Erilaisista perhemalleista ja sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta

[Norma Bates]

Mun mielestä se uusi translaki on hyvä ainakin semmosella tavalla, että ei tarvitse vaihtaa sukupuolta leikkaamalla eikä korjaamalla, koska sen pitäis mun mielestä olla aika silleen....  harvoin tehtävää ja sille pitäis olla aika painavat perusteet.

Kun siihen ei tarvita enää lääkäriä että voi juridista sukupuolta vaihtaa, niin silloin juridisen sukupuolen yhteys biologiseen vähän heikkenee. Mutta en usko että sitä kovin moni huvikseen vaihtelee tai sen näkee sitten käytännössä, onko siitä haittaa vai ei.

Herää kyllä kysymys, jotta miksi ihmisestä kirjataan ylipäätään sukupuolta mihinkään? Mikä merkitys juridisella sukupuolella on?

Eikö ihmisiä tulisi kohdella ihmisinä, myös juridiikassa, eikä sukupuolensa mukaan jaoteltuina ihmistyyppeinä.

Mitenköhän tuossa juridisessa sukupuolessa käsitellään esimerkiksi asevelvollisuus? Voiko nuori mies vaihtaa juridisen sukupuolensa naiseksi ja välttää siten intin ja sivarin? Joitain muitakin sukupuolisidonnaisuuksia taitaa lainsäädännöstä löytyä.

Juridinen sukupuoli lienee yhtä oleellinen kuin oikea sellainen.

Baarissa "iskiessä seuraa on ainakin hyvät tietää onko juridiikka ja käytäntö sopusoinnussa keskenään.

Toki lainoppineet voivat väittää vastaan.

No mutta eihän sukupuolella ole enää mitään merkitystä kun baarissa seuraa iskee. Nimittäin jos ei halua seuraa joltain tyypiltä hänen sukupuolensa vuoksi, koska katsoo sen olevan väärää sortimenttia, on karmea rasistinatsifasisti eli suvaitsematon ihminen.

Jos ikä on väärä, on ikärasisti. Jos ei satu tykkäämään ylipainoisista, ei ymmärrä että pitäisi olla kehopositiivinen. Pienirintaisten naisten puolustelijoita en ole vielä sentään kohdannut, pitäisi kai itse ryhtyä sellaiseksi. Mutta piru kun minua ei tippaakaan kiinnosta alkaa painostamaan jotain mega hjuge daisareiden fania pienirintaiset hampaat irvessä hyväksyväksi.

Minusta ihmiset, jotka kuvittelevat että toisia voi painostaa tykkäämään väkisin jostain mistä he eivät tykkää, ovat idiootteja.

[Melodious Oaf]

En käsitä väitteitä siitä, että ihmisiä jotenkin painostettaisi ydinperheen muodostamiseen.

Mä en ehkä lähtis miettimään sitä tolleen konkreettisen painostuksen tai pakottamisen kautta tässä meidän nyky-yhteiskunnassa.

Mun mielestä tollanen "miehekäs" mies ja "naisellinen" nainen yhdessä ja kasvattamassa lapsia on sellainen, joka asuu tosi syvällä ihmisten psyykessä. Ja sen voi ymmärtää jokainen omalla tavallaan ja nähdä mitä arvostaa tai mitä itse on tai haluaa olla eri tavalla suhteessa johonkin tommoseen.
    Ja totakin kuvaa voi purkaa osiin ja miettiä että siinä on joku käsitys siitä, millainen miehen on hyvä olla, millainen naisen, millainen suhteen tai että olisko joku elämänkumppani tai perhe tai jotain. "Ydinperhe" on tosi pitkälle viety juttu jo, ja on sekin monelle jollain lailla toivottavaa mutta se kuitenkin sisältää itsessään tosi paljon tommosia "osasia".

Ja kai se voi olla ihan niinkin että ei vaan tiedä edes mitä mieltä on, ja sit saattaa yrittää väkisin keksiä jotain

Kiinnostavaa on mun mielestä esimerkiksi se, että ihmiset voi torjua tollasta ajatusta "miehekkäästä miehestä" ja täysin vähätellä tai pilkata sitä. Tai vähätellä sitä mitä ne osittain haluaa itse. Tai kipuilla sen kanssa mitä ne itse on... tai ties mitä.

Toisaalta tollasen voi tehdä myös niin kuin Aave että maskuliinisuus muuttuu joksikin kaikkivoipaisuudeksi. Jos olet "tosimies" niin sittenhän sun on pakko olla myös älykkäämpi, verbaalisesti ja taiteellisesti lahjakkaampi ja ylipäätään parempi kuin kaikki muut. Kaikki muut on jotenkin säälittäviä ja vaillinaisia koska itse olet se ideaali.

Onhan sekin tietysti tapa käsitellä tota omalla kohdalla.

Tai vähän niin kuin joku Idi Amin, joka on kaiketi ollut raamikas mies ja ihan pystyvä sotilaana ja väliportaan komentajanakin tavallaan OK. Mutta sitten kun sillä ei enää kyvyt riitä siihen mitä se ottaa hoitaakseen, niin se vaan selittää kuinka se on täydellinen mies ja sanoo kansalle TV:ssä että "I have a very big brain".

Tai vaikka joku Hitler. Aika semmonen pieni ja hintelä kaveri ja tumma hipiä. Epäsiisti. Kuitenkin ihan OK rohkea ja palkittukin siitä sotilaana. Maalaushommat ei vetäneet. Naisten kanssa ihan ihme vaikeuksia ja neuroottisia kuvioita.
     Ja sitten toi kaveri on se joka sanoo että vaaleat ja isot ja raamikkaat ja sinisilmäiset ja miehekkäät miehet ja naiselliset naiset ja jälkikasvua pirusti. Lapsiahan kasvatettiin siellä jossain keskuksissa jopa erossa vanhemmista, eli ei siinä taas se "ydinperhe" ollutkaan niille siinä ideologiassa niin keskeinen.

Tai joku Tapio Puolimatka. Kauhea kipuilu koko ajan siitä että yhteiskunta on väärässä ja vainotaan ja oikeasti kristinusko ja C. S. Lewis sitä ja tätä. Mutta kun ihmiset on vaan niin typeriä ettei ne tajua sitä kun hän vaan rehellisesti kertois miten asiat on ja mitä niiden pitäis ajatella ja toivoa ja pelätä.
     Että niin kun... miten epävarma voi mies olla jostain kristinuskostaan tai miten paljon kaivata jotain ulkoista validaatiota ja puhua ihan mitä vaan jos sillä sitä saa.

Siis... mä tarkotan tolla kaikella nyt vaan sitä että ihmiset voi kipuilla tommosten asioiden kanssa. Että minkälaisia niiden pitäis olla ja onko ne riittäviä ja mitä ihanteita niillä on. Miten muut näkee ne ja onko kaikki OK vai ei.

Siihen voi liittyä semmosta että nähdään vaikka ydinperhe tai tommonen "miehekäs"/"naisellinen" jonain uhkana, mutta samalla ne tulee ihan sieltä itsestä ja ne käsitykset on myös omia. Onko ne sitten osittain ihanteita vai mitä, en tiedä.

Tai sitten voi mennä siihen että larppaa jotain "konservatiivia" tai "miehekästä miestä" tai ties mitä Tai semmosta joka vastustaa kaikkea tämmöstä.
   Tai semmosta joka tietää paremmin, mitä mä nyt vaikka tässä teen

Itse ajattelisin että olis jotenkin ehkä... parempi että enemmän tutkailtais vaan niitä omia käsityksiä ja kokemuksia ja uskallettais ottaa sieltä vastaan semmostakin mikä on kummallista tai näyttää arvojen vastaiselta tai ristiriitaiselta. Kun eihän se mikä sun mielestä "tuntuu hyvältä" tai "on hyvää" ole muuta kuin joku sun kokemus jota voi sitten tutkailla ja laajentaa ja ihmetellä.
    Tai ei se niin kun rajaa sitä että voiko joku muu olla hyvää tai onko sun aina oltava se joka tekee niin. Kuitenkin tollanen rauhallisempi asenne ehkä tulee vaan jos edes uskaltaa tai onnistuu niitä omia kokemuksia luotaamaan ja saa kiinni siitä että mikä on sitä mitä oikeasti haluaa.
    Mun mielestä tommoselta pohjalta se että ei voi saada kaikkea tai että joku muu tekee tai haluaa tai arvostaa jotain ei ole enää ehkä niin uhka.

Kun sehän voi olla tosi hahmotonta tai vaikea saada kiinni että mitä haluaa, tai mikä on hyvää tai joku ideaalikin vaikka. Tai naurettavaa. Tai ristiriitaista

Ja sitten vielä itsensä voi nähdä suopeasti tai tosi kriittisesti tai jotenkin silleen ylikompensoida joko varomalla tai kuvittelemalla että on aivan paras kaikessa. Tai mitä vaan.

Ne ihmisten paineet ja kipuilut ja muu on tommosia. Että haluaa vähän kaikkea ja ei mitään, ei saa siitä otetta, ja tempoilee ja yrittää selitellä sitä itselleen jotenkin hyväksi ja järkeväksi ja siinä sivussa sitten lyttää ja haukkuu muita varmuuden vuoksi.

Ja kaikkea tommosta.

Eikä niin kuin ensisijassa mun mielestä sitä että sua pakotetaan johonkin muottiin oikeasti ulkopuolelta tai että muut niinkään odottais sulta sitä mitä luulet että ne odottaa.
   Joskus toki sitäkin. Mutta ei tää koko vyyhti pelkisty vain siihen.

[Socrates]

^ Osittain samaa mieltä. Miehissä varmaan korostuu ainakin julkisuudessa ääripäät eli machot äijät ja toisaalta erilaiset feminiiniset/androgyynit pehmomiehet. Tavallinen mies jää vähälle huomiolle noiden väliin ja siitä syntyy tarvetta keuhkota jomman kumman ääripään puolesta tai sitä vastaan ja tarve asemoitua jompaan kumpaan ryhmään. Arvelisin, että tuommoinen ongelma on naisilla harvinaisempi.

Mutta että ydinperhe nähtäisi macho äijänä+kilttinä bimbona en ihan allekirjoita. Kautta aikojen on ollut pareja, joissa ukko on hintelä hissukka ja akka pelottava Justiina ja niihin on suhtauduttu aika normisti.

Minusta niillä, joiden mielestä yhteiskunta syrjii muita kuin ydinperheitä, yleensä ongelma on jatkuvasta epäilystä saada jotenkin asiatonta kohtelua syntynyt vääristynyt kuva. Juuri pari päivää sitten joku RKP:n nainen sanoi kokeneensa miten yksinhuoltajia sorretaan ydinperhekeskeisen ajattelun takia, mutta ei esittänyt ainuttakaan esimerkkiä siitä.

[Hayabusa]

Juridinen sukupuoli lienee yhtä oleellinen kuin oikea sellainen.

Baarissa "iskiessä seuraa on ainakin hyvät tietää onko juridiikka ja käytäntö sopusoinnussa keskenään.

Toki lainoppineet voivat väittää vastaan.

"Seuraa iskiessä" sukupuolta tärkeämpi on kohteen riittävä ikä. Liian nuorta iskiessä juridisten seurausten uhka on ilmeinen. Hetkonen, olikos vielä voimassa se, että samaa sukupuolta iskettäessä ikäraja on korkeampi? Pitäisikö iänkin olla vapaasti päätettävissä?

[Melodious Oaf]

Mutta että ydinperhe nähtäisi macho äijänä+kilttinä bimbona en ihan allekirjoita. Kautta aikojen on ollut pareja, joissa ukko on hintelä hissukka ja akka pelottava Justiina ja niihin on suhtauduttu aika normisti.

Ei ne käsitykset miehestä ja naisesta niin yksioikoisia olekaan. Mutta sanoin tossa alussa, että jokainen voi mieltää niitä vähän eri tavoin tai suhteuttaa vaan itseään johonkin tommoseen. Verrata muihin. Miettiä kelpaako. Miksi ei kelpaa tai joku ei kiinnostu jne

Esimerkiksi mun kohdalla vois sanoa, että olen pitänyt itseäni ehkä vähän omituisena tai teininä varsinkin ajatellut että ei varmaan vaan ikinä tuu mitään tyttöjuttuja

Sitten on ollut kaikenlaisia kuvioita, ja on kai aika tavallista, että suhteen jälkeen haetaan jotain toisenlaista, tai toisaalta että ne toistaa jotain samoja kaavoja.

Olen huomannut että mun käsitykset omasta itsestä on olleet aika kummallisia Ja toisaalta sekin on omituista että miten mielikuvien tasolla jäsentää sitä että minkälaista kumppania toivois tai mitä ylipäätään haluais.

Nyt ihan viime aikoina mietin että ihan semmonen tavallinen perhe vois olla aika jees Ja että siihen liittyy paljon sellaista mitä ihailen tai arvostan tai tavallaan haluan.

Mut se nyt on tommosta hakemista ja ihmettelyä vaan että mitä pitää hyvänä tai haluaa. Ja kai se on aika tavallista että jossain vaiheessa asioita vaan lyödään lukkoon, eikä siinä voi koko ajan vaan haaveilla ja miettiä mitä muuta vois olla. Vaan sitten eletään sitä ja tehdään sitä.

[Xantippa]

^ Osittain samaa mieltä. Miehissä varmaan korostuu ainakin julkisuudessa ääripäät eli machot äijät ja toisaalta erilaiset feminiiniset/androgyynit pehmomiehet. Tavallinen mies jää vähälle huomiolle noiden väliin ja siitä syntyy tarvetta keuhkota jomman kumman ääripään puolesta tai sitä vastaan ja tarve asemoitua jompaan kumpaan ryhmään. Arvelisin, että tuommoinen ongelma on naisilla harvinaisempi.

"Tavalliset" ihmiset kun eivät ole julkisuudessa yleensä juuri ollenkaan, niin totta kai he jäävät vähälle huomiolle, oli kyse nyt mistä sukupuolesta hyvänsä. Ja kyllähän naisilla ihan samat identiteettiongelmat ovat kuin miehilläkin, kärki voi olla hieman toinen.

Oman näkemykseni mukaan kyllä tavallinen mies harvemmin keuhkoaa minkään sortin miehisyyden puolesta.

T: Xante

[Melodious Oaf]

Oman näkemykseni mukaan kyllä tavallinen mies harvemmin keuhkoaa minkään sortin miehisyyden puolesta.

No harvemmin joo.

Mutta on silti tavallisilla miehillä ajatuksia kaikenlaisesta, ja siinä voi olla silleenkin, että jotkut tai useimmat oppii hallitsemaan missä kontekstissa ne sanoo mitäkin tai pitämään vaan turpansa kiinni tarvittaessa

Sitten jotkut voi vetää sen silleen ihan yli, että lauotaan koko ajan kaikkea ja tärkeillään tai silleen "machoillaan".

Mutta en mä näe siis missään ihmisten tavallisessa kanssakäymisessä mitään ihan valtavia ongelmia. Vaan se on just hyvä että aina sitä omaa vastinetta jonkun käsityksiin ei vaan tarvitse sanoa.

Hiljattain esimerkiksi nuori nainen lauloi keikalla biisin ahdistelusta, varmaan osin omista kokemuksista, ja teksti oli täynnä semmosta miten miehet tekee sitä ja tätä. Kun itse haluaa vaan halata mutta kohta pitää jo pelätä. Ja tämmöstä. Mitä en väheksy siis tippaakaan.

Mua mietitytti siinä, että mitenköhän hyvä vastaanotto sille tulis, jos laulais baarissa ihan täysin rinnoin kaikesta idioottimaisesta mitä naiset on ikinä tehneet ja yleistäis sen vaan että naiset sitä ja tätä.

Tai jonkun parodiabiisin siitä miten nuori mimmi on samaan aikaan barrikadeilla ja puolustaa oikeuksia ja tiedostaa, mutta kuitenkin se kohtelee sen lähellä olevaa miespuolista kumppania aivan kuin paskaa. Tai se ei edes kysy niiltä kenen oikeuksia se puolustaa mitään mielipidettä tai ole missään kosketuksissa itsensä kanssa.

Vaikkaan että jos tommosen biisin tekis tarpeeksi hyvällä tatsilla ja riipaisis tekstin ja tulkinnan kohdilleen, se ois semmonen juttu, että tota miehien ongelmakäytöstä käsittelevää biisiä kaikki hurraa, ja sitten ton naisbiisin kohdalla olis aivan täysin hiljaista.

Mutta toi oli sellainen noin 10 sekunnin ajatuskela siinä jossain kohtaa biisiä, ja suurimmaksi osaksi nautin siitä ihan täysin rinnoin ja kuitenkin arvostin että se esitti sen ja teki sen, ja myös hyvä kuulla niistä kokemuksista mistä se kumpuaa.

Tarkoitan vaan että ei sulle ne "tavalliset miehet" kaikkea sano mitä ne ajattelee.

Ja heti jos joku sulle jotain sanoo, niin sehän "keuhkoaa" ja on uhkaavaa, varsinkin jos se on mies

[Xantippa]

Sekä tavalliset miehet että keuhkoaminen olivat Socrateen lanseeramia käsitteitä. Vastasin siis siinä hengessä kuin kirjoitettiin, itselleni se on osa keskustelua myös.

On selvää, että kenellekään meistä ei suurin osa tavallisista ihmisistä sano yhtään mitään.

T: Xante

[Melodious Oaf]

Sekä tavalliset miehet että keuhkoaminen olivat Socrateen lanseeramia käsitteitä. Vastasin siis siinä hengessä kuin kirjoitettiin, itselleni se on osa keskustelua myös.

En seurannut teidän keskustelua enkä siksi huomannut että peilasit itse Socrateksen sanoja.

Mutta olkoon toi nyt vaan tommonen anekdootti minkä kerroin muuten vaan. En niinkään ketään sillä arvostellakseni tai sinänsä "debattina".

[Xantippa]

Sekä tavalliset miehet että keuhkoaminen olivat Socrateen lanseeramia käsitteitä. Vastasin siis siinä hengessä kuin kirjoitettiin, itselleni se on osa keskustelua myös.

En seurannut teidän keskustelua enkä siksi huomannut että peilasit itse Socrateksen sanoja.

Mutta olkoon toi nyt vaan tommonen anekdootti minkä kerroin muuten vaan. En niinkään ketään sillä arvostellakseni tai sinänsä "debattina".

No olkoon toi nyt tollainen, taas. Siitäkin huolimatta, että ennätit jo kärkästellä sillä, miten minä näen miehet, alati keuhkoavina ja uhkaavina.

Mutta olen nyt aika väsynyt tähän sun suoltamiseen näistä asioista milloin kenellekin, että mä todellakaan en aio tätä jatkaa.

T: Xante

[Socrates]

On selvää, että kenellekään meistä ei suurin osa tavallisista ihmisistä sano yhtään mitään.

T: Xante

Suhteessa miehen roolimalleihin lienen aika tavallinen mies, joka ahdistuu machoilevissa äijäporukoissa ja jää täysin ulkopuoliseksi pehmomiesten ringeissä.

Tavallinen mies näkee äijäilijöiden vetävän roolia ja pehmojengit sisäänlämpiävinä porukoina eikä kummallekaan ilmiölle voi mitään. Erityisen huono kokemus jommasta kummasta saa kallistumaan vastakkaisen miesroolin puolelle ja ehkä osaksikin sitä, jos olosuhteet sattuvat niin.

Mutta ajan hammas on hävittämässä äijäkerhot. Sepe - vainaa taisi semmoiseen vielä kuulua.

[Melodious Oaf]

No olkoon toi nyt tollainen, taas. Siitäkin huolimatta, että ennätit jo kärkästellä sillä, miten minä näen miehet, alati keuhkoavina ja uhkaavina.

Mutta olen nyt aika väsynyt tähän sun suoltamiseen näistä asioista milloin kenellekin, että mä todellakaan en aio tätä jatkaa.

Jos haluat käsitellä tätä faktapohjalta, me voidaan verrata sitä mitä ihan tässä kuukauden sisään on olleet sun tai kertsin täsmälliset reaktiot tai sanavalinnat siihen kun ilmaisen jotain käsitystäni ja miten sitä mun toimintaa luonnehditaan väkisin vihamieliseksi, vaikka siitä käsityksestä ei olis mitään sanottavaa.

Ja voidaan verrata tätä siihen arvostellaanko teitä yleensä noin vai kommentoidaanko useammin kuitenkin sisältöä tai jotakin siihen liittyvää.

Jos sun käytöstavat ei riitä mun hyvässä hengessä esitetyn kommentin vastaanottamiseen hyvässä hengessä vaan sun on pakko tolla tavalla vammailla ja luulet että noin voi toimia tai se on "OK" tai "hyvää", sitten mä varmaan voin jatkossa vaan mennä aina sen kautta että en edes yritä olla reilu tai kohtelias itse.

Miten haluat että toimitaan?

Laitetaan tähän nyt vielä se mihin toi oli Xantippan mielestä hyvä idea vasta noin kuin teki:

Sekä tavalliset miehet että keuhkoaminen olivat Socrateen lanseeramia käsitteitä. Vastasin siis siinä hengessä kuin kirjoitettiin, itselleni se on osa keskustelua myös.

En seurannut teidän keskustelua enkä siksi huomannut että peilasit itse Socrateksen sanoja.

Mutta olkoon toi nyt vaan tommonen anekdootti minkä kerroin muuten vaan. En niinkään ketään sillä arvostellakseni tai sinänsä "debattina".

[Hippi]

Mitenköhän tuossa juridisessa sukupuolessa käsitellään esimerkiksi asevelvollisuus? Voiko nuori mies vaihtaa juridisen sukupuolensa naiseksi ja välttää siten intin ja sivarin? Joitain muitakin sukupuolisidonnaisuuksia taitaa lainsäädännöstä löytyä.

Lakejahan aina voi muuttaa. Mm. verolait on muutettu "sukupuolettomiksi", vaikka niissä aikaisemmin oli hyvin vahva käry, että mies on perheen pää ja esimerkiksi veroluetteloissa (nyk. julkisten tietojen luettelo) puolisot oli merkitty kunnittain sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä peräkkäin niin, että mies oli ennen vaimoa ja jos näillä oli eri sukunimi, niin aakkostus oli miehen mukaan. Samoin yrittäjäpuolisoista mies oli se pääyrittäjä ja nainen avustava puoliso ihan riippumatta siitä oliko se todellisuudessa noin. Nuo vaan esimerkkeinä, sillä laissa oli paljon sellaista, johon sukupuoli vaikutti johdonmukaisesti "miesvetoisesti".

Yhtälailla asevelvollisuuslaki voitaisiin uudistaa ja samalla koko asevelvollisuus niin, että koko ikäluokka käy kutsunnoissa ja jollain perusteella (fyysisen kunnon?) valitaan aseelliseen palvelukseen ja muut sitten osallistuisivat johonkin sivarityyppiseen palvelukseen. En pitäisi sitä huonon ajatuksena, että koko ikäluokka osallistuisi edes jonkinlaiseen koulutukseen, josta erilaisissa kriiseissä olisi hyötyä.

Samaa siivousta voisi ihan hyvin tehdä muuallekin lainsäädäntöön, jos siellä noita sukupuoleen viittaavia juttuja on. Eikö se olisi myös tie kohti sukupuolten tasa-arvoa, että sukupuoli ei olisi enää vaikuttava kriteeri.

[Hayabusa]

^Juu. Tuo on hyvä esimerkki siitä, että lakien päivittäminen on työlästä. Lait ovat varsinainen spagettikoodi. Näennäisesti yksinkertainen muutos vaatii koskemista moneen paikkaan.

[Hiha]

Minusta ihmiset, jotka kuvittelevat että toisia voi painostaa tykkäämään väkisin jostain mistä he eivät tykkää, ovat idiootteja.

Totta, idioottitouhua. Ilmeisesti ei silti toivotonta. On olemassa toinen laji vähälahjaisia, sanotaan heitä imbesilleiksi, ettei mene ryhmät sekaisin. Nämä imbesillit kuvittelevat tykkäävänsä jostakin, kun väkisin yrittävät koska ympäristön paine on heille liian kova. Teoriassa vakka kantensa valitsee jne. Käytännössä sellaisesta ei seuraa mitään hyvää. Ihminen joka ei itse päätä päätöksiään, itse tee tekojaan, itse elä elämäänsä – mitä se täältä hakee? Kymmentä pistettä ja papukaijamerkkiä (joita ei koskaan saa)?