Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Oikeassaolemisemme

Aloittaja -:)lauri, elokuu 20, 2019, 16:44:14

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Norma Bates

Siinä miten koen hyväksi elää omaa elämääni olen mielestäni oikeassa, vaikka joillekuille valintani olisivat vääriä. Muutoin en katso olevani oikeassa tai väärässä. Kysymys on melkein aina siitä miten itse HALUAA asioiden olevan, ei siitä että olisi oikeassa.

Väittelyn tai oikeusjutun voittaminen ei tarkoita että voittanut on oikeassa. Katsoin dokumentin Rakkautta ja seksiä Intiassa. Esiteltiin asianajaja joka puolustaa perheenjäsenensä kunniamurhanneita. Hän muistaakseni voitti usein juttujaan. Ja ilmoitti että polttaisi tyttärensä elävältä jos tyttö pelehtisi pojan kanssa. Jos voitokkuus olisi merkki oikeassaolemisesta, niin auta armias.

Aasilaulu

#16
Ihmiskunnan historiassa toisten uskomuksiin vaikuttaminen on ollut varmaan aika keskeistä yhteisöjen elämän ja kaikenlaisen yhteistoiminnan kannalta.

Minusta väittelyssä on luonnostaan kyse jopa enemmän yleisöstä ja muista ihmisistä kuin väittelijöistä itsestään. Ehkä joskus muinoinkin sitä on tehty niin, että on yritetty jossakin porukassa saada aikaan konensusta. Vaikka väittely olisi kahden ihmisen välistä, se on silti lähes aina luonteeltaan kilpailu.

Tämä seuraava ei ole varsinaisesti väittelystrategia tai keino muuttaa toisen mieltä, mutta se on keino tulla toimeen toisen kanssa:

Lakkaa yrittämästä muuttaa toisen mieltä. Kuuntele sen näkemyksiä ja mieti niitä sekä niihin liittyvää logiikkaa yksityiskohtaisesti. Älä keskity etsimään sieltä virheitä, vaan keskity etsimään sieltä kohtia, joissa toisen sanottavaan sisältyy jotakin arvokasta. Hyvää päättelyä, järkeviä uskomuksia tai jotain mikä on sinusta ihan OK, vaikka se olisikin ilmaistu eri lailla kuin miten sinä sen ajattelet. Sano näitä asioita toiselle ääneen.

Sen voi tehdä helvetin imelästi ja ärsyttävästi niin, että siitä tulee vain riita. Mutta jos sen tekee niin että ei ole tippaakaan alentuva vaan oikeasti arvostaa niitä hyviä asioita toisen ajattelussa ja näkee vaivaa löytääkseen niitä. tämä purkaa kilpailun asetelmaa. Sen jälkeen kun toinen huomaa että jaa, tässä ei ollakaan puolustamassa omia kasvoja ja identiteettiä ja sosiaalista asemaa, vaan että toinen ymmärtää ja kuuntelee, sillä on joskus sellainen vaikutus, että toinen tulee vastaanottavaisemmaksi sinunkin pointeillesi.

Tässä ei yleensä päästä siihen, että jomman kumman mielipide muuttuisi kertaheitolla vastakkaiseksi. Tulos on, että kannat vähän pehmenevät, ja jos asian sitten antaa olla tai rullata taustalla, pitemmällä tähtäimellä saattaa tapahtua myös muutosta.

Jos taas haluat väittelemällä ja debatoimalla päästä asian ratkaisuun ja siihen, että käsitykset loksahtelisivat uusiin asentoihin, siinäkin tarvitaan molemminpuolista kunnoitusta ja hyvää tahtoa. Sellaisen rakentaminen tarvittavaan pisteeseen ei välttämättä onnistu tai ole kovin miellyttävää ihmisen kanssa, jonka maailmankatsomus poikkeaa vahvasti omastasi. Se tarkoittaa sitä, että pitäisi jollekin perustalle rakentaa tietty ystävyys ja luottamus. Silloin voi keskittyä asioihin, joista ei ole erimielisyyttä, mutta jos toinen ärsyttää ja stressaa ja kuormittaa liikaa, ei se yleensä onnistu mitenkään tarkoitushakuisesti keskustelua ja mielipiteenvaihtoa varten, vaan sen pitäisi sitten tapahtua jotenkin spontaanisti.

