Uutisia maailmalta ja Suomesta

[safiiri]

Yllättäen kysyttynä en olisi arvannut osuuksia noin suuriksi.

Se yli puolet ei edes tiedä, mikä vedettävä sisävessa on eikä osaisi käyttää sitä, ellei sitä heille erikseen opetettaisi. Sähkö ja siihen liittyvät erilaiset käyttöesineet (Valaistuksesta ja liedestä alkaen) ovat vastaava mysteeri.

Intian populaatio ohittaa määrässä kohta Kiinan populaation; lähivuosikymmeninä Saharan alapuolella olevan Afrikan populaatio tuplaantuu. Lähi-Itä tursuaa poikia ja nuoria miehiä, eikä sota muuta määriä oikein miksikään.

Tarvittaisiinkin jokin hirvittävä vitsaus.

Kun aavikkomaista alkoi tulla pakolaisia, tutustuivat nämä ensi kertaa länsimaiseen vessaan. He istuivat kertoman mukaan pytyn päällä kahareisin. kysyttäessä vastasivat etteivät voi hygieniasyistä istua samalla istuimella jolla joku muu on istunut. No tämä on vain kuulopuhetta.

Varmaan tuosta syystä vessoissa itä-Suomessa on venäjänkieliset ohjeet, ettei pytyllä saa seistä...

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ala-seiso-pontolla-venalaisturisteja-opastetaan-kaymaan-vessassa/1911850#gs.jjn6um

[ROOSTER]

Japanilaiset ovat tehneet tarkat ohjeet eri vessoihinsa. Siellä on näet myös ne pesevät ja kuivaavatkin versiot. Siinä sitä on IDO-59:iin tottuneelle ihmettelemistä.

https://www.sanitary-net.com/utsukushitoilet/en/type/

Minullakin oli teknisenä ihmisenä hieman ajattelemista ranskalaisten kehittämässä rosterivessassa jollaisia Suomessakin on siellä täällä.

[Toope]

Valkoisen ylivallan ideologiaan ei ainakaan virallisesti kuulu terrori-iskujen tekeminen, eikä sen kannattajien nettisivuilla neuvota, miten saa eniten ihmisiä tapettua pommeilla ja muilla keinoilla. Jos joku aatteeseen hurahtanut, tekee poliittisesti motivoituneen murhan, hän tekee sen omin päin ja on todennököisesti jollakin tavalla häiriintynyt.

Mielenkiintoista. Olen ollut sellaisessa käsityksessä, että perinteinen ongelma äärioikealla on siinä, että noita "virallisia" ideologioita on liian monta, jotta yhteiseen hiileen puhaltajia löytyisi riittävästi, ja jotta jollain äärioikeistolaisella ideologialla olisi laajempaakin kannatusta. Sama lopputulos kuin äärivasureilla, anarkismissa ei ole oikein yhteisiä pelisääntöjä siinäkään, jotta sen varaan voisi saada laajempaakin kansanliikettä. Missäs tuohon viittaamaasi "viralliseen" ideologiaan voisi tutustua?

Äärioikeistolaisuus toki määritelmällisesti tarkoittaa Ayn Randin kaltaista yhteiskuntaa, jossa ei ole rajoitteita, eli askel oikealle vielä Adam Smithistä. Äärioikeistolaisuus tarkoittaa valtion minimoimista, joten noita fasisteja ja kansallissosialisteja (jotka ajoivat suuren valtion asiaa sosialismillaan) ei pidä rinnastaa äärioikeistolaisuuteen.

[Toope]

Valkoisen ylivallan kannattajien tekemissä väkivallanteoissa, Joita Trump ei kutsu terrorismiksi, ja muslimien tekemisssä väkivallanteoissa, joita Trump kutsuu terrorismiksi, on yksi ratkaiseva ero.

Ei ole eroa, Trump tuomitsi kaikki.

[a4]

Se, että muslimikoomikko (voiko sellaisia ollakaan?)

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_American_Muslims#Comedy

[Kopek]

Autoilija törmäsi polkupyöräilijään.

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006148104.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=b31c191e81ae282941ec480d6182d7fe

Videosta käy mielestäni ilmi syy siihen, miksi auto ei kiertänyt kauempaa. Vastaan oli tulossa toinen auto, joten väistämismahdollisuus oli rajallinen.

Tuollaisia tilanteita sattuu, ja silloin joutuu joskus jarruttamaan voimakkaasti ja hiljentämään vauhtia kunnes vastaan tuleva auto on mennyt. Sen jälkeen polkupyörän voi kiertää. Mutta jos autoradio tai jokin muu asia vie huomion, eikä tajua reagoida.

En muista, että olisin hipaissut pyöräilijää autolla, mutta onhan jokin hyvin pieni hipaisu voinut jo unohtuakin. En nyt kuitenkaan tule mieleen.

Tuossa uutisessa mainitun polkupyöräilijän toiminta ja käytös hänen itsensä kuvaamana ei paranna polkupyöräilijöistä saamaani kielteistä kuvaa mielessäni. Inhoan heitä. He kuuluvat vastenmielisimpiin olentoihin mitä tiedän. He ovat valtaa käyttävä salaliitto, jonka lonkerot ulottuvat joka paikkaan. Heidän poliittinen vaikutusvaltansa on erittäin suuri.

Ajan itsekin silloin tällöin polkupyörällä, mutta en ole identiteetiltäni ja imagoltani ja käytöstavoiltani ja ideologialtani polkupyöräilijä. En todellakaan. Minulle polkupyörä on vain rakkine, jolla pääsee liikkumaan nopeammin kuin kävellen. En inhoa polkupyöriä teknisinä laitteina, vain joitakin niiden käyttäjiä. Saatan jopa tietää erityisesti vanhojen polkupyörien tekniikasta jotain.

Tässä on yksi typerimmistä projekteistani, joka on vieläkin kesken. Satula ja ketjunsuojus puuttuu, ja koelenkki on näin ollen ajamatta.

http://ruostepois.blogspot.com/

Syksyllä tulee kuluneeksi 11 vuotta kunnostuksen aloittamisesta, joten saisinkohan pakotettua itseni kiinnittämään sen ketjunsuojuksen ja satulan, vai onko se jotenkin tähtiin kirjoitettu, että projektieni - olivat ne mitä tahansa - on aina jäätävä kesken. Sen verran kommentoin tuota blogijuttua, että spraymaaleilla maalaaminen ei ole halpaa eikä kannata. Normaalit maalit ja ruisku olisivat olleet tuossakin parempi vaihtoehto. Pitäisi löytää se satulaputki. Se löytyy ja häviää ja löytyy ja häviää. Se pitäisi kiinnittää löydettynäolemisvaiheessa.

[kertsi]

^
Luin tuon Hesarin jutun aiemmin, ja meinasin laittaa sen Liikennekäyttäytyminen (tms.)-ketjuun. Erityisen karmaiseva oli kohta:

MONIEN muiden triathlonin ja maantiepyöräilyn harrastajien tavoin hänellä on paljon kokemusta tilanteista, joissa autoilija yrittää tahallaan häiritä tai säikäyttää pyörällä ajavaa.

"Niitä tapauksia on jatkuvasti. Siellä on niitä, jotka ovat ottaneet asiakseen kouluttaa pyöräilijöitä riippumatta siitä, onko kyseinen pyöräilijä tehnyt virhettä vai ei. Se on ihan suomalainen ilmiö. Se on syy, miksi tuon näitä omalla naamallani julkisuuteen."

Monet pyöräilyn harrastajat ovat saaneet osakseen muun muassa tahallista kiilaamista eteen.

"Ajetaan ihan vierestä ja tullaan ohituksesta aivan tarpeettoman nopeasti samalle ajolinjalle. Lisäksi pissapojan ruiskaisu kohdalla on yleistä."

---
Jotkut melojatkin kokevat samantapaista tahallista kiusantekoa, pelottelua tai pahempaa moottoriveneilijöiden taholta.

Pitää olla paljon pissaa päässä sellaisilla idiooteilla, jotka tahallaan aiheuttavat vaaraa muille tieliikenteessä tai vesillä.

[Xantippa]

Se, että muslimikoomikko (voiko sellaisia ollakaan?)

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_American_Muslims#Comedy

Lähempää.

Ali Jahangiri[1] (s. 6. kesäkuuta 1981 Teheran) on iranilaissyntyinen suomalainen stand up -koomikko ja juontaja


Hauskuudesta en sano mitään, kuten asia yleisemminkin on suomalaiskoomikkojen suhteen.

