Olkiluoto 3 ja sähköenergian hinta

[ROOSTER]

Tehomaksut ovat aivan varmasti tulossa kuluttajille. Se ei sinänsä ole paha asia mutta kokemuksesta tuntuu, että ne tulevat olemaan liian ankarat.

Tehomaksut perustuvat kulutushuippuihin, jolloin kuluttaja maksaa myös siitä, kuinka paljon sähköä käytetään samanaikaisesti. Tehomaksujen avulla pyritään välttämään kalliit investoinnit sähköverkkoon, kun kulutushuippuja voidaan leikata.

Eli käytännössä kuluttajan sähkönsiirrosta maksama hinta määräytyisi jatkossa yhä enemmän esimerkiksi edellisen kuukauden huipputehon perusteella.

https://yle.fi/a/74-20127692

Lyhytaikaisen tehopiikin perusteella koko seuraavan kuukauden korkeampi sähkönsiirtomaksu ei ole perusteltu, se on rangaistus. Jos esimerkiksi tammikuussa tulee hieman yliteltyä, niin koko helmikuusta joutuu maksamaan superplushintaa? Miksei sitä voi kohdistaa vain niihin ylityspäiviin? Kaikillahan on älymittarilla tehonmittaus tunnin välein, osalla jo kerran vartissa.

[Karikko]

Tehomaksut ovat aivan varmasti tulossa kuluttajille. Se ei sinänsä ole paha asia mutta kokemuksesta tuntuu, että ne tulevat olemaan liian ankarat.

Tehomaksut perustuvat kulutushuippuihin, jolloin kuluttaja maksaa myös siitä, kuinka paljon sähköä käytetään samanaikaisesti. Tehomaksujen avulla pyritään välttämään kalliit investoinnit sähköverkkoon, kun kulutushuippuja voidaan leikata.

Eli käytännössä kuluttajan sähkönsiirrosta maksama hinta määräytyisi jatkossa yhä enemmän esimerkiksi edellisen kuukauden huipputehon perusteella.

https://yle.fi/a/74-20127692

Lyhytaikaisen tehopiikin perusteella koko seuraavan kuukauden korkeampi sähkönsiirtomaksu ei ole perusteltu, se on rangaistus. Jos esimerkiksi tammikuussa tulee hieman yliteltyä, niin koko helmikuusta joutuu maksamaan superplushintaa? Miksei sitä voi kohdistaa vain niihin ylityspäiviin? Kaikillahan on älymittarilla tehonmittaus tunnin välein, osalla jo kerran vartissa.

Poimitaan tuosta oleellinen tieto,

jatkossa yhä enemmän esimerkiksi edellisen kuukauden huipputehon perusteella.

Saadaan siis rankaistus siitä huipusta koko kuukaudeksi> ilman muuta se hyödyttää sähkönmyyjää..

[ROOSTER]

Norjan sähkömarkkinoilla kuohuu.

Sähkön hinta nousi torstaina Norjassa lähelle euroa kilowattitunnilta. Norjan hallitus harkitsee jopa sähkön siirtoyhteyksien katkaisemista Keski-Eurooppaan ja Britanniaan.
...
Norjan hallituskin on nyt kallistumassa siirtoyhteyksien rajoittamisen puolelle. Työväenpuoluetta edustava energiaministeri Terje Aasland sanoi lehden mukaan torstaina, että tilanne on "ehdottomasti paska".

https://www.hs.fi/talous/art-2000010901411.html

Ei se helppoa ole sielläkään.

[Karikko]

Norjan sähkömarkkinoilla kuohuu.

Sähkön hinta nousi torstaina Norjassa lähelle euroa kilowattitunnilta. Norjan hallitus harkitsee jopa sähkön siirtoyhteyksien katkaisemista Keski-Eurooppaan ja Britanniaan.
...
Norjan hallituskin on nyt kallistumassa siirtoyhteyksien rajoittamisen puolelle. Työväenpuoluetta edustava energiaministeri Terje Aasland sanoi lehden mukaan torstaina, että tilanne on "ehdottomasti paska".

https://www.hs.fi/talous/art-2000010901411.html

Ei se helppoa ole sielläkään.

Taitaa olla hankala päätös, jos sen kykenevät tekemään. Se sotii "ihmisoikeutta" vastaan. Tuottajan pitää saada myydä tuotteensa sinne missä siitä maksetaan eniten ja silloin sijaiskärsijät saavat nuolla näppejään..

Huutokaupasta lienee kyse se joka huutaa kovimman summan vaikka "kuparipannusta" saa sen omakseen nimmareilla varustettuna..

[Karikko]

Saksan sähköntarve vaikuttaa norjan sähkön hintaan ja pohjoismaiseen pörssisähköönkin.

Norjalaiset itsekin ostavat halpaa sähköä silloin, kun sitä on saatavissa ja se vaikuttaa suomessakin.

Leskelä tuossa kyllä väittää seurausta syyksi, mutta Norjalaisille seuraus on selvä juttu, kun sähköä viedään muualle nostaa se heidän energiansa hintaa.

>>

Norjan ongelma voi uhata Suomeakin
Norja on Euroopan energiajättiläinen. Sillä on varsinkin öljyä, kaasua ja vesivoimaa selvästi yli oman tarpeen.

Kun sähkö on pörssissä halpaa, Norja kuitenkin myös ostaa sähköä naapureiltaan ja säästää siten omia vesivoimavarastojaan odottamaan hintojen nousemista. Norja tarvitsee siis itsekin siirtoyhteyksiä myös sähköntuontiin.

Kaikkiaan energian vienti on Norjan kansantaloudelle äärimmäisen tärkeää. Öljyn ja kaasun vientiin norjalaiset suhtautuvat myönteisesti, mutta Leskelän mukaan asenne sähkönvientiä kohtaan on aivan toinen.

– Sähkön osalta ajatellaan, että Norja tuottaa itselleen sähköä ja vain

https://yle.fi/a/74-20131328

Vienti on hyvää bisnestä
Norjassa on tulkittu, että sähkön vienti Tanskan kautta ja suoraan Saksaan oli syynä kovaan hintapiikkiin Norjassa.

Suomessa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan tulkinta on väärä. Hänen mukaansa sähkönvienti oli seurausta sähköpörssin kalliista markkinahinnasta, eikä syy hintojen nousuun.

Norjan torstaisesta hintahuipusta huolimatta vienti ulkomaille oli kannattavaa, sillä esimerkiksi Saksassa hinta oli vielä neljä senttiä Norjaakin kalliimpi.

Suomi kuuluu Pohjoismaiseen sähköpörssialueeseen yhdessä Norjan kanssa. Yhteisellä markkina-alueella tarjolla olevaa sähköä siirretään sinne, missä siitä maksetaan korkein hinta, varsin usein Norjasta Saksaan.

 

[ROOSTER]

Saksan sähköntarve vaikuttaa norjan sähkön hintaan ja pohjoismaiseen pörssisähköönkin.

Joo. Saksan kulutus on niin suurta, että se heiluttaa Suomenkin hintaa. Saksalaiset ovat halukkaita rakentamaan tuulivoimaloitakin tänne vaikka kuinka mutta aina joku haraa vastaan.

Leskelän mukaansa sähköntuotantoa kuitenkin rakennettaan lisää vain, jos sähkölle on käyttöä Suomessa.

– Jos sähkön käyttö olisi vientituotteiden jalostamista, josta Suomi saisi työpaikkoja ja vientituloja, niin kansalaisetkin hyväksyvät ja ymmärtävät sen, mutta jos ei ole näköpiirissä mitään muita hyötyjä kuin vain sähkön vienti, niin uskon, että tämä kansalaisten tuki ei olisi niin vahvaa, Energiateollisuuden Jukka Leskelä muotoilee.

https://yle.fi/a/74-20131328

Rajallinen siirtokapasiteetti tekee myös sen, että joskus sähkö on täällä halpaa ja muissa Pohjoismaissa kallista kts. kuvaaja.

Suomalaisilla menee tänään paremmin kuin naapureilla, ainakin sähkön hinnan suhteen. Muissa Pohjoismaissa ja useissa muissa Euroopan maissa pörssisähkö on tänään todella kallista, mutta Suomessa puoli-ilmaista.

Esimerkiksi Ruotsissa Tukholman alueella on tänään (11.12. ROOSTER huom.) vuoden kallein päivä, kun hinta nousee lähes 45 senttiin kilowattitunnilta. Suomessa hinta kohosi aamukymmenen jälkeen korkeimmilleen: 0,7 senttiin kilowattitunnilta.

Myös Tanskassa Kööpenhaminan alueella ja Norjassa Oslon alueella sähkö on tänään kallista.

Grafiikasta näet pörssisähkön hinnat tänään eri Pohjoismaissa.

https://yle.fi/a/74-20130641

[Karikko]

^

Rajallinen siirtokapasiteetti suojaa kyllä suomalaisia kuluttajia liian rajuilta hinnanvaihteluilta.

