Kysymyksiä uskosta, uskonnosta ja Raamatusta

[Hiha]

Itse näen kristillisyyden vaikutuksen positiivisena, lopulta.

Sehän kiva. Meille muille tuosta positiivisesta näkemyksestä ei ole paljonkaan iloa. Et avaa ollenkaan miten kristillisyys vaikuttaa ja miksi vaikutus on positiivinen. Sen mainitseminen, että länsimaissa saa Kinder-munia ja banaaneita, ei osoita vaikutusketjua Jakob Tengströmin ja omasta Alepasta löytyvien tavaroiden välillä.

[Toope]

Uskonto on sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Mutta eikö yhteiskunta toimiakseen juuri tarvitse yhteistä arvomaailmaa, perinteitä ja yhteisiä toivon aiheita toimiakseen yhteisönä? Yhteinen uskontohan tarjoaa tuota. Jotkut uskontojärjestelmät toisia paremmin, toki.

Kilvoittelemalla, kuulemma pääsee taivaaseen jossa sielläkin ilmeisesti haluttaisiin olla eriarvoisia- parhaat kilvoittelijat lähinnä kristusta, tai itse jumalaa-...

Kristillisyys ei tuota muuten opeta. Kilvoitteleminen jumalaa mielistellen ei ole se tie Jumalan luo, vaan eläminen hyvää tehden...

[Toope]

Itse näen kristillisyyden vaikutuksen positiivisena, lopulta.

Sehän kiva. Meille muille tuosta positiivisesta näkemyksestä ei ole paljonkaan iloa. Et avaa ollenkaan miten kristillisyys vaikuttaa ja miksi vaikutus on positiivinen. Sen mainitseminen, että länsimaissa saa Kinder-munia ja banaaneita, ei osoita vaikutusketjua Jakob Tengströmin ja omasta Alepasta löytyvien tavaroiden välillä.

Voisimme aina miettiä sitä, millaisia yhteiskuntia ei-kristilliset yhteiskunnat olisivat luoneet, jos olisivat luoneet?! Oma pointtini tässä on se, että kristillisyys Euroopassa nimenomaan yhdisti alueita siten, että siitä syntyi kohtalaisen yhtenäinen kulttuuri, joka myös nousi edistyksellisemmäksi kulttuuriksi maailmassa.

Mieti, mikä alue loi tiedettä, loi kaikkien tieteidemme perustan nykyaikana. Se on Eurooppa, kristillisenä.
Ei siksi, että olisi jumalan suojelema, vaan siksi, että uskonnollisyhteiskunnallinen kehitys loi Eurooppaan sitä älyllistä vapautta ja innovatiivisuutta. Kristillisyydellä on osansa rajoittamisessa ja vapauttamisessa, molemmissa. Lopputulos on mielestäni selvä. Kristillisyys on ollut eurooppalaiselle ja länsimaiselle sivistykselle positiivinen ilmiö, koska tulokset puhuvat puolestaan.

[Hiha]

Itse näen kristillisyyden vaikutuksen positiivisena, lopulta.

Sehän kiva. Meille muille tuosta positiivisesta näkemyksestä ei ole paljonkaan iloa. Et avaa ollenkaan miten kristillisyys vaikuttaa ja miksi vaikutus on positiivinen. Sen mainitseminen, että länsimaissa saa Kinder-munia ja banaaneita, ei osoita vaikutusketjua Jakob Tengströmin ja omasta Alepasta löytyvien tavaroiden välillä.

Voisimme aina miettiä sitä, millaisia yhteiskuntia ei-kristilliset yhteiskunnat olisivat luoneet, jos olisivat luoneet?! Oma pointtini tässä on se, että kristillisyys Euroopassa nimenomaan yhdisti alueita siten, että siitä syntyi kohtalaisen yhtenäinen kulttuuri, joka myös nousi edistyksellisemmäksi kulttuuriksi maailmassa.

Mieti, mikä alue loi tiedettä, loi kaikkien tieteidemme perustan nykyaikana. Se on Eurooppa, kristillisenä.
Ei siksi, että olisi jumalan suojelema, vaan siksi, että uskonnollisyhteiskunnallinen kehitys loi Eurooppaan sitä älyllistä vapautta ja innovatiivisuutta. Kristillisyydellä on osansa rajoittamisessa ja vapauttamisessa, molemmissa. Lopputulos on mielestäni selvä. Kristillisyys on ollut eurooppalaiselle ja länsimaiselle sivistykselle positiivinen ilmiö, koska tulokset puhuvat puolestaan.

Kristinusko oli yhdysside keskiajalla Euroopassa. Hyvä on. Niin olivat kyllä kauppareititkin. Islamin ja kristinuskon raja ei ollut täysin ylittämätön kulttuurivaikutteille. Eivätkä kristinuskon lahkojen väliset rajat. Mutta ok, katolinen kristinusko auttoi luomaan laajemman pohjan, jossa pyöritellä ajatuksia.

Hypoteesin kakkosvaihe on silti hataralla pohjalla. Myös islam on luonut aikanaan älyllistä vapautta ja innovatiivisuutta. Silläkin oli mahdollisuuksien rajoittamisen ohella uutta luovia puolia. Tuloksiin – jotka muuten eivät ole lopulliset, historia ei loppunut vuonna 1900, uuden vuosisadan alkaessa, joka sivumennen sanoen on sekin nykyisin kokonaan kadonneen ajan muistelua, sen kun Eurooppa oli vielä kuningatar – niin, tuloksiin vetoaminen ei riitä ilman syiden ja seurausten tarkempaa erittelyä. Euroopan menestystä vuosina 1450–1914 voisi selittää myös poliittisella maantieteellä, monellakin eri tapaa. Tai vaikka valkoisen rodun paremmuudella, jos se olisi vielä muotia (toisen maailmansodan jälkeen ei ole ollut).

Alkoholin kulutuksen ja yhteiskunnan menestyksen välillä taitaa myös olla positiivinen korrelaatio. Miksi siis Isä, Poika ja Pyhä Henki, eikä olut, viini ja paloviina?

[Norma Bates]

Uskonto on sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Mutta eikö yhteiskunta toimiakseen juuri tarvitse yhteistä arvomaailmaa, perinteitä ja yhteisiä toivon aiheita toimiakseen yhteisönä? Yhteinen uskontohan tarjoaa tuota. Jotkut uskontojärjestelmät toisia paremmin, toki.

Kilvoittelemalla, kuulemma pääsee taivaaseen jossa sielläkin ilmeisesti haluttaisiin olla eriarvoisia- parhaat kilvoittelijat lähinnä kristusta, tai itse jumalaa-...

Kristillisyys ei tuota muuten opeta. Kilvoitteleminen jumalaa mielistellen ei ole se tie Jumalan luo, vaan eläminen hyvää tehden...

Itse kyllä muistelisin että k-uskonnon mukaan teot ei merkitse mitään, vaan usko Jeesukseen (hänen jumaluuteensa).

[Hayabusa]

Itse kyllä muistelisin että k-uskonnon mukaan teot ei merkitse mitään, vaan usko Jeesukseen (hänen jumaluuteensa).

Muistelet väärin. Mutta näistä asioista kannattaisi nettiteologien sijaan keskustella ihan oikeiden kirkkohenkilöiden kanssa. 

[Norma Bates]

"Yksin uskosta
Lutherin mukaan yksin usko riittää siihen, että ihminen kelpaa Jumalalle. Oikea usko syntyy Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Usko on luottamusta Jeesuksen sovitustyöhön ja valmiutta tarttua Jumalan tarjoamaan armon lahjaan.

Yksin armosta
Ihminen pelastuu kokonaan Jumalan armon vuoksi, ei omien tekojensa ansiosta. Luther korosti, että Jumala ei aseta ihmiselle ehtoja, vaan luovutti Jeesuksen tekemään sovitustyön ihmisen puolesta."

https://evl.fi/tutki-uskoa/mita-usko-on/luterilaisuus/yksin-uskosta-ja-armosta

[Hiha]

Katolilaiset ja protestantit ovat olleet aiheesta perinteisesti eri linjoilla. Jollainhan se täytyy perustella, naapurien tappaminen Jumalan nimeen. Luterilaiset ovat kiteyttäneet sen hokemiin yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.

Tällä vuosituhannella on sitten mamoiltu molemmin puolin. Yhteinen näkemys ei tosin ole parasta slogan-ainesta. Jos haluaa saada päänsärkyä ilman viinaa ja muita päihteitä, aiheeseen voi upota vyötäisiään myöten vaikka seuraavan kirjoitelman avulla.

https://evl.fi/documents/1327140/40999658/Vanhurskauttaminen+kirkon+el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4.pdf/13df0d28-8adb-ed58-b493-17977737876f

[Karikko]

Itse kyllä muistelisin että k-uskonnon mukaan teot ei merkitse mitään, vaan usko Jeesukseen (hänen jumaluuteensa).

Muistelet väärin. Mutta näistä asioista kannattaisi nettiteologien sijaan keskustella ihan oikeiden kirkkohenkilöiden kanssa. 

Noin, nyt näyttää tulevan jopa sarjaa papeista telkusta ylellä. Ihan mielenkiintoista porukkaa.

Epäilen kyllä, että parisataa vuotta sitten heillä ei olisi ollut kirkon porstuaa pidemmälle asiaa seurakunnan rientoihin-  Siellä porstuassahan oli se jalkapuu..

[Hayabusa]

Äh, ei olisi pitänyt sekaantua teologisiin kysymyksiin. Mutta ehkä tämä lankeemukseni toimii vertauksena pointilleni.

Tuon "yksin uskosta ja armosta" -litanian vastakohtana jotkut pitävät Jaakobin kirjeen (muistaakseni) lausetta "usko ilman tekoja on kuollut". Oikeastihan nämä eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Nimittäin tekojen kautta osoitetaan tai paremminkin eletään usko todeksi. Mutta aivan kuten minä lankesin tähän ketjuun, niin ihmiset eivät pysy siellä kaidalla tiellä ja silloin armo astuu peliin. Eli hyvä yrityskin palkitaan kunhan se on aito.

Olkaa armollisia, niin minä pääsen "tekemään tekoja" eli pysymään pois näistä jutuista.

Ps. Sen verran vielä lankean, että tosiaan näistä jutuista kannattaa keskustella ihan livenä. Nettissä tulee vain kaikenlaista paskaa etsijöiden ja kysyjien niskaan.

[-:)lauri]

Äh, ei olisi pitänyt sekaantua teologisiin kysymyksiin. Mutta ehkä tämä lankeemukseni toimii vertauksena pointilleni.

Tuon "yksin uskosta ja armosta" -litanian vastakohtana jotkut pitävät Jaakobin kirjeen (muistaakseni) lausetta "usko ilman tekoja on kuollut". Oikeastihan nämä eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Nimittäin tekojen kautta osoitetaan tai paremminkin eletään usko todeksi. Mutta aivan kuten minä lankesin tähän ketjuun, niin ihmiset eivät pysy siellä kaidalla tiellä ja silloin armo astuu peliin. Eli hyvä yrityskin palkitaan kunhan se on aito.

Olkaa armollisia, niin minä pääsen "tekemään tekoja" eli pysymään pois näistä jutuista.

Ps. Sen verran vielä lankean, että tosiaan näistä jutuista kannattaa keskustella ihan livenä. Nettissä tulee vain kaikenlaista paskaa etsijöiden ja kysyjien niskaan.

En tietysti tunne teologiaa, mutta voisin kuvitella taivaaseen pääsyn edellyttävän k-uskonnossa sekä sitä uskoa että niitä tekoja. Siinä voi sitten olla enempi koulukuntaeroja pohdittaessa sellaisten ihmisten kohtaloa, joilla ei ole mitään tietoa k-uskonnosta, ja joilla ei ole ollut siten edes mahdollisuutta uskoa.

[Norma Bates]

Äh, ei olisi pitänyt sekaantua teologisiin kysymyksiin. Mutta ehkä tämä lankeemukseni toimii vertauksena pointilleni.

Tuon "yksin uskosta ja armosta" -litanian vastakohtana jotkut pitävät Jaakobin kirjeen (muistaakseni) lausetta "usko ilman tekoja on kuollut". Oikeastihan nämä eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Nimittäin tekojen kautta osoitetaan tai paremminkin eletään usko todeksi. Mutta aivan kuten minä lankesin tähän ketjuun, niin ihmiset eivät pysy siellä kaidalla tiellä ja silloin armo astuu peliin. Eli hyvä yrityskin palkitaan kunhan se on aito.

Olkaa armollisia, niin minä pääsen "tekemään tekoja" eli pysymään pois näistä jutuista.

Ps. Sen verran vielä lankean, että tosiaan näistä jutuista kannattaa keskustella ihan livenä. Nettissä tulee vain kaikenlaista paskaa etsijöiden ja kysyjien niskaan.

Noh, minä kuitenkin pidättäydyin lausumasta mitään henk.koht., ja tyydyin vain copypastailemaan ekaa hyvältä näyttänyttä eksämppeliä. Yleensähän se on vähän sillä tavalla että kun meitsi sanoo "muistelisin" tms., se pitää lukea niin että "eiköhän se tällä tavalla ole, mutta ei nyt vaan piru viä yhtään huvittaisi asiaa tarkistaa". Sitten useimmiten kuitenkin tarkistan, ja aikas usein asia on niin kuin olen sanonut.

Mutta tällä kertaa toki, kun on teologiasta kyse, niin asiahan ei ole ihan joko-tai. Eli kyllä tuota usko vs. teot voisi jaanata läpi vaikka kokoillan, ja varmasti löytäisi perustelut jokaiselle näkemykselle. En nyt siihen lähde, mutta tulipa tästä(kin) mieleeni että ihmiset ehkä syyttä suotta odottavat että asioista voitaisiin löytää joku lopputulema. Voipi olla ei ei voida. On näkemyseroja, ja painotuseroja, ja on vaikka mitä. Lopulta ei kai voine todeta kuin että jokainen tulkoon autuaaksi valitsemallaan tavalla, tai olkoon tulematta, jos autuus ei ole se mitä havittelee. 

[Karikko]

Teologiassa on pohdiskeltu kaikenlaisia asioita- kuten teleologisesti vaikka sitä onko naisilla sielua- Eevahan tehtiin Aatami-paran kylkiluusta "muistaakseni".

[Norma Bates]

Ja olen ennenkin todennut että

- kyseessä voi olla väärinkäsitys, koska mesopotamialaisessa luomistarussa jumalatar Nin-Ti luo ihmiset, mutta heprealaisille "ti" tarkoittaa kylkiluuta

- kreikkalaisessa luomistarussa ihmiset olivat aluksi tuplaolentoja, jotka sitten halkaistiin kahtia niin että tavallaan mies on naisen "kyljestä" otettu ja nainen miehen (joissain olennoissa parin muodostivat tosin nainen ja nainen tai mies ja mies, mikä kreikkalaisille selitti homouden - jokainen kun etsi alkuperäistä pariaan)

VT:n luomistaruun on kuulema ympätty 2 - 3 eri tarua yhteen.

[Karikko]

Ja olen ennenkin todennut että

- kyseessä voi olla väärinkäsitys, koska mesopotamialaisessa luomistarussa jumalatar Nin-Ti luo ihmiset, mutta heprealaisille "ti" tarkoittaa kylkiluuta

- kreikkalaisessa luomistarussa ihmiset olivat aluksi tuplaolentoja, jotka sitten halkaistiin kahtia niin että tavallaan mies on naisen "kyljestä" otettu ja nainen miehen (joissain olennoissa parin muodostivat tosin nainen ja nainen tai mies ja mies, mikä kreikkalaisille selitti homouden - jokainen kun etsi alkuperäistä pariaan)

VT:n luomistaruun on kuulema ympätty 2 - 3 eri tarua yhteen.

Saattaa olla hyvinkin väärinkäsitys, silti sitä on pohdittu- mitäpä ei olisi, uskovaisuudessa riittää kekseliäisyyttä.

Miehen sieluhan on tietenkin ihan selkeä juttu, mutta eläinten ja naisten sielua on epäilty.

Aatami luojan luomana sai sielun, kun herra hänelle sen hengen puhalsi, mutta siinä yhteydessä ei kerrottu "alempiarvoisten tapausten sielunmaailmasta mitään.

No ehkä tässä yhteydessä on syytä epäillä miestenkin sieluttomuutta kotitarpeiksi.
Sisäinen pyrkimys toteuttaa itseään lienee kaikilla elämän muodoilla, jokainen niistä toteuttaa itseään- ihmisten suhteen se tarkoittanee siis tulla itsekseen, eli ihmiseksi.