Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Talouden singulariteetti

Aloittaja -:)lauri, elokuu 18, 2019, 02:14:33

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Brutto

#15
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 19, 2019, 07:38:46
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 07:17:50
Sanna Marin esitti neljän päivän työviikkoa ja kuuden tunnin työpäivää:

https://www.aamulehti.fi/a/58aeeda0-8d7f-4efb-bafc-cafdd7bcb037


Valitettavasti tämä ei toimi. Roboteista ja automaatiosta huolimatta työn määrä lisääntyy jatkuvasti ja työvoimapula pahenee. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että valtaosa työikäisestä väestöstämme ei kykene tekemään työtä sillä laatutasolla mitä yhteiskuntamme edellyttäisi. Laatustandardin täyttävät työntekijät ovat täysin ylityöllistettyjä.

Hmm. Onko siis vain potentiaalinen työntekijä vastuussa siitä, että kykenee täyttämään ne vaatimukset, jotka työnantaja kehittelee työvoimalleen? Vai olisiko ehkä myös niiden työnantajien joskus pohdittava, josko pitäisi heidänkin "laittaa suu äkkiä myöden" ja "ottaa lusikka kauniiseen käteen" eli säätää ne vaatimukset sellaisiksi, että työ ja tekijä voivat kohdata.

Työntekijältä edellytettävää laatutasoa ei määrittele niinkään työnantaja, vaan asiakas ja työtä ohjaavat normit.

Kun viet autosi huoltoon, haluat että se valmistuu sovittuna aikana ja että kaikki huollon vaiheet on tehty oikein ja huolellisesti. Tämä edellyttää huollon tekijöiltä tiettyjä osin myötäsyntyisiä ominaisuuksia, joita työnantajan on mahdoton jälkikäteen järjestää työntekijöilleen. Ne pitäisi olla valmiina jo solmittaessa työsuhdetta.

Sairaaloissa hoitotyön laatuongelma on seurauksien osalta vieläkin vakavampi kuin autokorjaamoilla.

Me, tavalliset kansalaiset, odotamme korkeaa laatua kaikilta yhteiskunnan sektoreilta joiden kanssa olemme tekemisissä. Työnantaja ainoastaan välittää työntekijöilleen nämä ihmisten korkeat odotukset.

Mielestäni yhteiskuntamme on nyt saavuttanut sen sen laatutason, joka inhimilliset rajat huomioiden on mahdollista saavuttaa. Oikeastaan se taso on jo ohitettu ja käyrä on laskusuunnassa. Asiakkaiden laatutasoon kohdistuvat odotukset laahaavat jäljessä pysytellen epärealistisen korkealla vallitsevaan tilanteeseen nähden.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 08:36:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 19, 2019, 07:38:46
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 07:17:50
Sanna Marin esitti neljän päivän työviikkoa ja kuuden tunnin työpäivää:

https://www.aamulehti.fi/a/58aeeda0-8d7f-4efb-bafc-cafdd7bcb037


Valitettavasti tämä ei toimi. Roboteista ja automaatiosta huolimatta työn määrä lisääntyy jatkuvasti ja työvoimapula pahenee. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että valtaosa työikäisestä väestöstämme ei kykene tekemään työtä sillä laatutasolla mitä yhteiskuntamme edellyttäisi. Laatustandardin täyttävät työntekijät ovat täysin ylityöllistettyjä.

Hmm. Onko siis vain potentiaalinen työntekijä vastuussa siitä, että kykenee täyttämään ne vaatimukset, jotka työnantaja kehittelee työvoimalleen? Vai olisiko ehkä myös niiden työnantajien joskus pohdittava, josko pitäisi heidänkin "laittaa suu äkkiä myöden" ja "ottaa lusikka kauniiseen käteen" eli säätää ne vaatimukset sellaisiksi, että työ ja tekijä voivat kohdata.

Työntekijältä edellytettävää laatutasoa ei määrittele niinkään työnantaja, vaan asiakas ja työtä ohjaavat normit.

