Kekkonen maksaa.

Energia-liiketoiminnassakin maksaja on tiedossa, jos huonosti menee, tai vaikkei menisikään.

Myös vihreää siirtymää tuetaan polttolaitoksille annettavilla tuilla--

>>>

Oulun energialle on myönnetty mahdollisuus jopa yli 100 miljoonan euron tukeen. Summa on arviolaskennan tulos ja todellinen maksettava summa määräytyy sähkön hinnan mukaan.

Tähän mennessä kyseistä tukea ei ole maksettu vielä lainkaan Oulun energialle, kerrotaan Temistä.

Oulun Energia on kunnallinen energiayhtiö ja sen uusi metsähaketta polttava biovoimalaitos on päässyt 12-vuotisen tuotantotuen piiriin.

Yrityksen suuri biopolttolaitos Laanilan alueella Oulussa on hyväksytty tuotantotuen piiriin vuonna 2020.

Tuki vastaa paljon puhuttua tuulivoimatukea. Vastaavaa tukea maksetaan myös puuhaketta polttaville laitoksille juuri vihreän siirtymän nimissä.

Oulun energialle myönnetty tuki on tässä vaiheessa arvio. Kun sähköstä saa korkeaa hintaa vapailta markkinoilta, tuki on pieni.

Muut energiayritykset, listan kakkos- ja kolmossijalla, ovat saaneet tukea investointeihin, jotka edistävät siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista

Metsäyhtiö UPM puolestaan saa tukea, joka liittyy hiilidioksidin päästökauppaan. Kun yritykset joutuvat maksamaan hiilidioksidipäästöistä, oletetaan sen korottavan sähkön hintaa. Valtio tukee sen vuoksi paljon energiaa käyttäviä teollisuuslaitoksia, kuten sellu- ja kartonkituotantoa ja metalliteollisuutta.

Energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä tukia on kasvattanut koronan jälkeen Euroopan Unionin laajuinen elpymistukiraha eli RRF. TEMin alaisen yritystukien tutkimusjaoston selvityksen mukaan se on kasvattanut energiaan liittyviä tukia 515 miljoonalla

Varmaa näyttöä joka tuen toiminnasta ei ole
Taloustieteen työelämäprofessori Marita Laukkanen Tampereen yliopistosta on perehtynyt työurallaan energia-alan tukiviidakkoon. Hän suhtautuu kriittisesti energian tuottajille ja käyttäjille maksettuihin tukiin.

– Meillä ei ole tutkimustietoa siitä, että mitä vastinetta näille rahoille on saatu, Laukkanen sanoo puhelinhaastattelussa

Valtio maksoi metsäyhtiöille ja laivaliikenteelle

Myönnettyjen tukien lisäksi kannattaa katsoa, kenelle valtio on maksanut tukea viime vuosina.

Tukien saajana kärjessä komeilee metsäyhtiö UPM. Se käyttää paljon energiaa tehtaissaan ja saa esimerkiksi kompensaatiota päästökaupan tuomista epäsuorista kustannuksista.

Kompensaatiotukea maksetaan energian käytön mukaan. Kyseinen tuki on muuttunut vuoden 2022 alusta energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistueksi ja se edellyttää investointeja.

Marita Laukkanen suhtautuu kompensaatiotukiinkin kriittisesti siksi, että tarkkaa tutkimustietoa hyödyistä ei ole.

– Ei tiedetä, paljonko päästökauppa todellisuudessa todellisuudessa sähkön hintaa.

Maksetuista tuista on mahdoton puhua ilman laivaliikenteelle maksettavaa tukea.

Viihdepalveluistaan tunnetut laivayhtiöt saavat lähes 100 miljoonan euron potin vuosittain. Valtio pitää laivaliikenteen tukemista tarpeellisena huoltovarmuuden takia

https://yle.fi/a/74-20031916

[Karikko]

Olkiluoto, ykkönen ja kakkonen palasivat huollon ja polttoainelatausten jälkeen verkkoon ja nyt saadaan nauttia ilmeisesti edullisesta sähkönhinnasta, jos on pörssisähkösopimus.

