Kielipoliisi pamputtaa

[Jaska]

Nyt sivu on päivitetty netissä. Ehkä joku on huomautellut.

[Hayabusa]

"Työttömiä nuoria on silti enemmän kuin pandemia edeltävänä aikana, vuonna 2019."

Tuosta puuttuu vielä a-kirjain.

Kylläpäs tämä pamputtaminen tuntuu hyvältä. 

[Kopek]

Tämä kommenttini ei ole oikeastaan "kielipoliisi pamputtaa" vaan minä pamputan kielipoliisia. Tai ihan miten vain.

Olen väärässä, mutta silti silmissäni särähtää, kun luen tämän tyyppisiä otsikoita (Länsiväylä):

Oletko tullut ajatelleeksi? Tallinnan edustalla on 100 kertaa vähemmän saaria kuin Helsingin – tätä ne tarjoavat

En muista, miten koulussa aikoinaan opetettiin, mutta jotenkin tuntuu epämukavalta, kun sanotaan että niin ja niin monta kertaa vähemmän. Muistelen, että ennen olisi sanottu, että jokin asia on esimerkiksi kolmasosa jostakin toisesta eikä kolme kertaa vähemmän.

Ennen: Vesibussin pituus on kolmasosa Titanicin pituudesta.

Nykyisin: Vesibussi on kolme kertaa lyhyempi kuin Titanic.

Onko aina ollut näin, vai onko käytäntö muuttunut viime vuosina?

[Hippi]

^
Juu, samaa mieltä, että nuo X kertaa enemmän tai vähemmän on erinomaisen vaikeaselkoisia ilmaisuja. Sen vuoksi niitä ei pitäisi käyttää, jos kirjoittaja haluaa lukijan ymmärtävän täsmällisesti, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. Yleensä hyppään nuo yli jäämättä miettimään asiaa sen enempää. Joissain lehtijutuissahan asialla ei ole suurtakaan merkitystä ja tekstin voi tulkita niin että toinen on toistaan reilusti suurempi tai pienempi (tai enemmän/vähemmän jne.)

[Jaska]

Niinpä, Jos palkkasi on kaksi kertaa enemmän kuin minun niin varmaan palkkasi on kolmekertainen. Kertaa ja vähemmän on vaikeampi. Jos palkkani on kaksi kertaa vähemmän kuin sinun ja sinun palkkasi vaikka 4000 niin minun palkkani on 4000 - 2*4000 = -4000. Mitähän negatiivinen palkka tarkoittaneekaan?

[Hippi]

Ketjun syntyajoista minua on kiusannut ketjun otsikko: Uutisia maailmalta ja Suomesta. Eikö tuon pitäisi olla toisinpäin Uutisia Suomesta ja maailmalta?

Minulle ketjun otsikosta tulee mieleen ajatus, että Suomi ei kuuluisi maailmaan. Toisinpäin käännettynä uutisalue ikään kuin laajenee Suomesta muualle maailmaan eikä Suomea lisätä maailman ulkopuolisena alueena otsikkoon. Mutuiluhan tuo on, mutta olenko ainoa, jolle otsikko toimii mielikuvatasolla noin?

[Hiha]

Uutisia Suomesta ja maailmalta olisi luontevampi. Uutisia maailmalta ja Suomesta kiinnittää huomion viimeiseen sanaan. Se on vähän kuin Uutisia maailmalta – ja Suomesta. Siinä annetaan ymmärtää, että odottakaas mitä Suomessa on tapahtunut. Joko jotakin muuta maailmaa tärkeämpää, tai vähemmän tärkeää. Mutta ehkä se on ollut aloittajan tarkoitus.

[Hippi]

Kyllä nyt kärvähti käpy taas oikein kunnolla. Eikö toimittajilla ole enää mitään tyylitajua, miten erilaisia juttuja kirjoitettaan ja otsikoidaan.

Kuningatar Elisabetin arkulla lojuu käsittämättömän arvokkaita esineitä – tällaisia ne ovat


Kruunu sekä monarkin valtikka ja kultapallo kuningatar Elisabetin arkun päällä Westminster Hallissa. ZUMA PRESS / MVPHOTOS


Eiköhän tuossakin esineet ole tarkasti aseteltu protokollan mukaisille paikoilleen. Enkä ihmettelisi, vaikka olisi mittanauhalla varmistettu, että ovat millilleen oikealla kohdalla.