Kun viet autosi huoltoon, haluat että se valmistuu sovittuna aikana ja että kaikki huollon vaiheet on tehty oikein ja huolellisesti. Tämä edellyttää huollon tekijöiltä tiettyjä osin myötäsyntyisiä ominaisuuksia, joita työnantajan on mahdoton jälkikäteen järjestää työntekijöilleen. Ne pitäisi olla valmiina jo solmittaessa työsuhdetta.

Sairaaloissa hoitotyön laatuongelma on seurauksien osalta vieläkin vakavampi kuin autokorjaamoilla.

Me, tavalliset kansalaiset, odotamme korkeaa laatua kaikilta yhteiskunnan sektoreilta joiden kanssa olemme tekemisissä. Työnantaja ainoastaan välittää työntekijöilleen nämä ihmisten korkeat odotukset.

Mielestäni yhteiskuntamme on nyt saavuttanut sen sen laatutason, joka inhimilliset rajat huomioiden on mahdollista saavuttaa. Oikeastaan se taso on jo ohitettu ja käyrä on laskusuunnassa. Asiakkaiden laatutasoon kohdistuvat odotukset laahaavat jäljessä pysytellen epärealistisen korkealla vallitsevaan tilanteeseen nähden.

Minusta tuo ei kyllä ole ihan kattava kuvaus asiasta, sillä asiakkaalle päin näkyy palvelun puuteellisuutena myös se, jos tehokkuutta odotetaan työntekijältä liikaa - eli odotetaan suurempaa työmäärää kuin mihin on tekijällä rahkeita. Työnantajan kontolle jää silloin päätös siitä, ettei hommaan ole enempää käsipareja. Toisaalta vastaavasti työnantajan vastuu työntekijän kouluttamisesta ja ohjaamisesta voisi olla suurempi, jolloin ei odoteta valmista hetikaikenosaavaa tekijää, vaan ennemmin osaamiseen koulutettavissa olevaa. Itse työelämässä olen myös ihan liian usein törmännyt siihen, että laatua ei synny, koska työnantaja ei panosta niihin edellytyksiin, joita se vaatisi: välineisiin, tiloihin, työaikaan, työkyvyn tukeen ja koulutukseen. Ei riitä (työnantajalta), että osaa vaatia. Pitäisi myös osata tunnistaa, mitä vaatimusten täyttäminen edellyttää tueksi työympäristöltä ym. On vaikeaa olla tavattoman tehokas ja laadukas työntekijä, jos vaikkapa tietokone ei vanhuuttaan toimi tai työaikaa suhteessa tehtäviin asioihin on liian vähän. Usein jopa unohtuu aivan ilmainen laadun parantamisen konsti: kiitetään työntekijää siitä hyvästä työstä, jota hän on tehnyt. Mielellään niin, että näitä kiitoksia jaetaan myös muiden kuullen.

Jos on puutetta laatuun kykenevistä työntekijöistä, niin ihan sama koskee laatuun kykeneviä työnantajia. Yksisilmäinen yhden osatekijän "viallisuuden" osoittelu ei lopultakaan johda oikein mihinkään. Kyse on kokonaisuudesta, joiden osien pitäisi pystyä toimimaan yhteen.

ROOSTER

^
Tämä työn laatutason täyttäminen on keinotekoinen ongelma. On esim. riittävä määrä aivokirurgeja jotka tekevät todella korkeaa laatutasoa vaativaa työtä. Joskus heitä on jopa niin paljon, etteivät tahdo mahtua samaan sairaalaankaan.

Suurin osa töistä johon vaatimustasoa vastaavaa henkilöä ei löydy, johtuu juurikin suurista vaatimuksista, ei kyvyttömistä työntekijöistä. Jos tarvitaan esim. hemmetin nätti, pikakirjoitustaitoinen sihteeri joka on vielä kiinan- ja urdunkielentaitoinen niin sopivien henkilöiden määrä pienenee rajusti. Ratkaisu on kuitenkin helppo: Otetaan kaksi sihteeriä, toinen hoitaa kiinankielen tulkkauksen ja toinen täydentää työtapahtumia omalla erityisosaamisellaan.

Jos kuitenkin pidetään kiinni asetetusta yli-ihmisen kykyjä vaativasta määrittelystä nousee palkkakin todennäköisesti yli kahden normaalimman henkilön yhteisen. Eli tämä vielä kasvattaa kustannuksiakin. Typerää nuo huippuvaatimukset. Pilkotaan työt sopiviin osiin, niin kyllä spesialisteja alkaa löytyä. Renessanssineroja on aina vain rajallinen määrä. Maaseudulla esim. lievästi kehitysvammaiset tekivät useissa talouksissa valtaosan raskaimmista töistä, esim. ojankaivuu ja polttopuiden pilkonta, ilomielin ja osaavasti.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Hayabusa

Ainakaan rakennusfirmat eivät koe laatustandardeja mitenkään toimintaa rajoittavina
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/12/ei-kiinnosta-vttuakaan-missa-kaytte-suihkussa-satu-ja-tuomo-ovat-pulassa
LainaaPoliisi tutkii suomalaisen rakennusyhtiö Siscon toimia. Entiset työntekijät kertovat MOT:lle järjestelmällisistä laiminlyönneistä rakentamisen laadussa, ja rakennusvalvojat kokevat tulleensa painostetuiksi. Asukkaat pelkäävät, että korjauskustannukset jäävät heidän kontolleen.
Tuo on tietysti äärimmäinen esimerkki. Mutta kovin kummoista laatua ei tarvitse odottaa muiltakaan rakennusfirmoilta. Joskus tuntuu, että laadukkaimmat työntekijät etenkin isoissa rakennusliikkeissä ovat juristit, jotka tekevät kaikkensa ettei huonoa jälkeä tarvitsisi korjata, vaikka riitely maksaisi enemmän kuin se fiksaus.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Brutto

Kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät työn jakamiseen, nostavat työn kustannuksia. Jälleen asiakas kärsii. Yleensä käy niin, ettei kenelläkään ole enää varaa maksaa laatustandardit täyttävästä työstä, jolloin seuraa konkurssi tai laitoksen alasajo.

Jos auton huoltoon tarvitaan vaikkapa kymmenen henkeä ( viisi saapuu ajoissa paikalle, joista kolme on paikalla viellä työn päätyttyäkin, joista kaksi ylipäänsä tekee jotakin, joista vain toinen tekee sitä mitä pitikin), maksaa pikku Toyotan huolto asiakkaalle noin 4000€. Kuka yksityinen olisi valmis maksamaan tuon summan kerran vuodessa?
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 09:44:41
Kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät työn jakamiseen, nostavat työn kustannuksia. Jälleen asiakas kärsii. Yleensä käy niin, ettei kenelläkään ole enää varaa maksaa laatustandardit täyttävästä työstä, jolloin seuraa konkurssi tai laitoksen alasajo.

No mutta - sittenhän pomon kandee tehdä ihan kaikki itse omin käsin. Mitäpä sitä työtä jakamaan...

LainaaJos auton huoltoon tarvitaan vaikkapa kymmenen henkeä ( viisi saapuu ajoissa paikalle, joista kolme on paikalla viellä työn päätyttyäkin, joista kaksi ylipäänsä tekee jotakin, joista vain toinen tekee sitä mitä pitikin), maksaa pikku Toyotan huolto asiakkaalle noin 4000€. Kuka yksityinen olisi valmis maksamaan tuon summan kerran vuodessa?

Ikävä kyllä tuollainen puhe on vain asenteellisuutta osoittavaa. Ehkä kuitenkin on olemassa jotakin muutakin kuin vain ääripäät eli kolmella tohtorintutkinnolla varustettu 20 vuoden työkokemuksen omaava 23-vuotias, joka pystyy tekemään neljän ihmisen työt tai kuvaamasi kaltainen kykenemätön mihinkään -tapaus. Lisäksi olisi pelkän valittamisen sijaan syytä edes yrittää kertoa, miten asia ratkaistaan. Jos laadukasta työvoimaa ei - nyt - vain - ole, niin mitäs tehtäis? Ehdotuksia? Ratkaistavana on myös se, mitä tehdään niiden ihmisten kanssa, jotka laaduttomina sitten eivät töitä tee.

Kuten huomaat kommentistani työnjakoasiaan - ei tuollainen asennoituminen asioita ratkaise. Työnjakoa on jo se, että ON työntekijöitä. Jos johonkin hommaan ei saada palkattua tekijää, joka sen yksinään hoitaisi, niin yksi ratkaisu on sitten palkata useampia tekijöitä. Kyllä - se saattaa maksaa enemmän. Mutta onko parempi, ettei kukaan tee sitä hommaa? Joskus ei optimaalisia vaihtoehtoja vain ole. Nykyisellä syntyvyydellä ei Suomessa ainakaan ole näköpiirissä tulevaisuutta, jossa laadukkaita koulutettuja supisuomalaisia työntekijöitä on jonona firman ovella. Ellei sitten vain siksi, että niitä firmoja ei ole nykyistä määrää.

Toyotan huollosta ei asiakas maksa myöskään silloin, kun sitä ei autokorjaamo tee ollenkaan, koska riittävän laadukkaiden työntekijöiden puutteessa on rekrytoinneista kokonaan luovuttu. Eikä se asiaks riemusta kilju silloinkaan, jos huolto luvataan vai kuukausien odotusajalla, kun siitä yhdestä laadukkaasta työntekijästäkään ei voi määrättömästi lisää tehoa puristaa. Ns. valohoito korjaamon pihalla on aina liian kallista, vaikka sen hinta laskettais kuinka alas.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 09:44:41
Kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät työn jakamiseen, nostavat työn kustannuksia. Jälleen asiakas kärsii. Yleensä käy niin, ettei kenelläkään ole enää varaa maksaa laatustandardit täyttävästä työstä, jolloin seuraa konkurssi tai laitoksen alasajo.

Jos auton huoltoon tarvitaan vaikkapa kymmenen henkeä ( viisi saapuu ajoissa paikalle, joista kolme on paikalla viellä työn päätyttyäkin, joista kaksi ylipäänsä tekee jotakin, joista vain toinen tekee sitä mitä pitikin), maksaa pikku Toyotan huolto asiakkaalle noin 4000€. Kuka yksityinen olisi valmis maksamaan tuon summan kerran vuodessa?

Sinulla on tuossa nyt virhelaskelma. Palkkaa ei tarvitse maksaa jos joku ei saavu työpaikalle, työstä kieltäytyjälle voi antaa potkut, kuten sille joka ei tee työtään työnantajan ohjeiden mukaan. Palkkaa siis tarvitsee maksaa vain sille yhdelle. Yritys voi tietysti yrittää laskuttaa kaikista.

Autonhuolto tulee aina vaan helpommaksi. Isompia kokonaisuuksia vaihdetaan, eikä juurikaan mitään enää korjata. Jos kansipahvi palaa niin uutta moottoria vaan kehiin. Pian on tilanne jossa kolariautojakaan ei enää korjata, paaliin vaan - vakuutus maksaa. Kaukana ovat ajat jolloin oli vielä akkukorjaamojakin.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Brutto

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 19, 2019, 10:09:37
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 09:44:41
Kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät työn jakamiseen, nostavat työn kustannuksia. Jälleen asiakas kärsii. Yleensä käy niin, ettei kenelläkään ole enää varaa maksaa laatustandardit täyttävästä työstä, jolloin seuraa konkurssi tai laitoksen alasajo.

Jos auton huoltoon tarvitaan vaikkapa kymmenen henkeä ( viisi saapuu ajoissa paikalle, joista kolme on paikalla viellä työn päätyttyäkin, joista kaksi ylipäänsä tekee jotakin, joista vain toinen tekee sitä mitä pitikin), maksaa pikku Toyotan huolto asiakkaalle noin 4000€. Kuka yksityinen olisi valmis maksamaan tuon summan kerran vuodessa?

