Kysymyksiä uskosta, uskonnosta ja Raamatusta

[Norma Bates]

Nyt komppaan Karikkoa. Todellakaan menneidyydelle ei voi antaa niinsanotusti synninpäästöä. Koska nykyisyyden pitää tajuta oppia.

[Toope]

Se pointti tässä on, ettei pidä tulkita varhaisjuutalaisuutta nykyisten silmälasien kautta, vaan pitää ymmärtää sitä, miten he aikoinaan uskontonsa ymmärsivät. Tuo sama periaate toki sopii kaikkeen historiantutkimukseen. Mehän historiantulkinnoissamme olemme kovin taipuvaisia tuomitsemaan/arvostelemaan menneitä yhteiskuntia sen mukaan, mitä arvokäsityksiämme itse annamme heille.

Se on ainakin varmaa, että tulevaisuus tulee pitämään meidän ikäluokkiamme ehkä maapallon barbaarisimpina ikinä. Melkein onnistuimme tuhoamaan koko elonkehän ja oman lajimmekin. Kaiken lisäksi tapoimme ja ajoimme maanpakoon ennätysmäärän ihmisiä joille emme pysty tarjoamaan mitään tulevaisuutta. Ruokaa heitetään hukkaan ja samalla suuri osa näkee nälkää. Maapallo on jälkeemme sellaisessa kunnossa, että menee vuosikymmeniä tai vuosisatoja ennenkuin voimme sanoa olevamme takaisin tyydyttävällä tasolla.

Liikakansoitus on ongelma, se on selvää. Se on maailman pahin ongelma.

[Toope]

VT: tarinat ehkä ovat julmia, mutta realistisia. Pitää muistaa se, että tuonaikainen varhaisjuutalaisuus yksijumalaiseksi muuttuneena ei käsittänyt nykyistä jumalan ja paholaisen vastakkainasettelua, vaan jumala oli kaikkivaltias. Kaikki hyvä ja paha tuli jumalan tahdon kautta. Pahan ja paholaiskäsitys omaksuttiin juutalaisuuteen myöhemmin. Osin ehkä parsilaisuuden kautta (Zarathustralaisuudessa oli tuo hyvä/paha- ajatus, kuten Kiinassakin Jing/Jan). Siksi VT:n jumalkäsityksiä ja niiden muuttumista tulee ymmärtää juutalaisten yhteiskunnallisten muutosten kautta. Paimentolaisheimosta muodostui about 3000 vuotta sitten paikalleenpysyvä kulttuuri ja kuningaskunta. Se taas sortui, koska Assyrian, Babylonian, Egyptin ja lopulta Persian ja Rooman valtakunnat alistivat heidät. Juutalainen teologia ja jumalkäsitys muuttui noina aikoina suuresti.

Yksijumalaisuuden idea juutalaisuudessa säilyi, mutta se myös muuttui siten, että kaikenhallitsevasta jumalasta muotoutui hieman epätäydellinen, koska teologia omaksui paholaisen vastavoiman käsityksen. Sehän siirtyi sittemmin kristinuskoon ja islamiin.

Varhaisissa kirjoissa, ns. apogryfikirjoissa, joita ei Raamattuun sisällytetty kristittyjen toimesta, kerrotaan paljon siitä, miten juutalaisuuden varhaiskehitys muistuttaa paikallisten kanaanilaiskansojen uskontoa Baalin palvonnasta lähtien. Baal myöhemmin tulkittiin epäjumalaksi/jopa paholaiseksi.
...
Se pointti tässä on, ettei pidä tulkita varhaisjuutalaisuutta nykyisten silmälasien kautta, vaan pitää ymmärtää sitä, miten he aikoinaan uskontonsa ymmärsivät. Tuo sama periaate toki sopii kaikkeen historiantutkimukseen. Mehän historiantulkinnoissamme olemme kovin taipuvaisia tuomitsemaan/arvostelemaan menneitä yhteiskuntia sen mukaan, mitä arvokäsityksiämme itse annamme heille.

Aikansa kutakin. Mutta minkä takia meidän pitäisi roikkua väkisin kiinni uskonnoissa jotka ovat tilkkutäkkejä joiden tilkuista osa on läpimätiä ja haisee? K-uskonto sai alkunsa juutalaisuuden lahkoja. Islam sai alkunsa yhden miehen aivoitteluna jonka hän perusti juutalaisuudesta ja jostain paikallisesta k-uskonnon muodosta saamiinsa vaikutelmiin. Buddhalaisuus ponnisti liikkeelle hindulaisuudesta (joka, jälkimmäinen, on laaja kokoelma vähän sitä sun tätä ja jotkut eivät ehkä edes miellä että olisi yksi yhtenäinen hindulaisuus).

Uskonnot ovat aina versoja jostain aiemmasta uskonnosta. Ehkä välillä saadaan aikaiseksi jonkinlaista jalostusta niin että jostain kasvitaudista päästään eroon, mutta seuraavaksi tulee sitten taas joku muu tauti mädättämään puuta nimeltä "tässä ja nyt suosituin uskonto". Jotenkin tämän sortin ikiliikkuja tympäisee. Vaikka ymmärrän toki että ihmismieli on sellainen ettei se ihan silläkään vaan pärjää että vettä, leipää ja parittelu silloin tällöin.

En pidä uskonnollisuutta sinänsä ongelmana, enemmän sitä, että tietyt uskonnot ovat ongelma.
Eivät juutalaisuus, buddhalaisuus tai parsilaisuus ongelmia juuri tuota, islam ja hindulaisuus (paikoitellen) tuottavat. Islamia pidän toki lähinnä tautina.
Kristillisyyttä itse myös pidän enemmän positiivisena tekijänä, vaikka omat ongelmansa siinä on.
Uskonnoissa näen eroja, kuten kulttuureissakin. Jotkut toimivat, toiset eivät.

[Karikko]

^
Suomalaiset veronmaksajat maksavat myös synagookan suojelusta hesassa. Sen suojelemiseen menee noin puoli miljoonaa vuodessa, osan kaiketi hankkivat itse-

Heitä ei seurakunnassa varmaan ole kovin paljon, mutta monenlaisten uskontojen yleistyessä tännekin, niin heitä pitää suojella toisiltaan, tai "kärkkäiseltä- ehkä hänen hengisiltään.

Uhkauksia riittänee myös muiden uskontojen paikallisille palvontapaikoille.
En suosittele kirkkojen polttamista, enkä muutakaan väkivaltaa, vaikka uskontojen alkuperä on väkivaltainen ollut kaikkialla- taitaa olla edelleen vaikka se on enemmän piilosellaista--

[Kopek]

Selasin autolla ajaessani radioasemia ja päädyin Miia Krausen ja levyraadin kautta kuuntelemaan Radio Patmosta. Ohjelman kuuluvuus lakkasi, kun asema alkoi olla liian kaukana. Vaihdoin kännykkään, johon olen asentanut "radiot.fi" -sovelluksen.

Ohjelma jatkui vielä silloinkin, kun tulin perille. Niinpä annoin kännykän olla päällä.

Googlailin hieman, mistä oikeastaan on kyse. Huomasin, että lähetys tulee myös suorana Youtubesta. Niinpä vaihdoin Youtuben puolelle. Ohjelma on tätä kirjoittaessani loppumassa.



Keskustelussa esitetyistä asioista voisi sanoa paljonkin. En nyt jaksa miettiä niitä. Sen sijaan mietin sitä, mitä Timo Soini aikoo. Hän on ollut paljon esillä viime aikoina. Kutsuuko politiikka vanhaa kettua. Tällaiset areenat voisivat olla hyvä lähtölaukaus.

[-:)lauri]

[Karikko]

^

Jahas siellä näkyy puteli takana--

[Karikko]

Selasin autolla ajaessani radioasemia ja päädyin Miia Krausen ja levyraadin kautta kuuntelemaan Radio Patmosta. Ohjelman kuuluvuus lakkasi, kun asema alkoi olla liian kaukana. Vaihdoin kännykkään, johon olen asentanut "radiot.fi" -sovelluksen.

Ohjelma jatkui vielä silloinkin, kun tulin perille. Niinpä annoin kännykän olla päällä.

Googlailin hieman, mistä oikeastaan on kyse. Huomasin, että lähetys tulee myös suorana Youtubesta. Niinpä vaihdoin Youtuben puolelle. Ohjelma on tätä kirjoittaessani loppumassa.



Keskustelussa esitetyistä asioista voisi sanoa paljonkin. En nyt jaksa miettiä niitä. Sen sijaan mietin sitä, mitä Timo Soini aikoo. Hän on ollut paljon esillä viime aikoina. Kutsuuko politiikka vanhaa kettua. Tällaiset areenat voisivat olla hyvä lähtölaukaus.

Huolisiko joku puolue vielä timpan kirjoilleen ja antaisi hänelle jonkinlaisen aseman- hänhän petti jo omansa lahjakkaasti- ensin persut, sitten siniset, kun ei mennyt ehdokkaaksi.

Varmaan hän menee mielellään noihin keskustelujuttuihin- eläkevaarina kaipaa jotain elämyksiä ja ei liene parempaakaan tekemistä.

Kansa varmaan katsookin vielä osaahan hän toimia hyvin provosoivasti, kuten vennamo aikoinaan..
Tuskin kuitenkaan haluaa mennä ehdolle mihinkään isompaan juttuun, häviö olisi epämiellyttävä kokemus.

[Norma Bates]

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008461477.html?fbclid=IwAR1vGQKFerZS0lZPQqB7w_nbJ3NIRB6Ol7ktHjoVV6krM0YXOc2WizUcQZk

KRISTINUSKON historiassa Raamattuun sitoutuminen on vaihdellut, mutta valtio on aina ollut kiinnostunut raamatuntulkinnasta ja säädellyt sitä tavalla tai toisella.

Vuonna 1665 Turun hovioikeus määräsi Taivassalon kirkkoherran kaksi renkiä mestattaviksi ja heidän ruumiinsa julkisesti poltettaviksi. Tuomio perustui Kolmannen Mooseksen kirjan 20. luvun jakeeseen 13, jossa miesten keskinäisestä seksistä määrätään kuolemanrangaistus.

1600-luvulla homojen kuolemantuomio oli uutuus. Se tuli voimaan vuonna 1608, kun Kristofferin maanlakiin lisättiin lukuisia Mooseksen lain oikeudellisia säädöksiä.

Kyse oli melkoisesta suunnanmuutoksesta. Keskiajalla tai vielä reformaation aikanakaan oikeutta ei jaettu raamatunjakeilla. Luterilaisessa kirkossa auktoritatiivinen Augsburgin tunnustuksen puolustus vuodelta 1531 toteaa, että on mieletöntä "panna meidät noudattamaan Mooseksen oikeudellisia lakeja".

MARTTI LUTHERIN mielestä Mooseksen lain käskyt olivat sitovia vain kymmenen käskyn ja lähimmäisenrakkauden käskyn osalta. Tämä vapaamielisyys juontuu Uuteen testamenttiin.

Jeesus tiivistää lain rakkauden kaksoiskäskyksi, Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseksi. Paavali menee vielä pidemmälle: pelkkä lähimmäisenrakkauden käsky riittää.

Toisinaan kuulee kuitenkin vaatimuksia Raamatun kaikkien käskyjen noudattamisesta. Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan syytetty kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on julistanut, ettei suostu leikkaamaan Raamatusta mitään osia pois.

Silti Räsänenkin tinkii. Kristillisen tulkintaperinteen vaikutuksesta hän ohittaa muun muassa Mooseksen lain vaatimukset ruokasäädöksistä tai miesten ympärileikkauksesta. Homojen kuolemantuomion hän torjuu.

RAAMATUNTULKINNASSA on aina valittu, mitä noudatetaan ja mitä ei noudateta. Aina ei edes tiedosteta, miten vahvasti valikointia tehdään. Tulkintaperinne ja ennakkokäsitykset vaikuttavat lukijoihin niin voimakkaasti, että toisinaan osaa informaatiosta ei edes kyetä havaitsemaan.

Esimerkiksi käy Paavalin Roomalaiskirjeen ensimmäinen luku, jossa ohimennen mainitaan lesbo- ja homosuhteet. Paavalin mukaan epäjumalankuvien palvonta synnyttää homo- ja lesbosuhteet ja jopa homoseksuaaliset halut. Ilmeisesti tämä Paavalin väite on vastoin nykyajan vahvoja ennakkokäsityksiä, joten sitä ei edes huomata. Jos Paavalin väite homoseksuaalisuuden alkuperästä pitäisi paikkansa, kristittyjä homoseksuaaleja ei voisi edes olla olemassa.

Myöskään Päivi Räsänen ei omaksu Paavalin väitettä. Sen sijaan hän selittää homoseksuaalisuutta psykoseksuaalisen kehityksen häiriönä. Moderni selitys on saanut korvata Raamatusta löytyvän selityksen.

NÄIN raamatuntulkinta toimii. Raamatusta ei sellaisenaan omaksuta kaikkea, ja Raamatusta peräisin olevaa ainesta täydennetään moderneilla käsityksillä. Raamattua ei voi lukea tulkitsematta.

Samaa korostivat evankelis-luterilaisen kirkon piispat tänä syksynä julkilausumassaan: "Kaikkeen Raamatun lukemiseen sisältyy aina tulkintaa ja sovellusta kunkin ajan kysymysten ja ymmärryksen mukaan." Kyse on siitä, myönnetäänkö tämä vai ei. Kun tulkitsijan rooli tunnustetaan, avautuu tila keskustella siitä, miten hyvin tulkinta tekee oikeutta Raamatun tekstille ja lukijoiden nykyiselle tilanteelle.

Raamattu on paljon enemmän kuin siinä olevat käskyt. Luther piti Raamatussa sitovana sitä, mikä tavalla tai toisella johti tuntemaan Kristuksen. Torjuvasti hän suhtautui siihen, mikä Raamatussa ei tukenut tätä tehtävää.

RAAMATUN sisällön ja sen tulkintaperinteiden tuntemus ei ole vain uskonnollinen kysymys. Räsäsen syyte ja sitä seuraava oikeusprosessi osoittavat, että Raamatun tulkinta on yhteiskunnallisesti merkityksellinen asia.

Toisin ei voisikaan olla kristinuskon pohjalle rakentuvassa länsimaisessa kulttuurissa.

Niko Huttunen

Kirjoittaja on Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Helsingin yliopistossa ja Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija.

Todella mielenkiintoinen mielipidekirjoitus. Ja varmaan enemmänkin kuin vain mielipide. Muistelen jonkun uskovaisen joskus perustelleen VT:n läsnäoloa Raamatussa sillä että VT:ssa ennustetaan Jeesuksesta. Oli näin tai ei, niin kun kuitenkin puhutaan vanhasta ja uudesta liitosta, niin eihän kristityltä todellakaan voi odottaa että hän elää jotenkin vanhatestamentilliseen tyyliin. Se oli sitä vanhaa liittoa se. Ennemminkin voisi ajatella vaikka että VT opettaa että "älä tee näin" ja UT "tee näin". Teosofistyyppisissä piireissä on sanottu että Kalevala opettaa negatiivisen esimerkin kautta. Eli että mitä ei kannata tehdä. Voihan VT:nkin ottaa siltä kannalta.

Mutta pahansuopuus ihmisessä kai sitten toisinaan pääsee vallalle, ja ihan silkkaa sadistisuuttaan halutaan ottaa ne raskaimmat lait käyttöön. Tätähän tapahtuu islamin piirissä. En taida päästä elinaikanani näkemään sitä että muodostui eräänlainen "kevytversio" islamista, jossa esim. kivittämistä ei vaadi enää kukaan.

[Toope]

Tuomio siis ei ollut katolisen inkvisition, vaan protestanttien langettama. Luultavasti harvinainen päätös.

Hyvä kysymys toki miettiä sitä, mikä on riittävän raju rangaistus, kun sitä samaa itsekin mietimme tappajien ja lastenraiskaajien suhteen. Vain maalitolpat muuttuneina...

[Norma Bates]

Sillä ei ole mitään merkitystä minkä uskonnollisen suuntauksen, uskonnon, ideologian tai opin nimissä tehdään sadistisia tekoja. Kaikki uskot ovat vai ihmismielen tuotoksia. Paska mieli, paska usko, paskat teot.

[Toope]

Sillä ei ole mitään merkitystä minkä uskonnollisen suuntauksen, uskonnon, ideologian tai opin nimissä tehdään sadistisia tekoja. Kaikki uskot ovat vai ihmismielen tuotoksia. Paska mieli, paska usko, paskat teot.

Kovin negatiivinen asenne toki. Sitäkin voi miettiä, onko uskonto, esim. kristillisyys lopulta ollut yhteiskuntaa rakentava ja yhteisöä ylläpitävä tekijä? Sen uskonnottomuuden tai pakanakulttuurien sijasta? Itse näen kristillisyyden vaikutuksen positiivisena, lopulta.

[Norma Bates]

Sillä ei ole mitään merkitystä minkä uskonnollisen suuntauksen, uskonnon, ideologian tai opin nimissä tehdään sadistisia tekoja. Kaikki uskot ovat vai ihmismielen tuotoksia. Paska mieli, paska usko, paskat teot.

Kovin negatiivinen asenne toki. Sitäkin voi miettiä, onko uskonto, esim. kristillisyys lopulta ollut yhteiskuntaa rakentava ja yhteisöä ylläpitävä tekijä? Sen uskonnottomuuden tai pakanakulttuurien sijasta? Itse näen kristillisyyden vaikutuksen positiivisena, lopulta.

Kyllähän uskonto voi kesyyntyä jos siltä lyödään hampaat kurkkuun tarpeeksi mojovalla nyrkillä. Epäilen että k-uskonnon kesytti Mammonan palvonta. Kun köyhemmilläkin oli varaa edes johonkin, heidän ainoa ilonsa ei ollut enää mietiskellä millainen autuus ja onni tuonpuoleisessa odottaa. Alettiin haluta "palkintoja" kunnollisuudesta jo tämänpuoleiseen, ja lopulta ne helvetit ja kiirastulet eivät jaksaneet enää niin kiinnostaa.

Moni on sanonut että islamin parissa ihmisillä on paska olla, koska heillä nyt on vaan paska olla köyhyytensä vuoksi. Ehkä se sitten on vaan niin, en minä tiedä. Eli jos olot olisivat vakaat ja köyhinkin rupusakki pärjäisi vähän paremmin, kiinnostus kaikenlaista vouhotusta kohtaan alkaisi vähenemään.

Se mikä ihmisten yhteisöjä pitää koossa ei mielestäni ole uskonto, vaan se että olemme sosiaalisia eläimiä joilla on kyky järkeillä päässään että kannattaa hoitaa hommat niin että surkeammillakin on edes jotain. Ihan vaan sillä että eivät raivostu ja aloita kansannousua. Uskontojen tärkein osatekijähän on nimenomaan sosiaalisuus. Uskonnot ovat useimmille ihmisille vain tekosyy olla yhdessä muiden kanssa. Milloin minkäkin juhlan nimissä, tai ihan vaan teetä ja pullaa ahtaakseen, Jeesuksesta höpöttäessä. Koska itseäni ideologioissa kiinnostaa enemmän totuus kuin hauskanpito, on se pullan mussutus ajoittain vähän ärsyttänyt.

[Toope]

Uskonto on sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Mutta eikö yhteiskunta toimiakseen juuri tarvitse yhteistä arvomaailmaa, perinteitä ja yhteisiä toivon aiheita toimiakseen yhteisönä? Yhteinen uskontohan tarjoaa tuota. Jotkut uskontojärjestelmät toisia paremmin, toki.

[Karikko]

Uskonto on sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Mutta eikö yhteiskunta toimiakseen juuri tarvitse yhteistä arvomaailmaa, perinteitä ja yhteisiä toivon aiheita toimiakseen yhteisönä? Yhteinen uskontohan tarjoaa tuota. Jotkut uskontojärjestelmät toisia paremmin, toki.

Kilvoittelemalla, kuulemma pääsee taivaaseen jossa sielläkin ilmeisesti haluttaisiin olla eriarvoisia- parhaat kilvoittelijat lähinnä kristusta, tai itse jumalaa-

Jokaisella kansalla on tietenkin parhaat uskojat ja uskontojen muodot, juutalaiset pitävät itseoikeutenaan olla ensimmäisinä taivaspaikkojen jaossa- suomalaiset kristityt tietenkin haluavat samaan junaan-

Jesideillä on myös mielenkiintoinen uskonta- heidän uskonsa mukaan he ovat syntyneen aatamin jälkeläisinä, kun muut ihmiset ovat aatamin ja eevan jälkeläisiä. he eivät myöskään mistään hinnasta halua sekoittua maailman muihin ihmisiin ja sellaiset jotka löytävät puolison jostain muusta porukasta erotetaan kansasta, kuten jehovalaisilla ja lestadiolaisillakin on tapana tehdä.

Niin yhteinen usko erottaa tuomitsee eri uskoisia ja maailmahan on täynnä eriuskoisia--