Olisiko tässä bottom-line sitten se, että hyväksytään, että ihmiset eivät ole mitään faktakoneita vaan tuntevia ja haavoittuvia olentoja, ja niillä asioilla on valtavan iso merkitys siihen, miten ihminen muuttaa tai ei muuta mieltään. Toisin sanoen voisi yrittää lakata ajattelemasta, että ne 15%, joilla oletettavasti vain faktat ratkaisevat, eivät välttämättä olekaan sen parempia ihmisiä. Jos lakkaa pitämästä tätä sellaisena ideaalina, jollaisia ihmisten pitäisi olla, ja yksinkertaisesti höllää tässä suhteessa, kanssakäyminen ehkä helpottuu. 

MrKAT

#17
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 20, 2019, 21:00:21

MrKAT nostikin jo esiin väittelytaidon. Itse pidän sitä dialogia yksipuolisempana, pinnallisempana ja joukkoälykkyyttä sivuuttavana keinona.
Myös asianajajien tulisi voiton tavoittelun sijasta tähdätä objektiiviseen lain ja lain hengen tulkintaan.
Perusteltuun argumentaatioon nokkelan väittelyn sijasta. Mutta tämä on vain asiaan tarkemmin perehtymätön maallikon mielipiteeni.
Just. Vihjasinkin jo että varsinkin nettiaikaan jossa kaivaudutaan asemasotiin niin noi väittelyt ei välttämätä auta. Ja oppaat alkaa olla vanhentuneita. Ja tiede on vielä ulkona aiheeta mutta jotain uutta tietoa on tullut jota ei ennen hoksattu tai haluttu uskoa.
  Auktoriteetit vaikuttaa. 19.1.2019 IL:ssä julkistetun gallupin mukaan 30% suomalaisista sanoisi Natolle Joo, mutta jos presidentti Niinistö sanoisi joo, niin kannatus nousee rajusti tuplaksi, ja 59% sanois sitten Natolle Joo.
Riippuu siis kovasti siitä kuka sanoo. Eikä tarvita edes perusteluja, ainakaan mä en huomannut siinä tulevaisuuden Yeesmies-Niinistöltä mitään perusteita. ;D




Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

safiiri

Oikeusistuimien kautta ja lakiin vedoten ei ole mahdollista muuttaa maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Usein sitä kautta ei edes saa itselleen oikeutta. Lopulta oikeuskäytännöt heijastavat sitä oikeudenmukaisuuskäsitystä, joka yhteiskunnassa vallitsee. Tai oikeastaan seuraa sitä hitaasti sen mukaisuuteen vähitellen muuntuen. Laki ja ennen kaikkea lain tulkinta muuttuu yleisen oikeudentajun mukaiseksi hyvin hitaasti ja kankeasti ja pieni pala kerrallaan. Yleisen tason perustuslaki saattaa ollakin aika edistyksellinen, mutta tarkemman tarkastelun ja alemman tason pykälien tarkennusten kautta ylevät periaatteet usein ilmaistaan siten, että niihin jaa aimo annos tulkinnanvaraa. Tasa-arvoa pyritään edistämään soveliain keinoin, mutta pyrkimisen ja soveliaiden keinojen valinta jää toimijan harkinnan varaan. Vasta kun yleinen oikeudentaju suorastaan vaatii harkitsemaan uudella tavalla, syntyy muutoksia - mutta vain pienin askelin ja keissi kerrallaan.

