Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Talouden singulariteetti

Aloittaja -:)lauri, elokuu 18, 2019, 02:14:33

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Xantippa

#75
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 13:50:27
Vertaus rinnastuu täysin moneen yhteiskunnan ylläpitämään laitokseen. Henkilökunta toimii niissä kestokykynsä äärirajoilla ja laitoksen johto tekee kaiken oikein yrittäen pitää homman edes jotenkin hallinnassa. Silti homma kusee, koska tarvittavia lisäresursseja ei ole saatavilla. Tilanne ei ole enää parannettavissa laitoksen sisäisiä johtamismenetelmiä parantamalla. Toimenpiteet pitää siis kohdistaa poliittisiin johtajiin, joilla on valta vaikuttaa resursseihin.

No juuri siinä tapauksessa luulisi, että sinäkin suomalaisen sotakirjallisuuden lukijana (ehkä jopa fanina?) olisit kanssani samaa mieltä hyvän tai huonon johtajuuden merkityksestä. Sen verran on hehkutettu nimenomaan sodassa niitä hyviä ja huonoja kapiaisia.

T: Xante

Muoksis: muotoiltu ajatusta selkeämmäksi.

Brutto

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 20, 2019, 13:57:41
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 13:50:27
Vertaus rinnastuu täysin moneen yhteiskunnan ylläpitämään laitokseen. Henkilökunta toimii niissä kestokykynsä äärirajoilla ja laitoksen johto tekee kaiken oikein yrittäen pitää homman edes jotenkin hallinnassa. Silti homma kusee, koska tarvittavia lisäresursseja ei ole saatavilla. Tilanne ei ole enää parannettavissa laitoksen sisäisiä johtamismenetelmiä parantamalla. Toimenpiteet pitää siis kohdistaa poliittisiin johtajiin, joilla on valta vaikuttaa resursseihin.

No juuri siinä tapauksessa luulisi, että sinäkin suomalaisen sotakirjallisuuden lukijana (ehkä jopa fanina?) olisit kanssani samaa mieltä hyvän tai huonon johtajuuden merkityksestä. Sen verran on hehkutettu nimenomaan sodassa niitä hyviä ja huonoja kapiaisia.

T: Xante

Muoksis: muotoiltu ajatusta selkeämmäksi.

Talvisodassa suomalaisilla oli erinomaiset johtajat mutta huonot resurssit. Venäläisillä oli erinomaiset resurssit mutta huonot johtajat. Ja kuinkas kävi...
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 13:50:27
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 20, 2019, 13:27:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 13:13:36
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 20, 2019, 13:07:14
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 12:57:19

Julkisen sektorin ongelma on resurssipula. Ei ole tarpeeksi rahaa eikä alalle haluavia sopivia työntekijöitä. Johtajat voivat johtaa ainoastaan annettujen resurssien puitteissa.

No ei nyt sentään. Juuri tästä olen puhunut, että johtamisen pitäisi olla muutakin kuin laskutikkutyötä resurssien puitteissa.

T: Xante

Okei. Kerro nyt meille kaikille yksityiskohtaisesti, miten johdetaan kesätamineissa taistelevaa sotilasta 30 asteen pakkasessa siten ettei tämä palellu? Tässä ajatusharjoituksessa et voi antaa kyseiselle sotilaalle mitään aineellisia resursseja, ainoastaan sitä peräänkuuluttamaasi hyvää johtamista. Käydäänkö kenties kehityskeskustelua kunnes sotilas lämpenee?

En kerro, koska tälläinen olkiukko/typerä vertaus on taasen keskustelussa aivan tarpeeton ja asioita sivupoluille johtava. Ei suomalainen työmaa sentään ole hengenvaarassa kuoliaaksi paleltumista.


Vertaus rinnastuu täysin moneen yhteiskunnan ylläpitämään laitokseen. Henkilökunta toimii niissä kestokykynsä äärirajoilla ja laitoksen johto tekee kaiken oikein yrittäen pitää homman edes jotenkin hallinnassa. Silti homma kusee, koska tarvittavia lisäresursseja ei ole saatavilla. Tilanne ei ole enää parannettavissa laitoksen sisäisiä johtamismenetelmiä parantamalla. Toimenpiteet pitää siis kohdistaa poliittisiin johtajiin, joilla on valta vaikuttaa resursseihin.

