Suomen kieli muuttuu

[MrKAT]

Minulle tuli eteen outo sanonta:
      "olla tonnin setelinä".
Häh?
Hän selitti että kaverit menossa elokuviin ja hänen piti olla tonnin setelinä, kertomatta ohjaajan syvällisyydestä...

Piti googlata ja sain selityksen:

Kummeli-sketsistä -> tehty toljotus-meemi. -> Ja siitä seteli -> ja siitä uusi sanonta.

Eli hänen piti pitää suuta supussa, naama peruslukemilla mitä mieltä on oikeasti ettei pilaa kaverien elämystä.

[Kopek]

Joskus uutista lukiessani pysähdyn jonkin tietyn sanan kohdalla ja ajattelen, että tämän jutun on todennäköisesti kirjoittanut nainen. Kun kelaan alkuun, siellä on naistoimittajan nimi. Joskus voin tietysti erehtyäkin, mutta aika usein vaisto on oikeassa.

Tänään uutista lukiessani ajatus naiskirjoittajasta tuli mieleen vasta koko jutun luettuani - ei keskellä sitä.

Kyse on Helsingin Sanomien uutisesta, jossa kerrotaan vakuutusyhtiön evänneen korvauksen liikennetapahtumasta, joka asiantuntijoiden mielestä vaikuttaa syyllisyyskysymyksen osalta täysin selvältä, eli korvaus olisi pitänyt maksaa.

Sanomalehtiartikkelin kohta, mitä sai aikaan "ei kai vain" -tunteen oli seuraava:

Myöhemmin kaksi ulkopuolista todistajaa kertoi, että mopoauton kuljettaja oli laittanut suuntamerkin hyvissä ajoin päälle ja ryhmittynyt ajoradan vasempaan laitaan ennen kääntymistä vasemmalle. Silti takaa tuleva henkilöauto lähti ohittamaan mopoautoa vasemmalta puolelta.

Tieliikennelaissa ajoradalla tarkoitetaan "ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta"

Ajokaistalla puolestaan tarkoitetaan jokaista "tiemerkinnöin osoitettua tai muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituussuuntaista osaa taikka pyöräkaistaa"

Jos auto on ryhmittynyt vilkku päällä ajoradan eli käytännössä tien vasempaan laitaan, miten sen voi ohittaa vasemmalta puolelta, ja miksi kukaan edes yrittäisi ohitusta? Jos auto sen sijaan on ryhmittäytynyt tien keskiviivan tuntumaan valmiina kääntymään vasemmalle, sen voi teknisessä mielessä ohittaa, vaikka näin ei saakaan tehdä.

Helsingin Sanomien "oikaisuja" -osasto osoittaa, että asiavirheitä tapahtuu. Todennäköisesti niitä tapahtuu niin nais- kuin miestoimittajillekin. Olenko väärässä, jos arvelen, että naistoimittajat tekevät todennäköisemmin virheitä teknisluontoisissa asioissa, ja miehet joissakin muissa asioissa?

Taustalla on kysymys, ovatko miehet (esi)historiallisista syistä johtuen ominaisuuksiltaan enemmän teknispainotteisia ja siten tarkempia näissä asioissa kuin naiset, joiden vahvuudet olisivat joillakin muilla aloilla. Ovathan miehet tehneet aseita ja rakennuksia ja muuta teknistä niin kauan kuin tiedetään.

Onko taustalla myös eroja rohkeudessa, eli miehet uskaltavat kokeilla asioita epäonnistumisen ja vahingon riskeistä välittämättä, eli "mitenkäs tämä kytketään, hups... nyt taisi särkyä jotain". Naiset taas ovat riskitietoisempia eivätkä uskalla kokeilla asioita, eli "pitääpä pyytää joku (mies) tekemään tämä".

Voiko taustasyynä varovaisuuteen olla se, että naiset ovat olleet alistetussa asemassa ja joutuneet miesten väkivallan tai pilkan kohteeksi, jos jotain on särkynyt tai mennyt pieleen, joten tämä on tehnyt naisista varovaisia?

Ai niin. Oli vähällä unohtua. Toimittajan nimi on Anni Lassila.

Tässä lisää aiheesta.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/seireenien-kutsussa-piilee-totuus-viehtyneet-miehet-ottavat-enemman-riskeja/9013294#gs.i2y74w

https://keskustelu.suomi24.fi/t/10577268/ovatko-naiset-miehia-parempia-missaan

[Xantippa]

Ihme horinaa taas Kopekilta, joka on yllättäen alkanut lukea tieliikennelakia ja vaatia sen mukaisia ilmaisuja. Kohta kai jopa toimintaa.

Kaista on ihan tyypillinen tapa puhua ajoradasta. Sanomme esim. että tie on nelikaistainen, jos siinä on neljä ajorataa. Itse asiassa ajorata-sanaa taitaa käyttää todella harva, yleensä sanotaan, että vaihdoin kaistaa, en ajorataa.

Muutenkin en tiedä, mikä lie biologinen tarve haeskella ei kai vaan-mentaliteetilla naiskirjoittajia toimittajien joukosta. 

Kuuluisi enemmän fiilis-osastoon nämä kuin muihin ketjuihin. 

T: Xante

[Hayabusa]

Olisiko Kopek feministi? 
Hän selkeästi lukiessaan pohtii kirjoittajan sukupuolta ja sen vaikutusta kirjalliseen tuotokseen. Itse en ole koskaan miettinyt tullaisia. Esimerkiksi Agatha Christie on minulle viihdyttävä kirjailija, tuskin olen edes noteerannut oletettua sukupuolta.

[Kopek]

Joskus uutista lukiessani pysähdyn jonkin tietyn sanan kohdalla ja ajattelen, että tämän jutun on todennäköisesti kirjoittanut nainen. Kun kelaan alkuun, siellä on naistoimittajan nimi. Joskus voin tietysti erehtyäkin, mutta aika usein vaisto on oikeassa.

Tämän päivän (Netti)Hesaria lukiessani olin jo siirtynyt seuraavalle sivulle, kun mielessäni vielä oli edellisen sivun artikkeli, jossa kerrotaan onnettomuudesta Punaisella merellä. Uutisen mukaan myös yksi suomalainen on uhrien joukossa.

Uutisen yhteydessä on kuva viisikerroksisesta aluksesta, joka upposi onnettomuudessa. Uutisen lopussa kerrotaan, että "vene on rakennettu vuonna 2022 ja se on 144 jalkaa pitkä".

(144 jalkaa on 43.8912 metriä.)

Palasin edelliselle sivulle ja katsoin toimittajien nimet.

Liisa ja Tiina

---

Taustalla lienee englanninkielen käytäntö, jossa veneen ja laivan ero on epämääräinen, ja raja määritelmien välillä on korkeammalla kuin Suomessa, jossa alukset ovat perinteisesti olleet aika pieniä. Jos englanninkielisen maailman nimittämistapaa sovellettaisiin Suomeen, sanan "sisävesilaiva" voisi poistaa sanavarastosta. Kaikki olisivat vain veneitä. Höyrylaiva Tarjanne olisi höyryvene Tarjanne. Suomessa on kuitenkin totuttu sanomaan laivoiksi paatteja, jotka ovat selkeästi isompia kuin mitä veneillä yleisesti ymmärretään. Tätä rajaa hämärtävät kalliit suuret luksusveneet, jotka kokonsa puolesta ovat jo suomalaisittain laivan mitoissa, mutta niiden ulkonäkö viittaa veneeseen.

Netistä poimittua: 

"In casual use, the word boat is often used to refer to any watergoing vessel, regardless of its size or how it's powered."

Wikipedia:

"Mikä on veneen ja laivan ero?