Lakimuutosten ja lakiin vetoamisen kautta on hyvin vaivalloista ja hidasta tuottaa muutoksia. Pelkästään lakireittiä käyttäen jopa mahdotonta. Tueksi tarvitaan yleisen ajattelun muutoksia. Vasta sitten laki ja sen tulkinta saadaan muuttumaan merkityksellisellä tavalla.

a4

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - elokuu 22, 2019, 02:13:43
Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 20, 2019, 21:00:21

MrKAT nostikin jo esiin väittelytaidon. Itse pidän sitä dialogia yksipuolisempana, pinnallisempana ja joukkoälykkyyttä sivuuttavana keinona.
Myös asianajajien tulisi voiton tavoittelun sijasta tähdätä objektiiviseen lain ja lain hengen tulkintaan.
Perusteltuun argumentaatioon nokkelan väittelyn sijasta. Mutta tämä on vain asiaan tarkemmin perehtymätön maallikon mielipiteeni.
Just. Vihjasinkin jo että varsinkin nettiaikaan jossa kaivaudutaan asemasotiin niin noi väittelyt ei välttämätä auta. Ja oppaat alkaa olla vanhentuneita. Ja tiede on vielä ulkona aiheeta mutta jotain uutta tietoa on tullut jota ei ennen hoksattu tai haluttu uskoa.
  Auktoriteetit vaikuttaa. 19.1.2019 IL:ssä julkistetun gallupin mukaan 30% suomalaisista sanoisi Natolle Joo, mutta jos presidentti Niinistö sanoisi joo, niin kannatus nousee rajusti tuplaksi, ja 59% sanois sitten Natolle Joo.
Riippuu siis kovasti siitä kuka sanoo. Eikä tarvita edes perusteluja, ainakaan mä en huomannut siinä tulevaisuuden Yeesmies-Niinistöltä mitään perusteita. ;D
Ajankohtaisia esimerkkejä lyhytnäköisestä taloudellisuuden ja objektiivisuuden vastakkainasettelusta löytynee yliopistoista ja tiedotusvälineistä.

Luottamus auktoriteetteihin on parhaimmillaan luottamusta osaajiin ja luottamus pitää jatkuvasti ansaita.
Pitkälle erikoistuneiden osaajien hyödyntäminen on monimuotoisen joukkoälyn ja kulttuurisen muistin kanssa kehittänyt ihmiskuntaa.
Kaikkitietävät ihmeyksilöt, sokeat fanilaumat ja äärimieliset kulttuurin tuhoajat tai betonoijat ovat epäonnistuneempia esimerkkejä. 

Aasilaulu kuvasi hyvin keskustelutaitoa parhaimmillaan ja sen mekaniikkaa tuossa yllä:

Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - elokuu 21, 2019, 13:02:54
Sen voi tehdä helvetin imelästi ja ärsyttävästi niin, että siitä tulee vain riita. Mutta jos sen tekee niin että ei ole tippaakaan alentuva vaan oikeasti arvostaa niitä hyviä asioita toisen ajattelussa ja näkee vaivaa löytääkseen niitä. tämä purkaa kilpailun asetelmaa. Sen jälkeen kun toinen huomaa että jaa, tässä ei ollakaan puolustamassa omia kasvoja ja identiteettiä ja sosiaalista asemaa, vaan että toinen ymmärtää ja kuuntelee, sillä on joskus sellainen vaikutus, että toinen tulee vastaanottavaisemmaksi sinunkin pointeillesi.

Tässä ei yleensä päästä siihen, että jomman kumman mielipide muuttuisi kertaheitolla vastakkaiseksi. Tulos on, että kannat vähän pehmenevät, ja jos asian sitten antaa olla tai rullata taustalla, pitemmällä tähtäimellä saattaa tapahtua myös muutosta.

Tuossa olisi ainakin itselleni haastetta kerrakseen.
Tuossa tulee hyvin esiin tunteiden suuri rooli myös järkevässä ajattelussa.

Toope

Voimme olla oikeassa eräässä asiassa. Länsimainen kulttuuri toimii parhaiten. Se hyväksyy jopa vähemmistöryhmiä parhaiten.
Miksi siis ajatusta pitäisi kyseenalaistaa? Onko parempaa mallia, en usko?
Miksi pitäisi malleja ottaa kulttuureista ja yhteiskuntamalleista, jotka toimivat meitä huonommin?
Ei pitäisi ottaa malleja ulkoa, vaan suosia sitä mallia, joka meillä jo on. Se, joka turvaa naisten, seksuaalivähemmistöjen tms. oikeuksia parhaiten.
Meillä on jo hyvä yhteiskuntamalli.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 02, 2019, 20:49:21

Meillä on jo hyvä yhteiskuntamalli.