Muutenhan ollaan euroopan armoilla talvipakkasilla vilua näkemässä, kun sähköt siirretään muualle.
Norja vie saksaan> tanskan kautta ja ostaa suomesta tilalle. Norjan sähkö on kuitenkin paljolti riippuvaista vesivoimantuotannosta ja sen säätömahdollisuuksista.

Eli tuulivoima on kaikesta huolimatta myös ongelma.

[ROOSTER]

TVOlla on haluttomuutta maksaa yhtään mitään, rahaa on kulunut jo melkoisesti OL3-projektissa. Siksipä meneillään on jännitysnäytelmä jonka nimenä voisi olla vaikka: Kuka maksaa ja kenelle kuuluu?

Ottelun toinen tai kolmas erä on ohi. TVO on vielä pystyssä mutta hoippuu.

Energiaviraston tuoreen päätöksen mukaan Fingrid voi kohdistaa Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojasta aiheutuvat kustannukset palvelumaksuun, jonka se voi veloittaa Teollisuuden Voimalta.

Palvelumaksuun sisältyvät järjestelmäsuojaan liitetyille kohteille, kuten suurille teollisuuslaitoksille maksettavat korvaukset. Lisäksi siihen liittyvät TVO:n Olkiluodon ja Fingridin järjestelmäsuojan kohteiden väliset tietoliikenneyhteydet.

https://yle.fi/a/74-20134085

Eli Fingrid ostaa varalle teollisuuslaitoksilta kapasiteettia jonka ne voivat tiputtaa hetkessä ja sitten voimalaitoksilta sellaista kapasiteettia jota ne voivat nopeasti lisäsyöttää kun OL3 tippuu yhtäkkiä verkosta.

Tämä tietysti maksaa ja kiista onkin siitä kuka maksaa. Lopulta se on tietenkin kuluttaja mutta merkitystä on sillä, joudutaanko kulu lisäämään sähköenergian hintaan tuotantolaitokselta vai siirtomaksuihin.

Mikäli Fingrid olisi joutunut vastaamaan järjestelmäsuojassa mukana oleville tahoille maksettavista korvauksista, olisi se nostanut kantasähköverkon siirtomaksuja muutamalla kymmenellä prosentilla.

Kantasähköverkon siirron osuus kuluttajan sähkölaskusta on muutaman prosentin luokkaa.

Päätöksen vaikutus on vuodessa noin Tampereen kaupungin budjetin alijäämän suuruinen.

Tampereen budjetti 100 miljoonaa miinuksella: tätä se tarkoittaa kaupunkilaisille

Ensi vuoden talousarviossa alijäämä on ilman myyntivoittoja noin sata miljoonaa euroa.

Varautuminen on tärkeää.

Suomen sähköverkko kestää äkillisen 1 300 megawatin tehon pudotuksen. Olkiluoto 3 tuottaa maksimissaan 1 600 megawattia ja ilman järjestelmäsuojaa sen äkillinen rikkoontuminen voisi aiheuttaa pitkäaikaisen sähkökatkon koko maahan.

Sähköautojen akuissa olisi mahdollisuus kaksisuuntaiseen sähkönsyöttöön, ts. kun latausjohto on kiinni verkossa niin auton akusta voisi tarvittaessa millisekunneissa syöttää sähköä verkkoon. Tämä järjestelmä tullaan näkemään tulevaisuudessa, kunhan ihmisäly saadaan toteuttamaan jo olemassaolevaa tekniikkaa.

Ihan kiertokoulupohjaltakin voisi päätellä, että tätä kannattaisi toteuttaa TVOnkin kustannuksella muutamalla kymmenellä miljoonalla vuodessa - vaikka autonostajia ja latausjärjestelmien pystyttäjiä subventoimalla.

Tekniikka on jo olemassa, eräs esimerkki:  https://kantapaikka.net/index.php?msg=217372

[Karikko]

Sähköautojen akuissa olisi mahdollisuus kaksisuuntaiseen sähkönsyöttöön, ts. kun latausjohto on kiinni verkossa niin auton akusta voisi tarvittaessa millisekunneissa syöttää sähköä verkkoon. Tämä järjestelmä tullaan näkemään tulevaisuudessa, kunhan ihmisäly saadaan toteuttamaan jo olemassaolevaa tekniikkaa.

Ihan kiertokoulupohjaltakin voisi päätellä, että tätä kannattaisi toteuttaa TVOnkin kustannuksella muutamalla kymmenellä miljoonalla vuodessa - vaikka autonostajia ja latausjärjestelmien pystyttäjiä subventoimalla.

