Laikan kirjoitus on niin tunnepitoinen, että siitä tulee mieleen jotain hyvin henkilökohtaista ja epämukavaa. Joku kirjoittaja - ei kai se ollut juuri Laika - taisi kertoakin joskus, että joku hänen omaisensa oli teloitettu Mannerheimin toimesta tai jotain tällaista.
Ymmärrän, että tuollainen tapahtuma voi myrkyttää perheen ja suvun ilmapiirin kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, kun ihmiset hautovat mielessään vääryyttä ja kokemaasa surua. En moiti tällaisesta.
Ketju on älyttömyydessään avannut ikkunan minua vuosia askarruttaneeseen kategorisen ajattelun ongelmaan eri variantteineen. Ennen muuta olen saanut havaita, että tuota ongelmaa on mahdoton selittää ihmisille, jotka eivät sitä ymmärrä. Selitys näet vaatii oletusarvoisesti vastaanottavan mielen, joka kykenee käsittelemään sen, ja ongelma johtuu sen puuttumisesta. Donald Hoffman havainnollistaa asian pistämättömästi paperissaan 'The Interface Theory of Perception':
The jewel beetle Julodimorpha bakewelli is category challenged [11, 12]. For
the male of the species, spotting instances of the category desirable female
is a pursuit of enduring interest and, to this end, he scours his environment
for telltale signs of a female’s shiny, dimpled, yellow-brown elytra (wing
cases). Unfortunately for him, many males of the species Homo sapiens, who
sojourn in his habitats within the Dongara area of Western Australia, are
attracted by instances of the category full beer bottle but not by instances of
the category empty beer bottle, and are therefore prone to toss their emptied
“stubbies” unceremoniously from their cars. As it happens, stubbies are
shiny, dimpled, and just the right shade of brown to trigger, in the poor
beetle, a category error. Male beetles find stubbies irresistible. Forsaking all
normal females, they swarm the stubbies, genitalia everted, and doggedly try
to copulate despite repeated glassy rebuffs. Compounding misfortune, ants
of the species Iridomyrmex discors capitalize on the beetles’ category errors;
the ants sequester themselves near stubbies, wait for befuddled beetles, and
consume them, genitalia first, as they persist in their amorous advances.
Categories have consequences.
Ainakin se osa on totta -ei lie moitteen sijaa pelkän tosiasian toteamisessa, ja pelkän tosiasian toteaminen tarkoittaa kvaliteetiltaan Hoffmanin termein paljon enemmän kuin sitä, mihin olemme tottuneet puhuessamme havaitsemisesta. Siis tarkoittaen 'paljon enemmän' todenperäisyyden saturaation suhteen, ei havainnon. Havainto saattaa hyvinkin olla yksilölle kiistämättömämpi kuin itse tosiasia. Edellisen toteaminenkin on tosiasia, jota kohtaan meidän täytyy kenties jossain määrin olla sympaattisia.
Uskon Julodimorpha bakewellin tapauksen viitoittavan tietä koko joukkoon ongelmien kategorioita, joihin totunnaisesti viittaamme puhuessamme esimerkiksi politiikasta. Se muistuttaa, miksi ihmisten tuottamaan sotkuun on niin äärettömän vaikeaa luoda mielekästä järjestystä. Se saa minut myös pohtimaan mahdollisuutta, että ihmisten harhoista osa on luonteeltaan funktionaalisia. So. ne toteuttavat tai yrittävät toteuttaa jotain muuta tarkoitusta, jonka sivutuotteena ne luovat tosiasioita kohtaan systemaattisesti harhaisen mielen.
Mensan kuviossa on kaikki tarvittava informaatio konkreettisesti näkyvillä.
Mutta niin on myös Julodimorpha bakewellin mielestä? Kun Julodimorpha bakewellin seuraa vain naaraan väriä, se erottaa kaksi oikeaa vastausta. Potentiaaliset parittelukumppaninsa. Jotta se tunnistaisi yllä olevasta kuvasta naaraan, sen pitäisi ymmärtää myös kelaisen hiekanjyvän kuvaamaa informaatiota.
Mikäli edes työmuistissa - salamanopeasta intuitiivisesta trendin hoksaamisesta nyt puhumattakaan - pysyy vain murto osa pisteistä kerrallaan, kuvaajaa analysoimalla löytää vain muutaman pisteen nousuja, mutta lukuisia useampikymmenpisteisiä laskevia trendejä. Näyttö keltaisen-trendin tueksi jää hahmottamatta. Sen lisäksi, että olisi täysin mahdotonta vakuuttaa, että ilmasto lämpenee, Julodimorpha bakewellia olisi mahdollisesti hyvin vaikea vakuuttaa siitäkään, että tämä on väärässä. Intuitiivisesti saattaisi olla luontevaa päätellä, että koska ylivoimaisesti suurin osa pisteistä kuvaavat laskevia trendejä, ehkä koko kuvaajakin on laskeva.
Tosin laajat poliittiset aatteet kuten kommunismi (
Anna Kontulan määritelmä) lienevät sitten jo muutamaa kertaluokkaa monimutkaisempi hahmotusongelma. Trendin hahmottaminen kuvaajasta voi käydä äkkiä vielä vaikeammaksi kuin mielen sisällä, vaikka useampiulotteisen muodon datapisteistä kyettäisiinkin tekemään projektio kaksiulotteiselle pinnalle.
Minä olen edelleen epävarma siitä, missä kohtaa ne suurimmat ongelmat poliittisten aatteiden ymmärtämisen kodalla ovat. Eli missä määrin ne ovat
ylivertaisuusvinouma-ongelmia ja missä määrin Julodimorpha bakewell -ongelmia?
Aihe: Julodimorpha bakewell (Luettu 16 kertaa)