Kirjoittaja Aihe: Talouden singulariteetti  (Luettu 14998 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Toope

  • Ikijäärä
  • *****
  • Viestejä: 11146
Vs: Talouden singulariteetti
« Vastaus #150 : Elokuu 30, 2019, 23:58:40 »
Tähän talousketjuun laittaisin tämän prof. Matti Virenin (emeritus) kommentin SITRA:sta, joka lienee jonkinlainen kekkoslainen jäänne Suomen taloudessa. Tuonne kai Jyrki Kataisenkaltaisia ollaan työntämässä 10 000 euron kuukausipalkalle:
https://beta.oikeamedia.com/o1-119612
Lainaus
Sitra on ollut viime päivinä kovasti julkisuudessa lähinnä siksi että uuden johtajan (yliasiamiehen) valinta on käynnissä. No, siitä asiasta ei kannata paljon keskustella: Hyvät Veljet ovat jo aikoja sitten ”sopineet” asiasta ja on samantekevää, mitä asiasta ajatellaan rahvaan keskuudessa. Kiinnostavaa olisi ainoastaan tietää, mitä muuta diiliin kuuluu.

Lainaus
Ehkä olisi hyödyllisempää keskustella siitä, mihin tarkoitukseen Sitra –nimistä organisaatiota tänä päivänä tarvitaan. Kun Sitra perustettiin 1967, sillä oli selkeä sosiaalinen tilaus: pääomaköyhä maa tarvitsi riskirahoitusta tuottavuuden kasvun kannalta tärkeisiin investointikohteisiin.
Toisaalta luulisi ”tulevaisuuden tutkimuksen” näyttävän kyntensä hyvien ennusteiden muodossa. Mutta mitä ovat ne osuvat ennusteet? Rooman klubin ennusteet? Ennustivatko tulevaisuuden tutkijat neuvostojärjestelmän romahduksen, tai Suomen suuren laman 1990 luvun alussa, tai finanssikriisin 2008/2009, tai tuottavuuden kasvun romahdusmaisen laskun 2000-luvulla? Ei minun tietääkseni.

Mihin Suomi tarvitsee tuollaisia enää? Ovatko turhia jäänteitä? Tarvitseeko talouselämä tuollaista keskusjohtoista organisaatiota, joka syö miljoonia vuodessa pelkästään "asiantuntijoiden" palkkoihin?

safiiri

  • Vieras
Vs: Talouden singulariteetti
« Vastaus #151 : Elokuu 31, 2019, 07:42:50 »
Tähän talousketjuun laittaisin tämän prof. Matti Virenin (emeritus) kommentin SITRA:sta, joka lienee jonkinlainen kekkoslainen jäänne Suomen taloudessa. Tuonne kai Jyrki Kataisenkaltaisia ollaan työntämässä 10 000 euron kuukausipalkalle:
https://beta.oikeamedia.com/o1-119612
Lainaus
Sitra on ollut viime päivinä kovasti julkisuudessa lähinnä siksi että uuden johtajan (yliasiamiehen) valinta on käynnissä. No, siitä asiasta ei kannata paljon keskustella: Hyvät Veljet ovat jo aikoja sitten ”sopineet” asiasta ja on samantekevää, mitä asiasta ajatellaan rahvaan keskuudessa. Kiinnostavaa olisi ainoastaan tietää, mitä muuta diiliin kuuluu.

Lainaus
Ehkä olisi hyödyllisempää keskustella siitä, mihin tarkoitukseen Sitra –nimistä organisaatiota tänä päivänä tarvitaan. Kun Sitra perustettiin 1967, sillä oli selkeä sosiaalinen tilaus: pääomaköyhä maa tarvitsi riskirahoitusta tuottavuuden kasvun kannalta tärkeisiin investointikohteisiin.
Toisaalta luulisi ”tulevaisuuden tutkimuksen” näyttävän kyntensä hyvien ennusteiden muodossa. Mutta mitä ovat ne osuvat ennusteet? Rooman klubin ennusteet? Ennustivatko tulevaisuuden tutkijat neuvostojärjestelmän romahduksen, tai Suomen suuren laman 1990 luvun alussa, tai finanssikriisin 2008/2009, tai tuottavuuden kasvun romahdusmaisen laskun 2000-luvulla? Ei minun tietääkseni.

Mihin Suomi tarvitsee tuollaisia enää? Ovatko turhia jäänteitä? Tarvitseeko talouselämä tuollaista keskusjohtoista organisaatiota, joka syö miljoonia vuodessa pelkästään "asiantuntijoiden" palkkoihin?

Mutta toisaalta noita talousennusteita tehdään nimenomaan siksi, että osattaisiin muuttaa toimintaa siten, etteivät ne huonot skenaariot, joita niissä on, koskaan toteutuisi. Tai että ne toivotut skenaariot varmasti myös tapahtuisivat ja niistä osattaisiin hyötyäkin vielä enemmän. Talouden ennustamisen tarkoitus on, että se vaikuttaa toimintaan siten, että ennusteen pohjalla oleviin tekijöihin puututaan jollain tapaa ja siten muutetaan tulevaisuutta ennusteesta poikkeavaksi. Jollain tapaa. Talousennusteen idea ei ole olla mikään juna-aikataulu, josta näkee, milloin seuraava noususuhdanne tai taantuma iskee. Idea on tehdä muutoksia toimintaan, ei jäädä laiturille passiivisena odottamaan sitä junaa.

Onko lääkäri ”surkea ennustaja”, jos syöpädiagnoosin saanut elää (hoidon ansiosta) kauemmin kuin ennuste antoi toivoa? Pitäisikö tuollaiset lääkärit irtisanoa epäpätevinä?

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 5671
Vs: Talouden singulariteetti
« Vastaus #152 : Syyskuu 07, 2019, 16:45:38 »
Tähän talousketjuun laittaisin tämän prof. Matti Virenin (emeritus) kommentin SITRA:sta, joka lienee jonkinlainen kekkoslainen jäänne Suomen taloudessa. Tuonne kai Jyrki Kataisenkaltaisia ollaan työntämässä 10 000 euron kuukausipalkalle:
https://beta.oikeamedia.com/o1-119612
Lainaus
Sitra on ollut viime päivinä kovasti julkisuudessa lähinnä siksi että uuden johtajan (yliasiamiehen) valinta on käynnissä. No, siitä asiasta ei kannata paljon keskustella: Hyvät Veljet ovat jo aikoja sitten ”sopineet” asiasta ja on samantekevää, mitä asiasta ajatellaan rahvaan keskuudessa. Kiinnostavaa olisi ainoastaan tietää, mitä muuta diiliin kuuluu.

Lainaus
Ehkä olisi hyödyllisempää keskustella siitä, mihin tarkoitukseen Sitra –nimistä organisaatiota tänä päivänä tarvitaan. Kun Sitra perustettiin 1967, sillä oli selkeä sosiaalinen tilaus: pääomaköyhä maa tarvitsi riskirahoitusta tuottavuuden kasvun kannalta tärkeisiin investointikohteisiin.
Toisaalta luulisi ”tulevaisuuden tutkimuksen” näyttävän kyntensä hyvien ennusteiden muodossa. Mutta mitä ovat ne osuvat ennusteet? Rooman klubin ennusteet? Ennustivatko tulevaisuuden tutkijat neuvostojärjestelmän romahduksen, tai Suomen suuren laman 1990 luvun alussa, tai finanssikriisin 2008/2009, tai tuottavuuden kasvun romahdusmaisen laskun 2000-luvulla? Ei minun tietääkseni.

Mihin Suomi tarvitsee tuollaisia enää? Ovatko turhia jäänteitä? Tarvitseeko talouselämä tuollaista keskusjohtoista organisaatiota, joka syö miljoonia vuodessa pelkästään "asiantuntijoiden" palkkoihin?

Kelan tilastoissa on työmarkkinatukien hakijoiden joukossa noin 70 000 johtaja tai asiantuntija nimikkeellä korvauksien saajaa.

Eli varmaan "tarpeellista" porukkaa. Asiantuntemusta voisi tarjota esimerkiksi Vartiaisen Ju_hanalle -ettei hänen tarvitsisi ihan höpöjä jutella.
IS>
>>>
VARTIAINEN puolusti A-talkissa Postin toimia näkemillään ”uskottavilla laskelmilla”, joiden mukaan Posti on painumassa rajusti tappiolle parin vuoden sisällä.

– Postin perinteinen bisnes on ihan syöksykierteessä, se olisi konkurssiyritys, jos se olisi yksityinen yritys, sen takia Postin on saatava lisää tuottavuutta ja saneerata toimintaansa, Vartiainen sanoi.

– En tiedä, maksavatko konkurssiyritykset omistajalleen tuloksestaan osinkoa 28 miljoonaa? Nieminen vastaa.

– Siellä on myös satoja miljoonia euroja haaskattu kaikenlaisiin kokeiluihin, kun on ostettu Skandinavian logistiikkaa ja Venäjän varastobisnestä. Johtoa on vielä palkittu, vaikka alaskirjauksia on jouduttu tekemään, Nieminen kritisoi.

Poissa ROOSTER

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 5516
  • Hän jolla on eniten pixeleitä!
Vs: Talouden singulariteetti
« Vastaus #153 : Syyskuu 01, 2021, 09:39:07 »
Harmin paikka, että tämä mainio keskustelunaihe on jäänyt unhoon.

Sanna Marin esitti neljän päivän työviikkoa ja kuuden tunnin työpäivää:

https://www.aamulehti.fi/a/58aeeda0-8d7f-4efb-bafc-cafdd7bcb037


Valitettavasti tämä ei toimi. Roboteista ja automaatiosta huolimatta työn määrä lisääntyy jatkuvasti ja työvoimapula pahenee. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että valtaosa työikäisestä väestöstämme ei kykene tekemään työtä sillä laatutasolla mitä yhteiskuntamme edellyttäisi. Laatustandardin täyttävät työntekijät ovat täysin ylityöllistettyjä.

Hmm. Onko siis vain potentiaalinen työntekijä vastuussa siitä, että kykenee täyttämään ne vaatimukset, jotka työnantaja kehittelee työvoimalleen? Vai olisiko ehkä myös niiden työnantajien joskus pohdittava, josko pitäisi heidänkin ”laittaa suu äkkiä myöden” ja ”ottaa lusikka kauniiseen käteen” eli säätää ne vaatimukset sellaisiksi, että työ ja tekijä voivat kohdata. Esimerkiksi pitää selvänä sitä, että uusi työntekijä ei voi olla ekasta hetkestä alkaen vuosien kokemuksella varustettu tai ettei se vuosien kokemuksella varustettu voi olla nuori ja innokas sirkeäsilmä.

Voiko olla niin, että on vain yksilön oma moka, jos ei täytä alati kohoavia yhteiskunnan laatustandardeja? Yhteiskunta haluaa vaihtaa kansan parempaan ja laadukkaampaan?? Vai pitäisikö pohtia edes hetki sitä, miten yhteiskunnalle kelpaisivat ne ihmiset, jotka yhteiskunnan nyt kuitenkin muodostavat?

Herätelläänpä hieman, onhan aihetta taas käsitellyt esim. Jan Hurri. Eikä työajanlyhentämistä voi vaikenemalla estää, se on tulossa joka tapauksessa. Ihmiset ovat etätöitä tehdessään huomanneet miten paljon turhaa tuottamatonta tohinaa, jopa häiritsevää, on työmaalla. Ehkä tämä nopeuttaa työnteon rakenteiden järkevöitymistä ja työhön ja työmatkoihin käytettävän ajan lyhenemistä.

Työaika eli palkan eteen tehtävien työtuntien määrä on "vain" yksi muuttuja talouden mutkikkaassa kokonaisuudessa. Ja se on yksi keskeinen muuttuja tulonjaon monimuuttujayhtälössä.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

Janne Utriainen:”Minä olen ajatellut, että ihmisen pitäisi tietää kaksi asiaa. Mistä ruoka tulee, ja mihin paska menee. Ne kun pohtii hyvin, niin maailma on ihan erinäköinen.”

John Maynard Keynes: ”When the facts change, I change my mind. What do you do, sir?