Olkiluoto 3 ja sähköenergian hinta

[Karikko]

Hassusti siitä huolimatta, että kaikki atomivoimalat käyvät, lämpötila on selvästi plussalla, vettä on altaat täynnä, teollisuuden sähkönkäyttö on alhaalla niin sähkönhinta on juuri nyt reilut 30c/kWh.

Selityksiä on kaksi: Ei tuule ja lämpövoimalat eivät tuota sähköä kun lämpöäkään ei tarvita. Tarvitsisimme siis lisää tuulta ja kylmää jotta sähkö halpenisi.

Eikös Loviisa ole vieläkin huollossa.  Ruotsin yhteys poikki ja lämpöä ja sähköä tuottavat laitokset otetaan vasta kylmemmillä keleillä käyttöön.

Saatetaan myös rajoittaa tarkoituksella sähkön tuottoa, kun hinta heiluu liian alhaalla.

Mutta tuosta pörssisähköstä, kyllä se henkilökohtaiselta näyttää, huomaa siitä, jos on eroa pörssisähkön hinnoista keskimäärin.

Tosin osaavat ne sähkönmyyjät laskuttaa kulutetusta sähköstä kyllä vaikka ei olisi edes firman asiakas. Laskuja joltakin firmalta tuli ihmisille senkin jälkeen, kun olivat muuttaneet sähkösopimuksensa toiselle sähkönmyyjälle. Ulosotolla vielä uhkaillen- firma sai ilmeisesti huomautuksia viranomaisilta, ilmeisesti olisi liian vaativaa viedä konkurssikypsä toimija käräjille.

[ROOSTER]

Saatetaan myös rajoittaa tarkoituksella sähkön tuottoa, kun hinta heiluu liian alhaalla.

Ehkä juu. Vaikea asia selvittää mistä kaikki johtuu, erilaisia tekijöitä on niin paljon, että vaatii erikoisammattiosaamista tuon päättely.

esimerkiksi:

– TVO ei voi ajaa järjestelmäsuojan puuttumisen takia Olkiluotoa 3:a täydellä teholla. Tämä on omistajien huoli. Meillä on valtavan kallis investointi ja emme voi ajaa sitä täysillä, sanoo PVO:n ydinvoimasta ja teknologiasta vastaava päällikkö Jarmo Tervo.

Järjestelmäsuoja on vajaa, eli ei voida tuottaa täysillä koska vikaantumisen ja verkostatippumisen varalta ei ole riittävää kapasiteettia, siis liian suuri yksikkökoko.

Mutta tuosta pörssisähköstä, kyllä se henkilökohtaiselta näyttää, huomaa siitä, jos on eroa pörssisähkön hinnoista keskimäärin.

Hyvä jos on laskettu oikein.

[Karikko]

Olkiluoto kolmosta ei saa käyttää täydelle teholla. Syystä, että sillä on liikaa tehoa korvattavaksi häiriön sattuessa.

Sellaista väittää verkkoyhtiö Fingrid > Omistajat eivät tykkää 300 megaa pois tuottamasta rahua köyhille omistajille- sijoittajille.

No meillä näyttä olevan sama uutinen..

>>>

KEVÄÄLLÄ säännölliseen sähköntuotantoon siirtyneen Olkiluoto 3:n tehoa on syksyllä rajoitettu useaan kertaan, kertoo Talouselämä-lehti. Ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) mukaan reaktorin tehoa on rajoitettu järjestelmän suojauskapasiteetin takia.

TVO:n suurimman omistajan Pohjolan Voiman (PVO) mukaan kantaverkkoyhtiö Fingridin määrittelemä nykyinen järjestelmäsuoja pahentaa tehopulaa, nostaa sähkön hintaa ja lisää riskiä kiertäviin sähkökatkoihin.

– TVO ei voi ajaa järjestelmäsuojan puuttumisen takia Olkiluotoa 3:a täydellä teholla. Tämä on omistajien huoli. Meillä on valtavan kallis investointi ja emme voi ajaa sitä täysillä, sanoo PVO:n ydinvoimasta ja teknologiasta vastaava päällikkö Jarmo Tervo.

