Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Työelämään liittyviä kysymyksiä

Aloittaja Edward, maaliskuu 02, 2022, 12:07:16

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Hiha - huhtikuu 20, 2022, 15:26:52
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 20, 2022, 09:25:46
Mikä sitten on syy rajata maanantait ja perjantait ulos etäilystä? Vanhanaikainen käsitys siitä, että ellei näin tehdä, viikonloput rellestäessä venähtävät? Vaiko joku muu, mikä?

Nollasummapelipsykologia, ehkä? En tietenkään tiedä nimenomaisesta työpaikasta, enkä oikeastaan mistään muistakaan, mutta sen verran mun tarttee sanoo, että yllättävän sitkeässä joissakin työnantajan edustajissa on tiedostamaton kosmisen tasapainon oppi. Ajatus jota vastaan toisaalta yritetään taistella win-win -hypettämisellä ja vastaavilla muotiajatuksilla. Lyhyesti, taustalla on siis atavistinen maailmankuva, jossa kun joku saa / menettää jotakin, niin joku toinen vastaavasti menettää / saa vastaavan namupalan. Kun työntekijää hatuttaa maanantaisin ja perjantaisin, kosmisen tasapaino-opin mukaan työnantaja hyötyy siitä mystisesti. Jos työntekijä olisi tyytyväinen, se taas olisi maagisella tavalla pois firmalta.

Tämä on kyllä paras ja loogisin selitys, mitä olen tälle asialle saanut!

T: Xante

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 20, 2022, 16:35:00
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - huhtikuu 20, 2022, 10:01:41
No siis ainakin meidän alalla harjoittelija sitoo työyhteisön resursseja sitä enemmän, mitä vähemmän löytyy kykyjä itsenäiseen ja tuloksellisesti kelpaavaan työskentelyyn. Meillä on ollut 2018 ja 2019 sellainen tilanne, että otimme harjoittelijoita koulunpenkiltä. Olikos joku 5 kpl ekana vuonna ja 10 kpl tokana vuonna.

Niin siis harjoittelun idea on, että opitaan työelämässä tekemään töitä, ei se, että ollaan valmiita duunareita. Eli jos ottaa 5-10 harjoittelijaa sillä ajatuksella, että kaikki ovat itseohjautuvia duunareita, kyllä siinä on lähtökohta "hieman" pielessä.

Ja totta kai ovat eri tasoa. Olettaako työnantajasi, että kaikki valmistuvat koulusta samoin tiedoin ja taidoin? Jos, niin millä ihmeen perusteella.

Ja kyllä, harjoittelija sitoo muiden työntekijöiden panosta, se on se idea. Ei, että työnantaja saa 10 duunaria lisää.

T: Xante

Kukaan ei ole valmis koodari. Käytettävät kielet ja niiden ominaisuudet muuttuvat kokoajan. Tärkeintä olisi oppia pysymään kehityksen kelkassa.

Tärkein ominaisuus, jonka perusteella katsotaan, onko harjoittelija valmis työelämään, on harjoittelijan kyky etsiä tarpeellinen tieto internetistä ihan itse.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - huhtikuu 21, 2022, 18:27:03
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 20, 2022, 16:35:00
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - huhtikuu 20, 2022, 10:01:41
No siis ainakin meidän alalla harjoittelija sitoo työyhteisön resursseja sitä enemmän, mitä vähemmän löytyy kykyjä itsenäiseen ja tuloksellisesti kelpaavaan työskentelyyn. Meillä on ollut 2018 ja 2019 sellainen tilanne, että otimme harjoittelijoita koulunpenkiltä. Olikos joku 5 kpl ekana vuonna ja 10 kpl tokana vuonna.

Niin siis harjoittelun idea on, että opitaan työelämässä tekemään töitä, ei se, että ollaan valmiita duunareita. Eli jos ottaa 5-10 harjoittelijaa sillä ajatuksella, että kaikki ovat itseohjautuvia duunareita, kyllä siinä on lähtökohta "hieman" pielessä.

Ja totta kai ovat eri tasoa. Olettaako työnantajasi, että kaikki valmistuvat koulusta samoin tiedoin ja taidoin? Jos, niin millä ihmeen perusteella.

Ja kyllä, harjoittelija sitoo muiden työntekijöiden panosta, se on se idea. Ei, että työnantaja saa 10 duunaria lisää.

T: Xante

Kukaan ei ole valmis koodari. Käytettävät kielet ja niiden ominaisuudet muuttuvat kokoajan. Tärkeintä olisi oppia pysymään kehityksen kelkassa.

Tärkein ominaisuus, jonka perusteella katsotaan, onko harjoittelija valmis työelämään, on harjoittelijan kyky etsiä tarpeellinen tieto internetistä ihan itse.