Tekniikka on jo olemassa, eräs esimerkki:  https://kantapaikka.net/index.php?msg=217372

Hieman ristiriitaista tieto, jos kerran väitetään ettei sähköautojen latauksella ole mitään merkittävää vaikutusta sähkönkulutuksessa. Silloin voi kyllä epäillä, ettei virran takaisinsyöttökään ole mikään autuaaksi tekevä juttu.



Fingrid ei taida ostaa sähköä, vaan vastaan sen siirtoverkon  toimivuudesta.



>>

Kyseessä suuret rahasummat
Kiistan osapuolilla on ollut erilaiset näkemykset järjestelmäsuojan kustannuksista. Fingridin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että järjestelyn vuosikustannukset voivat nousta jopa sataan miljoonaan euroon.

Energiavirasto ei ole päätöstä tehdessään kuitenkaan puuttunut kustannusten määrään, vaan pelkästään yhtiöiden vastuisiin.

[Karikko]

Tuo esimerkki on niitä suojaustoimia, eli sopimus tuottajien kanssa. Muutenhan tuottajat eivät sopimuksia tee- koska se olisi heidän etujensa vastaan- eli korvaus tavallaan varuilla olosta. Fingrid ei siis osta tuossa sähköä..vaan varautuu verkon häiriöihin.  Maksajasta on kyse..

Tuulimyllyistä ei ole tuossakaan apua.. niitäkin tuuli joskus kohtelee kaltoin..


Maailman suurimpiin lukeutuvan 20 MW:n tuulivoimalan lavat rikkoutuivat, vaikka sen piti kestää jopa trooppinen hirmumyrsky
Lavoista murtuneet palaset lentelivät, kun tuulivoimala jatkoi pyörimistään.



Eli Fingrid ostaa varalle teollisuuslaitoksilta kapasiteettia jonka ne voivat tiputtaa hetkessä ja sitten voimalaitoksilta sellaista kapasiteettia jota ne voivat nopeasti lisäsyöttää kun OL3 tippuu yhtäkkiä verkosta.

Tämä tietysti maksaa ja kiista onkin siitä kuka maksaa. Lopulta se on tietenkin kuluttaja mutta merkitystä on sillä, joudutaanko kulu lisäämään sähköenergian hintaan tuotantolaitokselta vai siirtomaksuihin.

[ROOSTER]

Hieman ristiriitaista tieto, jos kerran väitetään ettei sähköautojen latauksella ole mitään merkittävää vaikutusta sähkönkulutuksessa. Silloin voi kyllä epäillä, ettei virran takaisinsyöttökään ole mikään autuaaksi tekevä juttu.

Ei ole mitään ristiriitaa.

Jos akkuja ladataan vaikka kymmenen tuntia ja puretaan muutama tunti niin siirretty energiamäärä voi olla sama. Eli sähkönsaantivaje saadaan täytettyä. Aika on suure joka pitää ottaa huomioon, kuten myös teho ja energiamäärä kun tätä asiaa tarkastellaan. Aika on tässä merkittävässä roolissa, monessakin mielessä.

Sähköautojen latauksien vaikutusta Suomen sähköverkkoon on, ullatus ullatus, laskettu paljonkin.

Tässä tulos:

– Vaikka Suomen autokanta muuttuisi silmänräpäyksessä sähköautoiksi, meidän vuotuinen sähkönkulutus kasvaisi 10 prosenttia. Ei puhuta sähkönkysynnän kannalta kovinkaan suuresta ilmiöstä, kertoi väitöstutkija Ville Tikka LUT-yliopistosta Lappeenrannasta Ylelle.

https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/ac02cb0e-2511-4498-942c-dd8a5ccc2938

Eikä autokanta ole tietenkään yli yön muuttumassa kokonaan sähköiseksi, valitettavasti. Sähköistyminen vie aikaa, vanhat autot käytetään loppuun pikkuhiljaa.

Suomen sähkönkulutus vaihtelee 5000 - 15 000 - MW:iin muutoinkin, ei siinä 10% vaihtelu tunnu missään. Tässä maksimit ja minimit vuodesta 2010 lähtien.

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/kulutus-ja-tuotanto/

Kulutuksen ja tuotannon ohjaaminen on tärkeää tietysti. Ohjaaminen tapahtuu älyllä ja hinnoittelulla. Kumpaakin voidaan käyttää paljon enemmän kun sähköautoja on kytkettynä kaksisuuntaiseen laturiin. Lataa vaikka hinnan ollessa -1c/kWh - 4c/kWh ja myy takaisin verkkoon kun se on 6c/kWh - 200c/kWh. (nämä ovat jo toteutuneita tilanteita)

Onpa jo olemassa liiketoimintaa jossa erillinen, autosta riippumaton, akku toimitetaan asiakkaalle veloituksetta ja sähkön hinta ostettaessa on kiinteä 4c/kWh. Liity jonoon.

Akkusähkösopimus - M

Kuukausimaksu: 20€/kk
Ostettu sähkö: 4c/kWh
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus
Akun koko: Vähintään 100 kWh
Ei asennusmaksuja

    Ei enää erillistä laskua sähkönsiirrosta

Sopii omakotitalossa asuville
kotitalouksille.

https://www.teravoima.fi/akkusahkosopimukset/

Akkusähkösopimuksemme ovat BaaS-liiketoimintaa (Battery-as-a-Service), tarjoten kustannustehokkaita ratkaisuja kaikille osapuolille ilman huolia akun toiminnasta, takuista tai kierrätysvelvoitteista.

[Toope]

Mutta onko se sähköauto ympäristöystävällisempi/halvempi, kun tarkastelemme tuotantokustannuksia niistä kaivoksista lähtien?

[Karikko]

Hieman ristiriitaista tieto, jos kerran väitetään ettei sähköautojen latauksella ole mitään merkittävää vaikutusta sähkönkulutuksessa. Silloin voi kyllä epäillä, ettei virran takaisinsyöttökään ole mikään autuaaksi tekevä juttu.

Ei ole mitään ristiriitaa.

Jos akkuja ladataan vaikka kymmenen tuntia ja puretaan muutama tunti niin siirretty energiamäärä voi olla sama.

Onhan siinä lämpöhäviötä, mutta eikös niitä akkuja ladata käyttöä varten eikä mihinkään varallaoloon.

En oikein ole vakuuttunut, että autoilevat antavat puolet tankistaan yllättäen isolle firmalle heidän tarpeisiinsa. Eikä ne töpselit tietenkään ole jatkuvasti kiinni autoissa.

[ROOSTER]

Ilmeisesti joillakin päättäjillä on sellainen käsitys, että uusi ydinvoimala on saatava hinnalla millä hyvänsä.

Valtion osallistumista tarvitaan ministerin mukaan ydinvoimainvestointien epävarmuuden vuoksi. Tuen muoto voisi Mykkäsen mukaan olla rahoituksen rakentamisajan takausta tai korkotukea sekä niin sanottu hinnanerosopimus, jossa tuotetulle energialle määritellään tietty takuuhinta.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010961471.html

Uskotaan, että vielä 20 vuoden päästä jolloin nyt suunniteltu laitos ilmeisesti otettaisiin käyttöön, olisi tilanne missä sähkön varastointia ei oilsi kehitetty riittävästi hintojen tasaamiseksi. Tämä ei tietenkään ole mahdollista jos markkinatalouden annetaan toimia ja tekniikan kehittyä, ratkaisuja on jo olemassa niiden yleistyminen vaatii huomattavasti vähemmän aikaa kuin atomivoimalaprojekti.

Kyseessä on ilmeisesti voimalaprojektin naamiointi, tasaisuuden lisäämisenä, vaikka kyseessä on kannattamattoman atomivoiman tukeminen verorahoilla. Laajamittaista energian vientiä ilmeisesti kaavaillaan.

Jos suomalaisia kuluttajia todella haluttaisiin auttaa, verorahoilla tuettaisiin enemmän ruuan, asumisen, terveyden ja liikkumisen hinnanalennuksia. Tässä ollaan taas verorasitusta kasvattamassa jättiyrityksiä tukemalla.

Energialle on mahdollista saada takuuhinta tekemällä pitkäaikainen toimitussopimus. Silloin eivät heilahtelut häiritse, tämä on normaali menettely.

[Karikko]

Energialle on mahdollista saada takuuhinta tekemällä pitkäaikainen toimitussopimus. Silloin eivät heilahtelut häiritse, tämä on normaali menettely.

Tuulimyllyillä  (tuotannolla) oli tuo etu ja osin on vieläkin, mutta se ei ole kapitalismin mukaista, eikä tue kilpailua. Veronmaksaja maksaa siis sen erotuksen.
Säännöstely ei ole kovin demokraattista.
Teollisuus kyllä mielellään maksattaa kulunsa veronmaksajilla.  Tavallisen kansalaisten hintoja ja veroja kyllä korotellaan, vaikka sopimus olisi jatkuva. Määräaika lienee korkeintaan vuoden parin mittainen, tietyin ehdoin.