Olkiluoto 3:n tehoa ryhdyttiin rajoittamaan jo loppukeväällä. Tällöin syynä oli kuitenkin sähkön alhainen markkinahinta.

Fingrid on asettanut suurimman sallitun voimalaitoshäiriön rajaksi 1 300 megawattia. OL3:n teho on 1 600 megawattia ja sen häiriön vaikutus järjestelmään voi olla 1 650 megawattia.

Olkiluoto 3 on pohjoismaisen sähköjärjestelmän suurin yksittäinen voimalaitosyksikkö.

[ROOSTER]

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan Olkiluodon ydinvoimalan eli Teollisuuden Voiman (TVO) omistajat yrittävät sälyttää jopa miljardien eurojen varavoimakustannukset sähkön käyttäjien maksettavaksi.

Se on ns. kusinen paikka kun atomivoimalainvestoinnin maksaminen näyttää hyvin vaikealta näillä tuulisilla sähkön hinnoilla. Varmaan siitä innostuneena kun saivat voimalatoimittajan maksamaan jopa puolet voimalan tekemisen kustannuksista, yritetään nyt luistaa vanhoista omista sopimuksista ja laittaa kärttyisä sähkönkuluttajakansa maksamaan.

[Karikko]

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan Olkiluodon ydinvoimalan eli Teollisuuden Voiman (TVO) omistajat yrittävät sälyttää jopa miljardien eurojen varavoimakustannukset sähkön käyttäjien maksettavaksi.

Se on ns. kusinen paikka kun atomivoimalainvestoinnin maksaminen näyttää hyvin vaikealta näillä tuulisilla sähkön hinnoilla. Varmaan siitä innostuneena kun saivat voimalatoimittajan maksamaan jopa puolet voimalan tekemisen kustannuksista, yritetään nyt luistaa vanhoista omista sopimuksista ja laittaa kärttyisä sähkönkuluttajakansa maksamaan.

Niin toisaalta tuulivoimayhtiöt tekevät jatkuvasti samaa tuulen vaihtelun vuoksi ja paljonkos siitä on porattu.. Kyllä se tuulen vaihtelukin rasittaa verkkoja ja sen toiminnan varmistaminen on toisten voimaloiden huoli, esim.- tuo atomivoima on aika hyvä tasaaja. Toinen tietenkin vesivoima, jota on kohtuullisen helppo säädellä, vaikka se säätely rasittaa kyllä niidenkin voimaloiden laitteita.

[Karikko]

Sellufirman käynnistämisen myötä saadaan yksi melko suuri sähköntuottajakin lisää.

Tosin en ihan uusiutuvaksi sähköksi tuota kutsuisi, ellei turvekaan sitä kriteeriä saa. Vaan mihinkäpä se mustalipeä sitten laitettaisiin ellei taivaan tuuliin saastuttamaan luontoa.

>>>

Tänään käynnistyvä jättitehdas syö vuodessa yli 80 000 junavaunullista puuta ja tuottaa 1,5 miljoonaa tonnia sellua
Kemin uusi sellutehdas on maailman suurin havusellua valmistava laitos. Vuosittain sinne kuljetetaan noin 145 000 juna- ja rekkalastia puuta. Tehdas tuottaa vuodessa myös 2 terawattituntia sähköä.


Metsä Fibren keskiviikkona käynnistyvä Kemin uusi sellutehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin, runsaan kahden miljardin euron, investointi.

Vuosittain tehdas valmistaa 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuotteita.

– Sellun lisäksi tehdas tuottaa mäntyöljyä, tärpättiä, puunkuoresta valmistettavaa tuotekaasua, lietteestä tehtyjä biopellettejä sekä muun muassa rikkihappoa tehtaan omaan käyttöön. Lisäksi uusia biotuotteita kehitetään jatkuvasti, sanoo tehtaanjohtaja Tomi Seppä.

Tehdas tuottaa vuodessa myös 2 terawattituntia uusiutuvaa sähköä, mikä on 2,5 prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta.


Tehtaan sähköenergian omavaraisuusaste on 250 prosenttia ja ylijäävä sähkö toimitetaan valtakunnan verkkoon. Sähköä tuotetaan mustalipeästä.