T: Xante

[Saares]

Kuulun niihin Kopekin inhoamiin kaikkein vasenmielisimpiin ihmisolentoihin, polkupyöräilijöihin. Kokemusta on riilusti yli 100000 kilometrin ajomatkalta. Viimeisintä pyörää ostaessani asensin siihen matkamittarin. Ajoin työmatkat kesällä sekä talvella. Täpäriä tilanteita sattui muutamia mutta kokemus auttoi niitä välttämään. Se kokemus opetti ettei autoilijoiden liikennesääntöjen noudattamiseen kannata lainkaan luottaa. Kun auto ohittaa 100km tuntinopeudella  alle metrin etäisyydellä polkupyöräilijän joka ajaa reunaviivan ojanpuolella 20km/t on tosi piteleminen ettei horjahda. Näin kerran liikenneraivon, joka ei onneksi aiheuttanut vahinkoa. Tuttavani ajoi uudella polkupyörällä kadun reunaa. Takaa tuli henkilöauto ohittaen niin läheltä että polkupyörä kiilaantui reunakiven ja auton väliin. Polkupyöräilijä meni koputtamaan kuljettajan puoleiseen ikkunaan. Auton ajaja aukaisi ikkunan jolloin tuttavani tarttui hänen molempiin olkapäihinsä ja veti ulos autosta ikkunan kautta. Mahtoi olla ikimuistoinenhetki.

[Kopek]

Polkupyöräilijä meni koputtamaan kuljettajan puoleiseen ikkunaan. Auton ajaja aukaisi ikkunan jolloin tuttavani tarttui hänen molempiin olkapäihinsä ja veti ulos autosta ikkunan kautta. Mahtoi olla ikimuistoinenhetki.

Tuo on tyypillinen esimerkki. Uutiset kertovat vähän väliä tapauksista, joissa pyöräilijä on pahoinpidellyt jonkun tavallisen kansalaisen, joka tämän satulassa istuvan suurherran mielestä on loukannut hänen oikeuksiaan. En ole nähnyt väkivaltaa, mutta näin kerran tapauksen, jossa pyöräilijä koputti protestiksi erään auton (ei minun autoni) nokkapeltiä, kun auto oli jäänyt risteyksessä osittain pyörätien päälle. Tämä tapahtui jossakin Helsingin rautatieaseman lähellä.

Tukholmassa näin tapauksen, jossa pyöräilijä ajoi kadunvartta pitkin ja soitti koko ajan kelloa ja huitoi jalankulkijoille, että menkää toiselle puolelle kävelemään, tämä puoli on varattu pyöräilijöille.

Himopyöräilijässä yhdistyy järjestysmies, poliisi, syyttäjä, tuomari ja rangaistuksen toimeenpanija.

Minut erottaa noista asenteellisista himopyöräilijöistä se, että en huomauttele ihmisten liikenteessä tekemistä virheistä. En koskaan. Tässä asiassa olen absolutisti. Ja jos satun ajamaan polkupyörällä, en käytä kypärää. Himopyöräilijät käyttävät. En ole koskaan edes kokeillut tuollaista päähäni.

Ai niin, on minulla yksi pyöräilykokemus, jota ei edes kaikilla himopyöräilijöillä ole. Olen ajanut kovalla vauhdilla alamäessä suoraan vastaan tulevan auton nokkaan ja lentänyt pää edellä auton tuulilasiin. Seurauksena oli tikkejä vaativia haavoja, ihonalaisia veripurkautumia (joista imettiin verta neulalla), kallonmurtumia ja tietysti aivotärähdys sekä muistikuvien pyyhkiytyminen pois noin 12 tunnin ajalta. Ja ambulanssin kyytiä ja sairaalareissu.

Ehkä jäin vähän pöllähtäneeksi tuon tapauksen jälkeen muutenkin. Tuli muistiongelmia ja epävirallisena oireena - jota luultavasti lääkärit eivät myönnä - oli musikaallisuuden katoaminen eli kyvyttömyys muistaa ja oppia melodioita. Aivojen se osa, johon musikaalisuus liittyy, on sillä alueella oikealla puolella päätä, johon isku kohdistui. Kaikki "osaamani" melodiat ovat ajalta ennen onnettomuutta. Sen jälkeen mikään sävel ei ole tarttunut mieleeni joitakin äärimmäisen yksinkertaisia sävelmiä lukuun ottamatta ja niistäkin korkeintaan vain osa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Amusia

The temporal lobes are highly associated with memory skills. Left temporal lesions result in impaired memory for verbal material. Right side lesions result in recall of non-verbal material, such as music and drawings.

[Xantippa]

Ei kai lääkäreillä ole mitään syytä olla myöntämättä, jos onnettomuudessa tulee aivovamma?

Mutta jälleen kerran: jouduitko itse onnettomuuteen sen vuoksi, että istuit satulassa suurherrana, vai oliko sinun onnettomuutesi jotain ihan muuta.

T: Xante

[a4]

Pyöräilijöiden, autoilijoiden, jalankulkijoiden, bussikuskien, hiihtäjien, lenkkeilijöiden, koiranomistajien tai pitkähiuksisten leimaaminen muutamien joukosta löytyvien raivopäiden takia kertoo liiallisesta yleistämisestä. Jos tähän liittyy vielä omia voimakkaita tunteita, ollaan helposti jo fanaattisuuden äärellä.
Kuten myös uskonnollisessa tai ideologisessa fanatismissa ja fanittamisessa yleensä.
Ilmiötä vahvistaa omat havainnot, joissa helposti havainnoinnissa ja muistamisessa painottuu omia mielipiteitä ja tunteita vahvistavat kokemukset.
Ajatusvirheitä vastaan voi käydä tunnistamalla niitä, tieteellisillä faktoilla, tilastoilla, loogisella ajattelulla, vertaisarviointia ja joukkoälyä hyödyntävällä keskustelulla.

Jos kyseessä on aidosti yleinen ilmiö jossain ryhmässä, vaikkapa pyöräilijöissä, kyse lienee tapakulttuurista ja siihen vaikuttamisen keinoista yksilön ja yhteisön tasolla.

[kertsi]

Ehkä jäin vähän pöllähtäneeksi tuon tapauksen jälkeen muutenkin. Tuli muistiongelmia ja epävirallisena oireena - jota luultavasti lääkärit eivät myönnä - oli musikaallisuuden katoaminen eli kyvyttömyys muistaa ja oppia melodioita. Aivojen se osa, johon musikaalisuus liittyy, on sillä alueella oikealla puolella päätä, johon isku kohdistui. Kaikki "osaamani" melodiat ovat ajalta ennen onnettomuutta. Sen jälkeen mikään sävel ei ole tarttunut mieleeni joitakin äärimmäisen yksinkertaisia sävelmiä lukuun ottamatta ja niistäkin korkeintaan vain osa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Amusia

The temporal lobes are highly associated with memory skills. Left temporal lesions result in impaired memory for verbal material. Right side lesions result in recall of non-verbal material, such as music and drawings.

Muistelen lukeneeni, että on todennäköisempää, että se osa aivoja, joka on iskun vastakkaisella puolella vaurioituu todennäköisemmin, esim. jos otsansa kumauttaa, saa näköaivokuori kallon takaosassa kyytiä. Aivot ikään kuin jatkavat matkaa, kun iskun liike-energia on sysännyt ne ensin liikkeelle, kunnes törmäävät sitten kalloon lopulta. Tämä siis pienemmissä tälleissä. Eri asia on sitten, jos menee kallo rikki ja jokin esine tai luoti tms. tunkeutuu aivokudokseen sisälle.

[kertsi]

Polkupyöräilijä meni koputtamaan kuljettajan puoleiseen ikkunaan. Auton ajaja aukaisi ikkunan jolloin tuttavani tarttui hänen molempiin olkapäihinsä ja veti ulos autosta ikkunan kautta. Mahtoi olla ikimuistoinenhetki.

Tuo on tyypillinen esimerkki. Uutiset kertovat vähän väliä tapauksista, joissa pyöräilijä on pahoinpidellyt jonkun tavallisen kansalaisen, joka tämän satulassa istuvan suurherran mielestä on loukannut hänen oikeuksiaan. En ole nähnyt väkivaltaa, mutta näin kerran tapauksen, jossa pyöräilijä koputti protestiksi erään auton (ei minun autoni) nokkapeltiä, kun auto oli jäänyt risteyksessä osittain pyörätien päälle. Tämä tapahtui jossakin Helsingin rautatieaseman lähellä.

Tukholmassa näin tapauksen, jossa pyöräilijä ajoi kadunvartta pitkin ja soitti koko ajan kelloa ja huitoi jalankulkijoille, että menkää toiselle puolelle kävelemään, tämä puoli on varattu pyöräilijöille.

Himopyöräilijässä yhdistyy järjestysmies, poliisi, syyttäjä, tuomari ja rangaistuksen toimeenpanija.

Itse olen ollut pyöräilijänä tuollaisessa tilanteessa, missä autoilija halusi "opettaa" minulle liikennesääntöjä (vaikka en mielestäni edes rikkonut liikennesääntöjä) kiilaamalla minut auton ja jalkakäytävän kivetyksen väliin. Sain juuri ja juuri siirrettyä käteni pois ettei auton sivupeili osunut käteeni, vaan pyörän tankoon. Peili meni säpäleiksi, ja niin olisi kätenikin mennyt, jos en olisi ehtinyt siirtää sitä. En tuossa tilanteessa saanut mitään adrenaliiniryöppystä aggressiokohtausta, vaan alkoin itkemään pelästyksestä ja järkytyksestä ja istuin maahan jalkatien reunalle. Autoilija vaaransi henkeni ja terveyteni ja tuli ilkimys vielä naama punaisena huutamaan.

Tuossa saareksen kuvaamassa tapauksessa autoilija saattoi pyöräilijän hengenvaaraan tai ainakin vaaraan saada ruumiinvamma, ja ehkä tärveli tämän omaisuudenkin eli pyörän. Raivo voi johtua mistä näistä tahansa. Itse olen kerran saanut jonkinlaisen adrenaliiniraivon. Asuttiin maantasalla tuolloin, ja eräänä yönä joku yritti sisään ikkunasta. Heräsin, ja aloin karjumaan kumealla äänellä ja menin kohti. Murtovaras pelästyi ja luikki tiehenä, niin iso mies kuin olikin. En tiedä, miten olisin reagoinut, jos ex-mieheni ei olisi ollut kotona (hän nukkui, mutta heräsi karjumiseeni).

[Kopek]

Pyöräilijöiden, autoilijoiden, jalankulkijoiden, bussikuskien, hiihtäjien, lenkkeilijöiden, koiranomistajien tai pitkähiuksisten leimaaminen muutamien joukosta löytyvien raivopäiden takia kertoo liiallisesta yleistämisestä. Jos tähän liittyy vielä omia voimakkaita tunteita, ollaan helposti jo fanaattisuuden äärellä.
Kuten myös uskonnollisessa tai ideologisessa fanatismissa ja fanittamisessa yleensä.

Ei kai lääkäreillä ole mitään syytä olla myöntämättä, jos onnettomuudessa tulee aivovamma?

Mutta jälleen kerran: jouduitko itse onnettomuuteen sen vuoksi, että istuit satulassa suurherrana, vai oliko sinun onnettomuutesi jotain ihan muuta.

T: Xante

Vastaan edellä oleviin kommentteihin yhteisesti. Muistutan ja huomautan, että en tarkoittanut, että kaikki polkupyörällä ajavat ihmiset ovat tietynlaisia. Tarkoitin ainoastaan hyvin pientä mutta näkyvää osaa pyöräilijöistä, joita kutsuin himopyöräilijöiksi. Tässä on kyse vähän samasta kuin siinä, että kaikki suomalaiset ovat suomalaisia, mutta vain osa suomalaisista on perussuomalaisia.

En analysoi ihmisen ulkonäön tai asusteiden tai polkupyörän hinnan tai ajettujen kilometrien perusteella, ketkä ovat himopyöräilijöitä (tämä nimitys on täysin keksitty eikä kuvaa parhaimmalla tavalla sitä, mitä tarkoitan) ja ketkä eivät ole. Teot puhukoot puolestaan. Sellainen ihminen, jolle polkupyöräily on noussut päähän ja tullut häiriintyneellä tavalla osaksi omaa identiteettiä, on himopyöräilijä. Oireyhtymään kuuluu, että muita tienkäyttäjiä - ennen kaikkea autoilijoita - pidetään vihollisina.