JOhtaminen kyllä ainakin minusta tarkoittaa jotakin muutakin kuin henkilöstöjohtamista. Mm. Niiden resurssien ohjaamista oikeisiin kohteisiin ja toiminnan sopeuttamista saatavilla oleviin resursseihin. Omituinen ajatus, että johtamista on jotakuinkin kehuminen, käskyttäminen ja tavoitteiden asettaminen työntekijöille. Mutta tietenkin henkilöstöjohtamisenkin pitää olla hyvää, jos halutaan saavuttaa hyviä tuloksia. Esimerkkisi saksalaisjohdosta ei kyllä ollut EDES henkilöstöjohtamisena kehuttavaa, sillä kyllähän siihen kuuluu myös kuunteleminen ja sen tiedon hyväksikäyttö, jota ns. kentältä tulee.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 13:50:27
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 20, 2019, 13:27:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 13:13:36
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 20, 2019, 13:07:14
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 12:57:19

Julkisen sektorin ongelma on resurssipula. Ei ole tarpeeksi rahaa eikä alalle haluavia sopivia työntekijöitä. Johtajat voivat johtaa ainoastaan annettujen resurssien puitteissa.

No ei nyt sentään. Juuri tästä olen puhunut, että johtamisen pitäisi olla muutakin kuin laskutikkutyötä resurssien puitteissa.

T: Xante

Okei. Kerro nyt meille kaikille yksityiskohtaisesti, miten johdetaan kesätamineissa taistelevaa sotilasta 30 asteen pakkasessa siten ettei tämä palellu? Tässä ajatusharjoituksessa et voi antaa kyseiselle sotilaalle mitään aineellisia resursseja, ainoastaan sitä peräänkuuluttamaasi hyvää johtamista. Käydäänkö kenties kehityskeskustelua kunnes sotilas lämpenee?

En kerro, koska tälläinen olkiukko/typerä vertaus on taasen keskustelussa aivan tarpeeton ja asioita sivupoluille johtava. Ei suomalainen työmaa sentään ole hengenvaarassa kuoliaaksi paleltumista.


Vertaus rinnastuu täysin moneen yhteiskunnan ylläpitämään laitokseen. Henkilökunta toimii niissä kestokykynsä äärirajoilla ja laitoksen johto tekee kaiken oikein yrittäen pitää homman edes jotenkin hallinnassa. Silti homma kusee, koska tarvittavia lisäresursseja ei ole saatavilla. Tilanne ei ole enää parannettavissa laitoksen sisäisiä johtamismenetelmiä parantamalla. Toimenpiteet pitää siis kohdistaa poliittisiin johtajiin, joilla on valta vaikuttaa resursseihin.

No eikös se poliittinen johtaminenkin ole - johtamista?

Aasilaulu

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 13:50:27
Vertaus rinnastuu täysin moneen yhteiskunnan ylläpitämään laitokseen. Henkilökunta toimii niissä kestokykynsä äärirajoilla ja laitoksen johto tekee kaiken oikein yrittäen pitää homman edes jotenkin hallinnassa. Silti homma kusee, koska tarvittavia lisäresursseja ei ole saatavilla. Tilanne ei ole enää parannettavissa laitoksen sisäisiä johtamismenetelmiä parantamalla. Toimenpiteet pitää siis kohdistaa poliittisiin johtajiin, joilla on valta vaikuttaa resursseihin.

Onkohan siinä sitten ongelmana se, että yhteys poliittisen johdon ja tällaisen resurssipulan kanssa kamppailevan laitoksen välillä on kuitenkin melko löyhä? Resursseja tarvitaan monessa paikassa ja hankkeet kilpailevat niistä keskenään. Analogiassa Saksan sotilasoperaatioon on sekin puoli, että tietyssä ajassa resurssit eivät riitä määräänsä enempään, ja voi olla huonompi idea lähettää kaverit Moskovaan ilman talvivarusteita kuin olla lähettämättä ollenkaan.