Ehkä ne jotain keksivät tuon hetkellisen "ylellisyyden poistamiseksi, ettei kuluttaja ala liikaa luulla hyvyyden jatkuvan.

Miksei sitten tuota "ylijäämälle ole kysyntää euroopassa, ehkä kuitenkin on jotain rajoitteita siirtoyhteyksissä.  Siinä kuinka paljon kulloinkin voidaan siirtää, tai sitten pörssiasiakkaat (firmat) eivät halua ostaa liian halpaa sähköä, jos se sekoittaa omaa tuotantoa.

[ROOSTER]

Halvan ja ilmaisen sähkön aika jatkuu. Pörssihinta negatiivinen.

Päivän uutinen.

Suomalainen energiayhtiö Myrsky Energia ja tanskalainen rahastoyhtiö investoivat yli kaksi miljardia yhteistyössä toteutettaviin tuulivoimahankkeisiin Suomessa, kerrotaan tiedotteessa.

Myrsky Energia ja maailman suurin vain uusiutuvaan energiaan keskittyvä rahastoyhtiö Copenhagen Infrastructure Partners (CIP) ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen tuulivoimaan investoimisesta Suomeen. Kumppanuuden laajuus on yli kaksi miljardia euroa.

Kaikki yhteistyösopimukseen kuuluvat hankkeet ovat konkreettisia hankkeita.

– Tämä on Suomen suurin yksittäinen maatuulivoimasopimus, nyt ei ole kyse aiesopimuksesta,

Tuulivoimaa on tulossa koko ajan lisää, vieläpä kiihtyvästi. Kohta alkaa sähkön suurkuluttajia ilmaantua, myös tasasähkökaapeleita Ruotsiin ja Viroon todennäköisesti rakennetaan kohta lisää.

Tuulisähkötuotannon rakentaminen maksaa näköjään noin 1000€/kilowatti. Jos mylly pyörii 20000tuntia vaikka 5c/kWh keskihinnalla, niin rahaa tulee sisään tuon investoinnin verran. Maatuulivoimalat tuottavat vuodessa noin 2500tuntia. Siitä voi karkeasti laskea takaisinmaksuajaksi 20000/2500=8 vuotta, mikä on huomattavan vähän verrattuna esim. OL3:een jonka kohdalla puhutaan vähintään useasta kymmenestä vuodesta.

[Karikko]

Halvan ja ilmaisen sähkön aika jatkuu. Pörssihinta negatiivinen.

Päivän uutinen.

Suomalainen energiayhtiö Myrsky Energia ja tanskalainen rahastoyhtiö investoivat yli kaksi miljardia yhteistyössä toteutettaviin tuulivoimahankkeisiin Suomessa, kerrotaan tiedotteessa.

Myrsky Energia ja maailman suurin vain uusiutuvaan energiaan keskittyvä rahastoyhtiö Copenhagen Infrastructure Partners (CIP) ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen tuulivoimaan investoimisesta Suomeen. Kumppanuuden laajuus on yli kaksi miljardia euroa.

Kaikki yhteistyösopimukseen kuuluvat hankkeet ovat konkreettisia hankkeita.

– Tämä on Suomen suurin yksittäinen maatuulivoimasopimus, nyt ei ole kyse aiesopimuksesta,

Tuulivoimaa on tulossa koko ajan lisää, vieläpä kiihtyvästi. Kohta alkaa sähkön suurkuluttajia ilmaantua, myös tasasähkökaapeleita Ruotsiin ja Viroon todennäköisesti rakennetaan kohta lisää.

Tuulisähkötuotannon rakentaminen maksaa näköjään noin 1000€/kilowatti. Jos mylly pyörii 20000tuntia vaikka 5c/kWh keskihinnalla, niin rahaa tulee sisään tuon investoinnin verran. Maatuulivoimalat tuottavat vuodessa noin 2500tuntia. Siitä voi karkeasti laskea takaisinmaksuajaksi 20000/2500=8 vuotta, mikä on huomattavan vähän verrattuna esim. OL3:een jonka kohdalla puhutaan vähintään useasta kymmenestä vuodesta.

Jos tuotannösta ei saa tuloja maksaako valtio takuuhinnan- eli onko nämä samat tuet myös tuulella eli  vispilällä tuotetun energian takuuhinnoissa, eli ei sentään ihan ilmaiseksi anneta- valtio maksanee jotain noista sijoituksista. Muutenhan ilmeisesti sijoitukset olisivat kovin riskipitoisia ja lisärakentaminen nyttemmin johtaisi melko pitkiin kuolletusaikoihin pääomansijoittajille ja pankeille,

>>


Oulun Energia on kunnallinen energiayhtiö ja sen uusi metsähaketta polttava biovoimalaitos on päässyt 12-vuotisen tuotantotuen piiriin.

Yrityksen suuri biopolttolaitos Laanilan alueella Oulussa on hyväksytty tuotantotuen piiriin vuonna 2020.

Tuki vastaa paljon puhuttua tuulivoimatukea. Vastaavaa tukea maksetaan myös puuhaketta polttaville laitoksille juuri vihreän siirtymän nimissä.

Oulun energialle myönnetty tuki on tässä vaiheessa arvio. Kun sähköstä saa korkeaa hintaa vapailta markkinoilta, tuki on pieni.

Muut energiayritykset, listan kakkos- ja kolmossijalla, ovat saaneet tukea investointeihin, jotka edistävät siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista

[ROOSTER]

^
Energiavirasto kertoo:

Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta 1.11.2017 ja uusien biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden osalta 1.1.2019. Metsähakevoimaloiden osalta syöttötariffijärjestelmä sulkeutui 15.3.2021. Syöttötariffia maksetaan 12 vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa.

Tästä voi nokkelasti päätellä, että 1.11.2017 jälkeen valmistuvien tuulivoimaloiden, eli "vispilöiden" kuten Karikko leikkisästi niitä kutsuu, tuotantoa ei tueta enää.

Tämän jo melkein kaikki ovat kuulleetkin jo aiemmin. Nyt voidaan siis vain ihmetellä miksi niin paljon halutaan sijoittaa rahoja näihin laitoksiin. Osa on jo alkanut epäillä, että kyseessä olisikin kannattava sähköntuotantomuoto.

[MrKAT]

Joulukuu 2022      58 kWh
Joulukuu 2021    829 kWh
Pudotusta 93%.

Tammikuu 2023    57 kWh
Tammikuu 2022  715 kWh

Pudotusta 92%.

No niin, pitkästä aikaa henk. koht. päivitystä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Helmikuu 2023    52 kWh        Maaliskuu 2023   118 kWh     Huhtikuu 2023   157 kWh
Helmikuu 2022  715 kWh        Maaliskuu 2022   543 kWh     Huhtikuu 2022   344 kWh
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Pudotusta:          93%                                       78%                                   54%.
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Keväällä aurinko ja välillä lämmin ilma alkoivat häiritä lämmönsäätelyä, joka oli helpompi
suorittaa sähköllä sen lisäksi että tulehdukset ja rasitus/nivelvaivat puulämmityksessä teki
siitä myös jonkin verran vastenmielisempää.

Kesemmällä pakastinhuonekin alkaa lämmetä, joten se on kuluttava enempi sähköä.

[Karikko]

^
Energiavirasto kertoo:

Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta 1.11.2017 ja uusien biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden osalta 1.1.2019. Metsähakevoimaloiden osalta syöttötariffijärjestelmä sulkeutui 15.3.2021. Syöttötariffia maksetaan 12 vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa.

Tästä voi nokkelasti päätellä, että 1.11.2017 jälkeen valmistuvien tuulivoimaloiden, eli "vispilöiden" kuten Karikko leikkisästi niitä kutsuu, tuotantoa ei tueta enää.

Tämän jo melkein kaikki ovat kuulleetkin jo aiemmin. Nyt voidaan siis vain ihmetellä miksi niin paljon halutaan sijoittaa rahoja näihin laitoksiin. Osa on jo alkanut epäillä, että kyseessä olisikin kannattava sähköntuotantomuoto.

Kannattavuus riippuu siitä millaista hintaa tuotteesta maksetaan suhteessa tuotannon kustannuksiin.

Syöttötariffin tuen loppuminen, on ehkä siirtynyt investoini-tukiin, tai jollain muulla nimikkeellä-, mutta tuskin aivan ilman tukia nytkään myllyjä pystytetään. Mutta en kyllä ole tarkkaan asiaan perehtynyt.

Yllätys voi tulla, jos saatavat muuttuvatkin maksuiksi--

>>>

– Aurinkosähkön tuottajat ovat viime aikoihin saakka saaneet tuotannostaan hyvää hintaa, markkinan muutos on ollut nopea. Etenkin viime kesä oli hyvää aikaa.

Fortumin mukaan aurinkopaneelien ylijäämäsähköstä hyvitetään Fortumin Lähisähkö -palvelulla pörssisähkön hinnan mukaan, josta vähennetään välityspalkkio.

Jos pörssisähkön hinta on miinusmerkkinen, on myös korvaus tuotannosta miinusmerkkinen. Käytännössä miinustunteina tuotettu sähkö vähentää ylijäämätuotannosta maksettavaa kuukauden keskihintaa.

Sähkön hinta on kuitenkin valtaosan ajasta plussan puolella, joten kun tuottoa tarkastelee pidemmällä aikavälillä, on ylijäämätuotannosta saatava korvaus plussan puolella

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009609173.html



Tämä tieto lienee myös tuoreempi, kuin sinulla oleva-- Siinä ei kyllä puhuta miten uusia tuulimyllyjä tuetaan--


Oulun Energia on kunnallinen energiayhtiö ja sen uusi metsähaketta polttava biovoimalaitos on päässyt 12-vuotisen tuotantotuen piiriin.

Yrityksen suuri biopolttolaitos Laanilan alueella Oulussa on hyväksytty tuotantotuen piiriin vuonna 2020.

Tuki vastaa paljon puhuttua tuulivoimatukea. Vastaavaa tukea maksetaan myös puuhaketta polttaville laitoksille juuri vihreän siirtymän nimissä.[/u]

[ROOSTER]

Uusi saavutus.

Pörssisähkön hinta oli keskiviikkona 24.5. ennätyksen halpaa. Fingridin valvomopäällikkö Maarit Uusitalo arvioi, että kyseessä saattaa olla Suomen historiassa ensimmäinen kerta, jolloin koko vuorokauden sähkön hinta on ollut keskimääräisesti negatiivinen – täpärästi, mutta kuitenkin.

[Karikko]

Uusi saavutus.

Pörssisähkön hinta oli keskiviikkona 24.5. ennätyksen halpaa. Fingridin valvomopäällikkö Maarit Uusitalo arvioi, että kyseessä saattaa olla Suomen historiassa ensimmäinen kerta, jolloin koko vuorokauden sähkön hinta on ollut keskimääräisesti negatiivinen – täpärästi, mutta kuitenkin.

Kuluttajalle se ei silti tuo killinkejä kukkaroon. Sähkönsiirto lienee joitain senttejä sähkönmyyjän markinaali, joka tapauksessa vajaan sentin, jotka täytyy maksaa. Sähkövero lienee hieman vajaa kolme senttiä-kw/h   plus kiinteät maksut- mutta no melkein ilmaista entiseen verrattuna- siis viime talveen.

Jäi alve mainitsematta laskuun lisätään siis myös lopuksi 24 prosenttia- eli verostakin joutuu maksamaan veroa-

[Toope]

Miten helppoa tuo sähkönhinnan määrittely muuten olisi ilman tuulivoimaa ja hieman suuremmalla ydinvoimalla...? Se hintahan olisi aika tasaista!

[ROOSTER]

Miten helppoa tuo sähkönhinnan määrittely muuten olisi ilman tuulivoimaa ja hieman suuremmalla ydinvoimalla...? Se hintahan olisi aika tasaista!

Tee kiinteähintainen sähkösopimus.

[ROOSTER]

Energiasiirtymän edistymisen yhdeksi merkkipaaluksi IEA nostaa ’World Energy Investment’ -raportissaan aurinkoenergiainvestoinnit, joiden odotetaan houkuttelevan lähes miljardin euron sijoituksia päivässä. 

Energiajärjestön pääjohtaja Fatih Birol sanoo aurinkoenergiainvestointien ohittavan määrältään ensimmäisen kerran öljyn tuotantoon kohdistuvat investoinnit.

Viisas raha siirtyy öljystä aurinkoon.

[MrKAT]

Kyllä minä muistin jostain männä viikolta mutta sitten unohdin tarkistaa : Norjalainen ympäristöaktiivi sanoi jossain että Norjan tuulivoimalat on tappaneet jo 120 kotkaa, merikotkia saattoi olla ne. Ihmettelin suurta lukumäärää.

Nyt saan vahvistusta Suomesta:
Tuulivoimala voi olla kotkalle kohtalokas – jo kymmeniä kuolleita lintuja löydetty
...
Tuulivoimalan silpomaksi on Suomessa päätynyt tiettävästi 48 merikotkaa, kertoo Hannu Tikkanen Metsähallituksesta.
”Todellinen määrä on varmasti moninkertainen, sillä nämä kotkanraadot ovat vain satunnaisia löydöksiä”, hän sanoo.
- https://www.hs.fi/tiede/art-2000009633784.html

Uhanalaisempia maakotkia ei onneksi vielä ole silvonneita löydetty.
Reviirien vältöllä voi koittaa  vältellä kotkatuhoja.
Tuli mieleen että jos siipiin laittaa äänekkäät ulisevat sireenit niin voisko ne varottaa-karkottaa kotkat mutta myös ihmiset (lomailijat) - ja lopulta tuulivoimayhtiöt.

JK. No niin, tuota ääntä onkin jo ehditty pohtia tiedepiireissä ratkaisuksi koska n. 8% jäännöksistä on (USA:ssa) maakotkia (golden eagle) ja kotka ei näe eteensä saalistaessaan. Joten ääntä tarjotaan karkotteeksi:
Selecting auditory alerting stimuli for eagles on the basis of auditory evoked potentials
- Conservation Physiology, Volume 10, Issue 1, 2022,
  https://academic.oup.com/conphys/article/10/1/coac059/6701899

JK2. Googlen vajainen tekoäly antoi ymmärtää että linnut ei kuule ultraääniä joten siitä ei apua, ja vain osa lintulajeista herkkiä aistimaan infraääniä.

[ROOSTER]

Sähkömarkkinoilla koetaan erikoinen tilanne aamukolmelta tiistain vastaisena yönä. Pörssisähkön hinta on silloin alhaisempi kuin koskaan ennen. Hinta painuu negatiiviseksi niin, että megawattitunnin hinta on –30 euroa. Kilowattitunnin hinta on siten –3 senttiä.

Hinta laskee miinuksen puolelle kello 23 maanantai-iltana ja kipuaa taas plussan puolelle aamuviideltä, jolloin kilowattitunti pörssisähköä maksaa 2,29 senttiä.

Melko edullista.