– Sellun keittoprosessissa syntynyt mustalipeä ohjataan haihduttamolle, jossa siitä poistetaan vettä. Näin syntynyt vahva mustalipeä poltetaan soodakattilassa, mistä syntyy runsaasti höyryä. Höyry johdetaan turbiinille, joka puolestaan tuottaa sähköä yli tehtaan oman tarpeen, kertoo Seppä.

Tehtaan tuottamalla sähköllä voisi lämmittää arviolta 100 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa.

[ROOSTER]

Sellufirman käynnistämisen myötä saadaan yksi melko suuri sähköntuottajakin lisää.

Tosin en ihan uusiutuvaksi sähköksi tuota kutsuisi, ellei turvekaan sitä kriteeriä saa. Vaan mihinkäpä se mustalipeä sitten laitettaisiin

Puu uusiutuu luonnossa noin sadassa vuodessa, turve vaatii tuhansia vuosia, fossiliset kivihiili satoja miljoonia ja öljy  jopa miljardeja vuosia.

Uusiutuvuuskerroin voisi olla siis auringonvalolle ja tuulelle vaikka 1, puulle 0,01, turpeelle 0,001, kivihiilelle 0,0000000001 ja öljylle 0,00000000001.

[Karikko]

Sellufirman käynnistämisen myötä saadaan yksi melko suuri sähköntuottajakin lisää.

Tosin en ihan uusiutuvaksi sähköksi tuota kutsuisi, ellei turvekaan sitä kriteeriä saa. Vaan mihinkäpä se mustalipeä sitten laitettaisiin

Puu uusiutuu luonnossa noin sadassa vuodessa, turve vaatii tuhansia vuosia, fossiliset kivihiili satoja miljoonia ja öljy  jopa miljardeja vuosia.

Uusiutuvuuskerroin voisi olla siis auringonvalolle ja tuulelle vaikka 1, puulle 0,01, turpeelle 0,001, kivihiilelle 0,0000000001 ja öljylle 0,00000000001.

Mustalipeä ei ole uusiutuva luonnonvara-  toki tuo on sivutuote ja poltettaessa saastuttaa maailmaa, kuten turvekin.

Turvetta on silti käytetty suomessakin vähemmän, kun se vuosittain uudistuu, mutta tuohan on jo muuttunut, verotuksen myötä sitä ajetaan alas.
Mainos tehoaa- ketunnahat ovat myös epäsuosiossa. Onneksi paljon enemmän luontoa tuhoavat norjalaisten lohialtaat saavat edelleen mellastaa avomerillä.

[ROOSTER]

Mainos tehoaa- ketunnahat ovat myös epäsuosiossa. Onneksi paljon enemmän luontoa tuhoavat norjalaisten lohialtaat saavat edelleen mellastaa avomerillä.

Vaihtoehtona olisi ruokavaliouudistus ja ryhtyä syömään nyljettyjä kettuja ja minkkejä? Kai se mainostuksella menisi läpi...

[Karikko]

Mainos tehoaa- ketunnahat ovat myös epäsuosiossa. Onneksi paljon enemmän luontoa tuhoavat norjalaisten lohialtaat saavat edelleen mellastaa avomerillä.

Vaihtoehtona olisi ruokavaliouudistus ja ryhtyä syömään nyljettyjä kettuja ja minkkejä? Kai se mainostuksella menisi läpi...

No enpä taida tuota "uskoa"  mutta tonnikalat ainakin ovat jo alkaneet hajottaa norjalaisten kala-altaita merellä. Ehkä maailma pelastuu, kun luonto protestoi..

Mahdollisesti ovat keksinee hyvän apajan, tai ovat niin nälissään, että on jotain pakko yrittää, kuten kohta suomalaisen kyykytetyn työttömän, ja pienipalkkaisen .

[ROOSTER]

Mainos tehoaa- ketunnahat ovat myös epäsuosiossa. Onneksi paljon enemmän luontoa tuhoavat norjalaisten lohialtaat saavat edelleen mellastaa avomerillä.

Vaihtoehtona olisi ruokavaliouudistus ja ryhtyä syömään nyljettyjä kettuja ja minkkejä? Kai se mainostuksella menisi läpi...