Mainitsit jossain kohtaa, että perus- ja ammattiopetus eivät esimerkiksi enää pysty toteuttamaan niille annettua tehtävää. Loputtomiin ei voi sanoa, että yrittäkää kovemmin ja tehkää työnne paremmin. Mutta mistä se täsmälleen ottaen kiikastaa, jos otetaan myös resurssit pöydälle ja keskusteluun?

Brutto

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 20, 2019, 14:28:37
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 13:50:27
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 20, 2019, 13:27:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 13:13:36
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 20, 2019, 13:07:14
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 12:57:19

Julkisen sektorin ongelma on resurssipula. Ei ole tarpeeksi rahaa eikä alalle haluavia sopivia työntekijöitä. Johtajat voivat johtaa ainoastaan annettujen resurssien puitteissa.

No ei nyt sentään. Juuri tästä olen puhunut, että johtamisen pitäisi olla muutakin kuin laskutikkutyötä resurssien puitteissa.

T: Xante

Okei. Kerro nyt meille kaikille yksityiskohtaisesti, miten johdetaan kesätamineissa taistelevaa sotilasta 30 asteen pakkasessa siten ettei tämä palellu? Tässä ajatusharjoituksessa et voi antaa kyseiselle sotilaalle mitään aineellisia resursseja, ainoastaan sitä peräänkuuluttamaasi hyvää johtamista. Käydäänkö kenties kehityskeskustelua kunnes sotilas lämpenee?

En kerro, koska tälläinen olkiukko/typerä vertaus on taasen keskustelussa aivan tarpeeton ja asioita sivupoluille johtava. Ei suomalainen työmaa sentään ole hengenvaarassa kuoliaaksi paleltumista.


Vertaus rinnastuu täysin moneen yhteiskunnan ylläpitämään laitokseen. Henkilökunta toimii niissä kestokykynsä äärirajoilla ja laitoksen johto tekee kaiken oikein yrittäen pitää homman edes jotenkin hallinnassa. Silti homma kusee, koska tarvittavia lisäresursseja ei ole saatavilla. Tilanne ei ole enää parannettavissa laitoksen sisäisiä johtamismenetelmiä parantamalla. Toimenpiteet pitää siis kohdistaa poliittisiin johtajiin, joilla on valta vaikuttaa resursseihin.

No eikös se poliittinen johtaminenkin ole - johtamista?

Pitäisi ainakin olla. Usein se on kuitenkin pelkkää sekoilua, sillä poliittisilla johtajilla on harvoin osaamista johtamiseen. Ministeri saattaa olla temmattu tehtäviinsä suoraan Siwan kassalta.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Brutto

Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - elokuu 20, 2019, 14:35:42

Mutta mistä se täsmälleen ottaen kiikastaa, jos otetaan myös resurssit pöydälle ja keskusteluun?

Oppilaitoksen yhteiskunnalta saama yksikköhinta opiskelijasta on niin pieni, että opettajakohtainen ryhmäkoko pitää mitoittaa kestämättömän suureksi. Opettaja ei kykene enää hallitsemaan suureksi paisunutta ryhmää. Tilannetta pahentaa opettajien lisääntyneet sairauslomat, jolloin sairaiden opettajien työt kasaantuvat niille jotka ovat paikalla. Ja tilanne pahenee edelleen siitä, että jokainen opettaja joutuu käymään jatkuvasti lisä- ja täydennyskoulutuksessa pitääkseen yllä ammattitaitoaan. Heidänkin työt kasaantuvat niille jotka jäävät paikalle. Oppilaitos ei voi myöskään palkata lisää opettajia koska silloin myönnetty raha ei enää riitä. Vajetta yritetään korjata korvaamalla puuttuva opettaja tietokoneella ja itsenäisellä opiskelulla.

