Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Uutisia maailmalta ja Suomesta

Aloittaja Jaska, tammikuu 06, 2019, 22:02:57

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 8 Vieraat katselee tätä aihetta.

a4

Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 27, 2019, 14:26:55

https://www.nyatider.nu/the-global-network-behind-greta-thunberg/

Totta, vai mustamaalausta?
Nya Tider är en högerextrem och konspirationistisk svensk nyhetstidning[4][5][6][7][8] som ges ut en gång i veckan av AlternaMedia. Ansvarig utgivare är Vávra Suk. Tidningen beskriver sig bland annat som "en nyhetstidning som granskar makteliten, besöker rättegångar och rapporterar de viktigaste nyheterna från Sverige och världen med unik information och från folkets perspektiv".[9]

Tidningen beskrivs som högerextrem,[4][5][6] vilket redaktionen inte håller med om och motiverar det med att "Vi håller inte inne med något, utan vi berättar som det är."[6] Tidningen har också beskrivits som främlingsfientlig.[6] Med grund i tidningens skriverier om vaccinationsmotstånd, Bilderberggruppen och sionismen kategoriseras tidningen även som konspirationistisk.[8][10]


New Times is a right-wing extremist and conspirational Swedish news magazine [4] [5] [6] [7] [8] published weekly by AlternaMedia. The responsible publisher is Vávra Suk. The magazine describes itself as "a news magazine that examines the power elite, visits trials and reports the most important news from Sweden and the world with unique information and from the people's perspective". [9]

The magazine is described as right-wing extremist, [4] [5] [6], which the editors do not agree with and motivates that "We do not hold anything, but we tell what it is." [6] The newspaper has also been described as xenophobic [6]. Based on the newspaper's writings on vaccination resistance, the Bilderberg group and Zionism, the newspaper is also categorized as conspiracy. [8] [10]

https://sv.wikipedia.org/wiki/Nya_Tider_(tidning)

Linkkaamasi jutun perusteella tuo kuvaus olisi melko osuva tuosta lehdestä.

ROOSTER

Nojuu.

Varmaan on Greta aloittanut vaatimattomasti, saanut lähipiiriä mukaansa ja porukka on alkanut kasvaa. Tietenkin on myös apua alettu tarjoilla, niinhän nämä kansanliikkeet menee - ei niitä muuten kansanliikkeiksi sanottaisikaan. Ei yhden ihmisen mielenosoitus oli kansanliike vaan kansalaisen liike. Onhan se hyvä asia, että hyvä asia saa kannattajia.

Kyseessä ei siis ole sala liitto, vaan julkinen liike, joka ei polttele ristejä ja kulje kartiomaiset huput päissään ympäri yömyöhällä rotuvähemmistöjä hakkaamassa.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

safiiri

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 27, 2019, 15:00:03
Nojuu.

Varmaan on Greta aloittanut vaatimattomasti, saanut lähipiiriä mukaansa ja porukka on alkanut kasvaa. Tietenkin on myös apua alettu tarjoilla, niinhän nämä kansanliikkeet menee - ei niitä muuten kansanliikkeiksi sanottaisikaan. Ei yhden ihmisen mielenosoitus oli kansanliike vaan kansalaisen liike. Onhan se hyvä asia, että hyvä asia saa kannattajia.

Kyseessä ei siis ole sala liitto, vaan julkinen liike, joka ei polttele ristejä ja kulje kartiomaiset huput päissään ympäri yömyöhällä rotuvähemmistöjä hakkaamassa.

Greta taitaa myös "tell what it is without holding anything". Se tavallaan kuuluu hänen aspergeriuteensa.

Juha

Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 27, 2019, 15:06:27Greta taitaa myös "tell what it is without holding anything". Se tavallaan kuuluu hänen aspergeriuteensa.

Ilmankos oli niin kivan oloinen. Vai miten muut kokee tällaisen ihmisen?

Juha

Lainaus käyttäjältä: a4 - huhtikuu 27, 2019, 14:47:37Linkkaamasi jutun perusteella tuo kuvaus olisi melko osuva tuosta lehdestä.


