Tieteen yleisketju

[Karikko]

Kloonatun eläimen geenit ovat pääasiassa sen soluluovuttaja-eläimen, mutta surrogaattiemältä tulee kyllä mitokondriaalinen perimämateriaali, joten mikään 100% kopio ei se kloonattu jälkeläinen ole.

En näe mitään syytä, miksi uroksiakin ei voisi kloonata, ja tietääkseni se onnistuu ihan yhtä hyvin tai huonosti kuin naaraankin kloonaminen (aika tehotonta hommaahan se vielä toistaiseksi on, ja harvoin tuottaa jälkeläisen, joka elä aikuiseksi asti). Luovuttajan solusta otetaan tuma ja siirretään se surrogaattieläimen munasoluun, joten sama kai se on onko luovuttaja uros tai naaras. Luovuttajan mitokondrioita ei siirretä, joten täydellinen kopio se klooni siis ei ole.

Vaikuttaisi suvulliselta lisääntymiseltä, ellei ensin siitä munasolusta poisteta siinä olevat geenit. Tuman siirtoja lienee kyllä tehty tai tuota mitokonrioiden siirtoja, mutta ei taida vielä olla ihan kyse samasta asiasta.
Normaalisti mitokonrioita, (mitokonrioiden geenejä) peritään äitilinjalta, ja sen vuoksi se äitilinja voidaan määritellä.

Normaalistihan geenejä saadaan molemmilta suvun jatkajilta noin puolet.

[kertsi]

Ei, kyse ei ole suvullisesta lisääntymisestä, sillä mitään meioosia eli perimäaineksen vaihtoa vastinkromosomipareissa *) ei tapahdu. Kloonauksessa munasolusta poistetaan tosiaankin siinä oleva tuma, eli siis tuman geenit, ja korvataan luovuttajan tumalla.

Mistään mitokondrioiden siirrosta - KLOONAUKSEEN LIITTYEN - en muista ollenkaan lukeneeni. Linkki, jos sellaista mielestäsi on tapahtunut?

En kyllä muutenkaan, joten googlasin, ja näyttää että ainakin jotain ei-kloonaukseen liittyvää mitokondrioiden siirtoa tai spontaania siirtymistäkin on olemassa. Liittyy ehkä sairauksien hoitoon.
Esim. Mitochondrial transfer/transplantation: an emerging therapeutic approach for multiple diseases
Varmaankin mitokondriotransplantaatio on jännittävä uusi menetelmä, sillä mitokondriotaudithan voivat olla vakavia ja moninaisia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mitokondriotaudit

*)
In meiosis, the chromosomes duplicate (during interphase) and homologous chromosomes exchange genetic information (chromosomal crossover) during the first division, called meiosis I. The daughter cells divide again in meiosis II, splitting up sister chromatids to form haploid gametes. Two gametes fuse during fertilization, forming a diploid cell (zygote) with a complete set of paired chromosomes.

[Toope]

"kertsi", kloonaus on brutaalia ja ihmisvastaista lisääntymistä. Meillä on keinomme lisääntyä, kutsumme sitä ammattikielellä heteroseksuaalisuudeksi...!

[Toope]

...Ei ollut kyllä ne pässin geenit jäivät sille pässille.

Jokainen yksilö on tietenkin perinyt geenipooliaan ja ominaisuuksiaan suvultaan alenevassa polvessa, mutta on silti yksilö.

Kloonissa siis tuo yksilö kopioidaan, ellet sitä tiennyt..

Mutta eihän tuossa ole mitään järkeä?!
Geenit periytyvät! Jokainen on vanhempiensa geenien sekoitus/sekoilu.

[Karikko]

...Ei ollut kyllä ne pässin geenit jäivät sille pässille.

Jokainen yksilö on tietenkin perinyt geenipooliaan ja ominaisuuksiaan suvultaan alenevassa polvessa, mutta on silti yksilö.

Kloonissa siis tuo yksilö kopioidaan, ellet sitä tiennyt..

Mutta eihän tuossa ole mitään järkeä?!
Geenit periytyvät! Jokainen on vanhempiensa geenien sekoitus/sekoilu.

Jokainen on yksilö ja "ainutlaatuinen" kuten sinäkin.

Kopiot eivät ole ainutlaatuisia, siis kloonit.

Perimään saadaan geenejä alenevassa polvessa, kuten isovanhemmilta neljännes ja seuraavalta kuudestoista osa ja jne- mutta on pieniä yksilöllisiä eroja, kuten, tiedät, jos sinulla on sisaruksia-

[Karikko]

Ei, kyse ei ole suvullisesta lisääntymisestä, sillä mitään meioosia eli perimäaineksen vaihtoa vastinkromosomipareissa *) ei tapahdu. Kloonauksessa munasolusta poistetaan tosiaankin siinä oleva tuma, eli siis tuman geenit, ja korvataan luovuttajan tumalla.

Mistään mitokondrioiden siirrosta - KLOONAUKSEEN LIITTYEN - en muista ollenkaan lukeneeni. Linkki, jos sellaista mielestäsi on tapahtunut?

En kyllä muutenkaan, joten googlasin, ja näyttää että ainakin jotain ei-kloonaukseen liittyvää mitokondrioiden siirtoa tai spontaania siirtymistäkin on olemassa. Liittyy ehkä sairauksien hoitoon.
Esim. Mitochondrial transfer/transplantation: an emerging therapeutic approach for multiple diseases
Varmaankin mitokondriotransplantaatio on jännittävä uusi menetelmä, sillä mitokondriotaudithan voivat olla vakavia ja moninaisia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mitokondriotaudit

*)
In meiosis, the chromosomes duplicate (during interphase) and homologous chromosomes exchange genetic information (chromosomal crossover) during the first division, called meiosis I. The daughter cells divide again in meiosis II, splitting up sister chromatids to form haploid gametes. Two gametes fuse during fertilization, forming a diploid cell (zygote) with a complete set of paired chromosomes.

Varmaan paljolti noin- suvullisesti kromosomit jakautuvat molemmilta osapuolilta mutta tuman kromosomit eivät ole valmiiksi olemassa missään, ennen tuon "sekoituksen" muodostumista. Kloonin tapauksessa otetaan siis valmis tuma jotakin solusta.

Tuman siirto siinä mielessä on siis melko mahdoton juttu- "luulisin" oletettavasti tuman siirto siis tapahtuu infektoimalla uusi eli kloonin tuma munasoluun, mutta miten sen vanhan sieltä voisi poistaa. (Siis sen äidin osuuden kromosomeista))
En kyllä tiedä tekniikkaa siihen, joten en ole asiasta kovin hyvin perillä. Enkä edes "muista" mistä solusta se tuma otetaan. sillä tuskin se ihan kaikista soluista onnistuu.

Luulen siis, ettei täydellisiä klooneja taida olla nykyistenkään kloonausten tuotteet. Yhdistelmiä "äitinsä munasolun ja uuden tuman viedessä tilan siitä hedelmöimättömästä solusta. Eli se hedelmöitys tapahtuu tuossa siirrossa, jos oikein olen käsittänyt. Jokin asia siinä silloin täytyy käynnistää kasvun. Munasolun mitokondiot ehkä, vai liekö jokin muu kasvutekijä..

Arvelua vain joten eri mieltä saa olla.

[kertsi]

Olen joskus muistaakseni nähnyt videon, jossa se vanha munasolun tuma tosiaankin poistetaan pienellä "imukärjellä" (pipetillä?) imemällä, ja korvaava tuma viedään solun sisään injektioneulan avulla. Mutta mitokondrioihin ainakaan sillä videolla ei kajottu, joten se osa surrogaattiäidin kromosomeista on jäljellä kloonauksesta huolimatta. Se alkuperäinen poistettu tuma luonnollisestikin sisältää  surrogaatin sekä äidin että isän meioosissa sekoitettuna DNA:ta, ja sen sijaan tuotu tuma kloonatun yksilön äidin ja isän meioosissa sekoitettua DNA:ta.

Mikä sitten käynnistää kasvun (eli tässä tapauksessa solujakautumiset), onkin jännä kysymys. Mikä on se alkusysäys? Ensin tuma ja sen kromosoit kahdentuvat, ja vasta sen jälkeen solu voi jakautua kahdeksi kuroutumalla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mitoosi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Solunjakautuminen

Lis. Editoitu meijoosi-> meioosi, äidin-> surrogaattiäidin jne..

[Karikko]

Olen joskus muistaakseni nähnyt videon, jossa se vanha munasolun tuma tosiaankin poistetaan pienellä "imukärjellä" (pipetillä?) imemällä, ja korvaava tuma viedään solun sisään injektioneulan avulla. Mutta mitokondrioihin ainakaan sillä videolla ei kajottu, joten se osa äidin kromosomeista on jäljellä kloonauksesta huolimatta. Se alkuperäinen poistettu tuma luonnollisestikin sisältää  surrogaatin äidin että isän meijoosissa sekoitettuna DNA:ta, ja sen sijaan tuotu tuma kloonatun yksilön äidin ja isän meijoosissa sekoitettua DNA:ta.

Mikä sitten käynnistää kasvun (eli tässä tapauksessa solujakautumiset) onkin jännä kysymys. Mikä on se alkusysäys? Ensin tuma ja sen kromosoit kahdentuvat, ja vasta sen jälkeen solu voi jakautua kahdeksi kuroutumalla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mitoosi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Solunjakautuminen

Jotain tuollaista itsekin ajattelin tapahtuvan, siis olevan tehty, mutta tuossa jäin ihmettelemään sitä miten siinä tuman siirrossa onnistutaan estämään hylkimisreaktio. Yleensähän solut hylkivät voimakkaasti vierasta DNA-ta -Tumakapselin poistaminen voi olla myös melko hankala juttu- eihän se kuitenkaan ole erillinen ja varmaan onnistumisprosentti ei taida olla kovin suuri.

Ehkä se munasolu on poikkeus, täytyyhän sen hyväksyä siittiössä olevat vieraat dna-t.

Joskus on kyllä kerrottu, etteivät kaikki ihmiset saa lapsia keskenään, mutta jonkun toisen kanssa kyllä. Ehkä heidän elimistönsä on ollut vain viisaampi ja estänyt sikiämisen jonkun tuntemattoman asian takia- heidän geeninsä eivät ehkä vain ole olleet keskenään lisääntymiskykyisiä ja sen vuoksi hylkiminen on tapahtunut.

[kertsi]

Hylkimisreaktiota luullakseni ei tapahdu solun sisällä, vaan vain ulkopuolella. Solun pinnalla on proteiineja, ja jos se yrittää ängetä toisen (vieraan eläimen) solun sisään, se toinen solu tunnistaa vieraan solun.


*) wiki: Hylkiminen on immuunipuolustuksen reaktio, jossa isännän T-imusolut tuhoavat vieraan kudoksen tai elimen.[1] Tämä voi tapahtua esimerkiksi elinsiirron yhteydessä.[1] Hyljintää on mahdollista estää erilaisilla lääke- sädehoidolla (hylkimisenesto- eli immunosupressiiviset lääkkeet) tai valitsemalla luovuttaja kudosten samanlaisuuden perusteella.[1]

Tuo on kyllä mielenkiintoinen seikka, että miksi munasolu ei hylji sisääntunkeutuvaa siittiötä. Edgen AI väittää asiasta näin (kysymykseen Miksi munasolu ei hylji siittiötä?):

Munasolu ei hylji siittiöitä, koska siittiöiden pinnalla on hyaluronidaasi-nimistä entsyymiä, joka auttaa siittiöitä tunkeutumaan munasolun pintakerroksen läpi 1. Tämän lisäksi siittiöiden pinnalla on fusiiniproteiinia, joka auttaa siittiöitä yhdistymään munasolun kanssa 2. Munasolun pinnalla on ZP3-nimistä glykoproteiinia, joka sitoo siittiöiden pinnalla olevaa ZP3-reseptoria 2. Tämä sitoutuminen käynnistää sarjan tapahtumia, jotka johtavat siittiön fuusioitumiseen munasolun kanssa 2.

To summarize, siittiöiden pinnalla olevat hyaluronidaasi-entsyymi ja fusiiniproteiini auttavat siittiöitä tunkeutumaan munasolun pintakerroksen läpi ja yhdistymään munasolun kanssa. Munasolun pinnalla oleva ZP3-glykoproteiini sitoo siittiöiden pinnalla olevaa ZP3-reseptoria, mikä käynnistää fuusioprosessin 12.

[Karikko]

Hylkimisreaktiota luullakseni ei tapahdu solun sisällä, vaan vain ulkopuolella. Solun pinnalla on proteiineja, ja jos se yrittää ängetä toisen (vieraan eläimen) solun sisään, se toinen solu tunnistaa vieraan solun.


*) wiki: Hylkiminen on immuunipuolustuksen reaktio, jossa isännän T-imusolut tuhoavat vieraan kudoksen tai elimen.[1] Tämä voi tapahtua esimerkiksi elinsiirron yhteydessä.[1] Hyljintää on mahdollista estää erilaisilla lääke- sädehoidolla (hylkimisenesto- eli immunosupressiiviset lääkkeet) tai valitsemalla luovuttaja kudosten samanlaisuuden perusteella.[1]

Tuo on kyllä mielenkiintoinen seikka, että miksi munasolu ei hylji sisääntunkeutuvaa siittiötä. Edgen AI väittää asiasta näin (kysymykseen Miksi munasolu ei hylji siittiötä?):

Munasolu ei hylji siittiöitä, koska siittiöiden pinnalla on hyaluronidaasi-nimistä entsyymiä, joka auttaa siittiöitä tunkeutumaan munasolun pintakerroksen läpi 1. Tämän lisäksi siittiöiden pinnalla on fusiiniproteiinia, joka auttaa siittiöitä yhdistymään munasolun kanssa 2. Munasolun pinnalla on ZP3-nimistä glykoproteiinia, joka sitoo siittiöiden pinnalla olevaa ZP3-reseptoria 2. Tämä sitoutuminen käynnistää sarjan tapahtumia, jotka johtavat siittiön fuusioitumiseen munasolun kanssa 2.

To summarize, siittiöiden pinnalla olevat hyaluronidaasi-entsyymi ja fusiiniproteiini auttavat siittiöitä tunkeutumaan munasolun pintakerroksen läpi ja yhdistymään munasolun kanssa. Munasolun pinnalla oleva ZP3-glykoproteiini sitoo siittiöiden pinnalla olevaa ZP3-reseptoria, mikä käynnistää fuusioprosessin 12.

Tuota en noin tarkkaan ollut lukenutkaan- näyttää siis siltä, että siittiölle on varattu oikeus päästä perille-

Tiesin kyllä, että soluja huijataan nykyisissä koronarokotteissa ymppäämälle ne pienten rasvapallukoiden sisään, jolloin solujen luontainen energianvaihtosysteemi ottaa niitä vastaan. Mutta silloinhan se kuitenkin "sairastuttaa solun ja ihmisen-ja elimistä tuottaa vasta-aineita torjuakseen sen aiheuttajan.

Mutta munasolu on ilmeisesti poikkeus, kun siittiöistä on kyse.