Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Erilaisista perhemalleista ja sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta

Aloittaja Edward, tammikuu 26, 2019, 09:14:27

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 26, 2020, 07:22:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 26, 2020, 00:59:50
Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 26, 2020, 00:27:44
Jos onkin vain kulttuurimarxisti niin voi ohittaa kaikki typeryydet ja kannattaa marxismia puhtain sydämin.
Puhtain sydämin ja sairain sieluin...

Marxisti ei ehkä usko sielun olemassaoloon.

Toope vain demonstroi mitä yhteistä on kulttuurimarxistilla ja kulttuurikristityllä.

Vaaraton Norsu

Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 25, 2020, 13:26:35
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 24, 2020, 23:47:50
Omakohtaisesta vähäisestä tutustumisesta palaa nyt mieleen vaikutelma, että Foucault halusi vapautua ja vapauttaa. Sisäistämästään / sisäistetystä sorrosta, tai jotain. Olisi mielellään ollut vailla itseään arvioivaa tietoisuuttaan itsestään, tai jotain. Pelkkää energista lihaa. Luovuutta vailla kahleita.

Nyt, luettuani alla lainatun Melodious Oafin viestin Ateismi -ketjussa, olenkin yht'äkkiä sitä mieltä, että Foucault halusikin vapauttaa semmoisesta "sorrosta", että ihmiset olisivat jotenkin hirveän "vakaita" kaikkinaisilta taipumuksiltaan ja haluamisiltaan. Olempas luotettava tietolähde Foucaultin suhteen. (Varta vasten jätin lukematta Wikipediat, ettei hauras muistikuva karkaisi. Ja luultavasti alunperinkin saatoin ymmärtää jotain väärin.)

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - tammikuu 25, 2020, 07:01:00
Yleensä vaikka ihminen olis epäluuloinen esimerkiksi homoseksuaalisuutta kohtaan mistä hyvänsä syystä, niin ei se kuitenkaan oo mikään täysin monoliittinen ja vivahteeton kanta, vaan tälle ihmiselle voi tulla uudenlaisia kokemuksia ja käsitykset voi muuttua, ja sen lisäksi sen nykyisetkin käsitykset voi olla paljon jotain tämmöstä jyrkkää kantaa vivahteikkaampia.

Tämmösessä mielessä arkisen keskustelun ja mielipiteenvaihdon kannalta voi olla suorastaan hankaloittavaa, jos se pitää viedä sellaseen, että pitäis puolustaa jotain abstraktia kantaa, uskontoa kokonaan tai ateismia.

Jos siis miettii vaikka tällä palstalla käytyä keskustelua seksuaalisesta suuntautumisesta (johon itse olen kontribuoinut tasan nollan verran) niin todellisuus on monimuotoisempi kuin kategoriat, joihin ihmiset usein rationaalisessa keskustelussa tulevat pakotetuiksi. Mikä pätee myös "peheestä", jollaisia on, ja on varmasti melkein aina ollut, hyvin, hyvin monenlaisia. Niin tavallaan sitten rationaalisella keskustelulla on sellainen ominaisuus, että se liian tosissaan otettuna myös typistää todellisuutta, vaikka viekin myös asioita eteenpäin. (1) Näkökulma oli oikea rationaalisen keskustelun temppeli.  :P (2) Pidin siitä paljon.

Foucault oli vissiin aika polarisoiva henkilö? En ole varma, oliko hänen motivaationsa sittenkään rationaaliseen keskustelun polarisoivan vaikutuksen kielteisten seurausten esiin nostaminen. Foucault -kirjoitteluni taustalla oleva tiedollinen taso on erittäin alhainen.

Modernissa yhteiskunnassa hallinto myös perustuu rationaalisen keskustelun tuottamaan rationaaliseen ajatteluun. Hallinnollisissa toimissa toiminnan kohteina ovat erityisesti tänä päivänä ihmiset kategorioitten edustajina. (Koska tapauskohtista tarveharkintaa taidetaan vieroksua?) Jolloin hallinto tulee ikään kuin rationaaliseen keskusteluun pohjaavan taustansa vuoksi toimijaksi, joka pakottaa "vivahteikkaita" ihmisiä erilaisiin muotteihin, vaikka heissä olisikin ainesta monenlaisista muoteista. Ja vissiin lääketiede yms. myös silloin, kun puhutaan seksuaalisuudesta ja mielisairaudesta jne. Minkä voi kokea myös eräänlaiseksi "pakottamiseksi" ja "vapauden rajoittamiseksi" ym.

Toope

En näe Foucaultia rationaalisen, vaan ideologisen keskustelun edustajana.

Toope

#168
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 26, 2020, 07:22:26
Marxisti ei ehkä usko sielun olemassaoloon.
Marxistilla ei ole sielua.

Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 26, 2020, 11:48:53
Toope vain demonstroi mitä yhteistä on kulttuurimarxistilla ja kulttuurikristityllä.
Onko yhteistä, jos toinen on tulevaisuuteenkatsova ja toinen ideologiaan tuijottava?

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 27, 2020, 21:24:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 26, 2020, 07:22:26
Marxisti ei ehkä usko sielun olemassaoloon.
Marxistilla ei ole sielua.

Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 26, 2020, 11:48:53
Toope vain demonstroi mitä yhteistä on kulttuurimarxistilla ja kulttuurikristityllä.
Onko yhteistä, jos toinen on tulevaisuuteenkatsova ja toinen ideologiaan tuijottava?

Usko tulevaisuuteen kuoleman jälkeen ei ole ideologiaan tuijottamista?

Toope

Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 27, 2020, 22:26:05
Usko tulevaisuuteen kuoleman jälkeen ei ole ideologiaan tuijottamista?
Ehkä sitä on, mutta se on hyödyllisempää yhteiskunnalle, kuin vaihtoehto. Se kyynisyys.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 28, 2020, 21:32:41
Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 27, 2020, 22:26:05
Usko tulevaisuuteen kuoleman jälkeen ei ole ideologiaan tuijottamista?
Ehkä sitä on, mutta se on hyödyllisempää yhteiskunnalle, kuin vaihtoehto. Se kyynisyys.

Usko tai älä, tässäkin asiassa on useampi kuin kaksi vaihtoehtoa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 28, 2020, 21:32:41
Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 27, 2020, 22:26:05
Usko tulevaisuuteen kuoleman jälkeen ei ole ideologiaan tuijottamista?
Ehkä sitä on, mutta se on hyödyllisempää yhteiskunnalle, kuin vaihtoehto. Se kyynisyys.

Tulevaisuudessa siis uskot pääseväsi elämään taivaisiin yhdessä kaikkien muiden edesmenneiden kanssa ilman valtionrajojen suojaa. Eikö tuo nyt ole aika kyyninen tulevaisuudennäkymä? Kaikki tämä vaiva yrittää pysyä erossa ja sitten kuitenkin sotketaan koko porukka yhteen (miinus muutama ateisti)?

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 29, 2020, 06:43:29
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 28, 2020, 21:32:41
Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 27, 2020, 22:26:05
Usko tulevaisuuteen kuoleman jälkeen ei ole ideologiaan tuijottamista?
Ehkä sitä on, mutta se on hyödyllisempää yhteiskunnalle, kuin vaihtoehto. Se kyynisyys.

Tulevaisuudessa siis uskot pääseväsi elämään taivaisiin yhdessä kaikkien muiden edesmenneiden kanssa ilman valtionrajojen suojaa. Eikö tuo nyt ole aika kyyninen tulevaisuudennäkymä? Kaikki tämä vaiva yrittää pysyä erossa ja sitten kuitenkin sotketaan koko porukka yhteen (miinus muutama ateisti)?
Älä luo sanojasi suuhuni!

Toope

Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 28, 2020, 23:34:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 28, 2020, 21:32:41
Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 27, 2020, 22:26:05
Usko tulevaisuuteen kuoleman jälkeen ei ole ideologiaan tuijottamista?
Ehkä sitä on, mutta se on hyödyllisempää yhteiskunnalle, kuin vaihtoehto. Se kyynisyys.

Usko tai älä, tässäkin asiassa on useampi kuin kaksi vaihtoehtoa.
Varmasti on. Siksihän näistä asioista on niin herkullista keskustella. Ei ole oikeaa vastausta, ehkä vain oikeaa lähempiä tulkintoja. Äh, tuo kuulostaa jo Juhalta...

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 30, 2020, 01:02:40
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 29, 2020, 06:43:29
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 28, 2020, 21:32:41
Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 27, 2020, 22:26:05
Usko tulevaisuuteen kuoleman jälkeen ei ole ideologiaan tuijottamista?
Ehkä sitä on, mutta se on hyödyllisempää yhteiskunnalle, kuin vaihtoehto. Se kyynisyys.

Tulevaisuudessa siis uskot pääseväsi elämään taivaisiin yhdessä kaikkien muiden edesmenneiden kanssa ilman valtionrajojen suojaa. Eikö tuo nyt ole aika kyyninen tulevaisuudennäkymä? Kaikki tämä vaiva yrittää pysyä erossa ja sitten kuitenkin sotketaan koko porukka yhteen (miinus muutama ateisti)?
Älä luo sanojasi suuhuni!

Ai juu - unohdin. Sinähän et usko ikuiseen elämään eli olet kyyninen.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 30, 2020, 08:30:31
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 30, 2020, 01:15:12
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 29, 2020, 19:38:19
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 28, 2020, 21:21:12
Minä monikulttuuri-ideologian mainitsin huonona/haitallisena esimerkkinä. Miksi pitää ajaa ajatuksia, joiden havaitsemme olevan haitallisia yhteisöllemme?

Ennakkoluuloisia puheenvuoroja kritisoimaan asettuminen ei ole monikulttuuri-ideologian levittämistä. Monissa tilanteissa, kun heikosti perusteltuja ennakkoluuloisia mielipiteitä esitetään, se on ihan vaan rehellisyyden ja reiluuden ja reilun keskustelun puolustamista jne.

Kaikkia näkemyksiä saa vapaasti arvostella. Enkös itse ole tuota esittänyt? Political correctness, my ass. 8)

Miksi sinä ajat ajatuksia, jotka ovat haitallisia yhteisöllemme?

No jos ajatellaan Toopen pyhää kolmiyhteyttä isä + äiti + lapset, niin varmaankin hän miehenä kokee ettei hänellä ole enää mitään merkitystä mikäli lapsia laittelevat kaikenlaiset sateenkaariperheet joissa miestä ei tarvita. Mutta nyt voin toki myöntyä sanomaan että välttämättä tuollainen joitakin vuosisatoja(?) perinteenä ollut perhekuvio ei ole haitallinen sinänsä, jos kaikki osapuolet ovat päästään terveitä ja kulttuurikin on terve. Mutta jos kulttuurissa on ok että mies rökittää perhettään, niin sitten tuo perhemallikin on sairas. Tai jos mies on alkoholisti tai pedofiili tms.

Heteroperhe ei ole automaattisesti haitta.

Aave

#177
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 30, 2020, 09:32:09
Mutta jos kulttuurissa on ok että mies rökittää perhettään, niin sitten tuo perhemallikin on sairas. Tai jos mies on alkoholisti tai pedofiili tms.

Heteroperhe ei ole automaattisesti haitta.
Arvaahan, kumpiko sukupuoli pahoinpitelee ja tappaa omia lapsiaan enemmän?

Vihje: se ei ole mies.

"Mutta jos on ok"... Mutta onko Suomessa ok? No niin, kunhan vaahtosit omiasi.

Heteroperhe on universaali normi. Sillä saattaa olla jotain tekemistä biologian kanssa.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Xantippa

Ydinperhe, kuten se Suomessa nykyään ymmärretään, ei ole mikään universaali normi, ja on kovin nuori myös Suomessa.

Vaahtoaminen isi-äiskä-lapsoset perheestä on Suomessa aika naurettavaa, kun siitä ei ole montakaan vuosikymmentä, kun perhe käsitti useita sukupolvia sekä sekalaisia tätejä, setiä, kasvinlapsia ja päälle vielä sekalaisemman seurakunnan henkilökuntaa: piikoja, renkejä, syytiläisiä...paremmissa piireissä tietysti myös lasten- ja taloudenhoitajat päälle.

Heteroperhe taas on käsityksenä samankaltainen kuin heterolisääntyminen, eli höpsönhöö.

T: Xante



Aave

#179
^
Puurot ja vellit taas sekaisin. Sukuyhteisön yhdessäasuminen on sekin universaali historiallinen normi, mutta kyse on joka tapauksessa ydinperheellisestä jatkumosta. Eivätkä rengit ja piiat perhettä olleet, vaan palkollisia, jotka voitiin tarvittaessa potkia pois tai vaihtaa.

Se normi on johtunut ennen kaikkea yleisestä elämäntavasta, eli maanviljelyksestä tyypillisenä elinkeinona ja yhteiskunnan yleisestä kehittymättömyydestä. Esimerkiksi Kiinassa on nyt murtuva, vuosituhansia jatkunut perinne siitä, että suvun - varsinkin omien vanhempien - kanssa pidetään tiiviisti yhtä, ja lapset huolehtivat ikääntyvistä vanhemmistaan. Nyt kun Kiina kehittyy teknologisesti, perinne on murtumassa sielläkin. Monet työn ja koulutuksen perässä kotiseudultaan pois muuttaneet näkevät vanhempiaan hädin tuskin kerran vuodessa, ja tilanteen edetessä se tulee muuttamaan radikaalisti koko yhteiskuntaa. Muuttaako se vain hyvään suuntaan, siitä voidaan olla montaa mieltä.

Sen sijaan on älytöntä, että tällaisista asioista pitäisi edes vängätä. Vaan jos on lusikalla saanut, ei voi kauhallisia vaatia.

Yksi asia mitä Suomeen saapuvat turistit laittavat melko nopeasti merkille ympäristöstään on lasten vähäisyys. Surullinen juttu.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy