Kielipoliisi pamputtaa

[Hippi]

Lainaanpa tänne oman vanhan viestini, kun tuolla ärsytysketjussa se ei ehkä tullut huomatuksi tai ei ainakaan huomioon otetuksi ohjeena

Jollekin olen ehkä vuosia sitten maininnut väärin kirjoitetuista lyhenteistä, mutta ehkä viesti ei ole tavoittanut tai sitten en vain ole silloinkaan jaksanut huomauttaa.

Joka tapauksessa tavallisessa foorumikirjoittelussa ei välttämättä lyhenteitä olisi tarvetta käyttää oikeiastaan ollenkaan, vaan voi kirjoitttaa ne sanat kokonaan, jos samat sanat ei esiinnyt kovin moneen kertaan tekstissä. Erikseen sitten on ne nimilyhenteen esimerkiksi EU, EPO ja YK, jotka ovat lyhenteinä jo käsitteitä sinänsä.

Mutta jos lyhenteitä haluaa ehdottomasti käyttää, niin voisi kyllä tarkistaa, että käyttää niitä oikein. https://www.kielikello.fi/-/lyhenneluettelo ja tässä toinen ehkä tuoreempi http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/435

Muutamia esimerkkejä:
TS puuttuu listalta, mutta ts. = 1) toisin sanoen; 2) työsopimussuhteinen
EM = Euroopan mestaruus, Euroopan mestari, mutta em. = edellä mainittu
MM = maailmanmestaruus, maailmanmestari, mutta mm. = muun muassa, muiden muassa
nk. = niin kutsuttu (eikä niin kuin, missä merkityksessä sitä on käytetty ja jolle ei ole lyhennettä)

Lukija, joka on oppinut oikeat merkitykset lyhenteille, kompastuu noihin väärin kirjoitettuihin tai -käytettyihin joka kerta uudelleen.

[kertsi]

Kieliopista.

Puhelimeni yritti muokata tällaisen lauseeni:
   "Ihan asiastahan Laika moittii Toopea tämän älyvapaasta urpoilusta ympäri nettiä."

tällaiseksi:
   "Ihan asiastahan Laika moittii Toopea tämän älyvapaasta urpoilustaan ympäri nettiä."

Omaan, pitkän ulkomailla asumiseni mahdollisesti pilaamaan kielkorvaani tuo korjaus kuulostaa väärältä. Sen sijaan tämä kuulostaisi genetiivin osalta oikealta, kun "tämän" -sanan poistaa
   "Ihan asiastahan Laika moittii Toopea älyvapaasta urpoilustaan ympäri nettiä."
... mutta siinä saattaa toisaalta olla viittaussuhdevirhe - Toope urpoilee, eikä suinkaan Laika.

Mitä sanoo raati kielioppikysymyksestä?

[Kopek]

Omaan, pitkän ulkomailla asumiseni mahdollisesti pilaamaan kielkorvaani tuo korjaus kuulostaa väärältä. Sen sijaan tämä kuulostaisi genetiivin osalta oikealta, kun "tämän" -sanan poistaa
   "Ihan asiastahan Laika moittii Toopea älyvapaasta urpoilustaan ympäri nettiä."
... mutta siinä saattaa toisaalta olla viittaussuhdevirhe - Toope urpoilee, eikä suinkaan Laika.

Miltä tämä kuulostaisi:

Ihan asiastahan Laika moittii Toopea älyvapaasta urpoilusta ympäri nettiä.

[kertsi]

^ kuulostaa hyvältä.

[ROOSTER]

Omaan, pitkän ulkomailla asumiseni mahdollisesti pilaamaan kielkorvaani tuo korjaus kuulostaa väärältä. Sen sijaan tämä kuulostaisi genetiivin osalta oikealta, kun "tämän" -sanan poistaa
   "Ihan asiastahan Laika moittii Toopea älyvapaasta urpoilustaan ympäri nettiä."
... mutta siinä saattaa toisaalta olla viittaussuhdevirhe - Toope urpoilee, eikä suinkaan Laika.

Miltä tämä kuulostaisi:

Ihan asiastahan Laika moittii Toopea älyvapaasta urpoilusta ympäri nettiä.

Ehkä hiukkasen voisi lisätä draamaa ja tehoa, sensaatiolehdistön tapaan: Suuri paljastus - Toope urpoilee älyvapaasti ympäri nettiä!

[Toope]

Omaan, pitkän ulkomailla asumiseni mahdollisesti pilaamaan kielkorvaani tuo korjaus kuulostaa väärältä. Sen sijaan tämä kuulostaisi genetiivin osalta oikealta, kun "tämän" -sanan poistaa
   "Ihan asiastahan Laika moittii Toopea älyvapaasta urpoilustaan ympäri nettiä."
... mutta siinä saattaa toisaalta olla viittaussuhdevirhe - Toope urpoilee, eikä suinkaan Laika.

Miltä tämä kuulostaisi:

Ihan asiastahan Laika moittii Toopea älyvapaasta urpoilusta ympäri nettiä.

Minusta tuo on kieliopillisesti oikein. Urpoilustaan on mielestäni myös kieliopillisesti oikein, jos halutaan asiaa ja henkilöä painottaa.

Faktuaalisesti ehkä on väärin, koska kommentoin hyvin rajallisesti, vain tietyillä foorumeilla, silloinkin muistaen kielioppisäännöksiämme.

[kertsi]

Jos kirjoittaa urpoilustaan, siitä ei ilmene, syyttääkö Laika omista urpoilustaan Toopea, vaiko Toopen urpoilusta. Koska viittaussuhde on epäselvä, ei se kieliopillisesti voi olla oikein.

[Melodious Oaf]

Epäselvät tai monitulkintaiset rakenteet eivät kai ole määritelmällisesti kieliopillisesti vääriä. Ei se niin mene että selkeä tai selkeästi ilmaistu ajatus on kieliopillisesti oikea ja epäselvä tai monitulkintainen ilmaus taas kieliopillisesti väärin.

Kopekin ehdotus oli minusta hyvää ja selkeää yleiskieltä. "Tämän" on turha ja hyperkorrektia (yrittää selkeyttää vaikka on tarpeeton ja ei selkeytä mitään) kun taas omistusliite on tosiaan a) redundantti b) annetussa esimerkissä viittaussuhteiltaan epäselvä.

Jos puhutaan siitä mikä on selkeää ja hyvää yleiskieltä, se ei ole sama asia kuin "kielioppi". Kieliopin vastaisia ovat sellaiset rakenteet, joita natiivipuhuja ei ikinä tuottaisi. Esimerkiksi että "Tämän Laika moitti Toopea ympäri nettiä urpoilustaan". Se että tämä ei ilmaise mitään selkeää ajatusta tai on vaikeatulkintainen tai monitulkintainen jos sitä aletaan purkaa oikeiksi kielen lauseiksi, on vain sivutuote siitä, että se on rakenteeltaan kieliopin vastainen. Mutta nämä asiat eivät ole ekvivalentteja vaan ne liittyvät toisiinsa vain tällä tavalla välillisesti.

Olenkohan nyt väsyneenä sanonut saman asian varmasti tarpeeksi monta kertaa No, hyvää keväistä viikkoa samalla kaikille foorumilaisille!

[Toope]

Jos kirjoittaa urpoilustaan, siitä ei ilmene, syyttääkö Laika omista urpoilustaan Toopea, vaiko Toopen urpoilusta. Koska viittaussuhde on epäselvä, ei se kieliopillisesti voi olla oikein.

Jos viittaa edelliseen henkilöön virkkeessä, asiayhteys on selvä.

[Xantippa]

Minusta suomenkieleen on pesiytynyt kummallinen tapa tunkea demonstratiivipronomineja lauseisiin. Sorrun tähän itsekin ja pyrin nyppimään niitä pois, kun sen huomaan. Esimerkki:" Tämä on se asia, joka ärsyttää" kun voitaisiin vain sanoa: "Tämä on asia, joka ärsyttää".

Tässä esimerkkilauseessa on myös hyvä esimerkki , sillä mitä se "tämä" siellä tekee? Kun se poistaa, tulee lauseesta ihan selkeä ja suomenkielen mukainen.

En tiedä, miten fiksuja oikolukijaohjelmat ovat, mutta voisin kuvitella, että nimenomaisesti "tämä" harhaannutti ohjelman erehtymään sanasta urpoilu = ei tajunnut, että se on verbi, vaan luuli sitä substantiiviksi ja näin tulkitsi urpoilun Toopen omistukseen.

Ja samaan aikaan, kun se tämä tuo ne on yliedustettuja kielessämme, sieltä on pudotettu kokonaan pois possessiivisuffiksit, eikös se mene niin, että nykyään on kieliopillisesti ihan ok jutella minun autosta.

T: Xante

[Hippi]

^
Olen huomannut käyttäväni juuri noita turhia sanoja aivan liikaa. Onneksi oikoluku noista huomauttaa ja muutenkin niitä karsin oikolukuvaiheessa. Kokeilen mielessäni säilyykö ajatus samana, jos poistan sanan ja jos säilyy, niin poistan.

Samoin itselläni on kova hinku tunkea sanaa "sitten" tarpeettomasti täytesanaksi. Myös noita pyrin karsimaan oikolukiessani.

En kyllä tajua, mistä turhat täytesanat juontavat juurensa.

[Kopek]

On olemassa paljonkin sanoja, jotka voi poistaa ilman, että tekstissä kerrottu siitä juurikaan muuttuu. Yksi tällainen sana ainakin omissa kirjoituksissani on ollut "sitten". Joissakin harvoissa paikoissa ja tilanteissa se voi olla tarpeen, mutta useimmiten ei.

Luin kerran vanhaa päiväkirjaani ja kauhistuin, miten paljon olin käyttänyt tuota sanaa. Käyttäminen oli tavallaan rinnakkaisversio "niinkuttamisesta" eli välisanan kirjoittamisesta sinne ja tänne ilman, että varsinaisesti tarkoittaisi sillä mitään.

Mitä tässtä nyt sitten ajattelisi?

[Karikko]

On olemassa paljonkin sanoja, jotka voi poistaa ilman, että tekstissä kerrottu siitä juurikaan muuttuu. Yksi tällainen sana ainakin omissa kirjoituksissani on ollut "sitten". Joissakin harvoissa paikoissa ja tilanteissa se voi olla tarpeen, mutta useimmiten ei.

Luin kerran vanhaa päiväkirjaani ja kauhistuin, miten paljon olin käyttänyt tuota sanaa. Käyttäminen oli tavallaan rinnakkaisversio "niinkuttamisesta" eli välisanan kirjoittamisesta sinne ja tänne ilman, että varsinaisesti tarkoittaisi sillä mitään.

Mitä tässtä nyt sitten ajattelisi?

Ei mitään, koska kieli on elävä väline ja varsinainen ymmärrys on ihmisen ominaisuus.

Jos kielen haluaa ajaa ahtaisiin kaavoihin, tuottaa se vain taantumusta ja pasiivi-ilmausten määrän kasvua.

Aika passiivisilta ja taantumuksellisilta tuntuu kaikenlaisen sanomien takertuminen johonkin yksittäiseen sanaan ta kirjoituksen sisällöttömyyteen.
Eli saman asian toistamiseen. Jos sitä tekee joku ja joku toinen kommentoi samaa juttua samantapaisella "haukkumisella, niin tuskin tapahtuu minkäänlaista "valistumista" kumpaankaan suuntaan..

Toki opillista sisältöä ja ajatusten tasolla olevaa "aivoainetta" tarvitaan paljon, ilman asenteita jotka estävät ajattelun. Siis ne asenteet toistavat vain itseään..

[Hippi]

Minä ihan mielelläni haluan muokata tekstini vähemmän ärsyttäväksi luettavaksi, jos sen voi tehdä noinkin vähällä vaivalla oikolukemisen yhteydessä. Kyllä minun alkaa ärsyttää tarpeettomat täytesanat tekstissä. Tuollainen on myös "toki" ainakin silloin, kun se on kirjoittajan lähes jokaisessa lauseessa.

Taitaa kaikilla meillä olla oma käsiala tekstin tuottamisessa ja useilla joku pieni tai jopa suurempikin "synti", josta ei pääse eroon.

[Amore]

Minusta suomenkieleen on pesiytynyt kummallinen tapa tunkea demonstratiivipronomineja lauseisiin. Sorrun tähän itsekin ja pyrin nyppimään niitä pois, kun sen huomaan. Esimerkki:" Tämä on se asia, joka ärsyttää" kun voitaisiin vain sanoa: "Tämä on asia, joka ärsyttää".

Tässä esimerkkilauseessa on myös hyvä esimerkki , sillä mitä se "tämä" siellä tekee? Kun se poistaa, tulee lauseesta ihan selkeä ja suomenkielen mukainen.

Se ja tämä/nämä, kuten myös sellainen/tällainen, sanojen tavattomasti runsastunut käyttö on englannin kielen rakenteiden vaikutusta. Ei tarvitse itse lukea englanninkielisiä lähteitä saadakseen tartunnan se-taudista, sillä uutisartikkelit ovat täynnä englannista käännettyä tekstiä. Se-rakenteet kääntyvät "what makes the case interesting is..."-tyyppisistä ilmauksista, joista tulee "se mikä tekee tapauksesta mielenkiintoisen...", vaikka suomeksi pitäisi sanoa "tapauksesta tekee mielenkiintoisen..." "The thing that is annoying is..." Jne. Kun alkaa kääntää suomesta englanniksi noita se-ilmaisuja, englanninkieliset rakenteet paljastuvat helposti. Ilmiö on tarttunut suomen kieleen eikä kyse nykyisin ole ollenkaan aina siitä, että se-taudin saastuttaman tekstin taustalla olisi käännös englannista.

Ruotsista suomennetuissa teksteissä on sama ongelma, germaaninen kielihän sekin on, ja omaa samanlaiset rakenteet, mutta nuoret toimittajat harvemmin lukevat ruotsia, joten ruotsin vaikutukseen törmää helpommin suomennetuissa kirjoissa.