En väittele tästä asiasta, koska edellä kuvaamani persoonallisuustyyppi on pelkästään oma keksintöni, johon uutiset ja havainnot ovat antaneet aiheen. Voihan olla, että tuollaista himopyöräilijää ei ole olemassa.

Mitä omaan vanhaan tapaukseeni tulee, niin olin 12-vuotias, eikä minulla ole muistikuvaa tapahtumasta. Olin ajamassa kouluun kaverini kanssa peräkkäin. Isompi tie, jota pitkin ajoimme alamäkeä kovaa vauhtia, kääntyi loivasti vasemmalle. Käännöskohdassa oli pienempi torilta tuleva "sivutie", joka oli kuitenkin etuajo-oikeutettu, koska se oli oikealta tuleva. Sitä ei kuitenkaan helposti mieltänyt oikealta tulevaksi, koska se oli mutkakohdassa ja oli siten tavallaan suoraan tuleva. En tuntenut tuon ikäisenä niin tarkasti liikennesääntöjä, että olisin tiennyt, että oikealta tulevia pitää väistää, koska polkupyörällä ei tuon tyyppisiin tilanteisiin yleensä johdu. Kaverini ajoi edellä ja ehti mennä paikan ohi ennen kuin sivutieltä kiihdytti tuli auto, johon minä törmäsin. Kaverini kuuli auton jarrutusäänen ja rysäyksen ja palasi katsomaan, mitä oli tapahtunut. Hän kertoi myöhemmin minulle, että makasin maassa verta valuvana lasinsiruja päässäni. Minut vietiin sairaalaan paikalle tulleella yksityisautolla ja paikallisesta sairaalasta edelleen ambulanssilla sadan kilometrin päässä olevaan keskussairaalaan. Minulla ei ole mitään muistikuvia tuon päivän tapahtumista kolarin jälkeiseltä ajalta. Muistikuvat katkeavat tilanteeseen muutama minuutti ennen  kolaria, kun lähdimme polkupyörillä liikkeelle. Ensimmäiset hämärät unimaiset muistot ovat vasta seuraavalta yöltä, kun heräilin sairaalan sängyssä ja ihmettelin, missä olen. Yritin nousta sängystä, mutta en pysynyt pystyssä vaan romahdin lattialle, mistä paikalle tulleet hoitajat nostivat minut uudelleen sänkyyn, jossa olin seuraavat kaksi viikkoa ilman tyynyä ja määräyksellä, että edes päätä ei saa nostaa. Tuollaisen "vaakahoidon" jälkeen ei muuten tuosta noin vain lähdetä kävelemään, vaikka lupa annettaisiinkin. Tasapainoelimistö on niin sekaisin, että jo pieni sängyn päädyn kohottaminen pyörryttää.

Mainitsemaani etuoikealta tulevan sivutien risteykseen asennettiin kolarin jälkeen pakollista pysähtymistä vaativa liikennemerkki, jotta risteyksen "kuka saa ajaa ensiksi" -käytäntö olisi kaikille selvä. Isommasta päätiestä tehtiin siis etuajo-oikeutettu ja pienempi toritie sai sivutien roolin. Sain kolarillani aikaan yhden liikennemerkin lisäämisen paikkakunnalla.

Aiemmin mainitussa Hesarin jutun alaotsikossa lukee, että "asennevikaiset peruskouluttajat ovat edelleen liikenteessä", millä tarkoitetaan autoilijoita. Eivätkö "himopyöräilijät" ole samanlaisia peruskouluttajia. Ei kai tämä ole autoilijoiden erityissynti. Hesarin jutussa kerrotaan seuraavaa:

SEURAAVANA aamuna Litmanen teki asiasta rikosilmoituksen ja toimitti poliisille saamansa dokumentit. Hänen mukaansa asiaa tutkitaan nyt liikenteen vaarantamisena.

Litmanen korostaa, että kuljettajan osalta hänellä ei ole muuta motiivia kuin se, että lääkäri tutkii miehen ajokyvyn.

"Se edellyttää, että on tämä rikosjuttu vireillä."

Ei ole muuta motiivia? Valehteleeko tuo tyyppi itselleen vain muille. Hän itse kertoo jutussa olleensa vihainen ja kiihtynyt tapauksen johdosta. Kun hän on tehnyt rikosilmoituksen, hän on sataprosenttisen varmasti tiennyt, että auton kuljettaja saa vähintään sakkorangaistuksen ja menettää mahdollisesti ajokorttinsa. Eikö tässä ole tarpeeksi motiivia.

Jos saa iskun kylkeensä auton peilistä, niin totta kai se järkyttää ja suututtaa. En minäkään varmaan olisi tyynenä tuollaisessa tilanteessa. On eri asia saada lommo autoon kuin omaa kehoon. Jokin tuossa jutussa vain tökkii. Ehkä se, että tapauksesta on tehty niin suuret lehtijutut ja julkisuus, jota hyödyntämällä julistetaan tiettyä ideologista sanomaa, jonka henki on, että pyöräily hyvää, autoilu pahaa.

Ehkä tässä tunnetilassani on taustalla tapaus, josta olen aikaisemmin kirjoittanut, eli muutama vuosi sitten Helsingissä tapahtunut pyöräilijän kuolema. Tuosta tapauksesta Otso Kivekäs kirjoitti blogissaan, että autoilija tappoi pyöräilijän, vaikka autoilija (Konginkankaan bussiturman kokenut aivovammainen mies) ei edes hipaissut autollaan pyöräilijää. Hän teki pyöräilijälle kiusaa jarruttamalla hänen edessään sen jälkeen, kun pyöräilijä oli ensiksi heilutellut autoilijalle nyrkkiä eli antanut "perusopetusta". Eli opetusta puolin ja toisin.

Pyöräilijä kaatui oman jarruttamisensa seurauksena ja kuoli lyötyään päänsä katukiveen, vaikka hän käytti kypärää. Todennäköisyys, että näin dramaattista tapahtuisi tuollaisessa tilanteessa oli äärimmäisen pieni, lottovoiton luokkaa. Minun mielestäni tuohon tapaukseen liittyen tapahtui yksi Suomen viime aikojen pahimmista oikeusmurhista, joka vie yöunet, jos alan miettiä sitä.

Se, että tuollaista tapahtui, kertoo siitä, miten merkittävässä asemassa himopyöräilijät ovat suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän vaikutusvaltansa lonkerot ulottuvat oikeuslaitokseenkin niin, että sitä voidaan käyttää kostopolitiikan välineenä.

Autoilijalle olisi kuulunut sakko liikenneturvallisuuden vaarantamisesta eikä sen enempää. Ei ainakaan vuosien vankeustuomiota ja auton menettämistä valtiolle ja ajokortin menettämistä ja mitä kaikkea hän joutui kokemaan. Hän sai jopa omituisen tuplarangaistuksen, kun hänet tuomittiin sekä liikennepaosta että pahoinpitelystä.

Jos tuomitaan liikennepaosta eli onnettomuuspaikalta poistumisesta, eihän silloin pitäisi voida tuomita pahoinpitelystä, koska kyseessähän katsotaan olevan onnettomuus. Jos taas tuomitaan pahoinpitelystä, ei silloin pitäisi voida tuomita onnettomuuspaikalta poistumisesta, koska kyseessä ei ole onnettomuus vaan pahoinpitely. Sitä paitsi polkupyöräilijä kaatui sairaalan lähellä, ja paikalla oli suuri määrä ihmisiä, joten ei hän heitteille jäänyt. Liikennevalot vaihtuivat, joten auton oli lähdettävä liikkeelle vilkkaassa risteyksessä. Ei autoilija voinut tietää, mitä hänen takanaan oli tapahtunut. Hänen autoonsahan ei törmätty. Hän saattoi nähdä peilistä pyöräilijän kaatumisen, mutta hän ei voinut tietää, että kyseessä oli vakava tapaus. Hän ehkä ajatteli, että pyöräilijä nousee maasta ja pui nyrkkiä, kun hän ajaa pois paikalta. Koska hän ei ollut osunut autollaan polkupyöräilijään, hänellä ei ollut syytä katsoa olevansa osallisena liikenneonnettomuudessa, mitä tuomio liikennepaosta edellyttää. Jarrupolkimella pahoinpitely, kaasupolkimella liikennepako. Näinkö helppoa se on. Vaihdekepillä maanpetos?

En halua miettiä enempää tätä tai menetän ensi yön unetkin.