Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Miksi erilaiset valinnat (tai maku) ärsyttävät?

Aloittaja Norma Bates, tammikuu 03, 2023, 14:54:37

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Norma Bates

Eihän niissä muiden erilaisissa valinnoissa ärsytä kuin se että jos taikka kun niitä yritetään tuputtaa itselle.

Näin taannoin miettimään sitä että mikäköhän siinä sitten oikein on, että en kiihotu SM-touhuista (ainakaan ämmä-osapuolena - tai eihän kukaan nykyään enää mistään ässästä ja ämmästä puhu, termit on sub ja dom). Nythän on ensinnäkin niin, että seksuaalisella sektorilla sitä vaan tykkää mistä tykkää, analysointi on melko hyödytöntä. Yhtä hyvin voisi itseään heteroksi mieltävää miestä pommittaa kysymyksillä että mikäs on kun ei homostelu maistu. Ei hän kokisi sitä tarpeelliseksi perustella, tai sitten heittäisi jotain että "karvainen äijä, hyi helvetti". Sen lisäksi että minut esim. sidottuna oleminen jätti kylmäksi (kiinnosti yhtä paljon kuin tapetin tuijottaminen), tuli mieleen että nämä kinkyjututhan ovat aivan saatanan juntteja(*. Olen kieltämättä sellainen nirppanokka, että mitä enemmän porukat intoilevat jostain asiasta, sitä tympeämmin siihen suhtaudun. Minulle ei käy niin että kiinnostun, koska "täytyyhän tässä jotain olla kun niin moni innostuu", vaan päinvastoin tekee mieli ottaa kunnon hajurako koko asiaan. Näin ollen on jäänyt myös kaikenlaista Pauli Kohelia lukematta. Ja tasan taatusti en alkanut "ottamaan selvää" kun kaikenlaiset koronadenialistit ja rokotevastaiset vouhottivat netissä, kuvitellen että kunhan tarpeeksi pyörii ympäri nettiä, alkaa ajattelemaan kuten he. Toki sen verran tuli otettua selvää että pällistelin moneen kertaan läpi Ylen, joidenkin medioiden, ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten yms. tahojen uutisoinnin. Ja tulin sitten ilmeisesti väärään tulokseen näitä korona-asioista. Ainakin denialistien mielestä.

Ihan yhtä kuin on ok saada selville mistä tykkää, on ok saada selville mistä ei tykkää, tai mikä ei pahemmin hetkauta suuntaan eikä toiseen. Epäilen että seksiasioissa jos joku asia ei nappaa nyt, ei se nappaa myöhemminkään, mikäli syynä ei ole se että on jotenkin vielä keskenkasvuinen ja ujo. Onko se sitten jotenkin väärin? Pitäisikö ihmisen väkisin reuhtoa ja repiä itseään suuntaan jos toiseenkin, ihan kuin hän olisi joku bipolaari manian vallassa?

Nyt kun sitten joku Alli tai Aatu on saanut rauhassa selvitellä mistä tykkää, niin mehän voitaisiin olla kaikki onnellisia häpi evö äfter ja silleen. Mutta mikä on, kun nykyään tuntuu että kaikki persoonallisena omana itsenään oleminen sävyttyy itkuksi ja voihkeeksi? Minkä takia kenelläkään ei ole enää kivaa? Nykyaikahan pitäisi olla sallivampaa kuin koskaan, ja silti monet ihmiset ovat piikit pörröllään ja kamalan kiukkuisia sen oman itsensä kanssa. Ikäänkuin jo etukäteen valmistaudutaan siihen että joku jossain dissaa minua, hui kamala, ja pitää hyökätä varmuuden vuoksi itse ensin.

Esim. nämä paljon rummutetut muun- ja transsukupuoliset, en minä ole kuullut että heitä Suomessa rusikoitaisiin pitkin katuja alvariinsa. Silti he ovat kuin marttyyrien ja pyhimysten lauma joka on niin kärsinyt ja kovia kokenut, että nyt heidän pitää saada kaikki ja enemmänkin. Tajusin tänään että ehkä jotain ihmistä joka kokee olevansa sinut kehonsa sukupuolen kanssa voipi pikkaisen ärsyttää että minkä ihmeen takia jonkun naisena syntyneen pitää saada synnyttää ja sitten vaatia että häntä kutsutaan isäksi, kun taas mieheksi syntyneen pitää saada siittää ja sen jälkeen häntä pitää kutsua äidiksi. Onko transsukupuolisuus sitä että sun täytyy saada olla molempia sukupuolia sen mukaan mikä sua milloinkin sattuu huvittamaan?

Jos ei ole trans eikä muu, niin sitten sitä on vaan "tylsä" tavallinen jäppinen, ja paletti on suppeampi. Et sä yhtäkkiä muutu isäksi kun olet synnyttänyt. Kun et ole missään vaiheessa kokenut olevasi mies.

Että onko tämä transtouhuilun takana sittenkin ihan silkka ahneus, että on saatava ihan kaikki? Tuskinpa ja toivottavasti ei, mutta tämä nyt kumminkin kirkastui minulle siksi itseäni kenties transsukupuolisissa ärsyttäväksi asiaksi.