Jos ajatellaan, että kritiikkiä voidaan mustamaalata, niin ehkä tällekin toimelle on sijaa. Tekee sitä aktiivisesti, ja pseudona. Olkiukkojuttuna kivempi, kuin oikeasti.

Ehkä niin vaikea ajatella, ja soveltaa tehoksi, ettei millään voi olla ajateltavissa. Ok, jos ei nyt ihan tässä, niin voi näitä juttuja viritellä. Moniko yllättyy.

Kopek

Yle-Uutiset:

"Onnettomuustutkintakeskus kertoo tänään Kuopion tuhoisan bussiturman syistä"

Ennen kuin virallinen syy kerrotaan, esitän oman arvioni.

Arvelen, että onnettomuus johtui kuljettajan väsymyksestä, eli hän käytännössä nukahti rattiin kriittisellä hetkellä tai oli jonkinlaisessa unen ja valveilla olon välitilassa.

Taustasyynä oli sosiaalinen ja ammatillinen paine hoitaa työ kunnolla. Yksityinen henkilö voi väsymyksen yllättäessä kurvata parkkipaikalle ja ottaa muutaman minuutin "nokoset" ratin ääressä, mutta bussikuskien etiikka ja työmoraali ja firmojen käytännöt eivät tällaista salli, joten kuljettajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää sinnitellä perille. Kuopion tapauksessa "perillä" oli enää muutaman risteyksen ja muutaman minuutin päässä, mutta sekin oli liikaa. Kuljettaja ajoin moottoritien rampilta ikään kuin kääntyäkseen, mutta ilmeisesti nukahti juuri tuolla hetkellä ja antoi auton mennä suoraan ikään kuin se jatkaisi edelleen moottoritiellä. Ja seurauksena oli onnettomuus. Hätävalheena kuljettaja kertoi, että jarrut eivät toimineet.

Onnettomuustutkintakeskus todennäköisesti esittää kaikenlaisia taustasyiden taustasyitä selittääkseen sen, miksi kuljettaja oli väsynyt, ja mitä tällaisten tapausten estämiseksi voisi tehdä. Kuljettajan ikä ja terveydentilakin todennäköisesti mainitaan, vaikka en usko näillä asioilla olleen ratkaisevaa merkitystä. Kuka tahansa voi olla väsynyt, jos ei ole nukkunut, ja kenelle tahansa voi käydä niin, että uni jää syystä tai toisesta vähiin.

Auttaisivatko pikavaikutteiset amfetamiinitabletit. Niitä sallittaisiin muutama kuskia kohti vuodessa.

Laika

Yliopistot tai tutkimuslaitokset eivät voi milloinkaan työllistää valmistuvaa tohtorimassaa

JUKKA KORPELA toi kirjoituksessaan (HS Mielipide 26.4.) erinomaisesti esiin ne ongelmat, joita kohtuuton tohtorituotanto aiheuttaa. Eivät yliopistot eivätkä tutkimuslaitokset voi milloinkaan työllistää sitä tohtorimassaa, joka valmistuu vuosittain – varsinkaan, kun suurin osa heistä ei osaamistasoltaan edusta tutkimuksen parhaimmistoa.

Timo Salminen (HS Mielipide 26.4.) kirjoitti ravisuttavasti matematiikan osaamisen tasosta. Olen itse toiminut Teknillisessä korkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopistossa professorina, ja havainnut sen luokattoman alhaisen matematiikan osaamisen tason, mikä yliopistoon tulevilla nuorilla on.

Lukiossa matematiikka, joka on erinomainen ajattelun kehittämisen työkalu, on pelkistynyt pelkäksi laskuopiksi, jossa opiskelijaa ei edes yritetä johtaa ajattelemaan omilla aivoillaan ja näin kehittämään omaa loogista ongelmanratkaisukykyään. Vieläpä yliopistotasolla teknillisen alan opiskelijoille opetetaan matematiikan varjolla vain mekaanista laskutehtävien ratkaisemista – sitä, mitä tietokoneet tavanomaisesti tekevät.

Kun ajattelun ja ymmärtämisen kehittämisen merkitys on sivuutettu, muun muassa suuruusluokkien hahmottaminen vaikeutuu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on määrällisiä tuloksia korostaessaan jättänyt laadun täysin vaille huomiota. Kukaan ei ole huolissaan – eivät opettajat eikä etenkään ministeriö – valmistuvien insinöörien ja kandidaattien osaamisen tasosta. On vain ajan kysymys, milloin matalatasoisen koulutuksen seuraukset näkyvät katastrofaalisten ongelmien kasvavina määrinä yhteiskunnassa.

Juha Paavola

professori emeritus, Aalto-yliopisto


https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006087038.html
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Brutto

Lainaus käyttäjältä: Laika - huhtikuu 29, 2019, 08:28:55
Yliopistot tai tutkimuslaitokset eivät voi milloinkaan työllistää valmistuvaa tohtorimassaa

JUKKA KORPELA toi kirjoituksessaan (HS Mielipide 26.4.) erinomaisesti esiin ne ongelmat, joita kohtuuton tohtorituotanto aiheuttaa. Eivät yliopistot eivätkä tutkimuslaitokset voi milloinkaan työllistää sitä tohtorimassaa, joka valmistuu vuosittain – varsinkaan, kun suurin osa heistä ei osaamistasoltaan edusta tutkimuksen parhaimmistoa.

Timo Salminen (HS Mielipide 26.4.) kirjoitti ravisuttavasti matematiikan osaamisen tasosta. Olen itse toiminut Teknillisessä korkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopistossa professorina, ja havainnut sen luokattoman alhaisen matematiikan osaamisen tason, mikä yliopistoon tulevilla nuorilla on.

Lukiossa matematiikka, joka on erinomainen ajattelun kehittämisen työkalu, on pelkistynyt pelkäksi laskuopiksi, jossa opiskelijaa ei edes yritetä johtaa ajattelemaan omilla aivoillaan ja näin kehittämään omaa loogista ongelmanratkaisukykyään. Vieläpä yliopistotasolla teknillisen alan opiskelijoille opetetaan matematiikan varjolla vain mekaanista laskutehtävien ratkaisemista – sitä, mitä tietokoneet tavanomaisesti tekevät.

Kun ajattelun ja ymmärtämisen kehittämisen merkitys on sivuutettu, muun muassa suuruusluokkien hahmottaminen vaikeutuu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on määrällisiä tuloksia korostaessaan jättänyt laadun täysin vaille huomiota. Kukaan ei ole huolissaan – eivät opettajat eikä etenkään ministeriö – valmistuvien insinöörien ja kandidaattien osaamisen tasosta. On vain ajan kysymys, milloin matalatasoisen koulutuksen seuraukset näkyvät katastrofaalisten ongelmien kasvavina määrinä yhteiskunnassa.

Juha Paavola

professori emeritus, Aalto-yliopisto


https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006087038.html

^Helvetin hyvä kommentti. Ihminen joka ei oikeasti ymmärrä matematiikkaa ei osaa oikeasti ajatellakaan. Tai sanotaan niin, että matematiikkaa ymmärtämätön pystyy kyllä tuottamaan lyhyitä päättelyketjuja, mutta ei yleensä kykene muodostamaan noista lyhyitä pätkistä pitkiä loogisesti toimivia kokonaisuuksia. Keskenään yhteensopimattomat päättelyketjunpätkät yritetään sitten väkisin liimata yhteen tunteilla.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Aasilaulu

Lainaus käyttäjältä: Laika - huhtikuu 29, 2019, 08:28:55

Kun ajattelun ja ymmärtämisen kehittämisen merkitys on sivuutettu, muun muassa suuruusluokkien hahmottaminen vaikeutuu.


https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006087038.html

Mitähän kirjoittaja tässä on täsmälleen ajatellut puhuessaan suuruusluokista? Nälväiseekö hän tohtorikoulutettavien määrästä, tarkoittaako hän oikeasti että porukka ei muka hahmota, mitä eroa on sadoilla ja tuhansilla, onko hänellä mielessä joku hienovaraisempi pointti jostain logaritmien lattiafunktioista vai mitä ihmettä?