No olettaisin, että hieman muitakin taitoja olisi hyvä opetella kuin googlaamaan. Aika vaikea uskoa, että nuorisosta sitä ei suurin osa osaa. Outoa sekin, jos esim. sinun ammattitaitosi on kenen tahansa haettavissa netistä - en itse ainakaan tunnusta moista ;D

Mutta eihän harjoittelijan tarvitse olla valmis työnelämään kuin sen harjoittelun lopussa. Se harjoittelu on osa opintoja. Siinä on juuri tarkoitus kartoittaa, mitä harjoittelija ei osaa ja vahvistaa näitä osa-alueita. Jos nyt siis googlaaminen ei oikeasti onnistu, niin juuri sitä on juuri sen harjoittelijan kanssa - tadaa - harjoiteltava!

T: Xante

Hippi

^
Minusta harjoittelun tarkoitus on koulussa opitun teoreettisen opin siirtämien käytännön työhön. Harjoittelija todellakin tarvitsee ohjausta ja opastusta harjoittelupaikan "talon tavoille". Ihan sama on koodareilla kuin hoitajillakin kuten myös kaikissa ammateissa, johon opintoihin liittyy työharjoittelua.

Btw. kyllä on osaaminen heikoilla kantimilla, jos koodariharjoittelijaksi tuleva ei osaisi googlata tarvitsemiansa tietoja, kun sen osaa alakoululaisetkin nykyisin varsin mallikkaasti :)
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Xantippa

^

Toisaalta muistui mieleen yhden tutun kokemus. Hän vaihtoi duunipaikkaa ja sanoi aluksi menneensä kokouksiin nyökkimään ja ottamaan asioita ylös ja sitten googlaamaan, että mitä hittoa ne musta oikein halusi.

Että voihan se noinkin mennä, jos perusasiat jäävät koulutuksen/harjoittelun aikana ymmärtämättä. Siksi kyllä oikeasti työantajillakin on tässä iso vastuu ja turha marista, että ei saa osaavaa työvoimaa, kun monen harjoittelijan kokemus on, että jos sen harjoittelupaikan saakin, niin harjoitteluun ei yhtään panosteta. Joko yritetään teettää täyspäiväisesti hommia tai sitten annetaan tyyliin kopiointia.

T: Xante

Hayabusa

Kaikista ei ole koodareiksi tai hoitajiksi jne. Harjoittelu on myös "viimeinen" mahdollisuus tajuta väärä ammatinvalinta. Parempi, että alalle soveltumattomat ja viihtymättömät karsiutuvat pois ja etsivät sen aidosti oman juttunsa.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

-:)lauri

No ei se ohjelmointi pelkästään nettihakuja ole, mutta se on aika iso osa sitä kun aukkoja tiedoissa ilmenee, joita ilmenee tasaiseen tahtiin, sillä kielet ja kirjastot kehittyvät. Eikä se ole ihan niin simppeliä, että kirjoittaa hakusanan googleen ja copy-peistaa sieltä ekan hakutuloksen. Kaikkia ongelman ratkaisevia hakutuloksia ei suinkaan voi käyttää ongelman ratkaisuna.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - huhtikuu 22, 2022, 07:51:34
Kaikista ei ole koodareiksi tai hoitajiksi jne. Harjoittelu on myös "viimeinen" mahdollisuus tajuta väärä ammatinvalinta. Parempi, että alalle soveltumattomat ja viihtymättömät karsiutuvat pois ja etsivät sen aidosti oman juttunsa.

Totta. Lisäksi "koulussa", eli eri asteen koulutuksissa, usein annetaan yltiöpositiivista hehkutusta työstä ja eihän ne opettajat tunnetusti monetkaan itse ole alallaan toimineet. Yhden työkaverin kanssa vakiovitsi oli "me koulutamme teistä tulevaisuuden johtajia".

Pointtini kuitenkin oli, että koska monilla aloilla parutaan työvoimapulaa, on aivan käsittämätöntä, että monet työnantajat (siis ei tietysti kaikki) eivät näe harjoittelun arvoa, vaan katsovat sitä vain riesana.

T: Xante

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - huhtikuu 22, 2022, 08:05:56
No ei se ohjelmointi pelkästään nettihakuja ole, mutta se on aika iso osa sitä kun aukkoja tiedoissa ilmenee, joita ilmenee tasaiseen tahtiin, sillä kielet ja kirjastot kehittyvät. Eikä se ole ihan niin simppeliä, että kirjoittaa hakusanan googleen ja copy-peistaa sieltä ekan hakutuloksen. Kaikkia ongelman ratkaisevia hakutuloksia ei suinkaan voi käyttää ongelman ratkaisuna.

Mutta juuri tuotahan kaikki työelämä on, ei koodaaminen tee sinällään poikkeusta. Joihinkin ongelmiin on patenttiratkaisuja, joihinkin niitä voi kopioida ja suurin osa sellaisia, että ajatuksia ja osaamista pitää soveltaa.

Yritän vain sanoa, että jos nuori on siis niin epävarma, että hän ei löydä hakemiaan vastauksia, alkaisin itse miettiä, minkä tyyppisiä kysymyksiä sitten olemme asettaneet. Ovatko ne liian vaikeita? Liian vaikeatajuisia? Mikä avuksi?

Ja tosiaan, niin harjoittelijoissa, koodareissa, tiskareissa, tarjoilijoissa kuin pääministereissä on "tasoeroja". Mutta kun ollaan vielä harjoitteluvaiheessa, onhan se mentorin asia tehdä parhaansa, että tieto/taitoaukkoja paikataan.

T: Xante

Hippi

Kommenttejanne lukiessa heräsi kysymys siitä, onko työharjoittelun ohjaaminen "paperihommissa" melkoisesti hankalampaa, kuin käytännön tekemisessä?

Tyttäreni on ohjannut vuosien mittaan lukemattomia lähihoitajaopiskelijoita. Opiskelija on ohjaajansa työparina suurimman osan harjoittelujaksosta ja työntekoa arvioidaan kaiken aikaa ja lopuksi täytetään arviointilomake, jolla on todella vaikutusta opiskelijan saamaan loppuarviointiin. Monenmoisia noissa on ollut, joku on aidosti hämmästynyt, kun jokaisen pienen tehtävän jälkeen ei voikaan pitää taukoa tai hommia ei voi hutaista vähän sinne päin, osasta on täysipainoinen hyöty jo heti harjoittelujakson alusta asti. Harjoittelijoitahan ei lasketa työvuoron henkilökuntamäärään, joten hyvä opiskelija on todellakin lisähenkilö vuorossa.

Voisin helposti kuvitella, että niin rakennusalalla kuin erilaisissa asennushommissakin yms harjoittelun ohjaaminen menee juuri tuolla tavalla kuin hoitajillakin, että työn tekemistä seurataan suurelta osin vierestä työparina tai ainakin henkilökohtaisesti ohjataan työrupeaman alkuun.

Miten sitten ohjaaminen onnistuu, kun suuri osa työstä tehdään "pään sisällä"?
Muistelen vain omaa koodarinurani alkua. Minulle annettiin ohjelmointikielen käsikirja, jatkolomakkeelle tulostettu pieni koodattu ohjelma käytännön esimerkkinä ja A4 kokoiselle paperille kirjoitetun harjoitusohjelman speksit. Lisäksi osoitettiin huone, mistä löytyy apua, jos tulee kysyttävää. En ollut tuota ennen koodannut pätkääkään enkä myöskään opiskellut alaa, vaan ollut neljä vuotta testaajana, joten jonkinlainen hyvä kuva hommasta kyllä oli.

Kun olin tehnyt ja testannut harjoitusohjelman toimivuuden, soitin ryhmän vetäjälle, jotta voi tulla katsomaan, mitä olin tehnyt. Aikaa oli kulunut noin viikko ja sen jälkeen sitten olinkin "täysin oppinut" ja jatkoin oikeiden tuotannossa olevien ohjelmien ylläpidon.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Xantippa

Omassa hommassani se on ollut aika paljon keskustelua. Jotain juttuja olen antanut kokonaan itse tehtäväksi ja niitä tehdessä on paljon sitten juteltu. Esimerkiksi koulutus on tällainen, siis olen ottanut jonkun tiedotettavan/koulutettavan kokonaisuuden, pyytänyt harjoittelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan siihen liittyvän viestinnän ja koulutuksen. Tämä on ollut tehokasta mielestäni sen vuoksi, että matskua tehdessään harjoittelija törmää termeihin ja asioihin, joista kokonaisuus koostuu.

Lisäksi olen ohjannut muutaman gradun ja toiminut nuoremmille työntekijöille mentorina.

Kyllähän se aikaa vie. Ja joidenkin kanssa kemia toimii, homma on kivaa ja sitten on ollut heitä, että se on ollut kivireki. Silloin totta kai on mielessä käynyt, miten paljon helpommalla olisi päässyt vaan muokkaamalla omat matskut jne. mutta kun sehän ei olekaan pointti.

Mutta mitäs läksin! On sitten ollut tietysti aikoja, jolloin on omissa hommissa oikeasti sellainen paine, että on ollut pakko kieltäytyä ryhtymästä harjoittelijan valvojaksi tai gradun ohjaamisesta. Mentorointiin aika on aina riittänyt, se kun on ollut "pelkkää" juttelua, eli ei tarvitsekaan tulla mitään konkreettista lopputulosta, jolla on suoraa vaikutusta muiden töihin.

T: Xante