Tulevaisuudessa sitä on ilmeisesti hyvinkin erikoinen, jos on cis, ei kinkyile, haluaa monogaamisen suhteen jne. Näissä asioissahan saatan olla niin normaali että olen jo suorastaan ylinormaali, joten pääsen olemaan uniikki ja ainutlaatuinen, hah hah. Koska edustan katoavaa kansanperinnettä. Sitä että tyytyy kehoonsa sellaisena kuin se on.

*) Fifty Shades of Shit...

Xantippa

Niinhän se on, että jotkut ei ikinä saa niin paljon huomiota kuin huutavat itselleen kuuluvan.

T: Xante

Norma Bates

Mitäs jos on sitä mieltä ettei oikein kellekään kuuluisi aina ja iänkaikkisesti huomiota? Mitä jos alettaisiin elää sillä tavalla että jotkut omaa etuaan ajavat porukat voivat möykätä aikansa, mutta sitten sille tulisi stoppi ja siitä eteenpäin pitää alkaa elää normaalia arkea sen kummemmin mölyämättä? Vähän niin kuin oskarien jakotilaisuudessa on rajoitettu sitä että kuinka kauan se voittaja saa kyynelehtiä ja muistella mummoa ja mummon puudelia kiitospuheessaan.

Kun tarpeeksi vanhaksi elää, alkaa ärsyttää sekin että muoti kierrättää jotain vanhoja juttuja uudestaan ja uudestaan. Tai se mille on naurettu, onkin yhtäkkiä hip ja hop. Minulle naurettiin yläasteella sen vuoksi että minulla oli sellainen tukka kuin oli (en nyt ala kuvailemaan), ja sittemmin olen nähnyt jollain rokkirätkyttäjällä samanlaisen fledan. Eikä hänelle ole naurettu. Myöskin naurettiin rillien takia (vaikka melkein kaikilla luokan tytöillä oli rillit!), ja nyt on taas tullut muotiin ihan saatanan rumat silmälasit joihin itse en koskisi edes pitkällä tikullakaan, traumatisoiduttuani siitä 1980-luvun lopun muodista.

Mitä helvetin järkeä tässä on? Idiootit ilkkuvat jotain millä ei ole niin yhtikäs mitään merkitystä, kuten nyt vaikka farkkujen lahkeiden leveydellä. Sitten yhtäkkiä kaikkien pitää saada juuri sellaiset housut kuin mitä aiemmin on naurettu räkä lentäen.

Nämä nyt ovat vaan rättisulkeiset, mutta kyllä tämä on vain esimerkki. Jos nyt lähdetään laajentamaan politiikkaan, niin aikoinaan varmasti monikin sai tarpeekseen taistolaisuudesta, mutta nykyään on taas vouhotettu, eri asioista vaan. Ja ihan yhtä otsa rypyssä ja siihen malliin, että tuntuu uskonnolta kaikki tyynni.

Koskahan tulisi muotiin semmoinen rauhallinen kultaisen keskitien käppäily, missä elää vaan ihmisiksi kaikessa rauhassa?

Tietty jos taustalla on katkeruus, niin siitähän saa toki ikiliikkujan aineksia. Mutta jos nyt näitä transsukupuolisiakin ajatellaan, niin hehän pystyvät tekemään asioille jotain. He voivat vaihtaa sitä sukupuoltaan. Mietiskelin tässä eilen että kun minua rassaa kaikki koulu- ja työpaikkakiusaamiset, niin... mikä niissä sitten rassaa? Se avuttomuuden tunne, jolla ne on silattu. Kaikki se paska on jotenkin ikiajoiksi jähmettynyt, kivettynyt aikaan, enkä pysty menemään ajassa taapäin muuttaakseni kaiken muuksi. Eniten vituttaa se millainen saatanan nössö ja dille sitä on ollut. Erinäisiä ihmisiä olisi ennemmin pitänyt vetää vaikka turpaan, kuin ruikuttaa vuodesta toiseen heidän käytöksestään, ja sitten katkeroitua kun kukaan ei ikinä vaivautunut vinkaisemaankaan että "se mitä sinulle tehtiin ja sanottiin, oli väärin". Tämmöistähän on turha keneltäkään toivoa kuulevansa, koska kuulija saattaakin edustaa samanlaista ihmistyyppiä jotka ovat minua kiusanneet.

Olenko sitten kateellinen trans- ja muuihmisille, kun heillä tuntuu olevan laajempi repertuaari mahdollisuuksia, kuin itselläni? En tiedä.

Huomiolla ei tee mitään, kyllä sen pitäisi olla ennemmin ymmärrystä ja jopa yhteisymmärrystä, mitä on tarvis, jos elämä on perseestä. Huomio nyt on ihan mitä tahansa. Kuten on jo nähty somen räjähdellessä tuon tuostakin. Mikäköhän 3. maailmansota sielläkin sitten on.

(En tiedä onko löpinöissäni järin punaista lankaa, jotenkin on alkanut ärsyttää aivan kaikki. Saattaa johtua hormonivalmisteesta jota vedän nyt. Tai sitten vaan vaihdevuosista.)

Toope

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 02, 2023, 07:06:26
Niinhän se on, että jotkut ei ikinä saa niin paljon huomiota kuin huutavat itselleen kuuluvan.

T: Xante
Tietyt vähemmistöt toki möykkäävät enemmän, mikä heidän osuutensa yhteiskunnasta on.