Kysymyksiä uskosta, uskonnosta ja Raamatusta

[Norma Bates]

Ihmiskunnalla menee helvetin huonosti jos se tarvitsee hölynpölyä yhdistäväksi tekijäksi. Yhdistävänä tekijänä pitäisi olla myötätuntoinen suhtautuminen kaikkeen elolliseen, oli kuoleman jälkeen sitten jotain, tai ei.

[Karikko]

Se uskonnon hyvä puolihan on siinä, että on konservatiivinen liima, yhdistää/ylläpitää yhteisöä ja sen arvokäsityksiä, jolloin yhteiskunnallinen toiminta helpottuu. Siksi homogeeninen yhteisö toimii aina helpommin kuin heterogeeninen (moniuskontoinen/kulttuurinen). Pahimmillaan toki uskonto voi jumiuttaa yhteiskuntaa, jos sen valta liiaksi kasvaa. Pääosin silti näen uskonnon rakentavana voimana yhteiskunnassa. Se luo moraali/arvorakenteita, joita yhteiskunta tarvitsee.

Ihmisten maailma on täynnänsä maailmankatsomuksia- mitäpä virkaa niillä on todellisuuden suhteen?

Tarvitsevatko ihmiset keskinäisissä suhteissaan jonkin yhteisen "epätodellisen" päämäärän ollakseen rakentavassa yhteistoiminnassa keskenään.

Puujumalan kumartajia on ollut iät ajat ja ovatko he tulleet siitä hullua hurskaammaksi.

[Toope]

Ihmiskunnalla menee helvetin huonosti jos se tarvitsee hölynpölyä yhdistäväksi tekijäksi. Yhdistävänä tekijänä pitäisi olla myötätuntoinen suhtautuminen kaikkeen elolliseen, oli kuoleman jälkeen sitten jotain, tai ei.

Mutta eikö länsimaisen ajatuksen kautta ole myös pitkälti syntynyt tuo luonnonsuojeluaate ja globaalista huolehtiminen? Ympäristöliike on länsimainen ilmiö!
Enemmänhän me ympäristöasioihin huomiota kiinnitämme, kuin tietyt keharimaat, jotka heittävät jätteensä ja muovipussinsa Indus-jokiin tms., kun me sentään putsaamme jätteitämme...?
Maailman saastuneimmat joet muuten ovat pääosin kehitysmaiden jokia nykyisin, eivät enää kehittyneiden maiden jokia.
https://www.environmentbuddy.com/pollution/water-pollution/top-10-most-polluted-rivers-in-the-world/

Uskonto sinänsä ei ole hölynpölyä, se voi olla rakentavakin tekijä. Euroopassa kristinusko on rakentanut ja osoittautunut paremmaksi, kuin aiemmat uskontomallit.

[Norma Bates]

Raamattua on käytetty hyväksi luontoa raiskatessa ja luonnonvaroja ryöstäessä. Jahve on mukamas kaiken luonut ihmistä varten. Hyvä jos nykyään joku jo hoksaa tuoda sitä esille että Raamatun mukaan ihmisen kuuluu vaalia luontoa.

Noin muutoin en ymmärrä miksi länsimaisuus olisi yksi yhteen k-uskonnon kanssa. Ja uskovaisuus noin ylipäätään tuottaa mätää hedelmää. Siksihän Intiassakin paskotaan joet kun uskotaan että ne ovat niin yliluonnollisen pyhiä että joessa voi kroolata vaikka osittain palaneiden raatojen seassa sairastumatta.

[Karikko]

^
Varmaan (intiassa) on kyseessä paljon muutakin, uskon lisäksi, kuten köyhyys-

Gangesissa ei taida silti olla turvaa kuolemanjälkeiseen elämään uskoville.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/645ab4c9-3864-4464-849c-59436ca8a28d

[Norma Bates]

Eipä ihmiset taida erityisen varakkaita Kuubassakaan olla, mutta tietääkseni eivät siellä sekoita päätään uskonnolla. Sitä en tiedä aiheuttaako siellä politiikka idiotiaa, kuten on aiheuttanut Kiinassa.

[Amore]

Noin muutoin en ymmärrä miksi länsimaisuus olisi yksi yhteen k-uskonnon kanssa.

No, mikä on yksi yhteen minkään kanssa? Tuskin muu kuin täydellinen kopio. Ihmiskunnan henkinen elämä on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, mutta samalla se säilyttää jännittävällä tavalla - ja paljolti tiedostamattaan - ajattelutapansa hengen.

Länsimaisen kulttuurin juuret juontuvat monin tavoin kristinuskoon. Luultavasti yksikään meistä ei voi elää päivääkään ilman, että jollain tavalla törmää kristillisperäisiin sanontoihin tai ilmiöihin. Nämä ovat vain niin sisäänrakennettuja, ettei niitä tule tiedostaneeksi kristinuskosta juontuviksi. Länsimaisen maailman koko maailmankuva vilisee kristillislähtöisiä mielikuvia ja sanontoja; "heittää ensimmäinen kivi", "7 laihaa vuotta ja 7 lihavaa vuotta", "helmiä sioille", "itku pitkästä ilosta", "joka itsensä alentaa, hänet ylennetään" jne. Yliopistolaitos syntyi kirkon piirissä. Luostarit olivat pitkään lähes ainoita paikkoja, joilla oli laajat kirjastot, joissa kirjoja kopioitiiin ja joissa oli mahdollisuus keskittyä pitkäjänteiseen opiskeluun. Lainsääädännössä pohjattiin 10 käskyyyn. Jokainen länsimaalainen on kristillisen perinnön kantaja - paljon enemmän kuin tajuaakaan. Sanonnat voi kuitata irrallisina jäänteinä, mutta ne ovat merkkejä kokonaisesta ajattelutavasta, jonka yksi ilmenemismuoto on mm. tieteen ja oppineisuuden arvostus. Maallikoiden ajattelussa usko ja tiede asettuvat helposti vastakkain toisensa poissulkevina maailmoina, mutta nykyinen tiede on kuitenkin muotoutunut paljolti kristinuskon ansiosta sellaiseksi kuin se on - mm. joutuessaan hankauksiin kristinuskon kanssa. Eettiset käsityksemme pohjautuvat kristinuskoon, mm. myötätunto ja anteeksianto ovat sävyttyneet juuri kristillisen ajattelun pohjalta. Kristillinen ajattelu on paljon laajempi käsite kuin pelkkä Raamattu. On ollut paljon merkittäviä kristillisiä ajattelijoita, jotka ovat kirjoituksillaan ja puheillaan vaikuttaneet kulttuurimme kehitykseen.

[Norma Bates]

Näen menneinä vuosisatoina kirkon olleen tieteen ja inhimillisyyden vihollinen, joten en pidä tai arvosta k-uskontoa länsimaisuuden mahdollistajana. Vasta kun kirkolta otettiin pahimmat luulot pois, kehitys alkoi kehittyä. Noin jos ajatellaan länsimaisuutta myönteisenä asiana.

[Amore]

Eipä ihmiset taida erityisen varakkaita Kuubassakaan olla, mutta tietääkseni eivät siellä sekoita päätään uskonnolla. Sitä en tiedä aiheuttaako siellä politiikka idiotiaa, kuten on aiheuttanut Kiinassa.

Niin, Kuubassa ovat kristityt (ja ehkä muidenkin uskontojen harjoittajat) joutuneet poliittisen vainon kohteiksi ja moni heistä on viettänyt aikaa vankilassa mielipiteittensä takia. Kuitenkin n. 60% kuubalaisista pitää itseään katolilaisena - mitä tämä sitten merkitseekään, harvemmin aktiivista kirkossakäyntiä, mutta jonkinlaista perinnettä kuitenkin. Kuuban erityispiirre on voodoo-tyyppinen afrikkalaisperäinen usko, santería, joka on suosittu erityisesti afrikkalaisia juuria omaavan kansanosan parissa, mutta koska Kuuban väestö on rodullisesti ja kulttuurisesti hyvin sekoittunutta, niin ei ole mikään mahdottomuus valkoisillekaan osallistua santería rituaaleihin ja tunnustaa sen jumaluuksia.

https://www.kuubaseura.fi/santeria-uskonto/

[Amore]

Näen menneinä vuosisatoina kirkon olleen tieteen ja inhimillisyyden vihollinen, joten en pidä tai arvosta k-uskontoa länsimaisuuden mahdollistajana. Vasta kun kirkolta otettiin pahimmat luulot pois, kehitys alkoi kehittyä. Noin jos ajatellaan länsimaisuutta myönteisenä asiana.

Mutta kun se kristinusko on tieteessä sekä sisällä että ulkopuolella. Sen muokkaavaa vaikutusta ei voi poistaa tieteestä. Käsityksesi on aivan liian yksinkertainen. Kyseessä on tuhansien vuosien aikana tapahtunut vaikutus, joka on ollut aivan perustavanlaatuinen mm. säilyttäessään antiikin ajan kirjoituksia. Ilman kristinuskoa meillä ei nykyisen kaltaista tiedettä olisi olemassa. Eikä nykyisen kaltaista vapauden käsitystä. Kristinuskon vaikutus ilmenee sekä ajatustapoina, jotka on tieteelliseen kulttuuriin omaksuttu rakentaviksi osiksi että ajattelutapoina, joiden kanssa on syntynyt hankausta ja jotka on tieteen piiristä jouduttu hylkäämään.

[Hayabusa]

^^Paavit ovat käyneet viime vuosikymmeninä varsin ahkerasti morjestamassa Castroja ja muita kuubalaisia.

[Amore]

^^Paavit ovat käyneet viime vuosikymmeninä varsin ahkerasti morjestamassa Castroja ja muita kuubalaisia.

Kyllä, paavien vierailut Kuubassa ovat olleet hyvin merkittäviä tapahtumia, sillä niihin on kohdistunut paljon toiveita laajemmasta poliittisesta avautumisesta Kuuban sisällä sekä maan ulkosuhteissa. Erityissijalla ovat aina suhteet USA:han ja sitä kautta länsimaailmaan ja kaupallisiin yhteyksiin.

[-:)lauri]

Näen menneinä vuosisatoina kirkon olleen tieteen ja inhimillisyyden vihollinen, joten en pidä tai arvosta k-uskontoa länsimaisuuden mahdollistajana. Vasta kun kirkolta otettiin pahimmat luulot pois, kehitys alkoi kehittyä. Noin jos ajatellaan länsimaisuutta myönteisenä asiana.

Mutta kun se kristinusko on tieteessä sekä sisällä että ulkopuolella. Sen muokkaavaa vaikutusta ei voi poistaa tieteestä. Käsityksesi on aivan liian yksinkertainen. Kyseessä on tuhansien vuosien aikana tapahtunut vaikutus, joka on ollut aivan perustavanlaatuinen mm. säilyttäessään antiikin ajan kirjoituksia. Ilman kristinuskoa meillä ei nykyisen kaltaista tiedettä olisi olemassa. Eikä nykyisen kaltaista vapauden käsitystä. Kristinuskon vaikutus ilmenee sekä ajatustapoina, jotka on tieteelliseen kulttuuriin omaksuttu rakentaviksi osiksi että ajattelutapoina, joiden kanssa on syntynyt hankausta ja jotka on tieteen piiristä jouduttu hylkäämään.

Olen eri mieltä.

Tiede on keksitty todennäköisesti monta kertaa eri puolilla palloa tai korkeintaan kulkenut ihmisten mukana alusta asti kaikkialle minne ihmiset ovat levittäytyneet kuin, että se olisi k-uskonnollista. Ei sitä harjoitettaisi Kiinassa tai Lähi-Idässä jos se olisi k-uskovaista. Eli se on pikemminkin uskontojen ja kulttuurien suhteen neutraalia.

Ja ainakin tämä länsimainen vapauskäsite liittyy uskontoon vain sitä kautta, että Päivä Räsäset ja muut k-uskovaiset joutuvat jatkuvasti ongelmiin sen kanssa.

[Amore]

Viittaan nimenomaan länsimaiseen tieteeseen. Mikään kulttuuri ei kehity tyhjiössä ja kristinusko on ollut kulttuurimme voimakkain henkinen, eettinen ja kulttuurinen vaikuttaja. Se ei ole mielipidekysymys, vaan fakta. Sitä on yhtä mahdotonta poistaa kulttuurin olemuksesta ja rakenteista kuin fyysisen kulttuurin puolelta olisi poistaa maanviljelyksen vaikutus elämäämme ja tapaamme toimia. Tottakai vaikutteita omaksutaan kaikkialta, mutta aina ne kuitenkin asettuvat osaksi tiettyä henkistä perintöä ja ajatuksellista viitekehystä.

[-:)lauri]

Viittaan nimenomaan länsimaiseen tieteeseen.

Miten länsimainen tiede eroaa kiinalaisesta tieteestä?

Mikään kulttuuri ei kehity tyhjiössä ja kristinusko on ollut kulttuurimme voimakkain henkinen, eettinen ja kulttuurinen vaikuttaja. Se ei ole mielipidekysymys, vaan fakta. Sitä on yhtä mahdotonta poistaa kulttuurin olemuksesta ja rakenteista kuin fyysisen kulttuurin puolelta olisi poistaa maanviljelyksen vaikutus elämäämme ja tapaamme toimia. Tottakai vaikutteita omaksutaan kaikkialta, mutta aina ne kuitenkin asettuvat osaksi tiettyä henkistä perintöä ja ajatuksellista viitekehystä.

Nyt en keskustele kulttuurista vaan tieteestä. Kulttuuri on eri asia.