Luin juuri jotakin hyvin shokeeraavaa.
Itsemurhien määrä Suomessa on vähentynyt, mutta THL:n tutkimuksen mukaan joka viides itsemurhan tehnyt oli käynyt terveydenhuollon vastaanotolla samana päivänä, jolloin on tehnyt itsemurhan.
Eikö tosiaan löydy apua, onko lääkkeet loppu, vai mistä mättää. Eikö näitä itsemurhakandidaatteja voisi lääkitä hiljaisiksi petipotilaiksi kunnes ehditään paremmin tutustua ongelmiin, niinhän vanhuksillekin tehdään - paitsi heitä ei enää aina yritetäkään auttaa.
Tuskin on hauskaa olla lääkäri jonka päätyönä on vain lähettää "kotiin lepäämään" psykoottisia itsemurhan hautojia. Ei ole riittävästi petipaikkoja kun rahat menivät kerhokaverien purku- ja rakennusliikkeille sekä byrokratian kasvattamiseen. Eli seiniin ja päin seiniä.
Ratkaisukeskeisenä ihmisenä minulla on idea, miten vähentää kallista lääkärityötä ja parantaa osuvuutta hoidon tarvetta arvioitaessa:
Otetaan ns. "kokemusasiantuntijoita", eli sairastaneita mutta tervehtyneitä ihmisiä, valikoimaan sisään otettavia asiakkaita. Luultavasti he pystyvät intuitiivisesti näkemään hyvin ne, joilla on todellinen hoidon tarve. Sitten ne jotka määrätään kotiin, menevät vielä lääkärin luokse, joka tekee oman arvionsa ja saattaa poimia näistä muutaman sisäänotettavan lisää.
Tässä mallissa lääkäreillä on aikaa enemmän niille jotka tarvitsevat keskustelua ja tarkempaa arviointia tai mukaan pieniä pillereitä - ketään ei lähetetä yhden henkilön diagnoosin varassa kotiin, eikä kallista lääkäriaikaa tuhlailla selvimpiin tapauksiin ja mielenterveyskuntoutuneet saavat oikeaa työtä. Lääkäriäkin voisi helpottaa henkisesti kun ei ole pelkästään yksin päättämässä asiasta. Sisäänotto olisi tässä mallissa siis 1-0 tai 0-1 päätös, ulosheitto aina 2-0.