Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Kysymyksiä uskosta, uskonnosta ja Raamatusta

Aloittaja A.V. Vatanen, tammikuu 06, 2019, 15:09:29

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Kopek

Ruben Stillerin ohjelmaa kuunnellessani kiinnitin huomioni siihen, kun studiovieraana ollut Tuomas Enbuske kutsui itseään kristityksi.

En nyt löydä pikakelaamalla kohtaa, missä hän asiasta mainitsi, enkä jaksa kuunnella ohjelmaa uudestaan. Osuutensa lopussa hän sanoi näin:

Tuomas Enbuske: "Eli alkakaa ihmiset kristityiksi."

Iiris Suomela: "Tämä oli hyvin yllättävä lopputulema tästä keskustelusta."

https://areena.yle.fi/podcastit/1-66665714

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 04, 2023, 20:54:52
Ruben Stillerin ohjelmaa kuunnellessani kiinnitin huomioni siihen, kun studiovieraana ollut Tuomas Enbuske kutsui itseään kristityksi....
https://areena.yle.fi/podcastit/1-66665714
Kuuntele kohdasta 49:40 loppuun "Miten kuvailisitte Suomen ilmapiiriä?"
Enbuske sanoo, että meillä on ateismin takia uusien moraalikooduen määrittely käynnissä, koska kaikki ihmisryhnät tarvitsevat irrationaaliset uskomukset.

Stillerin ohjelmat, joissa on useampi vieras, ovat juosten kustuja kuten tämäkin. Paremmin hän onistuu yhden vieraan kanssa.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Jaska - marraskuu 05, 2023, 02:47:49
Stillerin ohjelmat, joissa on useampi vieras, ovat juosten kustuja kuten tämäkin. Paremmin hän onistuu yhden vieraan kanssa.

Kuulin radiosta ohjelman jossa Rubenin vieraana oli Hannu Lauerma. En olisi ikinä uskonut, että Ruben on niin hyvä kuuntelija, ei montaakaan repliikkiä heittänyt koko ohjelmassa. Lauerma on kyllä mainio puhuja, faktaa pukkaa peräkkäin hengästyttävällä vauhdilla mutta mukana on myös keventäviä heittoja. Ei vissiin ollut tarvetta keskeyttää, puhua päälle tai yrittää innostaa kertomaan jotain tärkeää.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-66738160
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Hiha

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2023, 22:53:40
Ihminen voi olla "kulttuurikristitty" kunnioittaen kristilistä arvomaailmaa olematta uskovainen. Olen itsekin agnostinen kulttuurikristitty arvostaen länsimaista kristillistä sivistystä, mutta uskoni on epäkeskoa. Kristillisyyden arvoja arvostan yhteiskuntaa rakentavina.

Itse arvostan Assyrian valtakunnan asennetta armeijaansa. Viimeisimmät Assyrian kuninkaat palvoivat sodanjumalien lisäksi nimettömiä demoneja ja pystyttivät niille temppeleitä. He uskoivat kaikista mahtavimpien ja pelottavimpien demonien kulkevan Assyrian armeijan edellä levittäen vihollisiin kauhua ja tuhoa.

eṭira gamalu ul iduu
irribi tašlitu ul išimmuu

Karikko


Vanhat konstit ovat vielä käytössä suomessakin, ihan piispojen suostumuksella.- "Pakanallista touhua, -kummatko pitäisi karkoitaa> karkottajat vai heidän esille manaamat demoninsa.

Oikeastaan on melko "suhteellista" olettaa, että joku ihminen tai kaksi voisi kajota henkimaailman asioihin ja olemaan pätevät karkottamaan "henkiä"-

Kyse on siis ihmisestä jolla voi olla kaikenlaisia psyykkisiä häiriöitä ja siihen yleensä tepsii paremmin lääke tai muu terapia. Uskokin voi toisinaan auttaa, sillä kyse on paljolti siitä ihmisestä joka uskoo "piruihin" ja sen uskomuksen poistaminen on tietenkin hyväksi. Tosin uskontohan itse opettaa ihmiset uskomaan "piruihin" -

Pappi ei ole päästään sekaisin, ainakin hän toivoo niin..

>>>

Pahojen henkien perässä
Lea Kujanpää ja Eero Junkkaala ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ainoat eksorsistit, eli manaajat. Psykiatrian professori näkee heidän toiminnassaan suuria riskejä.


Samppa Rautio
7:30
Alun perin pastori Lea Kujanpää ja rovasti Eero Junkkaala kieltäytyivät tästä haastattelusta. He pelkäävät, että ihmiset ahdistuvat siitä, mitä heillä on sanottavana.

Kujanpää ja Junkkaala ovat Suomen evankelis-luterilaiset kirkon ainoat eksorsistit, eli manaajat. Heillä on toiminnalleen piispojen hyväksyntä.

Aiheesta on silti vaikea puhua. Jopa kirkon sisällä, saati sitten valtakunnallisessa mediassa. Kujanpää ja Junkkaala kokevat, että eksorsismi, demonit ja niihin uskominen ovat tänä päivänä tabu.

Kujanpää ja Junkkaala eivät puhu manaamisesta. Heidän mukaansa kyse on rukoushetkistä, joiden tavoite on ajaa pahoja henkiä pois.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010005219.html

Diagnosoitu mielenterveysongelma ei Kujanpään mukaan sinänsä ole este rukoushetkelle.

– Me ei voitaisi tehdä niin, että jos meidän luo tulee ihminen, jolla on mielenterveysongelma, niin sanoisimme, että tuo ensin terveen paperit, sitten vasta voimme rukoilla, Kujanpää miettii.

– Mutta sairaus tulee ehdottomasti olla mielenterveyden ammattilaisten hoidossa, ja ihmisen tulee vaikuttaa terveeltä.


Miksi te sitten teette tätä? Ja kuka teitä pyysi tekemään?

Vastaus siihen tulee epäröimättä:

– Tätä on tehty kristillisessä kirkossa pari tuhatta vuotta. Koemme tämän Jeesuksen antamana kutsumuksena. Siksi me tätä tehdään.

– Mutta eihän tähän hommaan uskota. On helppoa ajatella, että tuo pappi on päästään sekaisin, Kujanpää kertoo ja naurahtaa.

Oletko?

– Toivottavasti en.





a4

Manaan esiin kyssärin kumoaako tiede uskonnon:



Lässyn vastauksen jälkeen jatkokyssärillä riivaamista:


a4

^
Tuota toisen videon keskustelua seuratessa juolahti mieleen että jos kyse on erilaisista uskomusjärjestelmistä ja niiden käsitteellisistä maailmankuvista eli kielipeleistä, niin niiden vertailuun tarvitaan metakielipeliä. Metakeskustelua. :D

Näkisin että tiede poikkeaa lähtökohtaisen empiristisenä muista uskomusjärjestelmistä siinä että se rakentaa alhaalta ylöspäin maailmaselitystä, kun taas muut rakentavat ylhäältä alaspäin maailmanselitystä. Tiede tekee palapeliä rakentamalla kuvaa, muut rakentamalla paloja kuvalle.
Tieteessä empiirisesti vahvistetaan osaselityksiä joista koostetaan isompia selityskokonaisuuksia mutta nekin voivat romahtaa ja korvautua uusilla jos empiirisesti niistä tulee paremmilla selityksillä korvattavia.
Kun taas muissa uskomusjärjestelmissä lähtökohtaisesti yliempiirinen pohjimmainen tai pikemminkin päällimmäinen selitys ei ole koskaan empiirisesti tutkittavissa eikä kyseenalaistettavissa. Empiirinen tieteellinen maailmankuva tunkeutuu, korvaa ja valtaa myös uskonnollisten yliempiiristen maailmankuvien sisältöä pelkällä materialistisella toimivuudellaan, mutta nekin muuttuvat eli kontekstoituvat uskonnollisen maailmankuvan kielipelissä vain uudistetuiksi osaselityksiksi maailmasta jota viimekädessä selittää yliempiirinen jumalallinen syy.

Empiirinen tietäminen valtaa ja muuttaa tällä hetkellä kiihtyvästi maapallolla enemmistönä olevien uskomalla tietävien maailmankuvia yhä enemmän empiirisiksi ja yhä vähemmän yliempiirisiksi selitysmalleiksi maailmasta. Tarve yliempiirisille selityksille vähenee.
Ateisteille yliempiiriset selitykset ovat jo tarpeettomia. Tyhjiä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Hiha - marraskuu 26, 2023, 20:05:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2023, 22:53:40
Ihminen voi olla "kulttuurikristitty" kunnioittaen kristilistä arvomaailmaa olematta uskovainen. Olen itsekin agnostinen kulttuurikristitty arvostaen länsimaista kristillistä sivistystä, mutta uskoni on epäkeskoa. Kristillisyyden arvoja arvostan yhteiskuntaa rakentavina.

Itse arvostan Assyrian valtakunnan asennetta armeijaansa. Viimeisimmät Assyrian kuninkaat palvoivat sodanjumalien lisäksi nimettömiä demoneja ja pystyttivät niille temppeleitä. He uskoivat kaikista mahtavimpien ja pelottavimpien demonien kulkevan Assyrian armeijan edellä levittäen vihollisiin kauhua ja tuhoa.

eṭira gamalu ul iduu
irribi tašlitu ul išimmuu

Tarkoitat sitä Assyrian valtakuntaa joka romahti totaalisesti n. 600 ekr.? Mitä ihailemista tuossa on?

Hiha

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 16, 2023, 18:29:28
Lainaus käyttäjältä: Hiha - marraskuu 26, 2023, 20:05:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2023, 22:53:40
Ihminen voi olla "kulttuurikristitty" kunnioittaen kristilistä arvomaailmaa olematta uskovainen. Olen itsekin agnostinen kulttuurikristitty arvostaen länsimaista kristillistä sivistystä, mutta uskoni on epäkeskoa. Kristillisyyden arvoja arvostan yhteiskuntaa rakentavina.

Itse arvostan Assyrian valtakunnan asennetta armeijaansa. Viimeisimmät Assyrian kuninkaat palvoivat sodanjumalien lisäksi nimettömiä demoneja ja pystyttivät niille temppeleitä. He uskoivat kaikista mahtavimpien ja pelottavimpien demonien kulkevan Assyrian armeijan edellä levittäen vihollisiin kauhua ja tuhoa.

eṭira gamalu ul iduu
irribi tašlitu ul išimmuu

Tarkoitat sitä Assyrian valtakuntaa joka romahti totaalisesti n. 600 ekr.? Mitä ihailemista tuossa on?

"Kirjoittamisen jälkeen vaikeinta on lukeminen." (Paavo Haavikko)

Voi sinua ikuista rassukkaa. Arvasin, että et ole lukenut Herodotosta vaikka aikaa olisi ollut. Kroisos ja Solon eivät soita kelloja, sillä mitään kirkasäänistä ei sameudesta löydy.

Tuotteiden jalostusarvon nostaminen työllä ja kaupankäynti ei sinua innosta. Kaikki pitäisi saada fattan luukulta. Ammattimaisen armeijan luominen, varustaminen, huolto, logistiikka, aselajien yhteistoiminta, menee sinulta yli. Syntymäsivari ei sellaisia jaksa pohtia.

Mutta ajattelepa tältä kantilta. Ihailet kristinuskoa seuraavista syistä. Ristiretkeläiset menivät Jerusalemiin ja tappoivat kaupunkilaiset. Mutta Al-Malik al-Zahir Rukn al-Din Baybars al-Bunduqdari ajoi heidät Pyhästä Maasta ja Syyriasta kauan sitten. Mitä jäi käteen? Espanjalaiset ja portugalilaiset purjehtivat Amerikkaan, loivat suuria valtakuntia. Kuka niitä nyt hallitsee? Missä on Ranskan siirtomaaimperiumi? Missä Iso-Britannian?

Onhan pysyvämpiäkin saavutuksia, toki. Afrikassa on tänä päivänäkin 600 miljoonaa kristittyä. Olet yhdessä Päivin ja Sarin kanssa toivottamassa heidät tervetulleeksi Suomeen? Parempi olisi. Muuten ainoaksi kristillisen sivistyksen palvonnan kohteeksesi jää katolilaisten pappien pikkupoikien parissa suorittama lähetystyö.

"Pitäisikö minun päästää teidät tuonelan vallasta, vapauttaa teidät kuolemasta? Missä on mahtisi, kuolema, missä on pistimesi, tuonela? Ei enää ole säälin aika." (Hoos. 13:14)

Hiha

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 16, 2023, 15:14:33
Näkisin että tiede poikkeaa lähtökohtaisen empiristisenä muista uskomusjärjestelmistä siinä että se rakentaa alhaalta ylöspäin maailmaselitystä, kun taas muut rakentavat ylhäältä alaspäin maailmanselitystä. Tiede tekee palapeliä rakentamalla kuvaa, muut rakentamalla paloja kuvalle.

Muuten kiva, mutta ylhäältä annettu maailmanselityksesi romahtaa, kun sitä tarkastelee suorittavalta tasolta, empiirisesti.

Uskonnot ovat ytimeltään pragmaattisempia kuin uskot. Annat rituaaleissa toisteltavien pyhien sanojen hämätä. Eivät ne ole uskonto, ne ovat rituaaleissa toisteltavia pyhiä sanoja. Hindulaisuus on muuttunut aikojen saatossa niin paljon, että jotkut tutkijat haluavat käsittää sen kolmeksi peräkkäiseksi uskonnoksi. Kristinuskon luterilainen versio on vielä joustavampi. Sen pappeuskäsityskin muuttuu sen mukaan, mikä on valtion kanta tasa-arvoon.

Mikä vielä pahempaa palapeliteoriallesi, merkittävämmillä tieteen tekijöillä on ollut ihan selvästi kuva, johon he ovat etsineet paloja – tai jättäneet ne jälkipolvien etsittäväksi.

Charles Darwin julkaisi 1859 teoksen luonnonvalinnasta. Hänellä ei ollut tietoa miten ominaisuudet periytyvät. Kunhan jotenkin. Paljon myöhemmin ilmeni, että yhteensopivalla tavalla hänen ajatustensa kanssa.

Dmitri Ivanovitš Mendelejev esitteli alkuaineiden jaksollisen järjestelmän 1869, vaikka se oli täynnä aukkoja. Hän vain oletti, ja oletti oikein, että kyllä sinne tavaraa vielä löytyy.

Wolfgang Pauli esitti 1930 tuntemattoman hiukkasen olemassaoloa. Se löydettiinkin jo 1956. Kulkee nykyään nimellä neutriino.

Fysiikan viime vuosikymmenien historia on täynnä tapauksia, joissa joku hiukkanen tai ilmiö sopisi kuvaan. Palasia on sitten etsitty teleskooppien ja hiukkaskiihdyttimien sekä tietokoneiden laskentatehon avulla.

Hupaisaa kyllä, oikein arvaamisen taito ei rajoitu tieteilijöihin.

Jonathan Swift kirjoitti Gulliverin retkissä 1726, että Marsilla on kaksi kuuta. Niin onkin. Ne löydettiin 1877.

Richard Wagner sisällytti oopperan Parsifal 1882 seuraavan sanailun:

PARSIFAL:  Ich schreite kaum, doch wähn' ich mich schon weit.
GURNEMANZ: Du siehst, mein Sohn, zum Raum wird hier die Zeit.


Herrman Minkowski kuvasi neliulotteisen aika-avaruuden matemaattisesti 1908.

kertsi

Tieteessä varmaankin operoidaan sekä top-down (että bottom-up) moodissa, niin kuin Hiha tuossa ansiokkaasti analysoi.

Entä onko kaikki tiede empiiristä, havaintoihin ja mittauksiin perustuvaa? No ei. Ainakaan matematiikka, logiikka ja filosofia eivät ole empiirisiä. (Jos nyt filosofiaa voi tieteeksi määritellä, tästä kai on eriäviä mielipiteitä.)

Lisäksi esim. teoreettinen fysiikka (joka on kai melkein puhdasta matematiikkaa) perustuu ajatteluun ja teoriaan, vaikka pohjimmiltaan pyrkiikin selittämään havaintoja ja mittaustuloksia, ja saamaan selville, millainen maailma on. Mutta tässä mielessä uskonto olisi hieman samankaltainen kuin teoreettinen fysiikka. Uskonto kai alunperin on syntynyt siksi, että on olemassa pelottavia luonnonilmiöitä, kuten vaikkapa ukkonen, ja sille on haluttu etsiä selityksiä, jotta pelko olisi vähentynyt, jotta ihmiselle olisi tullut edes jonkinlainen hallinnan tunne luonnonilmiön edessä.

Ihminen on merkityksiä ja maailmanselityksiä etsivä, utelias, älykäs, tarinaniskijä-eläinlaji, jonka tiedonkäsittelyaparaatissa on paljon valuvikojakin. Yksi valuvika on jonkinasteinen taipumus uskonnollisuuteen, maagiseen ajatteluun, taikauskoon jne..
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Karikko

Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 18, 2023, 14:31:40
Tieteessä varmaankin operoidaan sekä top-down (että bottom-up) moodissa, niin kuin Hiha tuossa ansiokkaasti analysoi.

Entä onko kaikki tiede empiiristä, havaintoihin ja mittauksiin perustuvaa? No ei. Ainakaan matematiikka, logiikka ja filosofia eivät ole empiirisiä. (Jos nyt filosofiaa voi tieteeksi määritellä, tästä kai on eriäviä mielipiteitä.)

Lisäksi esim. teoreettinen fysiikka (joka on kai melkein puhdasta matematiikkaa) perustuu ajatteluun ja teoriaan, vaikka pohjimmiltaan pyrkiikin selittämään havaintoja ja mittaustuloksia, ja saamaan selville, millainen maailma on. Mutta tässä mielessä uskonto olisi hieman samankaltainen kuin teoreettinen fysiikka. Uskonto kai alunperin on syntynyt siksi, että on olemassa pelottavia luonnonilmiöitä, kuten vaikkapa ukkonen, ja sille on haluttu etsiä selityksiä, jotta pelko olisi vähentynyt, jotta ihmiselle olisi tullut edes jonkinlainen hallinnan tunne luonnonilmiön edessä.

Ihminen on merkityksiä ja maailmanselityksiä etsivä, utelias, älykäs, tarinaniskijä-eläinlaji, jonka tiedonkäsittelyaparaatissa on paljon valuvikojakin. Yksi valuvika on jonkinasteinen taipumus uskonnollisuuteen, maagiseen ajatteluun, taikauskoon jne..


Fysikaalista systeemiä ei voida mitata äärimmäisen tarkasti.  Kvantin tarkkaa aikaa, tai paikkaa ei mittaukset selitä.
Mittaaminen äärimmäisen pienillä alueilla ei ole mahdollista- eli mittaaminen vaikuttaa tulokseen.

Tarkoittaa myös sitä, että hiukkasta kvanttia ei kyetä mittaamaan erillisenä, vaan saadaan ainoastaan selville vuorovaikutus mitä tapahtuu, eli alkeishiukkasten ilmeneminen ei kerro, että niitä olisi muuten olemassa, kuin siinä tapahtumassa, missä ne vuorovaikutukset siirtyvät toisiin vuorovaikutuksiin. Ominaisuuksien muodossa liike-energia (liikemäärä- pyörimismäärä) varaus ja muita siirtyviä ominaisuuksia.

Se mitä tapahtuu kvanttien tasolla, on pohjana muullekin tasoille, vaikka niitä ei voikaan tutkia ja mitata erillisinä.

"Atomiakaan ei varsinaisesti ole olemassa, se on kahden varauksen jatkuvaa vuorovaikutusta. Ilman niitä- ne eivät erillisinä ioneina muodostaisi ainetta ja sen kautta maailmaa.

Jos jokin ei perustu havaintoihin tai mittauksiin, niin siitä ei silloin tiedetä mitään, sillä tieto perustuu havaintoihin, kuten myös tiedon analysointi. Oli se siten millaista hyvänsä matematiikka perustuu mittaamiseen siis suhteisiin.

a4

Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 18, 2023, 10:28:12
Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 16, 2023, 15:14:33
Näkisin että tiede poikkeaa lähtökohtaisen empiristisenä muista uskomusjärjestelmistä siinä että se rakentaa alhaalta ylöspäin maailmaselitystä, kun taas muut rakentavat ylhäältä alaspäin maailmanselitystä. Tiede tekee palapeliä rakentamalla kuvaa, muut rakentamalla paloja kuvalle.

Muuten kiva, mutta ylhäältä annettu maailmanselityksesi romahtaa, kun sitä tarkastelee suorittavalta tasolta, empiirisesti.

Uskonnot ovat ytimeltään pragmaattisempia kuin uskot. Annat rituaaleissa toisteltavien pyhien sanojen hämätä. Eivät ne ole uskonto, ne ovat rituaaleissa toisteltavia pyhiä sanoja. Hindulaisuus on muuttunut aikojen saatossa niin paljon, että jotkut tutkijat haluavat käsittää sen kolmeksi peräkkäiseksi uskonnoksi. Kristinuskon luterilainen versio on vielä joustavampi. Sen pappeuskäsityskin muuttuu sen mukaan, mikä on valtion kanta tasa-arvoon.

Mikä vielä pahempaa palapeliteoriallesi, merkittävämmillä tieteen tekijöillä on ollut ihan selvästi kuva, johon he ovat etsineet paloja – tai jättäneet ne jälkipolvien etsittäväksi.

Charles Darwin julkaisi 1859 teoksen luonnonvalinnasta. Hänellä ei ollut tietoa miten ominaisuudet periytyvät. Kunhan jotenkin. Paljon myöhemmin ilmeni, että yhteensopivalla tavalla hänen ajatustensa kanssa.

Dmitri Ivanovitš Mendelejev esitteli alkuaineiden jaksollisen järjestelmän 1869, vaikka se oli täynnä aukkoja. Hän vain oletti, ja oletti oikein, että kyllä sinne tavaraa vielä löytyy.

Wolfgang Pauli esitti 1930 tuntemattoman hiukkasen olemassaoloa. Se löydettiinkin jo 1956. Kulkee nykyään nimellä neutriino.

Fysiikan viime vuosikymmenien historia on täynnä tapauksia, joissa joku hiukkanen tai ilmiö sopisi kuvaan. Palasia on sitten etsitty teleskooppien ja hiukkaskiihdyttimien sekä tietokoneiden laskentatehon avulla.

Hupaisaa kyllä, oikein arvaamisen taito ei rajoitu tieteilijöihin.

Jonathan Swift kirjoitti Gulliverin retkissä 1726, että Marsilla on kaksi kuuta. Niin onkin. Ne löydettiin 1877.

Richard Wagner sisällytti oopperan Parsifal 1882 seuraavan sanailun:

PARSIFAL:  Ich schreite kaum, doch wähn' ich mich schon weit.
GURNEMANZ: Du siehst, mein Sohn, zum Raum wird hier die Zeit.


Herrman Minkowski kuvasi neliulotteisen aika-avaruuden matemaattisesti 1908.
Kirjoitan tämänkin baarijakkaralta.
Ehkä tuo tiukka erotteluni jossa tiede eriytyisi selkeästi erilleen muista uskomusjärjestelmistä empirismin suhteen on liian jyrkkä. Parempi lienee ehkä ajatella liukumoa jossa tiede on empiirisintä saatavilla olevaa uskomusjärjestelmää?

Kertsille tieteen empiirisyydestä:
Tieteenalojen suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. Muun muassa matematiikka, teoreettinen fysiikka sekä filosofian jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Empiirinen_tutkimus
Tieteellinen teoreettinenkin tutkimus pohjautuu lopulta empiiriseen tutkimukseen, tulee empiirisesti vahvimmin vahvistetuksi. Esim. matematiikan empiirinen selitysvoima muiden tieteiden työkaluna.

Eli ideologiat ja uskonnot ovat myös enemmän tai vähemmän empiirisen pragmaattisia ja tieteilijät enemmän tai vähemmän ideologisia, uskonnollisia tai molempia, mutta tiede painottaa eri uskomusjärjestelmistä kaikkein eniten analyyttista empiirisyyttä.
Sillä voidaan sanoa kaikkien eläinten olevan empiirisen pragmaattisia tavoitteellisen kokemuksellisia havaitsijoita.
Oikein arvaamisen taito ei rajoitu tieteilijöihin, mutta kasautuu heille.
Tieteessä haetaan eniten tarkennusta, kyseenalaistusta ja korjauksia uskomuksilleen.
Tervehenkisintä tai tolkullisinta saatavilla olevaa uskomusjärjestelmällistä kuplautumista. :)

Vitsailut sikseen. Toki tarvitsemme tieteilijä Teemu Keskisarjaa valistuneemman kansantietäjän tietämään kuinka suomalainen kristitty hyvinvointi oli ihan toisella tasolla kultaista keskiaikaa vieläkin tervehenkisimpinä vuosituhansina. Tai vähintäänkin samalla tasolla kuin nykyinen globaalisti surkea suomalainen elintasomme.
Kehitys on ollut pelkkää ihmislajin rappeutumista. Kivenkovista luolamiehistä tuli ruostuvaa rautaa ja nyttemmin toksista ydinvoimaa sekä somemarttyyreja.

kertsi

^
https://kantapaikka.net/index.php/topic,73.msg192078.html#new:~:text=Kertsille%20tieteen%20empiirisyydest%C3%A4,muiden%20tieteiden%20ty%C3%B6kaluna.
LainaaKertsille tieteen empiirisyydestä:
Tieteenalojen suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. Muun muassa matematiikka, teoreettinen fysiikka sekä filosofian jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Empiirinen_tutkimus
Tieteellinen teoreettinenkin tutkimus pohjautuu lopulta empiiriseen tutkimukseen, tulee empiirisesti vahvimmin vahvistetuksi. Esim. matematiikan empiirinen selitysvoima muiden tieteiden työkaluna.

Matematiikan ei voi sanoa pohjautuvan empiiriseen tutkimukseen, tai että se tulisi "empiirisesti vahvimmin vahvistetuksi". En tiedä, mitä tarkoitat matematiikan empiirisellä selitysvoimalla.

Mutta tämä menee jo keskustelun aihepiirin ulkopuolelle aika pitkälle, jos ei vedä paralleeleja uskontoon samanaikaisesti, niin kuin yritin aiemmassa viestissäni tehdä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Hiha

Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 23, 2023, 15:28:22Tieteessä haetaan eniten tarkennusta, kyseenalaistusta ja korjauksia uskomuksilleen.

Tuo kuulostaa suhteellisen tolkulliselta huomiolta. Kun tiede kehittää menetelmän sikiön sukupuolen määrittämiseksi, virheellisiä tuloksia ei loputtomasti selitellä poikkeuksilla, mittausvirheillä tai menetelmän väärällä käytöllä. Mutta kun Veda-kirjat ilmoittavat, että tietyllä rituaalilla voi varmistaa lapsen olevan poika, epäonnistumisen syy on aina rituaalin virheellisessä suorittamisessa.

(Yllä lausuttu ei kata kaikkia tieteitä. Esimerkiksi taloustiede ja kasvatustiede ovat varsin dogmaattisia.)

Empiirisen lähestymisen käyttö ei kenties kuitenkaan ole asian ydin. Mitään tietoa on hyvin hankala saada käyttämättä omaa tai muiden havaintoja ja testailuja hyväksi. Empiirinen menetelmä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kohteeseen. Sitä voi soveltaa yhtä lailla arjessa – pitääkö enemmän lihapullista vai kalapullista – tieteessä – tappaako sariini vai VX ihmisen nopeammin – ja uskonnossa – onko toivo kuolemanjälkeisestä elämästä vai jälleensyntymien jälkeisestä haipumisesta kolahtavampi. Jos joku käy järjestelmällisesti läpi oman uskonlahkonsa tärkeimpien opettajien kirjoitukset ja toteaa, että ne kaikki ovat suhtautuneet kielteisesti ajatukseen itsemurhasta, mitä muuta se on kuin empiiristä tutkimusta?