Onhan se ihan hyvä, tai melkein. Sivutuotteena se kyllä tuhoaa sademetsät maailman luonnovarat, ihmiset ja kaiken muun turhan polkiessaan maapalloparan kuivaksi öljystä kaasusta ja senkaltaisesta turhuuksista joita niiden avulla tuotetaan.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 03, 2019, 10:14:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 02, 2019, 20:49:21

Meillä on jo hyvä yhteiskuntamalli.

Onhan se ihan hyvä, tai melkein. Sivutuotteena se kyllä tuhoaa sademetsät maailman luonnovarat, ihmiset ja kaiken muun turhan polkiessaan maapalloparan kuivaksi öljystä kaasusta ja senkaltaisesta turhuuksista joita niiden avulla tuotetaan.
Olet ehkä lukenut liikaa Gretaa...

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 07, 2019, 00:17:59
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 03, 2019, 10:14:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 02, 2019, 20:49:21

Meillä on jo hyvä yhteiskuntamalli.

Onhan se ihan hyvä, tai melkein. Sivutuotteena se kyllä tuhoaa sademetsät maailman luonnovarat, ihmiset ja kaiken muun turhan polkiessaan maapalloparan kuivaksi öljystä kaasusta ja senkaltaisesta turhuuksista joita niiden avulla tuotetaan.
Olet ehkä lukenut liikaa Gretaa...

Mitä ilmeisimmin on tässäkin siis vähintään kaksi erilaista näkemystä, joiden kohdalla on "vain mielipidekysymys" onko "oikeassa" toopelainen länsimaisuuden ihannointi vai se kriittisyys sitä kohtaan, jota Karikko esitteli. Ainakaan ei ole totta, että kaikki länsimaiset ovat länsimaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan tyytyväisiä.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 07, 2019, 00:17:59
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 03, 2019, 10:14:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 02, 2019, 20:49:21

Meillä on jo hyvä yhteiskuntamalli.

Onhan se ihan hyvä, tai melkein. Sivutuotteena se kyllä tuhoaa sademetsät maailman luonnovarat, ihmiset ja kaiken muun turhan polkiessaan maapalloparan kuivaksi öljystä kaasusta ja senkaltaisesta turhuuksista joita niiden avulla tuotetaan.
Olet ehkä lukenut liikaa Gretaa...

Tuskin hänkään on luopumassa yhtään mistään omassakaan elämässään, kunhan puhuu. Sitä tietenkin tekevät monet muutkin ja mitään muutosta ei tapahdu.

Näpertelemällä ei tapahdu mitään lisää haluavien joukko kasvaa kehityksen myötä. Uudet teknologiat ehkä  hieman vähentävät tai paremminkin hidastavat luonnon tuhoa, mutta se tulee olemaan väistämätön.
Mutta ei luonto totaalisesti tuhoudu, jotain jää ja toipuminen vienee oman aikansa.

Mahdollisesti se kuitenkin näivettyy tasaisesti, tai sitten isojen romahdusten vuoksi, kuten luonnonmullistusten ja sotien seurauksena.

Resussipulan vuoksi soditaan kyllä tulevaisuudessa ja jo nykyäänkin.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 07, 2019, 13:12:43
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 07, 2019, 00:17:59
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 03, 2019, 10:14:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 02, 2019, 20:49:21

Meillä on jo hyvä yhteiskuntamalli.

Onhan se ihan hyvä, tai melkein. Sivutuotteena se kyllä tuhoaa sademetsät maailman luonnovarat, ihmiset ja kaiken muun turhan polkiessaan maapalloparan kuivaksi öljystä kaasusta ja senkaltaisesta turhuuksista joita niiden avulla tuotetaan.
Olet ehkä lukenut liikaa Gretaa...

Tuskin hänkään on luopumassa yhtään mistään omassakaan elämässään, kunhan puhuu. Sitä tietenkin tekevät monet muutkin ja mitään muutosta ei tapahdu.