Lisäksi opetusmenetelmiä ja opettajan hallinnollisia tehtäviä muutetaan jatkuvasti, jolloin myös tarve opettajien lisäkoulutukseen kasvaa. Ja kaikki tämä on pois opiskelijan saamasta opetuksesta.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Aasilaulu

Katselin että perusopetuksessa käytetään oppilasta kohti vuodessa 7 000 - 9 000 euroa. Tästä joku 4 000 - 5 000 tulee opetuskuluista ja toinen vähän isompi siivu kiinteistökuluista. Mutta todella vaikea päästä näin yhtäkkiä perille siitä, miten tämä koko rahoituskuvio toimii ja mitä muutoksia siinä on tehty vaikka nyt 1990-luvun puolivälistä tähän päivään.

Olisi todella mielenkiintoista vertailla oppilaskohtaisia kustannuksia ja sitä, miten ne ovat muuttuneet vähän pitemmällä aikavälillä. Löytääkö joku sopivaa tietolähdettä?

Brutto

Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - elokuu 20, 2019, 15:38:55
Katselin että perusopetuksessa käytetään oppilasta kohti vuodessa 7 000 - 9 000 euroa. Tästä joku 4 000 - 5 000 tulee opetuskuluista ja toinen vähän isompi siivu kiinteistökuluista. Mutta todella vaikea päästä näin yhtäkkiä perille siitä, miten tämä koko rahoituskuvio toimii ja mitä muutoksia siinä on tehty vaikka nyt 1990-luvun puolivälistä tähän päivään.

Olisi todella mielenkiintoista vertailla oppilaskohtaisia kustannuksia ja sitä, miten ne ovat muuttuneet vähän pitemmällä aikavälillä. Löytääkö joku sopivaa tietolähdettä?

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelijavuoden hinta oli 90-luvun lopusta vuoteen 2017 noin 8500 euroa/opiskelija/vuosi. Vuoden 2018 alusta se ilman varoitusta pudotettiin noin 6700 euroon/opiskelijavuosi. Luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä laskentakaavat eri hintakoreineen ja kertoimineen ovat todella monimutkaisia. Se mitä oppilaitos saa rahaa vuodelta 2019 selviää vasta vuoden 2021 lopussa.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 14:38:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 20, 2019, 14:28:37
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 13:50:27
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 20, 2019, 13:27:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 13:13:36
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 20, 2019, 13:07:14
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 12:57:19

Julkisen sektorin ongelma on resurssipula. Ei ole tarpeeksi rahaa eikä alalle haluavia sopivia työntekijöitä. Johtajat voivat johtaa ainoastaan annettujen resurssien puitteissa.

No ei nyt sentään. Juuri tästä olen puhunut, että johtamisen pitäisi olla muutakin kuin laskutikkutyötä resurssien puitteissa.

T: Xante

Okei. Kerro nyt meille kaikille yksityiskohtaisesti, miten johdetaan kesätamineissa taistelevaa sotilasta 30 asteen pakkasessa siten ettei tämä palellu? Tässä ajatusharjoituksessa et voi antaa kyseiselle sotilaalle mitään aineellisia resursseja, ainoastaan sitä peräänkuuluttamaasi hyvää johtamista. Käydäänkö kenties kehityskeskustelua kunnes sotilas lämpenee?

En kerro, koska tälläinen olkiukko/typerä vertaus on taasen keskustelussa aivan tarpeeton ja asioita sivupoluille johtava. Ei suomalainen työmaa sentään ole hengenvaarassa kuoliaaksi paleltumista.


Vertaus rinnastuu täysin moneen yhteiskunnan ylläpitämään laitokseen. Henkilökunta toimii niissä kestokykynsä äärirajoilla ja laitoksen johto tekee kaiken oikein yrittäen pitää homman edes jotenkin hallinnassa. Silti homma kusee, koska tarvittavia lisäresursseja ei ole saatavilla. Tilanne ei ole enää parannettavissa laitoksen sisäisiä johtamismenetelmiä parantamalla. Toimenpiteet pitää siis kohdistaa poliittisiin johtajiin, joilla on valta vaikuttaa resursseihin.

No eikös se poliittinen johtaminenkin ole - johtamista?

Pitäisi ainakin olla. Usein se on kuitenkin pelkkää sekoilua, sillä poliittisilla johtajilla on harvoin osaamista johtamiseen. Ministeri saattaa olla temmattu tehtäviinsä suoraan Siwan kassalta.