Vene on vedessä kulkeva alus, joka on laivaa pienempi. Tarkka rajanveto veneen ja laivan välille on hankalaa. Niiden erosta ei tiettävästi ole virallista määritelmää, mutta erään näkemyksen mukaan pituudeltaan yli 24-metrisiä aluksia voidaan pitää laivoina, koska niiden kuljettamiseen vaaditaan Suomessa tutkinto."

(Arvaan jo melkein, millaisia kommentteja seuraa, jos joku kommentoi.)

[Kopek]

Otan vielä vauhtia vanhasta aiheesta ja jatkan eteenpäin.

Tällainen on se uponnut "vene":

https://diveproliveaboard.com/fleet/m-y-sea-story/

Yle Uutiset: Egyptin veneturmassa olleista suomalaisista toinen löydetty elossa

Ja nyt asiasta toiseen.

Englanninkielen vaikutus suomenkieleen on ilmeinen ja taitaa lisääntyä koko ajan. Meidän porukan ekaluokkalainen käyttää "sinä-passiivia", jonka hän on oppinut ilmeisesti kavereiltaan. Tämä nyt on jo vanha juttu.

Sen verran vielä teknisistä laitteista, että englanninkieli näyttää suorastaan tappavan ainakin sanomalehtikielessä joitakin perinteisiä suomalaisia sanoja.

Tukeksen sivulta löytyy muutaman vuoden takainen koulutusta koskeva ilmoitus. Jutussa mainitaan ammattipätevyyksiä ja niihin liittyviä lisäkoulutuksia.

https://tukes.fi/-/ylikonemestarin-koulutus-kaynnist-1

Kun kirjoitan Googlen kääntäjään "Titanicin ylikonemestari", kääntäjä antaa seuraavan vastauksen: "Titanic's chief engineer"

Wikipedia tarkentaa määritelmää seuraavasti: The chief engineer, commonly referred to as "The chief", or just "chief", is responsible for all operations and maintenance that have to do with all machinery and equipment throughout the ship. He is paid on par with the captain, and holds the same rank as the captain.

Seuraavaksi kirjoitan Googlen kääntäjään netistä poimimani selostuksen, joka liittyy Titanicin uppoamiseen:

Joseph Bell was the Chief Engineer of the RMS Titanic. He died a heroic death in the sinking, as his engineers and electricians kept the lights of the sinking

Joseph Bell oli RMS Titanicin pääinsinööri. Hän kuoli sankarillisen kuoleman uppoamisessa, kun hänen insinöörinsä ja sähköasentajansa pitivät uppoamisen valot

Ylikonemestari ja konemestari häviävät käännöksessä. Heistä tulee insinöörejä.

Eikä tässä kaikki. Myös kone häviää.

Google kääntäjä:

Titanicin koneet kävivät täydellä teholla -> The Titanic's engines were running at full power -> Titanicin moottorit kävivät täydellä teholla

Käännöksessä koneet muuttuvat moottoreiksi. Asioista perillä oleva osaa käyttää oikeita sanoja, mutta kielenkääntäjät.. hmm. Niinpä Titanic-elokuvassa puhutaan Titanicin moottoreista. Olihan siellä niitäkin eli hissien ja tuulettimien sähkömoottorit, mutta laiva kulki kuitenkin "konevoimalla", eli sitä liikuttivat koneet.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konemestari

https://fi.wikipedia.org/wiki/Insin%C3%B6%C3%B6ri

https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ammattitieto/ammatit/koneinsinoori

En väitä tietäväni, mitä nimitystä mistäkin laitteista pitäisi käyttää. Vakiintunut käytäntö lienee paras ohjenuora. Jos pelkästään sanakirjasta katsotaan, voidaan päätyä... tuntemattomille vesille. 

[Hippi]

^
Googlen kääntäjään ei pidä suhtautua vakavasti, sillä se tekee jokseenkin raakakäännöksiä, joka pitää itse stilisoida. Eri alojen käyttämät sana menevät usein väärin, jos sanoista on useita synonyymejä, niin kääntäjä monesti valitsee sen yleisimmän merkityksen mukaisen sanan.