No enpä taida tuota "uskoa"  mutta tonnikalat ainakin ovat jo alkaneet hajottaa norjalaisten kala-altaita merellä. Ehkä maailma pelastuu, kun luonto protestoi..

Mahdollisesti ovat keksinee hyvän apajan, tai ovat niin nälissään, että on jotain pakko yrittää, kuten kohta suomalaisen kyykytetyn työttömän, ja pienipalkkaisen .

Tätäkö tarkoitit?

...lohenkasvattaja Lingalaks oli saanut odottamattoman vieraan. Tonnikala oli torpedoinut yrityksen lohihäkin läpi Andalin laitoksella Bømlon kunnassa Länsi-Norjassa.

Kyse ei ollut mikään pikkusintti, vaan tonnikala oli 2,70 metriä pitkä ja painoi 250 kiloa.

Noita tonnikalanruokintakarsinoita lienee melko paljon. Riskaabelimpaa on tonnikalalle kuin perinteinen makrilliparven jahtaus. Kun verkkopussi on saatu rikki, laiskanpulskea lohinuori lienee helppo saalis villieläimelle.

Hyvä tietää, että tonnikalakanta olisi elpymässä. Harmi jos ruoka taas on vähenemässä.

Kalanrehu sisältää perinteisesti pääasiassa kalajauhoa ja kalaöljyä, jotka ovat kalalle luonnollista ravintoa. Kalankasvatusta syytetään usein siitä, että se johtaa maailman merellisten kalakantojen ylikalastukseen ja että toiminta kuluttaa enemmän kalaresursseja kuin mitä se tuottaa. Kalajauho ja kalaöljy ovat rajoitettuja resursseja, ja niiden kysyntä kasvaa koko ajan. Tämä on johtanut siihen, että kalankasvatusala on pakotettu etsimään uusia vaihtoehtoisia raaka-aineita rehun valmistukseen. Se on myös johtanut siihen, että  Fi:Fo-suhde (Fish In:Fish Out) on nyt lähes 1:1 – eli elinkeino tuottaa yhtä paljon arvokasta ruokakalaa kuin se kuluttaa rehukalaa rehun valmistukseen.

Tietysti herää kysymys, mitä rehuun laitetaan, jos kalan osuus pienenee. Minkinraadoista saisi kyllä ainakin proteiinia ja luujauhoa. Niitä voi sitten kuljettaa vaikka kalanperkuujätteistä ja minkinkakasta tehdyllä biopolttoaineella kulkevilla rekoilla.  https://yle.fi/a/3-12018408

[Karikko]

^
Tuota  isohkoa petokalaa juuri tarkoitin, ovat muutaman altaan verkon särkeneet. Aikamoisella vauhdilla varmaan on apajalle pyritty.
Lohet tietenkin karkaavat, mutta tonnikala on tainnut jäädä sen altaan vangiksi, eikä osannut samaa keinoa käyttää poispyrkimiseen.

Minkin ja ketunraadot ovat varmaan katoava luonnonvara, joten tuskin niistä on paljon apua tuohon miljardien norjalaisbisnekseen kalanrehuna.

Vähäarvoisten kalojen väheneminen haittaa kyllä lohien ravinnonsaantia ja jotain pitäisi tilalle keksiä- aivan kasvis-syöjäksi tuskin lohi kuitenkaan alkaa.

[ROOSTER]

Uusi harrastukseni, sähkön pörssihinnan ja kulutukseni seuranta, on muodostumassa Kantapaikalle kirjoittelun kaltaiseksi pakonomaiseksi toiminnoksi.

Kanavan kuuntelijoille haluan kertoa, että meillä kulutus on ollut pienintä keskiviikkona klo 15 ja suurinta perjantaina klo 23. Olen siis sähköyhtiön ja kansantalouden sekä sähköverkon käytön kannalta ihanneasiakas. Sähkösaunominen ja sähkökulkuneuvojen lataaminen on meillä tapana perjantai-lauantai yöllä, eikä ainakaan keskiviikko-iltapäivällä, milloin työt ja työmuurahaiset kuluttavat huimasti.

Ankaralla seurannalla ja ajoittamisella olen saavuttanut kymmenien senttien, ellei jopa monen euron säästöjä päivässä. Ensimmäinen harrastamani asia josta on ollut taloudellista hyötyä, eikä pelkkää vahinkoa. Toistaiseksi.