Näpertelemällä ei tapahdu mitään lisää haluavien joukko kasvaa kehityksen myötä. Uudet teknologiat ehkä  hieman vähentävät tai paremminkin hidastavat luonnon tuhoa, mutta se tulee olemaan väistämätön.
Mutta ei luonto totaalisesti tuhoudu, jotain jää ja toipuminen vienee oman aikansa.

Mahdollisesti se kuitenkin näivettyy tasaisesti, tai sitten isojen romahdusten vuoksi, kuten luonnonmullistusten ja sotien seurauksena.

Resussipulan vuoksi soditaan kyllä tulevaisuudessa ja jo nykyäänkin.

No ainakin Wikin mukaan jostain nyt kuitenkin:
"Hän itse alkoi kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen jo yhdeksänvuotiaana, jolloin hän lopetti lihansyönnin ja luopui kaiken turhan ostamisesta. Vuonna 2015 hän lopetti myös lentämisen, ja vuotta myöhemmin äiti seurasi päätöstä luopuen samalla kansainvälisestä urastaan. Perhe kasvattaa omat vihanneksensa maapalstalla kaupungin ulkopuolella ja tuottaa sähkön aurinkopaneeleilla. Sähköautolla he liikkuvat vain, kun se on ehdottoman pakollista."


Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 07, 2019, 19:01:33
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 07, 2019, 13:12:43
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 07, 2019, 00:17:59
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 03, 2019, 10:14:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 02, 2019, 20:49:21

Meillä on jo hyvä yhteiskuntamalli.

Onhan se ihan hyvä, tai melkein. Sivutuotteena se kyllä tuhoaa sademetsät maailman luonnovarat, ihmiset ja kaiken muun turhan polkiessaan maapalloparan kuivaksi öljystä kaasusta ja senkaltaisesta turhuuksista joita niiden avulla tuotetaan.
Olet ehkä lukenut liikaa Gretaa...

Tuskin hänkään on luopumassa yhtään mistään omassakaan elämässään, kunhan puhuu. Sitä tietenkin tekevät monet muutkin ja mitään muutosta ei tapahdu.

Näpertelemällä ei tapahdu mitään lisää haluavien joukko kasvaa kehityksen myötä. Uudet teknologiat ehkä  hieman vähentävät tai paremminkin hidastavat luonnon tuhoa, mutta se tulee olemaan väistämätön.
Mutta ei luonto totaalisesti tuhoudu, jotain jää ja toipuminen vienee oman aikansa.

Mahdollisesti se kuitenkin näivettyy tasaisesti, tai sitten isojen romahdusten vuoksi, kuten luonnonmullistusten ja sotien seurauksena.

Resussipulan vuoksi soditaan kyllä tulevaisuudessa ja jo nykyäänkin.

No ainakin Wikin mukaan jostain nyt kuitenkin:
"Hän itse alkoi kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen jo yhdeksänvuotiaana, jolloin hän lopetti lihansyönnin ja luopui kaiken turhan ostamisesta. Vuonna 2015 hän lopetti myös lentämisen, ja vuotta myöhemmin äiti seurasi päätöstä luopuen samalla kansainvälisestä urastaan. Perhe kasvattaa omat vihanneksensa maapalstalla kaupungin ulkopuolella ja tuottaa sähkön aurinkopaneeleilla. Sähköautolla he liikkuvat vain, kun se on ehdottoman pakollista."

Mainitsin jo ettei näpertely ole mitään luopumista. No ei sitä tietenkään voi lapsi-paralta vaatiakaan.

"Uskosta" luopuminen on vaikeaa ja siitä ei hevillä luovuta ja hänen uskonsahan on tuo mistä saarnaakin.

Pieniä tekoja omassa elämässä, eläminen omien puheidensa mukaisesti on aiheellista, jos siitä kerran tunnepuolellensa tavoitteen tekee.

Onko tuollaiset ilmoitukset jonkun asian jättämisestä tai vaihtamisesta jonkinlaista vakuuttelua itselleen ja muille. Esimerkkinä toimiminen oli jeesuksenkin uhrautumisessa sääntönä (ja hän antoi henkensä muiden puolesta)

Ilmaston suhteen ei sillä liene mitään merkitystä, kuten ei ole ollut uskontojenkaan suhteessa niiden sanomaan.