No niin. Olemmeko siis päätymässä päätelmään, että toden totta ongelma ei olekaan työntekijöiden kykyjen puutteissa, vaan poliittisen johdon kykyjen puutteissa?

Xantippa

Saatamme jopa päätyä johtopäätökseen, että johtamisella ja johtajien kyvykkyydellä onkin jotain tekemistä tuottavuuden ja tehokkuuden kanssa.

T: Xante

Aasilaulu

Kiitos näistä tiedoista.

Melkein ensimmäisenä hyppäsi silmille se, miten vaikeaksi monimiutkaiset rahoituskuviot tekevät edes sen hahmottamisen, miten rahoitus on kulloinkin muuttunut. Esimerkiksi Sipilä esitti vuonna 2017, että ennen jotain silloin tehtyjä leikkauksia ammatillisen koulutuksen rahoitus oli 2000-luvun alusta tuplaantunut. Ainakin minun mielestäni se on selkeä ongelma, jos koulutuksen rahoituksesta voi esittää politikoinnissa jos jonkinlaista väitettä, ja siihen on niin hankala saada selkeää faktapohjaa niin, että puhuttaisiin edes kautta linjan samasta asiasta.

Brutto

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 20, 2019, 16:06:00

No niin. Olemmeko siis päätymässä päätelmään, että toden totta ongelma ei olekaan työntekijöiden kykyjen puutteissa, vaan poliittisen johdon kykyjen puutteissa?

Vain siinä tapauksessa että poliittisella johdolla olisi yhtenäiset tavoitteet työpaikkojen kanssa. Mutta harvoin niin on.

Poliittinen johtaja voi onnistua tehtävissään täydellisesti vaikka aiheuttaa vahinkoa koko yhteiskunnalle. Tällöin poliittisella johtajalla on johtamistoimilleen jokin julkilausumaton henkilökohtainen tavoite, joka on ristiriidassa muun yhteiskunnan tavoitteiden kanssa.

Sanni Grahn-Laasonen johti ministerinä opetusministeriötä ja noudatti toimissaan tarkalleen Kokoomuksen ja koko Sipilän hallituksen laatimaa käsikirjoitusta. Sanni onnistui täydellisesti tavoitteissaan, mutta valitettavasti nuo tavoitteet olivat täysin vastakkaiset kuin oppilaitosten tavoitteet.

Hitlerkin saattoi onnistua henkilökohtaisissa tavoitteissaan, jotka eivät ole koskaan auenneet täysin muulle maailmalle. Erään tulkinnan mukaan mielipuoli Hitler halusi yli kaiken, myös yli Saksan edun, pelkkiä ihmisuhreja, ja niitä hän myös sai. Siis hyvin johdettu Hitlerin itsensä kannalta.

Zukovin hyvä johtaminen aiheutti runsaasti ongelmia talvella 1941/1942. Etenkin saksalaisille. Zukovin tavoitteet olivat vain jyrkässä ristiriidassa saksalaisten tavoitteiden kanssa.

Erinomainen johtaja on aina vaarallinen niille, joiden tavoittet poikkeavat johtajan omista tavoitteista.

Poliittisen johdon kyvykkyys ei siis takaa koko kansakunnan menestystä. Joskus se voi koitua jopa tuhoksi.

"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Hayabusa

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Saares

Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 12:43:57
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 20, 2019, 12:17:32
Lainaus käyttäjältä: Brutto - elokuu 20, 2019, 12:07:37
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - elokuu 20, 2019, 10:39:08


Tämän vuoksi Marinin ehdotus on monelle alalle ihan helvetin hyvä. Jos työtä saisi tehdä sen verran vähemmän, että pää kestää paremmin, se toisi koko yhteiskunnalle aika paljon säästöä juuri em. juttujen ja niistä johtuvien sairauksien ja muiden kerrannaisvaikutuksien poistumisen kautta.



Sivuutit kokonaan aikasemmin mainitsemani työpaikan sisäisen kitkan, joka kasvaa sietämättömäksi kun työpaikalle astuu lauma kokemattomia, osaamattomia ja motivoitumattomia työntekijöitä. Sellaisia, joilla osaaminen on ajan tasalla ja motivaatio kohdallaan ei ole yksinkertaisesti saatavilla. Pelkkä yrityskohtainen työpaikan sisäinen osaaminen on jo niin korkealla tasolla, että sen saavuttamiseen menee uudelta työntekijältä yleensä kuukausia ellei vuosia. Tänä aikana hän ei tuota mitään mutta jarruttaa muiden työntekijöiden tuottavuutta. Ja yksikään yritys ei voi pysäyttää toimintaansa ja keskittyä pelkästään uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja kouluttamiseen. Se on tehtävä vauhdissa tuottavuus säilyttäen.

Ratkaisu tähänkin valitettavasti piilee siellä firman johtamisessa. Jos työpaikalla on suuri vaihtuvuus ja hyviä rekrytointeja ei voida tehdä = hyviä työntekijöitä ei ole tulossa, sehän johtuu siitä, että firma on p*ska ja siitä on tieto alalla. Jos oikeasti joku onnistuu olemaan työtehtävissään vuosia pelkkänä riippana tuottamatta mitään, on silloin johdon laatumittarit työlle tosiaankin hieman harkittavissa olevat.

Jos koko ala kamppailee em. kaltaisessa työvoimapulassa ja ongelmissa, sitä suuremmalla syyllä pitäisi kiinnittää huomiota olosuhteisiin, joissa alalla työtä tehdään. Sitä suuremmalla syyllä kaikkien alan firmojen johdon pitäisi miettiä, mikä on vialla.

Sori, mikään esittelemäsi ongelma ei ole sellainen, joka ratkeaisi millään muulla kuin johtamistyöllä. Luuletko, että vaikkapa tapaus Pihlajalinna oikeasti on sellainen, jonka ratkaisee mikään muu muutos toimintatavoissa, arvoissa ja niin...tadaa johtamisessa?

En oikein tiedä, mikä sinun ratkaisusi olisi, ehkä et sellaista haekaan. Mutta se on kyllä aika selvää, että nämä mitään osaamattomat, motivoitumattomat luuserit tuskin nyt itse alkavat ratkoa ongelmia itsessään, firmassa tai alalla.

T: Xante

Saksan armeija eteni syksyllä Moskovan edustalle kunnes hyökkäys pysähtyi. Talvi oli tulossa ja saksalaiset kuvittelivat ehtivänsä kaupunkiin ennen talven tuloa. Operatiivinen johto pyysi kuitenkin joukoille talvivarusteita, koska ennakoi että taisteluja tullaan käymään myös pakkasessa. Poliittinen johto ei ollut tähän varautunut ja kieltäytyi toimittamasta talvivarusteita. Se antoi määräyksen kesätamineissa taisteleville joukoille, että paleltumiset ja pakkasvauriot pitää estää hyvällä johtamisella ja taitavalla esimiestyöllä.

Hurjat pakkaset saapuivat samalla kun vihollinen painoi päälle. Lämmintä suojaa ei ollut eikä taitavinkaan esimies pystynyt tekemään miehistä pakkasenkestäviä. Sadat tuhannet saksalaissotilaat paleltuivat ja aikaisemmin vallattua maata menetettiin lämpimästi varustautuneelle viholliselle.

Mikä on tarinan opetus? Paraskaan johtamistaito ei korvaa selvää resurssipulaa.

Suomalainen Wolf Halsti komennettiin jatkosodan ensimmäisenä syksynä opettamaan tänne komennetuille saksalaisille sotilaille talvessa sotimista. Hän törmäsi niin käsittämättömiin käytäntöihin, että lopetti opettamisen. Esimetkiksi vartiossa oleville sotilaita hän neuvoi käyttämään kypäränsuojusta. Saksalaiet esimiehet välittömästi kielsivät tämän. Halsti kysyi ottivatko nämä mieluummin korvansa palelluttaneita sotilaita vai ohjesääntöä järkevästi soveltaneita alaisikseen.