Olkiluodossa muuten atomivoimalat käyvät edelleenkin 700MW alle normaalin* kapasiteettinsa jotta sähkön hinta ei valuisi negatiiviseksi. Teollistamispolitiikassa on painostusta siihen suuntaan, että sähköä kuluttavaa mutta kulutusvaihtelua sietävää teollisuutta kaivataan. Käynnissä on valtava uusteollistaminen ja kaikki ovat voimalla tukemassa jokaista vähänkin sopivaa projektia. Tähän uusteollistamiseen onkin nyt parhaat mahdollisuudet kymmeniin vuosiin, ellei sitten ikinä.

Datakeskukset ovat kuulemma hyviä, ehkä vetytehtaitakin parempia, sähkönkulutuksen tasaajia. Kun sähkö on kallista voidaan data hyvinkin helposti viedä käsiteltäväksi minne tahansa muualle maailmaan, sinne missä sähkö on halpaa.

*Olen useasti tuonut julki huoleni OL3-investoinnin maksamisen vaikeudesta. Ehkä se onnistuu ilman suuria erikoistoimenpiteitäkin kunhan maksuaikataulua venytetään, vaikka sataan vuoteen. Todennäköisesti alle 3c/kWh hinnalla ei lyhennys- tai koronmaksurahaa kerry.

[Hippi]

^
No jopas! Minä aina tarkistan ennen pesukoneen käynnistämistä, jotta mikä on hinta. Jos pienellä odottamisella saa halvemmalla, niin odotan. Kerran siirsin pyykkäyksen seuraavalle päivälle pörssihinnan vuoksi. Samoin parituntisen uuninkäytön olen siirtänyt seuraavalle päivälle, kun ei ollut akuuttia tarvetta juuri sinä päivänä valmistaa uuniruokaa.

Itse olen miettinyt, jotta onko tuo tervettä enää ollenkaan. Niillä muutamilla säästyneillä pennosilla ei ainakaan ole mitään merkitystä talouden pidossani. Vai onko tuo ollutkin vain tekosyy lykätä tekemistä, kun ei ole oikein huvittanut.

Mutta hintaseuranta on verrattavissa sään seurantaan. Monta kertaa tulee päivän aikana säätä tarkistettua, vaikka ei olisikaan ulos lähdössä. Sähkön hintaa tarkistan vain päivittäin ja vain joskus siinä, kun seuraavan päivän käyrä ilmestyy, jotta voin arvioida kannattaako ryhtyä puuhiin tänään vai siirränkö huomiselle.

[Karikko]

^
Hieman epäreilua tuo keskiarvoinen kulutus, kun nyt vaikka tämän päivän pari hintavaa tuntia lisätään keskiarvoon koko kuukaudelle, vaikka ei tuona aikana käyttäisi lainkaan sähköä.

Toivottavasti eivät ihan niin luovasti laske kulutusta, kuin eräälle asiakkaalle--

Eli kokonaishinta nousee, vaikka toimisi tuolla alleviivatulla tavalla. Se nousee vaikkei käyttäisi tuona kalliina aikana lainkaan sähköä, koska keskiarvo nousee.

>>

Nykysopimukset vaikeampia?
Sähkön hinta on heilunut paljon, joten markkinoille on tullut pörssisähkösopimusten ja kiinteähintaisten sopimusten rinnalle sähkösopimuksia, joissa hinnoittelussa on erilaisia elementtejä. On esimerkiksi määräaikaisia sopimuksia, joissa pörssisähkön hinta vaikuttaa kuluttajan maksamaan kokonaishintaan; sähkön käyttäminen halpoina tunteina laskee hintaa ja kalliina tunteina käyttö nostaa sitä.

– Se on kuluttajan kannalta vähän hankalakin asia. Laskutuksen seuraaminen ja tarkistaminen voi olla vaikeaa johtuen hintavaihteluista ja monimutkaisista hinnoitteluperusteista. Laskuvirhe voi olla yksi virhelähde, sanoo Marttala

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e92792bd-a6d5-4247-b2f4-84eff9f4358f