Sinulla on tuossa nyt virhelaskelma. Palkkaa ei tarvitse maksaa jos joku ei saavu työpaikalle,

Valitettavasti pitää. Suomessa maksetaan palkkaa sairausajalta, erilaisten tasausvapaiden ajalta, lapsen sairastumisen ajalta, vuosiloma-ajalta, työnantajan määräämältä kouluttautumisajalta, työpaikan yhteisten tilaisuuksian ajalta, kehityskeskustelujen ajalta, vessakäyntien ajalta, kahvitaukojen ajalta ... Työnantaja joutuu jakamaan kaikki työntekijästä aaiheutuneet kustannukset niille harvoille tehokkaille työtunneille, jotka voi laskuttaa asiakkaalta.

"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Brutto

#23
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 19, 2019, 09:32:09
Ainakaan rakennusfirmat eivät koe laatustandardeja mitenkään toimintaa rajoittavina
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/12/ei-kiinnosta-vttuakaan-missa-kaytte-suihkussa-satu-ja-tuomo-ovat-pulassa
LainaaPoliisi tutkii suomalaisen rakennusyhtiö Siscon toimia. Entiset työntekijät kertovat MOT:lle järjestelmällisistä laiminlyönneistä rakentamisen laadussa, ja rakennusvalvojat kokevat tulleensa painostetuiksi. Asukkaat pelkäävät, että korjauskustannukset jäävät heidän kontolleen.
Tuo on tietysti äärimmäinen esimerkki. Mutta kovin kummoista laatua ei tarvitse odottaa muiltakaan rakennusfirmoilta. Joskus tuntuu, että laadukkaimmat työntekijät etenkin isoissa rakennusliikkeissä ovat juristit, jotka tekevät kaikkensa ettei huonoa jälkeä tarvitsisi korjata, vaikka riitely maksaisi enemmän kuin se fiksaus.

Rakentamisen laatu on hyvä esimerkki siitä mitä sanoin asiakkaiden laatuvaatimusten kohoamisesta. Nykyään rakennetaan paljon laadukkaammin kuin 50 vuotta sitten, mutta asiakkaiden vaatimustaso on vain noussut nopeammin kuin varsinaisen rakennustyön laatutaso. Asiakkaiden valmius maksaa laadusta ei ole kuitenkaan noussut samassa suhteessa odotusten kanssa.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 10:20:37
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 19, 2019, 10:09:37
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 09:44:41
Kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät työn jakamiseen, nostavat työn kustannuksia. Jälleen asiakas kärsii. Yleensä käy niin, ettei kenelläkään ole enää varaa maksaa laatustandardit täyttävästä työstä, jolloin seuraa konkurssi tai laitoksen alasajo.

Jos auton huoltoon tarvitaan vaikkapa kymmenen henkeä ( viisi saapuu ajoissa paikalle, joista kolme on paikalla viellä työn päätyttyäkin, joista kaksi ylipäänsä tekee jotakin, joista vain toinen tekee sitä mitä pitikin), maksaa pikku Toyotan huolto asiakkaalle noin 4000€. Kuka yksityinen olisi valmis maksamaan tuon summan kerran vuodessa?

Sinulla on tuossa nyt virhelaskelma. Palkkaa ei tarvitse maksaa jos joku ei saavu työpaikalle,

Valitettavasti pitää. Suomessa maksetaan palkkaa sairausajalta, erilaisten tasausvapaiden ajalta, lapsen sairastumisen ajalta, vuosiloma-ajalta, työnantajan määräämältä kouluttautumisajalta, työpaikan yhteisten tilaisuuksian ajalta, kehityskeskustelujen ajalta, vessakäyntien ajalta, kahvitaukojen ajalta ... Työnantaja joutuu jakamaan kaikki työntekijästä aaiheutuneet kustannukset niille harvoille tehokkaille työtunneille, jotka voi laskuttaa asiakkaalta.