Ihmiset ovat itsekkäitä ja haluavat enemmän ja uusia asioita jotka tuovat tyydytystä hetken verran, eikä se asia miksikään muutu.

Greta haluaa nyt olla tässä ajassa sanomansa julistaja, eikä siinä sinänsä mitään pahaa ole. Sanon vain ettei siitä ole mitään käytännön hyötyä.

Hän varmaan saa siitä mielihyvää ja tunnetta olevansa jonkinlainen vaikuttaja ja sitähän ihmisen toiminta yleensäkin on,, vain suunnat ja suhteet hieman vaihtelevat.

safiiri

#27
No mikä olisi oikea ja aito ja riittävä luopuminen, joka sinusta voitaisiin lukea luopumiseksi? Sikäli Greta nyt kuitenkin on jo tuon jutun mukaan luopunut enemmästä kuin mihin vaikkapa moni suomalaismies taipuu: lihansyönnistä - edes yksi kasvissyönti päivä viikossa olisi varusmiehille kuulemma aivan liikaa, lentämisestä - pakkohan se on Thaimaahan päästä kerran vuodessa, polttomoottoriautosta - sähköautoilu on mahdoton ajatus ennen kuin tekniikka antaa enemmän kilometrejä yhdellä latauksella.

Onhan se sitten niinkin, että yhden Gretan mikään luopuminen ei maailmaa pelasta. Ei edes itsemurha, joka olisi 100 % vähennys kulutuksessa ja maksimaalinen vähennys hiilidioksidipäästöissä. Sen sijaan pelkkä lihansyönnin vähentäminen, jos sen tekisivät kaikki ihmiset, olisi merkittävä ja vaikuttava ilmastoteko.

Usko se on sekin usko, ettei usko ihmisten voivan muuttua ja tehdä toisin. Mutta merkittävä ilmastoteko olisi kyllä se, jos Greta tai joku saisi ihmiset uskomaan ja uskonsa voimalla muuttamaan kulutustottumuksiaan. Sekään ei ole totta, etteikö ihmisten uskoon voisi vaikuttaa. JOtkut alkaa uskoa ihan uusiin asioihin ja toiset taas menettää uskonsa niihin asioihin, joihin ovat ennen uskoneet. Toki jotkut jääräpäät pitää kynsin hampain kiinni uskostaan, vaikka se ilmiselvästi olisi osoittautunut vääräksi. Toisille taas on ennemminkin tyypillistä hurahtaa milloin mihinkin uskoon ja vaihtaa uskoaan kuin paitaa.

Jotkut uskoo vakaasti, että tehdäkseen oikein viisaan vaikutelman täytyy olla hyvin pessimistinen ja uskoa siihen, ettei mikään koskaan - ainakaan ihminen - muutu tai opi virheistään.

Juuli

Olen aina oikeassa. Olen itara. Koskaan en anna muille mitään. Kukaan ei anna minullekaan. Itaruuteni kanssa tulen mainiosti toimeen. Muutaman kerran on joku pattipää yrittänyt aukoa päätään vaan lyhyeksi aukominen jäi. Minulla on tuplaleveä ulko-ovi. Hushus.
Olen täysin sitä mieltä että vanhat,  kulahtaneet tapetit ovat stylet.
.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 08, 2019, 11:21:18


No mikä olisi oikea ja aito ja riittävä luopuminen, joka sinusta voitaisiin lukea luopumiseksi?


Usko se on sekin usko, ettei usko ihmisten voivan muuttua ja tehdä toisin.

Ei ihminen mihinkään muutu, uskomalla.

Ihminen ei luovu tunteistaan, eikä sitä edes voi tehdä. Tavoitteiden vaihtaminen ei ole luopumista,

Toisin voi tehdä, mutta tavoitteet pysyvät samoina, eli oman mielen tyydyttämisenä, mielihyvän etsimisenä. Valinnat ovat näennäisiä ja kilpailla voi siitäkin kuka luopuu eniten.

Intiaan vaan kerjäläismunkiksi, jos mieli tekee kilpailla luopumisen lujuudesta, siellä se on yleistä.