Tavallista yleiskieltä se kääntää joskus niin hyvinkin, että kestää hetken jotain nettisivua lukiessa huomata, että kyseessä on konekäännös. Yleensä asia tulee ilmi aihealueeseen sopimattomasta sanasta. Kömpelöä kieltähän voi joku ihminenkin kirjoittaa.

Kun tämä nyt on suomenkieltä käsittelevä ketju, niin varmaan monet toimittajat joutuvat turvautumaan kääntäjään, jos ulkomailta napatun jutun aihealue ei ole hänelle ennestään tuttu. Hän ei myöskään osaa asettaa kyseenalaiseksi käännöksen lopputulosta, vaikka ehkä kielen sujuvuutta osaa hiukan parantaa. Tuskin lehdillä on käytettävissään mitään ammattikääntäjiä, vaan käännökset tekee ihan rivitoimittajat, joille sitten käy huonosti, jos asian syvällisesti vihkiytynyt lukee hänen juttunsa. Tai ehkä nyt ei ihan niin huonosti käy, mutta tahtomattaan aiheuttaa pahaa mieltä, vaikka parhaansa on tehnyt. Eri juttu varmaan olisi, jos kyse olisi aiheen harrastuslehdestä, jossa voisi odottaa toimittajalta asiantuntemusta.

[Hayabusa]

Pikavilkaisu Amppareihin kertoi, Punaisella merellä kaatuneesta paatosta käytettiin Suomen mediassa etupäässä otsikoinnissa termiä alus. Hyvä niin. Itse olisin maalailuissa voinut nimetä sen turistijahdiksi.

[Kopek]

Pikavilkaisu Amppareihin kertoi, Punaisella merellä kaatuneesta paatosta käytettiin Suomen mediassa etupäässä otsikoinnissa termiä alus. Hyvä niin. Itse olisin maalailuissa voinut nimetä sen turistijahdiksi.

Ilta-Sanomissa pelattiin varman päälle:

Yksityiskohdat siitä, kuinka matkustajat onnistuivat selviämään niin kauan lähes uponneesta veneestä, ovat vielä epäselvät. Haaksirikkoutuneesta laivasta vain noin metrin verran on merenpinnan yläpuolella.

Iltalehdessä oli noin vuosi sitten artikkeli, jossa esitettiin huoli suomen kielen rappeutumisesta englanninkielen ylivallan alla.

Iltalehti:

Suomen kieli rapistuu, ja samalla englanti on vyörynyt voimakkaasti suomalaisten puheisiin ja teksteihin.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6704eea0-b8c1-4cfd-8e77-794c87703ebb

Kehittyykö Suomeen jossakin vaiheessa uusia rinnakkaiskieliä, jonkinlaisia kreolimurteita, joissa on elementtejä suomenkielestä ja elementtejä englanninkielestä ja elementtejä ties mistä kielistä ja lisänä keksittyä.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010862854.html

[ROOSTER]

Samalle asialle/esineelle voi olla monta erilaista sanaa käytettävissä. Kuvailu saa aina uuden hienovaraisen merkityksen kun otetaan uusi sanavariantti käyttöön. Inuiiteilla on yli 50 erilaista sanaa kuvaamaan lunta ja suomalaisillakin pari- kolmekymmentä. Vain asiaa ymmärtävät ymmärtävät eron.

Sukupuolisista asioista saa esimerkin. Peniksellinen henkilö on pissalla ja paarma puree häntä tuskallisesti elimeen. Miten sidosryhmät kuvailevat tapahtunutta?

Äiti: Paarma iski pippeliin.
Tyttöystävä: Paarma iski kikkeliin.
Vihamies: Paarma iski piliin.
Radiokommentaattori: Paarma iski jormaan.
Kadunmies: Paarma iski kulliin.
Henkilö itse: Paarma iski parruun.
Lääkäri: Punctum tabanidae peniksen artukseen.

Jne. vaihtoehtoja on paljon, mitä käytetään riippuu kontekstista.