Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Oikeassaolemisemme

Aloittaja -:)lauri, elokuu 20, 2019, 16:44:14

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ROOSTER

Keskustapuolueelliset ovat myöntäneet Juha Sipilälle kultaisen ansiomerkin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.suomenmaa.fi/keskusta-nyt/juha-sipilalle-myonnettiin-keskustan-kultainen-ansiomerkki--poikkeuksellisen-suuresta-puolueen-eteen-tehdysta-tyosta-6.3.536272.8127a8bfabJuha Sipilälle myönnettiin keskustan kultainen ansiomerkki – "Poik­keuk­sel­lisen suuresta puolueen eteen tehdystä työstä"

Hän sai sen poikkeuksellisesti, vaikka ei täyttänyt kaikkia ehtoja (An­si­o­merk­ki­sään­nön mu­kaan edel­ly­tys kul­tai­sen an­si­o­mer­kin myön­tä­mi­sel­le on 40 vuo­den an­si­o­kas toi­min­ta puo­lu­een luot­ta­mus- tai muis­sa sekä vä­hin­tään 60 vuo­den ikä). Edellinen ja toinen poikkeus on tehty Mari Kiviniemen kohdalla.

Onnea Juhalle hienon merkin johdosta. Juha oli siis oikeassa, keskustalaisten mielestä.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

^
On merkkinsä ansainnut, jos pitää keskustan "lamaannusta" ansiona.

Tunkkinsa tosin antoi jo jatkajalle, nuorella naisella, joten toivoa kepulaisten palaamista hieman järkevämpään politiikkaan toki on.

Ehkä tuo ansiomerkki oli myös palkinto siitä, että ymmärsi lähteä pois ja jäi taka-piruksi. Sekin voi olla vielä rasite puolueelle.

Taisi juha kyllä ehtiä ohjailla valtion voimavaroja kepulaiseen yhteyteen ja taloudellisia hyötyjä saattoi suuntautua heidän suuntaansa, mutta sehän nyljettiin työttömien, eläkeläisten ja muiden heikko-osaisten nahasta. Onhan se tietenkin ansio.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 08, 2019, 16:03:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 08, 2019, 11:21:18


No mikä olisi oikea ja aito ja riittävä luopuminen, joka sinusta voitaisiin lukea luopumiseksi?


Usko se on sekin usko, ettei usko ihmisten voivan muuttua ja tehdä toisin.

Ei ihminen mihinkään muutu, uskomalla.

Ihminen ei luovu tunteistaan, eikä sitä edes voi tehdä. Tavoitteiden vaihtaminen ei ole luopumista,

Toisin voi tehdä, mutta tavoitteet pysyvät samoina, eli oman mielen tyydyttämisenä, mielihyvän etsimisenä. Valinnat ovat näennäisiä ja kilpailla voi siitäkin kuka luopuu eniten.

Intiaan vaan kerjäläismunkiksi, jos mieli tekee kilpailla luopumisen lujuudesta, siellä se on yleistä.

No luopuivatkos ne Intian kerjäläismunkit tunteistaan? Tai uskostaan? Eivätkö he muka tyydytä mieltään olemalla munkkeja?

Onneksi kuitenkin ilmastonmuutoksen suuntaan vaikuttaisi huomattavasti enemmän se, jos riittävän moni ihminen luopuisi - vaikka kuinka näennäisesti ja "laimeasti" - vaikkapa nykytasoisesta kulutuksesta, lihansyönnistä tai lentomatkustamisesta. Mitään ultimaattista kisaa Parhaan Luopujan tittelistä ei tarvita. Toisaalta Parhainkaan Luopuja luopumisensa äärimmäisyydestä riippumatta ei pysty yksin tekemään mitään merkittävää - ilmastonmuutoksen kannalta.

Siten tässä asiassa kyseenalaistan sen, onko merkityksellistä se luopumisen tuntuvuus omassa elämässä. Yksilölle se voi olla iso asia, mutta ilmastolle merkityksetöntä. Sen sijaan riittävän laajalle leviävä "merkityksettömän pienten" luopumisten trendi (jossa luopuminen on vielä hyvinkin helppoa ja vaivatonta, lähes luopumisen irvikuva) saattaa olla ilmastolle hyvinkin merkittävää. Kun puhumme ilmastonmutoksesta, olen taipuvainen väittämään, että luopuminen tuleekin suhteuttaa siihen, mikä on sen potentiaali vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Siksi oikeastaan pienet luopumiset ja niiden markkinointi siten, että niistä voi muodostua yleinen trendi, on parempi strategia kuin odottaa joidenkin ryhtyvän kerjäläismunkeiksi. Kerjäläismunkitkan eivät eivät pärjää, ellei heillä ole ketään, keneltä kerjätä. Se siis ei ole edes potentiaalinen vaihtoehto suurelle enemmistölle. Lihansyönnin vähentäminen sen sijaan on.


Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 08:12:34

Kun puhumme ilmastonmutoksesta, olen taipuvainen väittämään, että luopuminen tuleekin suhteuttaa siihen, mikä on sen potentiaali vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Siksi oikeastaan pienet luopumiset ja niiden markkinointi siten, että niistä voi muodostua yleinen trendi, on parempi strategia kuin odottaa joidenkin ryhtyvän kerjäläismunkeiksi. Kerjäläismunkitkan eivät eivät pärjää, ellei heillä ole ketään, keneltä kerjätä. Se siis ei ole edes potentiaalinen vaihtoehto suurelle enemmistölle. Lihansyönnin vähentäminen sen sijaan on.

Nåpertelemällä ei tämä maailma pelastu, mutta ehkä yksittäinen ihminen kuvittelee jotain tehneensä ja saa itseltään synninpäästön.

Kaaos, tai pikemminkin totaalinen katastrofi varmaan auttaa paljon paremmin niin ilmaston, kuin luonnonkin sen elollisen monimuotoisuuden säilymisessa ja saattaa tuoda uutta tullessaan.

Ihminen ei pelasta itseään kuvittelemalla tehneensä jotain joka "pelastaa maailman- ihmiselle.  Eihän maailmaa tarvitse pelastaa se pitää huolen itsestään.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 08:12:34
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 08, 2019, 16:03:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 08, 2019, 11:21:18


No mikä olisi oikea ja aito ja riittävä luopuminen, joka sinusta voitaisiin lukea luopumiseksi?


Usko se on sekin usko, ettei usko ihmisten voivan muuttua ja tehdä toisin.

Ei ihminen mihinkään muutu, uskomalla.

Ihminen ei luovu tunteistaan, eikä sitä edes voi tehdä. Tavoitteiden vaihtaminen ei ole luopumista,

Toisin voi tehdä, mutta tavoitteet pysyvät samoina, eli oman mielen tyydyttämisenä, mielihyvän etsimisenä. Valinnat ovat näennäisiä ja kilpailla voi siitäkin kuka luopuu eniten.

Intiaan vaan kerjäläismunkiksi, jos mieli tekee kilpailla luopumisen lujuudesta, siellä se on yleistä.

No luopuivatkos ne Intian kerjäläismunkit tunteistaan? Tai uskostaan? Eivätkö he muka tyydytä mieltään olemalla munkkeja?

Onneksi kuitenkin ilmastonmuutoksen suuntaan vaikuttaisi huomattavasti enemmän se, jos riittävän moni ihminen luopuisi - vaikka kuinka näennäisesti ja "laimeasti" - vaikkapa nykytasoisesta kulutuksesta, lihansyönnistä tai lentomatkustamisesta. Mitään ultimaattista kisaa Parhaan Luopujan tittelistä ei tarvita. Toisaalta Parhainkaan Luopuja luopumisensa äärimmäisyydestä riippumatta ei pysty yksin tekemään mitään merkittävää - ilmastonmuutoksen kannalta.

Juuri kirjoitin, ettei mitään todellista luopumista tapahdu. Kysyt tuossa samaa asiaa.

Mutta lihansyönnistä, tai jostakin muusta asiasta luopuminen on vain valintaa, joka sinänsä ei muuta mitään eikä vaikuta perusongelmaan, joka on lisääntyvä energian käyttö, oli se missä muodossa hyvänsä. Lämpö ja energia ovat "vaihtokelpoisia asioita ja enrgialla on suora suhde lämpöön, aina, kun jotain siirtyy siirtyy myös lämpöä.

Googlehaku on yhtälainen synti energian käytössä kuin lihansyöntikin. Yksi googlehaku on melkoinen laskennallinen vertailuarvo lihaviipaleeseen suhteellisena verratessa ilmaston muutotekijöiden mukaan.
Siitä on jotain laskelmia tehty, kuin paljon se vaikuttaa ja sen on todettu olevan "erittäin epäegologinen teko.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 11, 2019, 11:15:14
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 08:12:34
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 08, 2019, 16:03:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 08, 2019, 11:21:18


No mikä olisi oikea ja aito ja riittävä luopuminen, joka sinusta voitaisiin lukea luopumiseksi?