En usko, että yliopistoissa on aiemminkaan vaadittu mitään kovin ihmeellistä matemaattisen osaamisen tasoa alasta riippumatta. Nyt tietokoneiden ja kaikenlaisen data-analytiikan yleistyttyä ja tultua vähän joka alalle, sen merkitys on tietenkin jollain tapaa korostunut. Sekä matematiikka että ohjelmointi ovat sellaisia, että ne ovat ihmiselle luonnostaan vaikeita ja haastavia. Taitojen kehittäminen vaatii keneltä tahansa raakaa työtä ja työtunteja, ja jos siinä vaaditaan tiettyä tasoa opinnoissa etenemiseen, silloin myös tulee hylsyjä ja porukkaa ei voi vain "tehtailla" ulos sieltä maksimivauhdissa tai niin, että se olisi helppoa ja kivaa. Se ottaa oman aikansa, ja vähemmällä kuin huipputason osaamisella myös oikeasti tekee jotakin.

Tässä mielessä ymmärsin varmaan jotakin kirjoittajan tarkoittamasta, mutta en ihan hahmota, mikä ajatus suuruusluokkien mainitsemisen taustalla oli.

Aasilaulu

Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 29, 2019, 08:55:44
^Helvetin hyvä kommentti. Ihminen joka ei oikeasti ymmärrä matematiikkaa ei osaa oikeasti ajatellakaan. Tai sanotaan niin, että matematiikkaa ymmärtämätön pystyy kyllä tuottamaan lyhyitä päättelyketjuja, mutta ei yleensä kykene muodostamaan noista lyhyitä pätkistä pitkiä loogisesti toimivia kokonaisuuksia. Keskenään yhteensopimattomat päättelyketjunpätkät yritetään sitten väkisin liimata yhteen tunteilla.

Väitän, että se on vähän illuusio, että on olemassa erikseen ihmisiä, jotka ovat hyviä matematiikassa ja jotka osaavat ajatella loogisesti. Ihminen on erinomaisen huono ajattelemaan loogisesti ja siksi myös matemaatikkona ja esimerkiksi koodarina. Totta kai näitä taitoja voi kehittää, mutta se on silti sitä, että no, kokeillaan, ehkä tämä voisi toimia ja niin pois päin. Tietenkin siinä on sitten eroa, osaako tarkistaa ja korjata. Se on melkeinpä pätemisenhalun merkki, tai sellaisen ihmisen, joka oikeasti tätä ei tee, että kuvittelee toisten vain osaavan, kun taas toiset "ajattelevat tunteella". Kyllä se on ihan sitä, että jotkut tykkäävät haasteista ja jaksavat tehdä tylsääkin duunia sen eteen. Jotkut tykkäävät ajatella nopeasti ja ovat vähän kärsimättömämpiä. Tunteet on yleensä molemmilla.

Xantippa

^

Näinpä.

Ja vähintään yhtä iso moka on yrittää väkisin tunkea jotakin "logiikkaa" asioihin, jotka perustuvat pohjimmiltaan tyystin tunteisiin. Esimerkiksi johtaja, joka sönkkää ajattelevansa loogisesti ja piiskaa alaisiaan suorittamaan jonkun tehtävän tavalla,  joka ei alaisen ajattelutapaan istu, tulee takuuvarmasti epäonnistumaan nimenomaan siinä suuressa kuvassa ja pidemmällä aikavälillä.

Eli voisi sanoa, että ihminen, joka ei ymmärrä toisten tunteita, ei oikeasti osaa ajatellakaan.

T: Xante

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 29, 2019, 08:55:44

Ihminen joka ei oikeasti ymmärrä matematiikkaa ei osaa oikeasti ajatellakaan. Tai sanotaan niin, että matematiikkaa ymmärtämätön pystyy kyllä tuottamaan lyhyitä päättelyketjuja, mutta ei yleensä kykene muodostamaan noista lyhyitä pätkistä pitkiä loogisesti toimivia kokonaisuuksia. Keskenään yhteensopimattomat päättelyketjunpätkät yritetään sitten väkisin liimata yhteen tunteilla.

Päättelyketjut liimataan tunteilla yleensäkin. Miltä sinusta tuntui?  Urheillijoille esitetty kysymys. Mitä aiot tehdä seuraavaksi, millä mielellä jatkat eteenpäin? Ihmisten puhekieli liittyy tunteisiin ja puhuja peilaa niissä omaa itseään melko automaattisesti.


Logiikan perusoletus on yhteensopiva tunteiden kanssa, jos se on kovasti vastoin tunteita ja vain "kirjaimellista toimintaa, silloin se päättelijä on ilmeisen "tunteeton, mutta ei ihminen. Tutkijatkin "langeavat jatkuvasti omien tunnetilojensa mukaisiin päätelmiin.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 29, 2019, 09:10:16

Eli voisi sanoa, että ihminen, joka ei ymmärrä toisten tunteita, ei oikeasti osaa ajatellakaan.

T: Xante

Varmaan on hyvä ymmärtää omat tunteensa, sitä kautta voi ymmärtää toisenkin tunteet, muutenhan se ei ole mahdollista.

Useinkaan ei piitata toisten tunteista. (ellei olla lähemmin tekemisissä) "Kasvokkain ne huomioidaan kyllä tietyllä seulalla, eli aistitaan mielentilat helpommin. (Tiedetään onko toinen vihainen, vai hyvällä mielellä) 


Aasilaulu

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 29, 2019, 09:10:16
Näinpä.

Ja vähintään yhtä iso moka on yrittää väkisin tunkea jotakin "logiikkaa" asioihin, jotka perustuvat pohjimmiltaan tyystin tunteisiin. Esimerkiksi johtaja, joka sönkkää ajattelevansa loogisesti ja piiskaa alaisiaan suorittamaan jonkun tehtävän tavalla,  joka ei alaisen ajattelutapaan istu, tulee takuuvarmasti epäonnistumaan nimenomaan siinä suuressa kuvassa ja pidemmällä aikavälillä.

Eli voisi sanoa, että ihminen, joka ei ymmärrä toisten tunteita, ei oikeasti osaa ajatellakaan.

Niin, no. Toisaalta ymmärrän jotenkin, mitä Brutto yllä olisi voinut ajaa takaa. Esitetään joku ajatushimmeli tai kehitelmä, joka on osin looginen ja osin varsin sumea. Siinä on mukana omaa tunnetta ja muuta sellaista. Sitten kun joku esittää siihen eriävää mielipidettä tai kritisoi, käyttäydytään ikään kuin se olisi ollut kokonaan looginen rakennelma ja sitä pitäisi puolustaa, jotta voi säilyttää kasvonsa ja olla oikeassa. "Matemaattisempi" asenne olisi lähteä ennakkoluulottomasti korjaamaan ja parantelemaan kehitelmää, kun siinä karaistuu siihen, että väärässä on niin helposti ja usein. Mutta kun debatissa tai arjessa esitetty ei ole samalla tavalla edes periaatteessa looginen kehitelmä, sitä on vaikeampi lähteä korjaamaan ja muuttelemaan. Sitten siinä puolustaakin jotain omaa tunnettaan, kasvojaan tai persoonaansa. Tai jopa niin, että on ilmaissut ajatteluaan sumeasti tai epäselvästi ja kuitenkin puolustaa sitä, mitä olisi sanonut tai voinut sanoa, jos olisi argumentoinut paremmilla tiedoilla, selkeämmin ja niin edelleen. Mikä taas ei käytännön tilanteessa oikeastaan ole rakentavaa, vaan lähinnä sellaista sosiaalista peliä, mitä nyt kuitenkin kaikki oikeasti tekevät, osasivatpa matematiikkaa tai eivät.


Sepe

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 29, 2019, 09:10:16
Esimerkiksi johtaja, joka sönkkää ajattelevansa loogisesti ja piiskaa alaisiaan suorittamaan jonkun tehtävän tavalla,  joka ei alaisen ajattelutapaan istu, tulee takuuvarmasti epäonnistumaan nimenomaan siinä suuressa kuvassa ja pidemmällä aikavälillä.

T: Xante

Toisaalta se alainen jolle johtajan ajattelutapa ei sovi saattaa olla väärässä työssä. Ja saattaahan olla että johtaja tietää tilanteesta jotain mitä alainen ei (vielä) tiedä.
Keskinäistä vuorovaikutusta ei juurikaan edistä toisen esitystavan nimittäminen sönkkäämiseksi. Johtajan epäonnistuminen on pitkälti kiinni myös alaisten toimista.