Lasten lelut voi jäädä lojumaan rankan päivän päätteeksi, jos niitä jakseta siivota paikoilleen.

[Jaska]

Ketjun syntyajoista minua on kiusannut ketjun otsikko: Uutisia maailmalta ja Suomesta. Eikö tuon pitäisi olla toisinpäin Uutisia Suomesta ja maailmalta?

Kyllä olisi luontevampi. Minäkin kummeksuin erilaisuuden tavoitteluksi kokemaani otsikkoa, joka tuli kaksi uutisketjua yhdistettäessä ensimmäisen viestini otsikoksi.

[Aave]

Limska. Masuasukki. Paituli. "Nyt jyrähtää" se ja se, siitä ja siitä. "Ketä", kun sitä käytetään sanan "kuka" tilalla. Voimaantua. Hoks, hox! CIS-mies. Somevaikuttaja. Tyllerö. Irttarit. Ottaa koppi. Jäätävä. Edukas. Tsydeemi. Emätin (Virallissuomea, mutta silti ärsyttävä sana).

Finglishiä mongerretaan nykyisin ihan out of this world, every paikassa. Mikä tarkoittaa, että puhuja ei osaa kunnolla suomea, eikä englantia.

[Hayabusa]

^
Sleepy Sleepers kertoo miten kuka ja ketä -sanoja käytetään. 
https://kantapaikka.net/index.php/topic,4.msg150963.html#msg150963

[Brutto]

Jäätävä.

Muistaako kukaan milloin "jäätävä" ilmestyi nykymerkityksessään suomen puhekieleen?

Toinen vastaava intensiteettisana on "sairaan", jota muistan käytetyn jo 70-luvun lopulla. Jossakin vaiheessa se sai superlatiivimuodon "tulehtuneen".

" Angus Young on sairaan hyvä kitaristi mutta Jimmy Page on aivan tulehtuneen hyvä..."

[Hippi]

^
Minulle on ihan outo tuo "tulehtunut". En sitä ole ikinä kuullut tuollaisessa käytössä, vaikka aika paljon noita "sanoja oudossa käytössä" -juttuja on penskoilta vuosien varrella kantautunut.

[Aave]

Muistaako kukaan milloin "jäätävä" ilmestyi nykymerkityksessään suomen puhekieleen?

En tiedä, mutta nykymerkityksessä se alkoi (Jälleen?) yleistyä 2015-2017 välillä.

[Melodious Oaf]

En muista koskaan kuulleeni tulehtuneen käyttöä vahvikesanana, mutta sehän toimii sairaan yhteydessä aika hyvin tai selittää itsensä, kun metaforaa laajennetaan samansuuntaisella terveyteen liittyvällä käänteiskuvastolla.

Englannin kielessä nousi jossain 2010 vuoden paikkeilla esiin vahvikesana super, joka on sittemmin hitaasti yleistynyt. Muistan kuulleeni sen tosi kauan sitten jossain Steve Jobsin Keynote-puheessa ja ajattelleeni että tuskinpa moinen yleistyy.

Nythän se on joka paikassa, ja tuntuu että vaikutus näkyy Suomessakin: "I'm super excited to be here today" / "Ihan superhienoa että pääsit tulemaan".

Englanniksi noista käytetään nimeä "intensifier", ja en itse asiassa tiedä, miten suomen osalta erotellaan, kun on erikseen taipuvia vahvennussanoja: sairaan, pirun, olemattoman, apposen, sepposen jne.

Ja toisaalta on vahvikesanoja, jotka liittyvät sanavartaloon eivätkä ole erillisia sanoja: jonninjoutava, täpötäysi, rutikuiva, likomärkä, ypöyksin jne.

Osa erillisistä vahvennussanoistakin toimii aika rajatusti tai jopa vain tietyssä vakiintuneessa sanaparissa.

Ilmeisesti puhutaan sairaan ja muiden vastaavien tapauksessa genetiivisijaisista määritteistä. Niitähän on aivan sikana.

Sen sijaan melko vapaasti etuliitteenä toimivia vahvikkeita ei ole kovin paljoa: "sikahieno", "sikaruma", "megahieno", "megaruma".

Saattaa olla että edelleen "superälykäs" koettaisiin luontevammaksi kuin "superruma", mutta on mahdollista, että levikin lisääntyminen laajentaa myös käyttökonteksteja.