Ideologia

[Norma Bates]

Näkisin asian niin, että riippuu siitä miten vahvasti ihminen on ajattelussa taipuvainen maagisuuteen, että tuleeko hänestä jonkin uskonnon uskovainen, vai hui-haisti jota ei kiinnosta pätkääkään uskoa oikein yhtään mihinkään, mutta saattaa silti killua jonkin uskonnon kannattajakunnassa. Tämä siksi että muuten voi lähteä nirri, tai ei vaan jaksa sitä mölinää minkä ympäristö aloittaa jos irtisanoutuu ko. uskonnosta.

Ainakin nykyihmisellä maagisuuteen taipuvaisuus kaiketi korreloi sen kanssa, miten neuroottinen luonne sattuu olemaan. Jos on taipumusta ahdistumiseen tai paniikkihäiriöön, saati sitten pakkoajatteluun, niin mieli poikii mitä ihmeellisimpiä viritelmiä.

Joitakuita maagisuus tai taikauskoisuus kaiketi sysää uhkapelaamisen suuntaan. Enpäs ole muuten ikinä kuullut syvästi uskovaisesta uhkapelaajasta, että olisiko niin jotta sama mielen ilmiö vaikuttaa jommallakummalla tavalla, mutta ei molemmilla? (En kyllä ole kuullut uskoontulleesta ex-uhkapelaajastakaan, eli että joku olisi onnistunut korvaamaan pelihimon Jeesus-fantasioilla. Mutta voisin kuvitella että tämmöisiä olisi?)

Itselläni on varsin neuroottinen luonne, joten siinä mielessä minusta ei kai kovin helpolla voi tulla sellaista jolle riittäisi tieteellinen maailmankuva.

[-:)lauri]

Itselläni on varsin neuroottinen luonne, joten siinä mielessä minusta ei kai kovin helpolla voi tulla sellaista jolle riittäisi tieteellinen maailmankuva.

Tämä on varsin järkevän oloinen näkökulma.

Joskus urheilu-urani aikana kavereillani ja itselläni oli kilpailuun valmistuessani rituaaleja, joita toisteltiin sen toivossa, että kilpasuoritus olisi ollut priimaa. Vaikka itse toistelin rituaaleja enempi siltä kantilta, että vähennän itseltäni stressiä keskittymällä johonkin tuttuun ja turvalliseen tulevan kilpailusuorituksen liiallisen analysoimisen ja siten jännittämisen sijaan, monien kavereitteni uskomus vaikutti olevan vakaasti se, että oppimansa rituaalit nimenomaan takasivat parhaan mahdollisen kilpailusuorituksen riippumatta siitä, mikä oli niiden vaikutusmekanismi ja riippumatta siitä oliko kyseisillä rituaaleilla ollut mitään vaikutusta heidänkään kilpasuorituksiinsa.

Tosin itselläni ei ollut koskaan kovinkaan monia toistuvia rituaaleja, sillä oli minulle aina aika selvää, ettei niillä ollut sanottavammin vaikutusta kilpasuorituksiini, joihin vaikutti enempi se, miten harjoittelukausi oli onnistunut, kuin toistelemani rituaalit, sillä paniikki, jos siihen oli vajaaksi jääneen harjoittelun vuoksi aihetta, ennätti kyllä iskeä rituaalien ja kilpasuoritusten välissä tehden kilpailusuorituksista toisinaan yhtä helvettiä. Mutta kaiketi rituaalit kohdallani hieman stressin määrää kilpailupäivinä lievensivät ja hyöty oli siten puhtaasti terveydellinen, mikäli niillä nyt mitään vaikutusta mihinkään oli.

[Norma Bates]

Jotkut magiaa harrastavat keksivät ex tempore omasta päästään kertakäyttötaikoja. Toiset pläräävät vanhoja tai uusia kirjoja, ja kuvittelevat olevansa jonkinlaisia oman elämänsä aleistercrowleyta.

Lopultakaan niillä kaavoilla ja taioilla ei tieteellisessä mielessä ole muuta merkitystä kuin mielen huojennus, tai itsensä tsemppaaminen että minäpä se taivuttelen todellisuutta oman mieleni mukaan.

Sitten iskevät puoskarit kultasuoneen ja väittävät että kun tämän kurssin käyt tai kirjan luet, niin johan on tie auki taivasta myöten ja kaikki mitä teet palkitaan tai kostautuu kolminkertaisesti.

Minusta tuntuu oudolta miten suosittu tuosta "kolminkertaisuuden laista" on tullut, kun ei edes yhden suhde yhteen instantkarmaa pääse kovin usein todistamaan.

[Toope]

Ideologia ei tietenkään sinänsä ole paha ajatus. Sillä vaan on helposti taipumus estää rationaalista ajattelua ja sokeuttaa ihmistä näkemästä ideologiansa puutteita/pimeitä puolia. Pätee muuten kaikkiin ideologioihin.

Siksi en haluaisi sitoutua voimakkaasti mihinkään ideaan/ideologiaan, koska se voi sokeuttaa.

[Hiha]

Tohon verrattuna ihmisten vuorovaikuksessa ja myös toimittajan ja Lindtmanin vuorovaikutuksessa on nimenomaan inhimillinen piire se, että Lindtman sinnikkäästi väistää kysymystä ja tarjoaa jotakin ihan muuta siihen tilalle.

Teköäly on tietyssä mielessä "joustavampi" kuin ihminen, esimerkiksi siinä, että sillä ei ole varsinaisesti persoonallisuutta eikä elämää eikä myöskään mitään ristiriitaa siinä, että voi antaa sekä sen diibadaabavastauksen tai jotain väärää tai harhaanjohtavaakin tietoa ja sitten heti perään jonkun tosi osuvan tai hyödyllisen kuvauksen täsmälleen samasta asiasta.

Ymmärtääkseni keskeiset keskustelevat tekoälyt on ohjattu olemaan antamatta ohjeita pommien valmistukseen, arvottamatta eri uskontoja, sekaantumatta Yhdysvaltojen rotukysymykseen. Oikeastaan on sama pitääkö kuva aivan paikkaansa. Aiheen pohdiskelemiseen riittää, että yksikin tekoäly on kaitsettu yhdessäkin kysymyksessä. Täten sille on luotu tabu, joka on yksi uskontojen rakenneosista. Koska tämä alue on erilainen kuin kaikki muut alueet, se alkaa helposti tuntua pyhältä, eikä vain kielletyltä. Tekoäly ei tietenkään tunne mitään. Mutta sen kanssa keskusteleva ihminen tuntee. Se on tarkoituskin. Kun useaan kertaan juhlallisin sanakääntein julistetaan, että uskonnoissa on jotakin, niin alkaahan se väkisinkin tuntua jotta aihepiiri on numeeni. Varsinkin kun itse asiaa ei ruodita, vaan taivastellaan sen ylevyyttä varovaisen kaukaa.

Ideologia on tietenkin maallinen eikä mikään ole sille pyhää. Väärin. Ideologian keskeinen sisältö eli idea – Herra paratkoon – on tietysti koskematon ja kyseenalaistamaton. Sen takia ideologian kanssa voi hurauttaa pusikkoon helposti. Oli ideologia kattava tai spesifi, sillä nähdään olevan itseisarvo, eikä pelkkää välinearvoa. Kansallisvaltio, koulutusmyönteisyys, henkilökohtainen koskemattomuus, millä tahansa termillä päätyy älyttömyyksiin, jos sen edustamaa arvoa ei saa suhteuttaa mitenkään muihin arvoihin.

En krets var dragen kring dessa ting
den ingen överträder.

Lindtman loi SDP:n ja sen päätöksenteon ympärille sakraalin kehän toistamalla kolmeen kertaan sinänsä merkityksettömät sanat (ne eivät ole tosikieltä, eivät todellakaan). Se semmoinen on loitsimista. Ja tekoälylle opetetaan samat temput – ja vain siksi että ihminen ei kestä katsella itseään edes peilistä.

[Toope]

Kun puhutaan ideologioista, vasemmistolaisuus esiintyy liberaalina, mutta on oikeasti autoritaaarista, ei liberaalia!