Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Erilaisista perhemalleista ja sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta

Aloittaja Edward, tammikuu 26, 2019, 09:14:27

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

a4

#120
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 09, 2020, 10:49:39
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 08, 2020, 22:09:51
Väestörekistereillä, oikeusjärjestelmillä ja lain säätelemillä väkivaltakoneistoilla on hallinnollista virkaa mutta niiden lisäksi tarvitaan uskontoja, ideologioita tai tieteellistä maailmankuvaa antamaan selitysmallia ja sen mukaista oikeutusta niille. Tämä kokonaisuus muodostaa kulttuurin.[

Marxilainen? Hyvä, hyvä...

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 08, 2020, 22:09:51Suku on biologinen käsite mutta myös sosiaalinen, kulttuurinen käsite. Ne ovat eri asioita kuten biologinen ja sosiaalinen sukupuolikin ovat.

Niin, ei ole suvun ideaa varmaankaan muilla eläimillä. Insestin estäminen on yksi sukulaisuuteen liityvien sääntöjen ydinasia. Omasta ryhmästä on ihmisten keskuudessa naitava ulos. En nyt tiedä, mutta voisi kuvitella, että joillain eläimillä voisi olla jotain insestin vastaisia vaistoja. Harvemmin varmaan vaistoa, että paria ei saa etsiä omasta ryhmästä (lauma tai parvi tai mikälie).

Jäsenten vaihto ryhmien välillä luo siteitä ryhmien välille. Tyttären (...tai pojan tai siskon) antaminen jonnekin ei irroita tytärtä omasta ryhmästä kokonaan, vaan luo siteen kahden ryhmän välille. Tässäpä varmasti fundamentaalein syy "pakkoavioliitoille" historian mittaan. Niitten ansiosta ryhmien välille saatiin siteitä ja luottamusta ja siten syntyi sosiaalista pääomaa tyhjästä ja ennustettavuuden kasvun ansiosta talouskasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä. (Nykypäivän standardein rationaalista toimintaa, siis. Kyseiselle rationaaliselle toiminnalle uhaksi vaan muodostui tytärten ja poikien vapaa tahto jota kenties piti toisinaan ruhjoa pois muutamin kunniamurhin (oletan).) 

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 08, 2020, 22:09:51Itse luen kehittyvät tekoälyt ja robotit myös evoluution tuottamiksi älykkäiksi elämänmuodoiksi, vaikka vanha eläin-nimitys ei niihin ylläkään. Kuten ei yksisoluiset käsitteenä yllä ajallisesti uudempiin monisoluisiin elämänmuotoihin.

Vissiin jonkinalista "luonnonvalintaa" käytetään hyväksi tekoälyssä, juu.

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 08, 2020, 22:09:51Lait vs moraali on mielenkiintoinen aisapari. Lait näen yhteiskunnan tukipilareina ja moraalin kulttuurin mukana muuttuvana lakien uudistajana. Moraalin ollessa kehittyvien yhteisöjen muuttuvia tapasäännöstöjä, jotka pohjimmiltaan kumpuavat lajin biologiasta.

[Viisastelumoodi+++] Jos huvikseen kuvitellaan, että moraalisääntö "tytär ei saa itse valita puolisoaan" johtuisi siitä, että jos tytär valitsisi itsenäisesti puolisonsa, suvulla ei olisi pelinappulaa, jolla rakentaa siteitä muihin sukuihin. Noh, tällöin esim. matka lajin biologiaan olisi jo aika pitkä minusta. Huoli ennustettavasta pohjasta taloudelliselle ja poliittiselle toiminnalle.[/Viisastelumoodi+++]

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 08, 2020, 22:09:51Karkeaa oppimattoman maallikon spekulointiani ihmislajin yleisimmistä perhemalleista:
Metsästäjä-keräilijätaloudessa lienee yleisenä perhemallina koko heimo.
Maatalous-ja paimentolaiskulttuuri lienee kehittynyt sukujen perhemalliksi, klaanikulttuuriksi.
Klaaneista on kehittynyt valtaklaanien kuningaskunnat ja myöhemmin niiden yhdistämistä kansoista uskonnolliset ja ideologiset kansallisvaltiot.
Teollinen kaupunkikulttuuri vaikuttaa kehittyneen kohti ydinperhemalleja.
Jälkiteollisen kulttuurin perhemalleja lienee sinkut, yksinhuoltajat, uusperheet ja sateenkaariperheet.

Olisipa hauska, jos osaisin tätä täydentää "tieteellisellä tiedolla" aiheesta. Antropologian opintoni ovat ihan vaan sivuopintotasoa.  :-[ M. Godelierin kirja Metamorphoses of Kinship ymmärtääkseni esittää jonkinlaisen perustellun narratiivin siitä, miten sukulaisuusjärjestelmät ovat vuosituhansien mittaan saattaneet kehittyä. En ole lukenut. Ja jotain sellaista tietoa, että "millaisista systeemistä päästään millaisten vaiheitten kautta millaisiin syteemeihin". (Koska lienee selvää, siirtymät eivät voi olla mahdollisten sukulaisuusjärjestelmien avaruudessa mistä vain minne vain. Että sitä vaan lukemaan, hopi, hopi! )

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 08, 2020, 22:09:51
Mielestäni erityisesti Toope on sotkenut toisiinsa muuttumattomana pysyneen ihmislajin suvullisen lisääntymisen ja kulttuurien mukana muuttuneet perhemallit.

Ehkä Topelle on ensisijaista löytää väkevä perusta ei-ydinperheeseen perustuvien perhemallien kritiikilleen, ja toissijaista ymmärtää biologian ja kulttuuristen muotojen suhdetta?
Marx varmaankin filosofisena ja työläisten oloista polemisoituneena edelläkävijänä haki kuitenkin jonkinlaista tieteellisempää analyysia yhteiskunnasta, mutta politisoitunutta ja kaiketi ainakin osittain vanhentunutta Marxia enemmän nojaisin tuoreimpaan tieteellisen tietoon ja tutkimukseen aiheesta.
Ilman epäilyjä marxismista, voidaan kai kuitenkin todeta että yhteisö tarvitsee yhteisiä perusteltuja pelisääntöjä. Eri aikoina ja eri yhteisöissä niiden toteutusmuodot vaihtelevat.

Niin, ihmisen erottanee muista eläimistä se älykkyys jolla tuotetaan suvun, adoption tai perheauton ideoita.
Älykkyyttä jolla tuotetaan insestin vastaisista vaistoista sosiaalisia ja kumuloituvana kulttuurisia moraalisääntöjä.
Pakkoavioliitotkin ovat hyvä esimerkki älykkäästä kulttuurisesta toiminnasta ja kulttuurien muutoksesta heimoista isommiksi klaaniyhteiskunniksi, sekä niitä isommiksi kansalaisvaltioiksi omine pakkoineen, väkivaltakoneistoineen ja oikeusjärjestelmineen.

Tekoälyn testaus ja kehitys on jo itsessään luonnonvalintaa, osana luontoa.

Olen samaa mieltä että matka ihmisen biologisesta pohjasta aina siitä syntyneisiin ilmiöihin kuten lakeihin ja moraaliin, on turhan pitkä suoraviivaisille syyseuraussuhteille ennusteineen, etenkin kun muuttuva elinympäristö lakeineen ja moraaleineen muuttaa myös siinä elävän biologiaakin.
Rulettipöydän fysiikkakin mahdollistaa lopputulosten ennustamisen vain tilastollisesti ja poikkeaa ihmisten toiminnasta siinä että tulokset eivät liity aiempiin tuloksiin tai rakennu niiden varaan.
Lyhyesti sanottuna luonto nähdään tieteellisesti tarkentuvasti ennustettavana mutta kompleksina syyseuraussuhteiden prosessina.

Laiskana lukijana kiitän hoputtavaa lukusuositustasi. Poimin kirjan arvostelusta aiheeseen liittyen muutaman kohdan:
This book The Metamorphoses of Kinship is Exactly what we need right now. Godelier introduces his work with a summary of the revolution going on in contemporary Western kinship systems. Woman-man marriage rates are declining while same-sex unions become legal. The proportion of single-parent families rises, as does that of new families blended from the parts of the old family--perceived astraditional--left behind by divorce. The hitherto prevalent definition of parenthood as biological is under revision, as well it should be. Social anthropologists have long recognized that parenthood is social, and have long distinguished between active social parents and the merely biological genitor and genetrix, even though these often are the same.

Godelier points out that the social nature of parenthood is confirmed when the sex of the parents no longer determines the gendering of parenthood.

What is uniquely human? Human beings constitute the only species that produces its own society and can modify it. In human societies both males and females rear children and help maintain the group. Human sexuality is social as well as biological: Social and cultural stimuli prompt it at any season, and social controls shape and socialize sexuality in childhood. The family, which is part of this organized society, is founded on the care of children, and not on man-woman unions.
https://www.academia.edu/10974956/Review_of_Maurice_Godelier_The_Metamorphoses_of_Kinship
https://en.wikipedia.org/wiki/Maurice_Godelier
Homo Sapiens voisi lempinimeltään olla, Homo Ludensiksen lisäksi, siis myös Homo Cultūra, kultturelli ihminen. :)
https://en.wikipedia.org/wiki/Names_for_the_human_species#List_of_binomial_names

Toope

Lainaus käyttäjältä: Jaska - tammikuu 11, 2020, 02:16:34
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 07, 2020, 20:19:00
Perhe on yksikkö, jossa on äiti ja isä, näin lähtökohtaisesti.
Biologisten vanhempien ja heidän lastensa  muodostamasta ydinperheestä tuli 1900-luvun puolivälissä länsimaissa eräänlainen ihanne, jonka asema on jo aikoja heikennyt...
On totta, että ydinperheen asema on heikentynyt, mikä on eittämättä negatiivinen ilmiö. Onko olemassa perhemalleja, jotka ovat parempia? Ja millä perusteella.
Ydinperhemalli perustuu biologiaamme parhaiten, joten miksi sille olisi toimivampia vaihtoehtoja?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 12, 2020, 00:19:52
Lainaus käyttäjältä: Jaska - tammikuu 11, 2020, 02:16:34
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 07, 2020, 20:19:00
Perhe on yksikkö, jossa on äiti ja isä, näin lähtökohtaisesti.
Biologisten vanhempien ja heidän lastensa  muodostamasta ydinperheestä tuli 1900-luvun puolivälissä länsimaissa eräänlainen ihanne, jonka asema on jo aikoja heikennyt...
On totta, että ydinperheen asema on heikentynyt, mikä on eittämättä negatiivinen ilmiö. Onko olemassa perhemalleja, jotka ovat parempia? Ja millä perusteella.
Ydinperhemalli perustuu biologiaamme parhaiten, joten miksi sille olisi toimivampia vaihtoehtoja?

Ei ole mitään syytä yrittää tarjota kaikille vain ja ainoastaan yhtä tiukasti määriteltyä perheen mallia. Se on sitäpaitsi pelkkä utopia, joka koskaan ei ole ollut ainoa - edes yleisin - malli. Ydinperhe ei koskaan toiminut maaseudulla, vaan siellä perhe oli selvästi suurempi kokonaisuus. Eihän vanhoilla menetelmillä millään riittänyt kahden aikuisen käsiparit niihin töihin, joita piti tehdä. Eikä ollut mitenkään mahdollista heivata edellistä sukupuolvea ulos tai perustaa heti uusi oma maatila, kun solmittiin parisuhde. Yksinhuoltajia on ollut aina ja aviopuolisoita kuoli, jonka jälkeen naitiin usein uusi. Myös mies- ja naispareja on ollut aina, mutta niiden suhteen laatua ei vain sen kummemmin mietitty julkisesti ääneen.

Biologiaamme perustuu ennemminkin parhaiten yhteisöllinen elämäntapa sekä ydinperhettä laajemmat perheet, joihin kuuluu useampia sukupolvia, aikuisia sisaruksia ja muita yhdessä asuvia ja työtä tekeviä. Lapsia hoidetaan sujuvasti useamman aikuisen kesken ja muutoinkin vastuuta ja työtä jaetaan.

Ydinperheen biologisuus murenee jo heti jo sillä, että se tuottaa tarpeen hankkia lapsille päivähoitoa. Joko yhdelle lankeaa aivan liian suuri vastuu koko perheen elättämisestä tai lapset jäävät heitteille ilman hoitajaa, kun molemmat yrittävät hankkia leipää perheelle. Se kotiäitimallin ydinperhe on pelkkä erityisen hyvässä asemassa olevien porvarisperheiden malli, joka sellaisena on ollut käytössä äärimmäisen pienessä osassa ihmiskuntaa. Se ei edes perustunut perheenäidin työskentelyyn kotona, vaan hänellä oli siinä mallissa kotiapulainen tai kaksi, jotta tällä jalustalle nostetulla äitihahmolla olisi ollut aikaa täysipäiväisesti esittää ristipistotöitä tekevää ja pianon ääressä laulavaa ikonista naishahmoa. Tällainen nainen on ollut vain hyvin toimeentulevan kaupunkilaismiehen märkä päiväuni. Biologiasta kyseinen malli on todella, todella kaukana.

Jaska

#123
Lauantain Hesari haastattaa Kelan uutta pääjohtajaa. Juttu on otsikoitu "Maailma on mennyt ohi vanhojen perhekäsitteiden". Hän sen virkamiehenä tuntee. Eri laeista löytyy perheelle tusinan verran erilaisia määritelmiä. Kun sen saisi edes puolitettua, niin etuuksien hakijan olisi helpompi hahmottaa oma tilanteensa.

Ydinperheen ideaalin toisteleminen on kaukana todellisuudesta. Halutessaan siihen voi omassa elämässään pyrkiä, mutta elämäntilanteet poikkeavat siitä liki enimmäkseen. Hyvänä esimerkkinä on tyhjänpäiväisiä oikeistopopulisteja kauhistava pääministerimme hieno kehityskaari.

Vaaraton Norsu

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 11, 2020, 17:56:10
Ilman epäilyjä marxismista voidaan kai kuitenkin todeta että yhteisö tarvitsee yhteisiä perusteltuja pelisääntöjä. Eri aikoina ja yhteisöissä niiden toteutusmuodot vaihtelevat.

Juutoki. Minä erityisesti tarviin.

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 11, 2020, 17:56:10
Niin, ihmisen erottanee muista eläimistä se älykkyys jolla tuotetaan suvun, adoption tai perheauton ideoita.
Älykkyyttä jolla tuotetaan insestin vastaisista vaistoista sosiaalisia ja kumuloituvana kulttuurisia moraalisääntöjä.

[Viisastelumoodi] Ok, mutta tulee vaan mieleen sanoa, että jotenkin esittämäsi kuvaus on ikään kuin vaistot yms. biologiset detaljit olisivat suvun, adoption ja perheauton ideoitten "atomeita" ja että niitten ultimaatti selitys voisi olla analyysi joka purkaa ne noihin atomeihin. Mutta luulen, että ovat pikemmin vastauksia kysymyksiin, joihin vaistot yms. biologiset jutut johtavat etsimään vastauksia. [/Viisastelumoodi] 

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 11, 2020, 17:56:10
Olen samaa mieltä että matka ihmisen biologisesta pohjasta aina siitä syntyneisiin ilmiöihin kuten lakeihin ja moraaliin, on turhan pitkä suoraviivaisille syyseuraussuhteille ennusteineen, etenkin kun muuttuva elinympäristö lakeineen ja moraaleineen muuttaa myös siinä elävän biologiaakin.
Rulettipöydän fysiikkakin mahdollistaa lopputulosten ennustamisen vain tilastollisesti ja poikkeaa ihmisten toiminnasta siinä että tulokset eivät liity aiempiin tuloksiin tai rakennu niiden varaan.
Lyhyesti sanottuna luonto nähdään tieteellisesti tarkentuvasti ennustettavana mutta kompleksina syyseuraussuhteiden prosessina.

Mielenkiintoinen tieto rulettipöydän ennustamisesta. Epätarkkuusperiaatteellakin kenties roolinsa siinä, ettei suurempaa tarkkuutta voida saavuttaa? Tulee mieleen sanoa, että mielet operoivat hyvin paljon samankaltaisuuksilla, mutta luonto harvemmin.



Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 11, 2020, 17:56:10
Laiskana lukijana kiitän hoputtavaa lukusuositustasi. Poimin kirjan arvostelusta aiheeseen liittyen muutaman kohdan:

No, kiitos että perehdyit aiheeseen!

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 11, 2020, 17:56:10What is uniquely human? Human beings constitute the only species that produces its own society and can modify it.

Tämä kuullostaa niin Godelierilta, että!  Olisin skeptinen tuon "can modify it" suhteen tosin (Godelier ei sanoisi noin, vaan sanoisi jotain että "... in order to live in it".) Niin tosiaan. Ihmisillä on kai vaistojakin, jotka ovat olemassa sen varmistamiseksi, etteivät ihmiset turhan herkästi hajota "historian luovaa rakennetta"? (Eli siis yli sukupolvien jatkuvaa yhteiskuntaa, jonka sukulaisuusjärjestelmä esim. generoi jokaiselle omaa elämäänsä pidemmän historian ja antaa nimen jolla viitata itse kuhunkin jne. jne. )

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Jaska - tammikuu 12, 2020, 08:20:41
Lauantain Hesari haastattaa Kelan uutta pääjohtajaa. Juttu on otsikoitu Maailma on mennyt ohi vanhojen perhekäsitteiden. Hän sen virkamiehenä tuntee. Eri laeista löytyy perheelle tusinan verran erilaisia määritelmiä.

Onhan perhekäsitys muuttunut.

Kun nuorena halusin ajokorttiopettaa avopuolisoani silloinen nimismies katsoi, että emme ole hänen mielestään pari, enkä näin ollen saa opetuslupaa avovaimoni opettamiseen, vaan autokouluun on mentävä, vaikka tämä tiesi huomattavia lisäkustannuksia perheyksiköllemme, koska olimme yhdessä asuntovelkaisia ostamastamme pikku omakotitalosta, jossa söimme yhteisiä ruokia, yhteisestä jääkaapistamme ja nukuimme samassa sängyssä.

Tämä oli käsittämätöntä veetuilua, koska ympäristökunnissa kyseinen lupa heltisi helposti. Nimismies siis oli täysi ***** ja ********.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

#126
Jos muutos itsearvoisesti olisi hyvää, Venäjän muutos kommunismiin olisi hyvää, samoin kuin Saksan siirtyminen sen sisaraatteeseen.
Ei! Muutos ei aina ole hyväksi. Joskus yhteiskunnan kannattaa säilyttää näkemiään muutosyrityksiä vastaan.

Luuleeko joku oikeasti, että perinteisen perhenäkemyksen (isä/äiti/lapset) näkemyksen hylkääminen johtaisi johonkin hyvään?

a4

Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 12, 2020, 20:26:59
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 11, 2020, 17:56:10
Ilman epäilyjä marxismista voidaan kai kuitenkin todeta että yhteisö tarvitsee yhteisiä perusteltuja pelisääntöjä. Eri aikoina ja yhteisöissä niiden toteutusmuodot vaihtelevat.

Juutoki. Minä erityisesti tarviin.

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 11, 2020, 17:56:10
Niin, ihmisen erottanee muista eläimistä se älykkyys jolla tuotetaan suvun, adoption tai perheauton ideoita.
Älykkyyttä jolla tuotetaan insestin vastaisista vaistoista sosiaalisia ja kumuloituvana kulttuurisia moraalisääntöjä.

[Viisastelumoodi] Ok, mutta tulee vaan mieleen sanoa, että jotenkin esittämäsi kuvaus on ikään kuin vaistot yms. biologiset detaljit olisivat suvun, adoption ja perheauton ideoitten "atomeita" ja että niitten ultimaatti selitys voisi olla analyysi joka purkaa ne noihin atomeihin. Mutta luulen, että ovat pikemmin vastauksia kysymyksiin, joihin vaistot yms. biologiset jutut johtavat etsimään vastauksia. [/Viisastelumoodi]

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 11, 2020, 17:56:10
Olen samaa mieltä että matka ihmisen biologisesta pohjasta aina siitä syntyneisiin ilmiöihin kuten lakeihin ja moraaliin, on turhan pitkä suoraviivaisille syyseuraussuhteille ennusteineen, etenkin kun muuttuva elinympäristö lakeineen ja moraaleineen muuttaa myös siinä elävän biologiaakin.
Rulettipöydän fysiikkakin mahdollistaa lopputulosten ennustamisen vain tilastollisesti ja poikkeaa ihmisten toiminnasta siinä että tulokset eivät liity aiempiin tuloksiin tai rakennu niiden varaan.
Lyhyesti sanottuna luonto nähdään tieteellisesti tarkentuvasti ennustettavana mutta kompleksina syyseuraussuhteiden prosessina.

Mielenkiintoinen tieto rulettipöydän ennustamisesta. Epätarkkuusperiaatteellakin kenties roolinsa siinä, ettei suurempaa tarkkuutta voida saavuttaa? Tulee mieleen sanoa, että mielet operoivat hyvin paljon samankaltaisuuksilla, mutta luonto harvemmin.



Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 11, 2020, 17:56:10
Laiskana lukijana kiitän hoputtavaa lukusuositustasi. Poimin kirjan arvostelusta aiheeseen liittyen muutaman kohdan:

No, kiitos että perehdyit aiheeseen!

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 11, 2020, 17:56:10What is uniquely human? Human beings constitute the only species that produces its own society and can modify it.

Tämä kuullostaa niin Godelierilta, että!  Olisin skeptinen tuon "can modify it" suhteen tosin (Godelier ei sanoisi noin, vaan sanoisi jotain että "... in order to live in it".) Niin tosiaan. Ihmisillä on kai vaistojakin, jotka ovat olemassa sen varmistamiseksi, etteivät ihmiset turhan herkästi hajota "historian luovaa rakennetta"? (Eli siis yli sukupolvien jatkuvaa yhteiskuntaa, jonka sukulaisuusjärjestelmä esim. generoi jokaiselle omaa elämäänsä pidemmän historian ja antaa nimen jolla viitata itse kuhunkin jne. jne. )
Vaistot yms. biologiset detaljit ovat kaiketi kaiken inhimillisen toiminnan pohjalla?
Tiede kaiketi pyrkii etsimään analysoituja kuvauksia näistäkin asioista?

Rulettipöydän tai lottoarvontakoneen fysiikan lakien mukainen toiminta jää aina sen hetkisten tieteellisten fysiikan lakien tarkkuuden varaisiksi ennusteiksi, koska ne ovat ihmismielen tuottamia abstrakteja muutoksellisia ja epätarkkoja kuvauksia. 
Mielet operoivat noista arvontakoneista poiketen myös opitun, muistin varassa eli kumuloituvan tiedon ja kulttuurin varassa, kun taas lottoarvonnan tulos ei riipu edellisistä arvontatuloksista saati ihmisten syntymäpäivistä.

Sosiaaliset sukulaisuusjärjestelmät voivat kaiketi olla biologisuutensa lisäksi kulttuureja omaavilla eläimillä eri kulttuureissa erilaisia?

safiiri

#128
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 13, 2020, 21:00:32
Jos muutos itsearvoisesti olisi hyvää, Venäjän muutos kommunismiin olisi hyvää, samoin kuin Saksan siirtyminen sen sisaraatteeseen.
Ei! Muutos ei aina ole hyväksi. Joskus yhteiskunnan kannattaa säilyttää näkemiään muutosyrityksiä vastaan.

Luuleeko joku oikeasti, että perinteisen perhenäkemyksen (isä/äiti/lapset) näkemyksen hylkääminen johtaisi johonkin hyvään?

Kukaan ei ole ehdottanut, ettei sellaisia perheitä saisi olla. Kyse oli siitä, että perheitä voi olla myös muunlaisia. Hankkisit nyt edes sen verran selkärankaa, että seisoisit sitten tämän oman vaatimuksesi takana, ja myöntäisit, että haluaisit määrätä, ettei kukaan saa perustaa tuosta sinun mallistasi poikkeavaa perhettä. Mutta sen vertaa et kykene seisomaan omien sanojesi takana. Heti kohta saamme taas kuulla, miten kyllä "hyväksyt" erilaiset mielipiteet. Joko ihmiset saavat perustaa haluamansa mallisia perheitä tai vaihtoehdot kielletään. Se ole mitään erilaisten näkemysten hyväksymistä, että saa "valita" vain perinteisen perheen - tai perheettömyyden.

Luulen, ettei siitä synny hyvää perhettä, jos homot pakotetaan perustamaan kuvailemasi perinteinen perhe. Siitäkään ei synny mitään hyvää, jos heidät pakotetaan vaihtoehtona elämään ilman perhettä.  Se on myös jo kokeiltu ja huomata, että silti sellaisia perheitä syntyy. Niissä elävien lasten juridinen asema vain on heikko ja suojaton. On siis lasten etu, että erilaiset perhemallit voi virallistaa ja lasten aseman sitä kautta turvata. Miksi se olisi lasten edun vastaista? Sehän on asia, jota ydinperheissä pidetään kovasti lasten kannalta tärkeänä. Mitään vaaraa ei kyllä ole siitä, että tämän vaihtoehdon ollessa mahdollinen, myös heteroseksuaalit innolla ryhtyisivät solmimaan homoliittoja. Siten on täysin käsittämätöntä, että jaksat sitä pelätä. Luuletko, että homoliittojen salliminen saisi sinut sellaisen perustamaan? Jos et usko siihen, niin miksi luulet, että muut heteroseksuaalit olisivat tässä itsestäsi kovasti poikkeavia?

Lisäys: Venäjän muutos kommunismiin, ei varmastikaan ollut kaikin puolin kiitosta ansaitseva. Mutta tästä ei millään muotoa loogisesti seuraa, että ilman mitään muutosta olisi Venäjällä kannattanut jatkaa. Että tsaarinajan yhteiskunta oli ongelmaton ja sillä linjalla olisi ollut syytä pysyä.

Vaaraton Norsu

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 14, 2020, 00:02:08
Vaistot yms. biologiset detaljit ovat kaiketi kaiken inhimillisen toiminnan pohjalla?

Juu?

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 14, 2020, 00:02:08Tiede kaiketi pyrkii etsimään analysoituja kuvauksia näistäkin asioista?

Juu? Mutta analyysi tarkoittaa ongelman pienimpiin osiinsa jakamista ja kokonaisongelman niitten ratkaisemisen perusteella ratkaisemista? Mitä voinee huolellisesti miettiä?

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 14, 2020, 00:02:08Rulettipöydän tai lottoarvontakoneen fysiikan lakien mukainen toiminta jää aina sen hetkisten tieteellisten fysiikan lakien tarkkuuden varaisiksi ennusteiksi, koska ne ovat ihmismielen tuottamia abstrakteja muutoksellisia ja epätarkkoja kuvauksia.

Juu. Mietin vaan että jos epätarkkuusperiaate sanoo, ettei rulettipöydän tilaa hetkellä 1 voida määrittää tarkasti, on siitä varmaan seurauksensa senkin suhteen, millaisella tarkkuudella sen tila hetkellä 2 voidaan määrittää.
 
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 14, 2020, 00:02:08Mielet operoivat noista arvontakoneista poiketen myös opitun, muistin varassa eli kumuloituvan tiedon ja kulttuurin varassa, kun taas lottoarvonnan tulos ei riipu edellisistä arvontatuloksista saati ihmisten syntymäpäivistä.

Niin, ja opittu operoinee kaltaisuuksien varassa (no, osaltaan). "O on kuten omena 1." => "O on omena, ja sitä koskee lainalaisuudet kuten 'herkullisuus'".

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 14, 2020, 00:02:08Sosiaaliset sukulaisuusjärjestelmät voivat kaiketi olla biologisuutensa lisäksi kulttuureja omaavilla eläimillä eri kulttuureissa erilaisia?

Kyllä voivat.

***

Luultavasti kaikkein eniten lapsille aiheutuu "perheperäistä"  kärsimystä vanhempien eroista ja niihin liittyvästä riitelystä.  Semmoinen todella voi repiä lasta, ja useimmat luultavasti ovat nähneet esimerkin siitä, jos miettivät asiaa. Joustavuus perhekäsityksissä pikemmin vähentää minusta tällaista kärsimystä kuin lisää. Pitäisi hyväksyä, että perheitä ei ole vain yhdenlaisia. Ja ymmärtää, että kaikenlaisissa tarvitaan tukea. Ei ainoastaan sellaisissa, jotka ovat säilyttäneet Toopen "ihannemuodon".

a4

Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 14, 2020, 09:22:33
Juu? Mutta analyysi tarkoittaa ongelman pienimpiin osiinsa jakamista ja kokonaisongelman niitten ratkaisemisen perusteella ratkaisemista? Mitä voinee huolellisesti miettiä?


Juu. Mietin vaan että jos epätarkkuusperiaate sanoo, ettei rulettipöydän tilaa hetkellä 1 voida määrittää tarkasti, on siitä varmaan seurauksensa senkin suhteen, millaisella tarkkuudella sen tila hetkellä 2 voidaan määrittää.
 

Niin, ja opittu operoinee kaltaisuuksien varassa (no, osaltaan). "O on kuten omena 1." => "O on omena, ja sitä koskee lainalaisuudet kuten 'herkullisuus'".
Olisiko niin että tiede tarvitsee erityistieteitä ja poikkitieteellisyyttä, koska todellisuudessa ilmenee synteesiä  emergentteinä ilmiöinä? Elämän synty maapallolla synnytti fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden pohjalta biologiset ilmiöt ja myöhemmin sosiaaliset, yhteiskunnalliset, ym. niihin perustuvat ilmiöt.
Tiede taitaa käyttää myös synteesiä, analyysiin liittyvänä menetelmänä. Kokoamalla purkamansa kokonaisuudeksi.
yleisessä mielessä analyysiin perustuva yhteenveto tai kokonaisnäkemys, joka yhdistää erilaisia aineksia
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:synteesi

Perimmäinen epätarkkuus mielestäni sisältyy jo siihen tarkastelun lähtökohtaan, että rajallisen tarkastelijan tarkkuus on aina rajallista tarkkuutta.

Sosiaaliset kielelliset abstraktiot ja aivojen hahmotuskyky lienevät juuri syypäitä tieteenkin luonteeseen, yleistävän yleispätevänä ja yksinkertaistavan loogisena mutta energiatehokkaana toimintana.

Vaaraton Norsu

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 15, 2020, 01:30:56
Perimmäinen epätarkkuus mielestäni sisältyy jo siihen tarkastelun lähtökohtaan, että rajallisen tarkastelijan tarkkuus on aina rajallista tarkkuutta.

Tutkittava kohde tekee synteesin tilastaan ja tutkijan kontribuutiosta siihen nähden ja muuttaa tilaansa?  Ähjoo.

ROOSTER

Japanilaiset tuntuvat arvostavan työtä enemmän kuin perhettä, erityisesti miehet.

Lainaus käyttäjältä:  https://demokraatti.fi/kotiin-jaavaa-isaa-pilkataan-ministeri-nayttaa-nyt-esimerkkia/Kotiin jäävää isää pilkataan – ministeri näyttää nyt esimerkkiä
...
Koizumi aikoo olla tuoreen pienokaisensa kanssa kaksi viikkoa, mutta ei yhtäjaksoisesti, vaan jaksottaen vapaansa kolmen kuukauden ajalle ja tehden mahdollisesti isyysvapaapäivinäänkin etätöitä.

Aika vaatimaton esimerkin näyttö.

Jos kulttuuri on tuollainen, luulisi siitä aiheutuvan kaikenlaista harmia. Alhaista syntyvyyttä ja korkeita itsemurhalukuja sekä uupumista, ellei peräti kuolemista, työn ääreen.

Luultavasti japanilaiset eivät ole geneettisesti tuollaisia, vaan kysymyksessä on vinoutunut kasvatus ja kulttuuri. Liekö islamilaisen maahanmuuton syytä?
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

kertsi

#133
Japanissa tosiaankin on aika erikoinen perhemalli. Naisten asema on suurin piirtein "kynnysmatto", ja naiset suurinpiirtein ovat yksinhuoltajia, ja "perheenpää" eli mies tekee ylipitkää päivää ja tuskin näkee perhettään. Nuoret naiset ovat kai nykyään haluttomia perustaa moisia perheitä, ja jäävät aiempaa useammin naimattomiksi. Sitä en tiedä, tekevätkö naimattomat naisetkin yhtä hullun lailla ylitöitä kuin naimisissa olevat ja naimattomat miehetkin. Ja tekevätkö he yhtä paljon itsemurhia kuin miehet.

Miljoona hikikomoriakin eli post-modernia erakkoa on Japanissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Hikikomori  Ilmiö koskee lähinnä keskiluokkaisia tai hyvin toimeentulevia perheitä, sillä köyhimmissä perheissä lapset eivät voi jäädä loisimaan vanhempiensa kotiin.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Vaaraton Norsu

Vissiin ihan rajan takana, Venäjällä on ollut "normaali" perhemalli vähän erilainen kuin meillä. Kauan sitten luin kirjan, jossa oli tutkittu perheenjäsenten sosiaalisia verkottumisia Suomessa ja Venäjällä (joskus pari vuosikymmentä sitten). Venäjällä aviopuolisot olivat paljon vähemmän samoihin ihmisiin verkottuneita keskenään kuin Suomessa. Isällä oli Venäjällä vahvemmin kuin Suomessa oma, muun perheen verkostosta irrallinen verkostonsa. AIka paljon oli verkostoiduttu siltä pohjalta, mistä saa tarvittaessa kaikenlaisia tavaroita ja palveluksia, mitä voi tarvita (=> neuvostoajan jäännettä). Äitien verkostot vissiin erityisesti tällaisia. Saattoi olla mummuilla ja papoillakin erilainen rooli verkostossa (en muista).