Usko se on sekin usko, ettei usko ihmisten voivan muuttua ja tehdä toisin.

Ei ihminen mihinkään muutu, uskomalla.

Ihminen ei luovu tunteistaan, eikä sitä edes voi tehdä. Tavoitteiden vaihtaminen ei ole luopumista,

Toisin voi tehdä, mutta tavoitteet pysyvät samoina, eli oman mielen tyydyttämisenä, mielihyvän etsimisenä. Valinnat ovat näennäisiä ja kilpailla voi siitäkin kuka luopuu eniten.

Intiaan vaan kerjäläismunkiksi, jos mieli tekee kilpailla luopumisen lujuudesta, siellä se on yleistä.

No luopuivatkos ne Intian kerjäläismunkit tunteistaan? Tai uskostaan? Eivätkö he muka tyydytä mieltään olemalla munkkeja?

Onneksi kuitenkin ilmastonmuutoksen suuntaan vaikuttaisi huomattavasti enemmän se, jos riittävän moni ihminen luopuisi - vaikka kuinka näennäisesti ja "laimeasti" - vaikkapa nykytasoisesta kulutuksesta, lihansyönnistä tai lentomatkustamisesta. Mitään ultimaattista kisaa Parhaan Luopujan tittelistä ei tarvita. Toisaalta Parhainkaan Luopuja luopumisensa äärimmäisyydestä riippumatta ei pysty yksin tekemään mitään merkittävää - ilmastonmuutoksen kannalta.

Juuri kirjoitin, ettei mitään todellista luopumista tapahdu. Kysyt tuossa samaa asiaa.

Mutta lihansyönnistä, tai jostakin muusta asiasta luopuminen on vain valintaa, joka sinänsä ei muuta mitään eikä vaikuta perusongelmaan, joka on lisääntyvä energian käyttö, oli se missä muodossa hyvänsä. Lämpö ja energia ovat "vaihtokelpoisia asioita ja enrgialla on suora suhde lämpöön, aina, kun jotain siirtyy siirtyy myös lämpöä.

Googlehaku on yhtälainen synti energian käytössä kuin lihansyöntikin. Yksi googlehaku on melkoinen laskennallinen vertailuarvo lihaviipaleeseen suhteellisena verratessa ilmaston muutotekijöiden mukaan.
Siitä on jotain laskelmia tehty, kuin paljon se vaikuttaa ja sen on todettu olevan "erittäin epäegologinen teko.

Jos valinnat ovat näennäisiä, ei mielihyvän hakeminenkaan ole mikään valinta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:19:46

Jos valinnat ovat näennäisiä, ei mielihyvän hakeminenkaan ole mikään valinta.

Se mikä kulloinkin tuottaa mielihyvää valitaan ja jokaisella on varmaan siihen omat lähtökohtansa. Karkkikaupat ja lelut ovat erilaisia, mutta niistä saatu tunnetila on samanlainen. Eniten tyydytystä tuottaa valta pidemmälle vietynä.

Tavalliset himot hoituvat pienemmilläkin satsauksilla eikä kaikilla riitä energiaa saavutusten hamuamiseen- pikainen nautinto toimii muutenkin...

Sitä tarkoitin näennäisyydellä, tarkennettuna, usko pois, tai ole uskomatta samma.

Mielihyvää jokainen tavoittelee, jos on ihminen tai muu elollinen, jopa itikoilta tutkimuksissa  on löydetty samoja välittäjäaineita, kuin ihmisenkin mielihyvän tekijät esm, dopamiini

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 11, 2019, 17:29:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:19:46

Jos valinnat ovat näennäisiä, ei mielihyvän hakeminenkaan ole mikään valinta.

Se mikä kulloinkin tuottaa mielihyvää valitaan ja jokaisella on varmaan siihen omat lähtökohtansa. Karkkikaupat ja lelut ovat erilaisia, mutta niistä saatu tunnetila on samanlainen. Eniten tyydytystä tuottaa valta pidemmälle vietynä.

Tavalliset himot hoituvat pienemmilläkin satsauksilla eikä kaikilla riitä energiaa saavutusten hamuamiseen- pikainen nautinto toimii muutenkin...

Sitä tarkoitin näennäisyydellä, tarkennettuna, usko pois, tai ole uskomatta samma.

Mielihyvää jokainen tavoittelee, jos on ihminen tai muu elollinen, jopa itikoilta tutkimuksissa  on löydetty samoja välittäjäaineita, kuin ihmisenkin mielihyvän tekijät esm, dopamiini

Ei ole olemassa mitään mielihyvän valintaa, jos tuolle ei edes ole olemassa vaihtoehtoa ja jotain toista mahdollista valintaa. Jos taas voi valita mielihyvän, on oltava mahdollista myös luopua siitä. Jos vain tekee jotain, jolle ei ole mitään vaihtoehtoa, ei kyse ole valitsemisesta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:41:30
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 11, 2019, 17:29:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:19:46

Jos valinnat ovat näennäisiä, ei mielihyvän hakeminenkaan ole mikään valinta.

Se mikä kulloinkin tuottaa mielihyvää valitaan ja jokaisella on varmaan siihen omat lähtökohtansa. Karkkikaupat ja lelut ovat erilaisia, mutta niistä saatu tunnetila on samanlainen. Eniten tyydytystä tuottaa valta pidemmälle vietynä.

Tavalliset himot hoituvat pienemmilläkin satsauksilla eikä kaikilla riitä energiaa saavutusten hamuamiseen- pikainen nautinto toimii muutenkin...

Sitä tarkoitin näennäisyydellä, tarkennettuna, usko pois, tai ole uskomatta samma.

Mielihyvää jokainen tavoittelee, jos on ihminen tai muu elollinen, jopa itikoilta tutkimuksissa  on löydetty samoja välittäjäaineita, kuin ihmisenkin mielihyvän tekijät esm, dopamiini

Ei ole olemassa mitään mielihyvän valintaa, jos tuolle ei edes ole olemassa vaihtoehtoa ja jotain toista mahdollista valintaa. Jos taas voi valita mielihyvän, on oltava mahdollista myös luopua siitä. Jos vain tekee jotain, jolle ei ole mitään vaihtoehtoa, ei kyse ole valitsemisesta.

Koska et näytä ymmärtävän luettua, eli luetun ymmärrys puuttuu, sanon vielä uudelleen.

Se Valitaan mikä tuottaa mielihyvää.  Toiset saavat sitä vallasta, jotkut makkarasta, seksistä puhumattakaan.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 11, 2019, 17:53:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:41:30
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 11, 2019, 17:29:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:19:46

Jos valinnat ovat näennäisiä, ei mielihyvän hakeminenkaan ole mikään valinta.

Se mikä kulloinkin tuottaa mielihyvää valitaan ja jokaisella on varmaan siihen omat lähtökohtansa. Karkkikaupat ja lelut ovat erilaisia, mutta niistä saatu tunnetila on samanlainen. Eniten tyydytystä tuottaa valta pidemmälle vietynä.

Tavalliset himot hoituvat pienemmilläkin satsauksilla eikä kaikilla riitä energiaa saavutusten hamuamiseen- pikainen nautinto toimii muutenkin...

Sitä tarkoitin näennäisyydellä, tarkennettuna, usko pois, tai ole uskomatta samma.

Mielihyvää jokainen tavoittelee, jos on ihminen tai muu elollinen, jopa itikoilta tutkimuksissa  on löydetty samoja välittäjäaineita, kuin ihmisenkin mielihyvän tekijät esm, dopamiini

Ei ole olemassa mitään mielihyvän valintaa, jos tuolle ei edes ole olemassa vaihtoehtoa ja jotain toista mahdollista valintaa. Jos taas voi valita mielihyvän, on oltava mahdollista myös luopua siitä. Jos vain tekee jotain, jolle ei ole mitään vaihtoehtoa, ei kyse ole valitsemisesta.

Koska et näytä ymmärtävän luettua, eli luetun ymmärrys puuttuu, sanon vielä uudelleen.

Se Valitaan mikä tuottaa mielihyvää.  Toiset saavat sitä vallasta, jotkut makkarasta, seksistä puhumattakaan.

Mikä silloin jää valitsematta? Mikä on tällaisen valinnan ero pakottamiseen vai onko ihan yhtä lailla oikein sanoa, että on pakotettu tavoittelemaan mielihyvää? (Mitä se nyt kullekin sitten konkreettisesti tarkoittaakin - makkaraa tahi seksiä.)

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:57:18
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 11, 2019, 17:53:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:41:30
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 11, 2019, 17:29:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:19:46

Jos valinnat ovat näennäisiä, ei mielihyvän hakeminenkaan ole mikään valinta.

Se mikä kulloinkin tuottaa mielihyvää valitaan ja jokaisella on varmaan siihen omat lähtökohtansa. Karkkikaupat ja lelut ovat erilaisia, mutta niistä saatu tunnetila on samanlainen. Eniten tyydytystä tuottaa valta pidemmälle vietynä.

Tavalliset himot hoituvat pienemmilläkin satsauksilla eikä kaikilla riitä energiaa saavutusten hamuamiseen- pikainen nautinto toimii muutenkin...

Sitä tarkoitin näennäisyydellä, tarkennettuna, usko pois, tai ole uskomatta samma.

Mielihyvää jokainen tavoittelee, jos on ihminen tai muu elollinen, jopa itikoilta tutkimuksissa  on löydetty samoja välittäjäaineita, kuin ihmisenkin mielihyvän tekijät esm, dopamiini

Ei ole olemassa mitään mielihyvän valintaa, jos tuolle ei edes ole olemassa vaihtoehtoa ja jotain toista mahdollista valintaa. Jos taas voi valita mielihyvän, on oltava mahdollista myös luopua siitä. Jos vain tekee jotain, jolle ei ole mitään vaihtoehtoa, ei kyse ole valitsemisesta.

Koska et näytä ymmärtävän luettua, eli luetun ymmärrys puuttuu, sanon vielä uudelleen.

Se Valitaan mikä tuottaa mielihyvää.  Toiset saavat sitä vallasta, jotkut makkarasta, seksistä puhumattakaan.

Mikä silloin jää valitsematta? Mikä on tällaisen valinnan ero pakottamiseen vai onko ihan yhtä lailla oikein sanoa, että on pakotettu tavoittelemaan mielihyvää? (Mitä se nyt kullekin sitten konkreettisesti tarkoittaakin - makkaraa tahi seksiä.)

Mistä itse saat tyydytystä, mielihyvää, tuskin roikut netissäkään ilman jonkunlaista mielenkiihotusta, vaikka et sitä mielihyväksi otaksuisikaan.

Se kiinnostaa mikä kiihottaa ja kiihottumisen seurauksena tulee mielihyvää, tai sen korvausvaihtoehtona mielipahaa, mutta sama prosessi toimii.

Onnistumiset ja nautinnot toimivat samoin, mielipahakin tulee ellei onnistu, mutta se elämys tulee joka tapauksessa ja ne elämykset pidemmän päälle rakentavat mieltä erilaisiin mahdollisuuksiin (asenteisiin), , jos ei ymmärrä sitä mekanismia.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 11, 2019, 18:11:50
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:57:18
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 11, 2019, 17:53:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:41:30
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 11, 2019, 17:29:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 11, 2019, 17:19:46

Jos valinnat ovat näennäisiä, ei mielihyvän hakeminenkaan ole mikään valinta.

Se mikä kulloinkin tuottaa mielihyvää valitaan ja jokaisella on varmaan siihen omat lähtökohtansa. Karkkikaupat ja lelut ovat erilaisia, mutta niistä saatu tunnetila on samanlainen. Eniten tyydytystä tuottaa valta pidemmälle vietynä.

Tavalliset himot hoituvat pienemmilläkin satsauksilla eikä kaikilla riitä energiaa saavutusten hamuamiseen- pikainen nautinto toimii muutenkin...

Sitä tarkoitin näennäisyydellä, tarkennettuna, usko pois, tai ole uskomatta samma.

Mielihyvää jokainen tavoittelee, jos on ihminen tai muu elollinen, jopa itikoilta tutkimuksissa  on löydetty samoja välittäjäaineita, kuin ihmisenkin mielihyvän tekijät esm, dopamiini

Ei ole olemassa mitään mielihyvän valintaa, jos tuolle ei edes ole olemassa vaihtoehtoa ja jotain toista mahdollista valintaa. Jos taas voi valita mielihyvän, on oltava mahdollista myös luopua siitä. Jos vain tekee jotain, jolle ei ole mitään vaihtoehtoa, ei kyse ole valitsemisesta.

Koska et näytä ymmärtävän luettua, eli luetun ymmärrys puuttuu, sanon vielä uudelleen.

Se Valitaan mikä tuottaa mielihyvää.  Toiset saavat sitä vallasta, jotkut makkarasta, seksistä puhumattakaan.

Mikä silloin jää valitsematta? Mikä on tällaisen valinnan ero pakottamiseen vai onko ihan yhtä lailla oikein sanoa, että on pakotettu tavoittelemaan mielihyvää? (Mitä se nyt kullekin sitten konkreettisesti tarkoittaakin - makkaraa tahi seksiä.)

Mistä itse saat tyydytystä, mielihyvää, tuskin roikut netissäkään ilman jonkunlaista mielenkiihotusta, vaikka et sitä mielihyväksi otaksuisikaan.

Se kiinnostaa mikä kiihottaa ja kiihottumisen seurauksena tulee mielihyvää, tai sen korvausvaihtoehtona mielipahaa, mutta sama prosessi toimii.

Onnistumiset ja nautinnot toimivat samoin, mielipahakin tulee ellei onnistu, mutta se elämys tulee joka tapauksessa ja ne elämykset pidemmän päälle rakentavat mieltä erilaisiin mahdollisuuksiin (asenteisiin), , jos ei ymmärrä sitä mekanismia.

Ihan sama, mutta ei voi valita, jos ei ole vaihtoehtoja. Jos taas voin VALITA roikkua netissä ja hakea siitä mielihyvää, niin silloin voin myös luopua tästä mielihyvästä luopumalla netissä roikkumisesta. Jos taas minun on PAKKo roikkua netissä, ei ole merkitystä sen tuottaman mielihyvän tavoittelemisella mielihyvällä, koska roikkumisen aiheuttaa pakko, ei niinkään mielihyvän valitseminen.

TSS

#42
En tiedä, miten toisten mielipidettä saisi muutettua, mutta itselleni tämä on jonkinlainen ylpeyskysymys. Siis niin päin, että on siistiä olla väärässä ja myöntää se. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi monien on niin vaikeaa myöntää väärässä oleminen, koska onhan paljon siistimpää olla se tyyppi, joka voi myöntää olleensa väärässä kuin se tyyppi, joka ei koskaan ole väärässä. Kun on väärässä, on sauma olla cool tyyppi.

Mutta tietysti kun kuuluu tuohon 15%, joka perustaa mielipiteensä enemmän faktoille, sitä harvoin on väärässä ja harvoin cool ;)

Karikko

^

En tiedä onko kukaan koskaan väärässä, mutta asenteet johtavat siihen "taistelutilanteeseen".

Samantekevää sinänsä mitä mieltä joku on, itsehän omista mielipiteistään vastaa itselleen.

Toisten mielipiteiden torpaaminen on sitten oma lukunsa ja sitä ei varmaan sen kummemmin kannata harrastaa, vaikka erimielisyys onkin varmaan  suola ja sokeri keskustellessa nettiviestien välityksellä.

"Uskominen" omiin mielipiteisiin on inhimillistä ja yleistä ja myös välttämätöntä itsetunnon kehitystä. "Vääriin oletuksiin takertumistakin tapahtuu, yksi väärä oletus on varmaan se, että kuvittelee jonkun myöntävän jotakin, mitä hän ei halua myöntää.

ON hyvä ymmärtää, että näillä eväillä mennään. Muutosta ei kannata odottaa.

ROOSTER

On kovin hankalaa kun tapaa vanhoja tuttuja ihmisiä vuosien takaa, jossain vaiheessa keskustelu voipi siirtyä alueelle josta mielipiteet ovat vahvoja ja vastakkaisia. Otan esimerkin:

Lapsuuden- ja nuoruudenystävä, jonka kanssa on riekuttu monenmonituiset kerrat, alkaa kerrankin tavatessamme ajan kanssa, edellisestä meetingistä ehkä viisitoista vuotta, kiistää ilmastomuutosta, mollailla sähköautoja ja esittää persuaalisia mielipiteitä joiden vaikutuksen alla hän on ilmeisesti ollut liian paljon.

Hiukan tunnelma lässähti, ainakin minun  päässäni, mutta pudottelin vasta-argumentteja tasaisesti, kunnes hän alkoi väsyä. Lopulta sovinnon merkiksi moitin paskalakia, joka on mielestäni epäonnistunut, näin hän sai olla edes jossain oikeassa. Sitten siirryttiin muihin asioihin.

Olen huomannut joskus, että naiset tunnustelevat keskustelunaiheita kunnes löytävät henkilön jota molemmat inhoavat. Sitten he yhdessä oikeassa olemalla ja  kilpalaulamalla vahvistavat yhteishenkeään moittimalla kyseistä inhokkia.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS