Suomen kieli muuttuu

[hibiscuc]

Suomen kielen muuttuminen on tosiasia, mille ei voi mitään. Ei tarvitsekaan voida. On makuasia, pitääkö kielen muuttumista neutraalina, huonona, hyvänä vai yhdentekevänä asiana. Suomessa kielen muuttumista huonona asiana pitävät eniten vähiten koulutetut ihmiset. Neutraaleimmin asiaan suhtautuvat korkeammin koulutetut.

Suomen kieli on muuttunut aina. Uusi piirre on internetkielen, englaninkielen sen eri versioissaan, uusien keksintöjen, vempaimien ja kielenkäyttäjien omatoiminen tulo kielen kehitykseen. Tosin uusille tieteellisille ja muille ilmiöille ja teknisille tuotteille on aina ollut pakko joko lainata tai kehittää uudissana. Suomen kieli ei häviä mihinkään, vaikka yltiöpäisimmät uskovat Suomen muuttuvan aikanaan islamilaiseksi valtioksi ja arabin syrjäyttävän suomen kielen joskus.

Useimmat suomenkielen puhujat osaavat äidinkieltään puhua ja kirjoittaa halutessaan aivan hyvin. Minusta puhekielen käyttäminen on ok esimerkiksi somessa kirjoitettaessa kunhan virallisissa yhteyksissä osaa käyttää siistiä suomen kieltä. Somessa sanojen mielivaltainen pätkiminen ei edistä suomen kielen kehittymistä, mutta onneksi nuo sanat eivät jää elämään kuin itsensä pätkijän kielenkäytössä. Kiusallisinta minusta nuo kirjoitetut pätkät ovat silloin, kun keksitty sana tarkoittaa normaalissa kielenkäytössä jotakin muuta tai lukijalle sanan merkitys ei avaudu. Jos ei jaksa laiskuudessaan kirjoittaa sanoja ymmärrettävään muotoon, niin parempi olisi jättää nuo sanat kirjoittamatta. Varsinainen siansaksa, mistä ei saa selvää, on rasittavaa. Tärkeintä on se, että muut ymmärtävät, mitä puhuja tai kirjoittaja sanoo.

Kieli elää ja osin myös elävöityy. Näin on ollut aina. Se ei ole rasite, vaan rikkaus. Kyselen joskus lapsiltani, mitä 1970-luvun stadin slangin sanat tarkoittavat ja usein käy niin, etteivät he tiedä. Kielioppikin muuttuu ja meidän kaikkien oli syytä hyväksyä se. Suoranaista suomen kielen raiskaamista ei pidä hyväksyä.

Tästä linkistä voi tutkia vanhoja suomenkielisiä sanoja: http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=ahdistus&vks_id=VKS_471c79a01db3fd6a3841c79e552c315a.

[Juuli]

Juu. Hieman asian vierestä.
Anoppi, Kivennavalta, umpisellainen tokaisi miniälleen, umpihämäläiselle äidilleni kun tämä meni juottamaan lehmiä navettaan: " Nii, enne kuolemaa tulloo kuulema hirviä jano. Ko ny määt  nii paa juksat kii männessäis ja tuo kaivolt taasa tulleissais. Ei Jumalakkaa laiskoi ruoki."
Semmost nii.

[Hippi]

Olihan täällä pilkunpanijoille sopiva ketju, jossa voi pohtia sanoja ja oikeakielisyyttä


Mainokset joskus todellakin ravistelevat hereille erikoisilla sanavalinnoillaan. Ilmeisesti tarkoituskin on juuri, saada ihminen kiinnostumaan mainostajan hyvästä sanomasta hinnalla millä hyvänsä.

Nyt jotain jalkarasvaa mainostetaan sanalla jalkanaamio. En aiemmin ole kuullut 'naamio' saanaa käytettävän mistään muusta kuin kasvoille laitettavasta tökötistä tai sitten naamiaisasuun kuuluvista silmät tai koko kasvot peittävästä naamarista, vai miksi sitä nyt pitäisi milloinkin sanoa.

Onko tässä vähitellen naamion merkitys laajentumassa mihin tahansa voiteen käyttöön? Kohta meillä on käsinaamio ja vauvoille laitetaan pyllynaamio ehkäisemään vaippaihottumaa

[Toope]

Tottakai kieli aina muuttuu uusien sukupolvien myötä.
Sinänsä haluaisin suomen kielen säilyvänkin, eikä muuttuvan liiaksi ulkomaisten vaikutuksien kautta.

[Hippi]

Messias ja opetuslapset on poistettu uudesta Raamatusta koska persut pilasi sen härski-Jussilla.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006570707.html

Siirsin lainauksen tänne, kun ei uutinen persuketjuun asiallisesti ottaen kuulu.

En ole Raamatun käyttäjä, mutta silti vähän ihmetyttää, että sen kieltä pitää modernisoida jatkuvasti. Tuossakin listassa on aivan käyttökelpoisia ja helposti ymmärrettävisä, joskin hiukan harvemmin käytettyjä sanoja, jotka korvataan tavallisemmin käytetyillä sanoilla. Eikö tuo ole samalla kielen köydyttämistä?

Voisi melkeinpä ajatella, että samalla viedään Raamatulta jonkinlainen vanhahtava mystisyys, joka olisi omiaan puhuttamaan ihmisisä kirjoitusten merkityksestä.

[MrKAT]

Autuas ja vanhurskas on mulle vähän epäselviä. Vieläkin. "Onnesta autuas" sanontaa olen käyttänyt mutta jos käännös on "onnesta onnellinen" niin heh.
Kopek ei ole ymmärtänyt mitä tarkoittaa solvaus ja panettelu. Panettelua en minäkään oikein nuorempana.
"Vapahtaja" menisi perille jos oltaisiin koettu Rooman vallan aikaa tai Viron tai Unkarin kohtalo NL:n tossun alla tai oltaisiin vieläkin.

[-:)lauri]

Alustavasti veikkaan, että tämän käännöstyön myötä Raamattu muuttuu liian vihervasemmistolaiseksi, kun käsite "laupeus" muuttuu muotoon "hyväntahtoisuus", ja syntyy kaksi koulukuntaa, joista ensimmäisessä pitäydytään aiemmassa käännöksessä, kun taas jälkimmäisessä ja lähinnä vain jonkin Kallion seurakunnan tapainen vihervasemmistolainen kirkko ottaa käyttöön tämän uuden käännöksen.

[Amore]

Joskus pelkät sanat ärsyttävät. Tällä listalla 150 ärsyttävää sanaa.

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000006624334.html

Joukossa on sellaisia, joita en ole koskaan kuullutkaan, onneksi en ole! Minua ärsyttävät kaikki olkkari-, valkkari-tyyliset puhekielisyydet. Miksi kaikki sanat pitää nykyisin vääntää toiseen muotoon? Miksi kaiken pitää olla "hauskaa" tai "rentoa"?

Toinen erittäin ärsyttävä kielellinen ilmiö on englanninkieliset sanat, kuten vaikkapa definitiivinen tai narratiivi. Jokaisella finninaamaisella instagrammiin räpeltävällä teinilläkin on nykyisin narratiivi.

Edelliseen liittyen, väsyttäviä ovat myös käännöslainat: "ylpeänä esittää".

Nämä kieleen liittyvät ärsytykset eivät tosin mielestäni ole pikkujuttu, vaan yksi vakava merkki kulttuurimme (suomalaisen ja länsimaisen) taantumisesta. Valitettavasti en usko, että olisimme vielä lähelläkään pohjakosketusta. Arvelen, että en tule näkemään käännettä nousuun.

[Aave]

^
Ranska sentään vielä varjelee kieltään, mutta erilaiset anglismit - tai sitten jonkin lauseen esittäminen kesken äidinkielensä amerikanenglanniksi ovat todella yleisiä jo ympäri Euroopan. Suomessa valtaosa tieteellisestä tutkimuksestakin tehdään suoraan englanniksi.

Vaan mitä listan sanoihin tulee, ironista että koko juttu on Ilta-Sanomissa. Sen ja kilpailijansa Iltalehden tosi nuorekkaat ja trendikkäät toimittajat ovat luultavasti itse pahimpia viljelemään ko. roskaa. Sitten perään hurskastelevat että voi voi, kun kielemme köyhtyy...

[safiiri]

Suurempi vaara kielelle on se, jos sen ei anneta kehittyä ja muuttua. Tai se ei kehity ja muutu, koska kielellä ei ole käyttäjiä. Kielen säilyttäminen ”puhtaana” vierasta vaikutteista on aika aikansa elänyt tavoite.

[Amore]

Suurempi vaara kielelle on se, jos sen ei anneta kehittyä ja muuttua. Tai se ei kehity ja muutu, koska kielellä ei ole käyttäjiä. Kielen säilyttäminen ”puhtaana” vierasta vaikutteista on aika aikansa elänyt tavoite.

Hyvän yleiskielen vaaliminen elävässä käytössä ei ole kielen jähmettämistä muuttumattomaksi. Yleiskieli on yksi kielen rekistereistä, jolla on omat käyttötilanteensa. Sen rinnalla ovat murteet ja slangit. On kulttuurin rikkautta ja kypsyyttä omata useita kielen rekistereitä. Ja oman kielen vaalimisen arvostaminen ilmaisee kulttuurista itsetuntoa sekä historiatietoisuutta. Miksi hyvän yleiskielen hallitsemista ei pidetä arvokkaana, vaikka kielellisellä selkeydellä on yhteys ajattelun ja kommunikaation selkeyteen? Miksi on hyvä asia asettaa korkea vaatimustaso vaikkapa matematiikan tai koodaamisen taidolle, mutta yleiskielen taidon vaatiminen esim. kouluopetuksessa on vähäarvoisempaa? Humanistien hölynpölyä? Kielen oppiminen on ylimääräinen rasite, jota säkkituolissa lojuvalta nykyopiskelijalta ei tule vaatia. Eikö tämä oikeastaan ole tuon opiskelijan kykyjen vähättelyä? Raukka parka rasittuu liikaa, jos häneltä vaaditaan kunnollista luku-, kirjoitus- ja puhetaitoa?

[safiiri]

Suurempi vaara kielelle on se, jos sen ei anneta kehittyä ja muuttua. Tai se ei kehity ja muutu, koska kielellä ei ole käyttäjiä. Kielen säilyttäminen ”puhtaana” vierasta vaikutteista on aika aikansa elänyt tavoite.

Hyvän yleiskielen vaaliminen elävässä käytössä ei ole kielen jähmettämistä muuttumattomaksi. Yleiskieli on yksi kielen rekistereistä, jolla on omat käyttötilanteensa. Sen rinnalla ovat murteet ja slangit. On kulttuurin rikkautta ja kypsyyttä omata useita kielen rekistereitä. Ja oman kielen vaalimisen arvostaminen ilmaisee kulttuurista itsetuntoa sekä historiatietoisuutta. Miksi hyvän yleiskielen hallitsemista ei pidetä arvokkaana, vaikka kielellisellä selkeydellä on yhteys ajattelun ja kommunikaation selkeyteen? Miksi on hyvä asia asettaa korkea vaatimustaso vaikkapa matematiikan tai koodaamisen taidolle, mutta yleiskielen taidon vaatiminen esim. kouluopetuksessa on vähäarvoisempaa? Humanistien hölynpölyä? Kielen oppiminen on ylimääräinen rasite, jota säkkituolissa lojuvalta nykyopiskelijalta ei tule vaatia. Eikö tämä oikeastaan ole tuon opiskelijan kykyjen vähättelyä? Raukka parka rasittuu liikaa, jos häneltä vaaditaan kunnollista luku-, kirjoitus- ja puhetaitoa?

Kielitaito ja kielen osaava tilanteeseen sovittaminen on mielestäni varsin eri juttu kuin kieleen otetut muiden kieline vaikutteet ja lainat. Kommunikaation selkeyskään ei riipu siitä, käyttääkö silloin tällöin vaikka englanninkielisiä lainoja puheessaan tai anglismeja. Nykymalli lienee se, että yleistyneet kielenkäyttötavat myös virallistetaan hyväksyttäviksi sen sijaan, että taisteiltais ikuisesti ”vääriä” muotoja vastaan. Monet äikänopit ovatkin vanhentuneet, jos kouluajoista on ehtinyt vuosikymmeniä vierähtää. Entinen paha virhe onkin nykyään täysin oikein.

Kunnollinen luku-, kirjoitus- ja puhetaito on minun mielestäni kovasti eri asia kuin vieraan vaikutuksen välttäminen, kielilainat ja anglismit. Kaikenlaisia kielellisiä valintoja voi tehdä myös tietoisesti ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Aika vähän on sellaisia juttuja, jotka missä tahansa tilanteessa olisivat aina moitittavia. Mutta tietenkin niitä pitää osata käyttää viisaasti ja tarkoituksenmukaisesti suhteessa tavoiteltuun viestiin.

[Amore]

Kielellisiä valintoja ei voi tehdä, jos ei ole tietoinen erilaisten kielen rekistereiden eroista ja sopivuudesta eri tilanteisiin. Tällöin ei ole myöskään tietoinen, millaisen kuvan itsestään välittää kielellä viestiessään. Mitä taas vierasperäisten lainojen viljelyyn tulee, niin olemme jo varsin pitkällä finglisin tiellä. Saattaa hyvinkin jo olla liian myöhäistä pelastaa suomen kieli katoamiselta. No, emmehän me suomalaiset juuri intiaaneja kummempi kansa olleetkaan, joten: Mitä välii!!!

[safiiri]

Kielellisiä valintoja ei voi tehdä, jos ei ole tietoinen erilaisten kielen rekistereiden eroista ja sopivuudesta eri tilanteisiin. Tällöin ei ole myöskään tietoinen, millaisen kuvan itsestään välittää kielellä viestiessään. Mitä taas vierasperäisten lainojen viljelyyn tulee, niin olemme jo varsin pitkällä finglisin tiellä. Saattaa hyvinkin jo olla liian myöhäistä pelastaa suomen kieli katoamiselta. No, emmehän me suomalaiset juuri intiaaneja kummempi kansa olleetkaan, joten: Mitä välii!!!

Niin. Mutta tietoisuus ei katoa tai esty siitä, että päättää käyttää lainasanaa tai jopa anglismia tai puhekielistä muotoilua. Voi sitä myös ihan tarkoituksella haluta välittää jonkun muunkinlaisen kuvan kuin juuri sen korrektin ja neutraalin yleiskielis-virallisen.

Tuskinpa suomi minnekään kielenä siitä katoaa, että siihen liitetään lainasanoja. Niinhän on tehty aina ja koko kieli on tällaisten erilaisten lainojen kerrostumaa. Katoamista aiheuttaa se, jos suomenkielellä ei voi opiskella tai sillä ei julkaista kirjoja, tutkimuksia jne. Anglismit eivät kielen säilymistä uhkaa, mutta se kyllä, jos siitä tulee pelkkä arkitarpeiden kieli, jolla ei voi ilmaista mitään tieteellistä tai kaunokirjallista.

https://agricocacola.wordpress.com/2012/11/20/mika-on-suomen-kielen-tila/

[Saares]

Rooster:
"Alkoi vaivaamaan"
Pitää olla: "Alkoi vaivata.