Yhteiskunnallisia kysymyksiä ja pohdintoja

[ROOSTER]

Meillä on nyt ensimmäisen kerran todella ympäristöystävällinen hallitus.

Se vähentää saastuttamista aiheuttamalla bensapulaa ja nostattamalla 95:n hinnan reilusti yli 2 euroon/litra. Metsäteollisuus pysäyttää tehtaita ja puuta säästyy, näin myös energiankulutus laskee ja voimaloita voidaan ajaa pienemmällä teholla. Yksityinen kulutus laskee myös merkittävästi kun palkanmaksu keskeytetään useilla tehtailla, työttömyyskorvauksia leikataan ja sairaat kuolevat hoidon puutteeseen.

Puhumattakaan siitä, että asuntojen hinnat ovat romahtaneet, 300 000 euron omakotitalon saa jo jopa alle 100 000 euron, suuressa osassa maata.

Kaiken muun lisäksi, tulevan talouskasvun prosentit ovat merkittäviä, ensin mennään pohjalle ja sitten ehkä noustaan sieltä, huimilla kasvuprosenteilla.

[Muisto Keijo Kullervo]

Kysyn:

Mitä tehdä tekeillä olevalla ns. työelämälailla - jos aikaa myöten noin puolet kansasta ei välitä siitä pätkääkään mahdollisessa tulevaisuudessa?

Olisiko aiheellista ko. lakia puntaroida pitempäänkin eri osapuolten kesken?

Uteliaana

Muisto

[Muisto Keijo Kullervo]

Kysyn:

Mitä tehdä tekeillä olevalla ns. työelämälailla - jos aikaa myöten noin puolet kansasta ei välitä siitä pätkääkään mahdollisessa tulevaisuudessa?

Olisiko aiheellista ko. lakia puntaroida pitempäänkin eri osapuolten kesken?

Uteliaana

Muisto

Copilot:

"Työelämä on tärkeä osa yhteiskuntaa, ja lainsäädännön kehittäminen työelämän hyväksi on olennainen tehtävä. Suomessa on olemassa useita lakeja, jotka säätelevät työelämää ja työntekijöiden oikeuksia. Tässä on muutamia keskeisiä seikkoja:

Työlainsäädäntö: Työlainsäädäntöön kuuluvat muun muassa työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, yhdenvertaisuuslaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, työehtosopimuslaki, vuorotteluvapaalaki, opintovapaalaki, palkkaturvalaki sekä henkilöstön osallistumisjärjestelmiä eli yhteistoimintaa yrityksissä, hallintoedustusta ja henkilöstörahastoja koskeva lainsäädäntö1.
Työ- ja virkaehtosopimukset: Työelämän säännöt ja ehdot sovitaan usein työ- ja virkaehtosopimuksissa. Näissä sopimuksissa määritellään esimerkiksi vähimmäispalkat, työajat ja kouluttautumisoikeudet. Lisäksi työelämässä on joustavia käytäntöjä, kuten etätyö, vuorotteluvapaa, osa-aikatyö ja osa-aikaeläke2.
Lainsäädännön valmistelu ja kehittäminen: Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa työlainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä. Työlainsäädäntöä valmistellaan kolmikantaisesti, yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöjen kanssa. Ministeriö myös tukee ja arvioi tutkimusten avulla työlainsäädännön valmistelua ja seurantaa1.
Keskustelu ja puntarointi: On tärkeää, että työelämän lainsäädäntöä tarkastellaan monipuolisesti ja eri osapuolten näkökulmista. Keskustelu ja puntarointi ovat olennaisia, jotta voidaan varmistaa, että lainsäädäntö palvelee kaikkia asianosaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Jos huomataan, että suuri osa kansasta ei ole kiinnostunut tietyistä lakimuutoksista, on tärkeää kuunnella heidän näkemyksiään ja harkita, miten lainsäädäntöä voitaisiin parantaa.
Muistona voimme pitää, että työelämän lainsäädäntö on jatkuvasti kehittyvä alue, ja sen tulee olla oikeudenmukaista ja tasapuolista kaikille työntekijöille."

[Toope]

Kysyn:

Mitä tehdä tekeillä olevalla ns. työelämälailla - jos aikaa myöten noin puolet kansasta ei välitä siitä pätkääkään mahdollisessa tulevaisuudessa?

Olisiko aiheellista ko. lakia puntaroida pitempäänkin eri osapuolten kesken?

Uteliaana

Muisto

Mitä jos kehitettäisiin yhteiskuntaa, jossa hyvinvointi syntyy työpanoksesta, eikä Kelatuolilla istumisesta?

[ROOSTER]

Kun liitymme yhä useampiin organisaatioihin ja järjestöihin, niin sitä tiukemmaksi menevät vaatimukset ja sitoumukset. Tavallaan tilanne on skitso - luovumme osin itsemääräämisoikeudesta säilyttääksemme itsemääräämisoikeuden ja saadaksemme tukipuita raja-aidallemme. Milloin jengiin liittoutumisen haitat alkavat ylittää liikaa edut, se on tietysti katsojan silmissä, veteen piirretty viiva tai suhteellinen käsite.

Meillä ongelmat ovat myös sellaisia, että suhtaudumme asetettuihin sääntöihin ja asetuksiin valtiotasolla usein aivan liian vakavasti ja pyrimme noudattamaan niitä mieluummin etuajassa ja kovemmin mitä pyydetään. Se onkin eduksi joskus, mutta kun Etelä pyytää, ja saa lykkäyksiä sekä uusia korvauksia, olemme ikäänkuin menettäneet kilpailuasemaamme tehdessämme asioita ajoissa, suuremmin kustannuksin ja kovemmin uhrauksin. Jos vaihtoehtona on, että joko ulkosuhteet tai sisäinen yhtenäisyys uhrataan, niin olkoon se sitten ulkosuhteet. Niitä voi aina parantaa helpommin, pitää vain kaveerata korkeintaan muutaman kymmenen ihmisen kanssa, eikä yrittää handlata 5,5miljoonaa ärtynyttä.

Eräs lisääntyvä laji, jonka kantaa pitäisi vähentää ampumalla haitallisimmat alas, on kriteeri*. Näiden kanssa kannattaa olla varovainen ja joskus hieman joustavakin. On selvää, ettei muutamalle kymmenelle maalle asetetut normit sovi yhtä hyvin kaikille ihan heti. Asiat kuitenkin etenevät. Kun jengi joskus päätti tupakointikiellosta julkisissa, sitä pidettiin mahdottomana saavuttaa ja savuttamista loukkaamattomana yksityisoikeutena. Nykyisin on helppo käsittää tuon edut - hyvin harva on haluamassa tupakointia takaisin joka paikkaan.

*

Tietojemme mukaan Matias Marttisen (kok) johtama ja kehysriiheen säästöjä valmistellut työryhmä uteli valtiovarainministeriöstä, mitä uudistetut EU:n julkisen talouden kriteerit tarkoittavat Suomen kannalta seuraavalle vaalikaudelle. Vastaus oli, että merkittäviä sopeutuksia.

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja tarkentaa, että kyse olisi uusista miljardien sopeutuksista, jotka seuraava hallitus saa nykytiedon valossa syliinsä.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/c84320eb-7faf-4b37-a47f-0f342bf2dc80

[Kopek]

Selasin vanhoja tiedostoja ja löysin eräältä foorumilta kopioimani tekstin. Sen on kirjoittanut 1.2.2000 nimimerkki "Susanna".

Mielipide antidemokraattisista voimista:

Väinö Tannerilta joskus kysyttiin, demarien hävittyä vaalit, että
olisiko hän halunnut porvarien vaiko kommunistien voittavan, ja kun
hän sanoi näkevänsä mieluummin porvarien voittavan, hän perusteli:

"Jos porvarit pääsevät valtaan, neljän vuoden päästä voin yrittää
taas aina uudelleen. Jos kommunistit pääsevät valtaan, en ole
lainkaan varma, olenko neljän vuoden päästä enää edes hengissä."

Tannerilla oli kyyninen mutta realistinen kuva siitä, mitä anti-
demokraattiset voimat todella ajoivat takaa. Toisaalta myös Algeria
on esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, jos ei-mieluisa puolue on
pääsemässä kansan tuella valtaan - siellähän Islamilainen pelastus-
rintama oli pääsemässä valtaan ja muuttamassa Algerian demokratian
islamilaiseksi diktatuuriksi. Enkä silti pidä Algerian junttaa
fasistisena.

Sellaisessa minut pantaisin huntuun ja nyrkin sekä hellan väliin.
Pidän oikeutenani vastustaa antidemokraattisia voimia, vaikka ne
nousisivatkin demokraattisesti valtaan.


Mielipide Israelin politiikasta:

Israel on suurelta osin fariseusten eli konservatiivijuutalaisten
johtama näennäisdemokraattinen poliisivaltio, joka terrorisoi
naapureitaan ja jonka alueelta nämä palestiinalaispakolaiset on
ajettu pois. Mielestäni näille palestiinalaisilla - joista suuri osa
on maroniittikristittyjä - on moraalinen oikeus omaan valtioon.

Miksi meidän pitäisi antaa moraalinen tukemme tällaiselle valtiolle,
joka lisäksi vainoaa kristittyjä? Jos Israel olisi demokraattinen
sekulaarivaltio, asia voisi olla toisin. Muslimeille Jeesus on
profeetta, juutalaisille hän on pahimman luokan pyhäinhäpäisijä.

Oma ehdotukseni kieli tiukasti poskella on, että perustetaan
Jerusalemin kuningaskunta uudelleen ja pannaan sen laillinen
perillinen, Espanjan kuningas Juan Carlos, sen hallitsijaksi. Hänellä
on kokemusta monikansallisen ja -kielisen liittovaltion johtamisesta..

Olen joskus miettinyt, voisiko nimimerkki Susanna olla tämä Susanna.

Onko kanta Israeliin sama kuin edellä?

[Hayabusa]

^
Ensimmäisenä yhteiskunnallisena pohdintona esitän, että punaista tekstiä on mahdoton lukea tummassa teemassa. Joutui maalaamaan ja lukemaan "negatiivia".

Toisena pohdintona kysyn: "kuka on kelvollinen määrittelemään mikä ryhmä on niin antidemokraattinen ettei sitä saisi päästää valtaan?" Minä en katso, että Susanna, Hayabusa tai edes edesmennyt Tanner pystyisi siihen. Sillä estämällä demokraattinen valtaannousu toimitaan räikeästi demokratiaa vastaan. Demokratian tunnusmerkkeihin kuuluu vallan siirtyminen rauhanomaisesti, jopa niille antidemokraateille. Antidemokraattisen estämisen sijaan pitäisi kehittää yhteiskuntaa siten, että vähemmistönkin oikeudet toteutuvat oli ememmistönä sitten keitä tahansa.