Sairasajan palkkaa maksaa työnantaja, mutta vain muutaman päivän, sitten ottaa Kela asian haltuun. Jos on työntekijöitä, joilla on taipumus lintsailla, niin homma on hoidettavissa helposti. Tehdään työtiimit joille maksetaan pientä tulospalkkiota tehokkuudesta, poissaolojen vähyydestä, laadusta tai mistä nyt on sovittu. Tiimin sisäinen "henki" kyllä pitää huolen, ettei lintsari kauaa lintsaile - ainakaan sillä työmaalla. Älä koskaan aliarvioi rahan voimaa. Äläkä ryhmäpaineen vaikutusta.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 10:23:53
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 19, 2019, 09:32:09
Ainakaan rakennusfirmat eivät koe laatustandardeja mitenkään toimintaa rajoittavina
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/12/ei-kiinnosta-vttuakaan-missa-kaytte-suihkussa-satu-ja-tuomo-ovat-pulassa
LainaaPoliisi tutkii suomalaisen rakennusyhtiö Siscon toimia. Entiset työntekijät kertovat MOT:lle järjestelmällisistä laiminlyönneistä rakentamisen laadussa, ja rakennusvalvojat kokevat tulleensa painostetuiksi. Asukkaat pelkäävät, että korjauskustannukset jäävät heidän kontolleen.
Tuo on tietysti äärimmäinen esimerkki. Mutta kovin kummoista laatua ei tarvitse odottaa muiltakaan rakennusfirmoilta. Joskus tuntuu, että laadukkaimmat työntekijät etenkin isoissa rakennusliikkeissä ovat juristit, jotka tekevät kaikkensa ettei huonoa jälkeä tarvitsisi korjata, vaikka riitely maksaisi enemmän kuin se fiksaus.

Rakentamisen laatu on hyvä esimerkki siitä mitä sanoin asiakkaiden laatuvaatimusten kohoamisesta. Nykyään rakennetaan paljon laadukkaammin kuin 50 vuotta sitten, mutta asiakkaiden vaatimustaso on vain noussut nopeammin kuin varsinaisen rakennustyön laatutaso. Asiakkaiden valmius maksaa laadusta ei ole kuitenkaan noussut samassa suhteessa odotusten kanssa.
Asiakkaiden vaatimus, että viemärit veisivät paskat pois talosta on ollut jo roomalaisajoista asti.

Rakentaja on kenties maailman toiseksi vanhin ammatti ja silti - kenties jopa sen vuoksi - sitä ei harjoiteta kunnolla. Siinä on kyllä perää, että nykyisissä rakennuksissa on "laatuvaatimuksia" joista tuskin osattiin unelmoida muutama vuosikymmen sitten. Jotenkin vain näiden myötä ihan perusasiat, kuten valun kuivamisessa ja putkien asentamisessa luistetaan. Ylipäätään taloja tehdään vähän saman tapaan kuin autoja - nykytaloja ei pysty kunnolla huoltamaan purkamatta puolta kämppää. Kaikki on upotettu piiloon.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 09:44:41
Kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät työn jakamiseen, nostavat työn kustannuksia. Jälleen asiakas kärsii. Yleensä käy niin, ettei kenelläkään ole enää varaa maksaa laatustandardit täyttävästä työstä, jolloin seuraa konkurssi tai laitoksen alasajo.

Jos auton huoltoon tarvitaan vaikkapa kymmenen henkeä ( viisi saapuu ajoissa paikalle, joista kolme on paikalla viellä työn päätyttyäkin, joista kaksi ylipäänsä tekee jotakin, joista vain toinen tekee sitä mitä pitikin), maksaa pikku Toyotan huolto asiakkaalle noin 4000€. Kuka yksityinen olisi valmis maksamaan tuon summan kerran vuodessa?

Ehkä se riippuu siitä mitä ja miten jaetaan. (esimerkkisi ei taida olla paras mahdollinen)

Työtä jakamalla ja osittamalla teollisuus on kehittynyt nykyisiin mittoihin.

Brutto

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 19, 2019, 11:13:42
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 10:23:53
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - elokuu 19, 2019, 09:32:09
Ainakaan rakennusfirmat eivät koe laatustandardeja mitenkään toimintaa rajoittavina
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/12/ei-kiinnosta-vttuakaan-missa-kaytte-suihkussa-satu-ja-tuomo-ovat-pulassa
LainaaPoliisi tutkii suomalaisen rakennusyhtiö Siscon toimia. Entiset työntekijät kertovat MOT:lle järjestelmällisistä laiminlyönneistä rakentamisen laadussa, ja rakennusvalvojat kokevat tulleensa painostetuiksi. Asukkaat pelkäävät, että korjauskustannukset jäävät heidän kontolleen.
Tuo on tietysti äärimmäinen esimerkki. Mutta kovin kummoista laatua ei tarvitse odottaa muiltakaan rakennusfirmoilta. Joskus tuntuu, että laadukkaimmat työntekijät etenkin isoissa rakennusliikkeissä ovat juristit, jotka tekevät kaikkensa ettei huonoa jälkeä tarvitsisi korjata, vaikka riitely maksaisi enemmän kuin se fiksaus.

Rakentamisen laatu on hyvä esimerkki siitä mitä sanoin asiakkaiden laatuvaatimusten kohoamisesta. Nykyään rakennetaan paljon laadukkaammin kuin 50 vuotta sitten, mutta asiakkaiden vaatimustaso on vain noussut nopeammin kuin varsinaisen rakennustyön laatutaso. Asiakkaiden valmius maksaa laadusta ei ole kuitenkaan noussut samassa suhteessa odotusten kanssa.
Asiakkaiden vaatimus, että viemärit veisivät paskat pois talosta on ollut jo roomalaisajoista asti.


Itse asiassa ongelmaviemäreitä siedettiin vielä muutama vuosikymmen sitten huomattavasti paremmin kuin nyt. Ihmisllä oli silloin vielä runsaasti kokemusta ulkokäymälöistä ja kantovedellä varustetuista pesutiloista. Viemäri-imukuppi ja rassausvaijeri kuuluivat jokaisen kodin vakiovarusteisiin ja niitä osattiin myös käyttää. Silloin ei vain ollut sosiaalista mediaa luomassa kuvaa rakentamisen huonosta laadusta.

Ongelmaviemäreiden määrä on uusissa rakennuksissa vain murto-osa vuosikymmenten takaisesta, mutta kiitos sosiaalisen median, tuo murto-osakin näkyy ja kuuluu.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 10:20:37
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 19, 2019, 10:09:37
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 19, 2019, 09:44:41
Kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät työn jakamiseen, nostavat työn kustannuksia. Jälleen asiakas kärsii. Yleensä käy niin, ettei kenelläkään ole enää varaa maksaa laatustandardit täyttävästä työstä, jolloin seuraa konkurssi tai laitoksen alasajo.

Jos auton huoltoon tarvitaan vaikkapa kymmenen henkeä ( viisi saapuu ajoissa paikalle, joista kolme on paikalla viellä työn päätyttyäkin, joista kaksi ylipäänsä tekee jotakin, joista vain toinen tekee sitä mitä pitikin), maksaa pikku Toyotan huolto asiakkaalle noin 4000€. Kuka yksityinen olisi valmis maksamaan tuon summan kerran vuodessa?

Sinulla on tuossa nyt virhelaskelma. Palkkaa ei tarvitse maksaa jos joku ei saavu työpaikalle,

Valitettavasti pitää. Suomessa maksetaan palkkaa sairausajalta, erilaisten tasausvapaiden ajalta, lapsen sairastumisen ajalta, vuosiloma-ajalta, työnantajan määräämältä kouluttautumisajalta, työpaikan yhteisten tilaisuuksian ajalta, kehityskeskustelujen ajalta, vessakäyntien ajalta, kahvitaukojen ajalta ... Työnantaja joutuu jakamaan kaikki työntekijästä aaiheutuneet kustannukset niille harvoille tehokkaille työtunneille, jotka voi laskuttaa asiakkaalta.

noh - voishan ton järkätä silleenkin, että maksetaan vain tehollisista työtunneista. Niiden hinta vain pitää sitten nostaa vastaavasti huomattavasti korkeammaksi. Lisäksi tulee kustannuksia siitä, kun pitää vahdata, kuinka paljon aikaa kukin työntekijä käyttää kahvitaukoihin ja vessakäynteihin.

Lisäksi - jos työnantaja voi määrätä koulutukseen, mutta ei halua maksaa siitä palkkaa, niin sitten koulutuksen jälkeen tietenkin koulutuksella nostetun ammattitaidon pitää heti vaikuttaa palkkaankin. Näin sinne koulutukseen määrämiselle tulee HINTA työnantajalle, jolloin tämä joutuu miettimään, onko koulutus hintansa väärti.

Jos sua tässä nyt risoo se, että asiakkaalta laskutettava työ vain tuo firmalle tuloja, niin vastaavasti työntekijä tietenkin haluaa palkkaa koko siltä ajalta, jonka hän tosiasiallisesti joutuu varaamaan työn tekemiseen. Siten sellainen työtunti, josta on niistetty kaikki ns. tuottamaton aika pois, pitää hinnoitella kalliimmaksi. Nän toimitaan nyt jo. Yritähän palkata joku sellainen tyyppi hommaan, joka tekee sen oman yrityksensä kautta. Kyllä taitaa olla taksaan leivottuna ihan samat vessakäynnit ja loma-ajat kuin palkansaajana palkatullakin. Nääs kun sellaisia ihmisiä ei valmisteta, jotka eivät tarvise vessaa tai ruokaa tai jotka eivät ikinä koskaan sairastu.

On ihan työnantajan oma moka, jos ei pysty laskuttamaan asiakkaaltaan tosiasiallisia kulujaan. Silloin on joko laskutaidossa vikaa tai tuotteen kilpailukyvyssä tai järkevyydessä. Liian kalliit ja kilpailijatuotetta kehnommat joutavatkin pois markkinoilta. KUN sentään samat pakolliset työnantajaa koskevat kulut koskevat kaikkia, ollaan sentään aika mukavassa tilanteessa yritystoiminnan kannalta. Tosin työvoimapulasta kärsivillä aloilla täytyy yrittää keksiä keinoja, joilla työntekijöitä - niitä laadukkaita - voitais houkutella. Sanoisin, että vessakäyntejä kyttäävä työnantaja tuskin siinä kisassa on vahvoilla. Joskus tosiaankin on syytä katsoa peiliin, eikä vain jatkaa tyhjää valittamista, joka ei ratkaise mitään, ei tuo parannusta mihinkään. On myös työnantajia, jotka tarjoavat noita valituksesi kohteena olevia etuuksia ENEMMÄN ja lisäksi hyvää palkkaakin. Ymmärtänet, että niillä on hyvät asemat laadukkaista työntekijöistä kilpailtaessa. Pakko, vahtaaminen jne. ovat tavattoman huonoja keinoja nykytyöelämässä, kun laadukas työntekijä on itseohjautuva, innovatiivinen ja oman alansa asiantuntija. Tällaista laadukkuutta ei hyvältäkään tyypiltä ole tarjolla kovin pitkään, jos pomona sekuntikellolla mittailee vessakäyntien pituuksia ja marmattaa koko ajan siitä, miten kalliiksi työntekijät tulevat firmalle. Sellaisen pienen hetken voi vaikka miettiä, MIKSI itse on yrittäjä, eikä palkansaaja. Jos ei millään keksi, kandee pistää pillit pussiin ja ryhtyä ihanan huolettomaan ja vapaaseen palkansaajan hommaan, jossa palkka juoksee kahvitauollakin.


Brutto

Lainaus käyttäjältä: Karikko - elokuu 19, 2019, 11:47:01

Työtä jakamalla ja osittamalla teollisuus on kehittynyt nykyisiin mittoihin.

...ja samalla muuttanut halvemman työvoiman maihin.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."