Wifi- ja kännykkäsätelyn terveysvaikutukset

[kertsi]

Nettiyhteys (pidemmän aikaa) kännykän kautta lyhentää kännykän elinikää. Ehkä akku kuluu silloin nopeammin loppuun? Wi-fi -yhteyttä en käyttäisi, jos on mahdollisuus kaapeliyhteyteen, ihan vaan siksi, etten tahdo sitä ylimääräsitä sätelymäärää, vaikka olisi pienikin.

----------
En aloittanut tätä keskusteluketjua, vaan mode aloitti siirtämällä (pyynnöstäni) tämän rönsyn omaksi ketjukseen ketjusta Tietokoneketju. Pahoitteluni aloituskommenttini kökköydestä - se ei oltu tarkoitettu kokonaisen keskusteluketjun avausviestiksi, vaan kyseisen Tietokoneketjun kommentiksi. Tässä ketjussa siis voi jättää huomiotta tämän aloitusviestini, ja keskustella otsikon mukaisesta aiheesta.

Em. kommenttini liittyi Kopekin viestiin, jossa hän pohtii talonsa langatonta wifi-yhteyttä.

[Aasilaulu]

Nettiyhteys (pidemmän aikaa) kännykän kautta lyhentää kännykän elinikää. Ehkä akku kuluu silloin nopeammin loppuun? Wi-fi -yhteyttä en käyttäisi, jos on mahdollisuus kaapeliyhteyteen, ihan vaan siksi, etten tahdo sitä ylimääräsitä sätelymäärää, vaikka olisi pienikin.

Jos kotona on kone netissä piuhalla ja siitä säätää wifi-majakan kiinni, ja sitten käyttää muissa laitteissa mobiiliyhteyttä tai pitää yhteydettömässä tilassa, onko se tosiaan merkittävä ero siihen, että olisi se yksi wifilaatikko kotona päällä ja osa laitteista, joita ei saa kätevästi langan päähän käyttäisi sitä mobiilidataverkon sijaan?

Minäkin ehkä suosisin ennemmin langallista yhteyttä mutta lähinnä sen takia että se on ehkä inasen nopeampi, ja miksipä ei sitä käyttäisi jos sen yhtä hyvin sillä saa. Mutta kokisin kai rajoittavana, jos ei kotona ole langatonta verkkoa ollenkaan, tai siis... yllätyn että joku on ihan OK mobiilidatan ja tällaisen kanssa, mutta sitten wifi on se missä tulee säteilyn haitat mieleen. Osaatko avata tätä yhtään? Mistä on kyse? Mitenkäs bluetooth tai kaukosäädin tai mikro?

[kertsi]

- Säteilyn haitoista ja kännyköistä semmoinen huomio, että jos puhelu uhkaa kestää vähänkään pidempään, laitan usein puhelun kaiuttimelle (jos olen yksin), sen sijaan että pitäisin kännykkää korvalla. Syynä se, että kännykkä kuumenee ja korva hikoaa, mutta myös se että tuntuu epämiellyttävältä ihan ajatuksen tasolla pitää aivojen lähellä jotain, joka lähettää edes pientä määrää säteilyä. Taustalla ehkä ajatus siitä, että eräs lähisukulaiseni sairastui aivokasvaimeen, joka leikattiin muutamaan kertaan. (On nyt kuollut, en tiedä liittyikö epäselvä kuolemansa jotenkin kasvaimeen.) Paljon kännykkäsäteilyä lienee tutkittu, enkä tiedä, onko siitä koskaan todettu terveyshaittoja. Toisaalta esim. aivokasvaimien syitä ehkei varmuudella voine osoittaa, voivathan ne tulla vaikka kosmisesta säteilystä, jota meitä ja maapalloa pommitetaan jatkuvasti.  Jokin japanilaistutkimus muistaakseni totesi wifi-säteilyn heikentävän miesten sperman laatua. Varmaankin vaikutukset ovat pieniä, mutta itse en tykkää esim. nukkua niin, että kännykkä on yöpäydällä pääni vieressä. Suljen laitteen yöksi ja se on eri huoneessa.
- Wi-fi- säteilystä en juurikaan tiedä, jostain vaan on jäänyt suositus mieleen, että jos mahdollista, olisi hieman terveellisempää kytkeytyä nettiin piuhan kanssa, tai ainakin siirtyä muutaman metrin, ettei tuntikausia pääivässä istu laitteen vieressä. Lasten kasvavat aivot ovat herkempiä, ja ainakin Ranskassa taitaa wiki-reitittimet päiväkodeissa olla kielletty.
- Kaukosäädintä en juurikaan käytä, koska telkkari ei oikein toimi.
- Bluetoothia en sitäkään juurikaan käytä.
- Mikroaaltouunia käytän päivittäin, mutta yritän rajoittaa senkin käyttöä. Sen terveyshaitoista oli jokin tutkimus joitakin vuosia sitten, muistaakseni sen mahdolliset terveyshaitat liittyivät rasvojen muuntumiseen epäterveelliseen suuntaan. (Antti Heikkilän, Magneettimedian, Tohtori Tolosen tms.  varoituksista en niinkään perusta, saattavat olla huuhaata.)

[Aasilaulu]

Mielenkiintoista, ja kiitos. Lähinnä kiinnosti kuulla juuri sitä kokonaissuhtautumista vähän laajemmin. Itse kuulun siihen porukkaan, joka ei tee säteilyn välttämiseksi pienelektroniikan kohdalla mitään. Käytännössä en edes ajattele koko asiaa.

Ei minulla tästä mitään syvempää ymmärrystä ole, mutta olen saanut käsityksen, että esimerkiksi kännyköiden tukiasemien aiheuttamaa säteilyä koskevien tutkimusten tulokset ovat yhteensopia sen kanssa, että mitään selkeää efektiä ei ole. On pientä korrelaatiota sinne tai tänne, ja yksittäisten tutkimusten tuloksissa on hajontaa, mutta ei ole mitään yhtä selkeää trendiä, joka kertoisi, että sillä todella olisi jokin selkeä haittavaikutus.

Wifin säteilymäärät taas ovat pieniä verrattuna tukiasemiin, ja vielä siis säteilymäärä pienenee niin, että se on isoimmillaan jossain 50 cm päässä tukiasemasta ja sen jälkeen laskee aika nopeasti etäisyyden kasvettua. Siinä 50 cm etäisyydellä säteily on silti sadasosan luokkaa ohjearvoista.

Tämä on siis se "logiikka". Mutta olen periaatteessa siitä samaa mieltä, että pienet altistukset eivät ole täysin yhdentekeviä, varsinkaan isommassa väestötason tarkastelussa. Kyllähän Suomessa ja Ruotsissa on harjujen ja niiden radioaktiivisten kaasujen takia oikeasti vähän isommat syöpäriskit kuin vaikka siellä Okinawalla.

Mulla se menee niin päin, että tykkään asua täällä ja tykkään kaiken lisäksi harjuista, niin haistatan sitten tyynesti piut paut tälle tiedolle. Ei se tee täällä asumista erityisen vaaralliseksi tai omasta mielestäni esimerkiksi luonnossa liikkumista nettohaitalliseksi. Mutta siis... jos suhtautuu muutenkin varauksella vaikka elektroniikkaan, kai minä silloin ymmärrän sen, että säteily on ihan hyvä syy pitää sitä vähän etäämmällä Vaikka nyt sängystä tai ylipäätään. Sitten taas toisaalta, jos jollekin on vaikka tietokone tai koodaaminen tai pelaaminen tai tällainen ihan henki ja elämä ja suuri nautinto elämässä, kai sitä voi sitten ajatella, että ainakin se riski ei ole isossa kuvassa täysin turha.

[kertsi]

Kai se kokonaisaltistuksenä määrä ja aika merkkaa. Jos on nettiin kytkeytyneenä koko valveillaoloaikansa, jos puhuu maratonipuheluita kännykllä, jos käy vuosittain röntgenkuvissa hammaslääkärissä tai mammografiassa (tai CT-kuvissa, vai mikä se eniten säteilyaltistusta tuottava nyt olikaan), jos matkustaa paljon lentämällä, kai siinä jonkinlaisen riskin ottaa. Koskaan en ole kieltäytynyt esim. hammasröntgenkuvista. Olettaisin, että CT-kuviin verrattuna hammaröntgen-säteily on mitättömän pientä, ja wifi-reitittimen säteily puolestaan mitättömän pientä hammasröntgeniin verrattuna. Mutta jos on 365 päivänä vuodessa esim. 12 tuntia päivässä alttiina wifi-sätelylle, tekee se aika monta tuntia yhteensä, ehkä jopa parin sekunnin hammasröntgeniin verrattavissa olevasti? En jaksa tarkistaa näitä, mutta jos joku haluaa, niin esim. STUK:in sivulta voisi löytää jotain vertailua. (Tässä rauhoittelua.)

[Aasilaulu]

^  Joo. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että on turvallista pitää WLAN-tukiasemaa vaikka koko ajan päällä, ja että jo metrin päässä aletaan puhua todella pienestä altistuksesta.

En tiedä, miten näitä mikroaaltoja voisi järkevästi verrata röntgensäteilyyn, kun kyse on kuitenkin eri asiasta. Yksi syy siihen, miksi tätä 2GHz-5Ghz-taajuusvälin säteilyä (sekä kännykät että wifilaitteet ovat jossain näillä hoodeilla) pidetään yleisesti aika turvallisena on se, että se on hyvin lähellä näkyvää valoa. Yleisesti ei olla kovin huolissaan siitä, että näkyvä valo automaattisesti lisäisi syöpäriskiä, joten siis... ehkä se prima facie syy olettaa, että tässä puhutaan vaarallisesta asiasta ei ole niin vahva vain, koska kyse on säteilystä. Onhan kaikki näkyvä valokin elektromagneettista säteilyä, ja olennaista on paitsi säteilyn voimakkuus, myös se, missä kohtaa sitä spektriä mennään. Toki se säteily läpäisee sellaista, mitä näkyvä valo ei, mutta se on silti vähän kyseenalainen oletus, että rajanveto turvallisen ja ei turvallisen kohdalla menisi täsmälleen siinä, mitä me näemme tai emme näe tai mikä pysähtyy siihen mihin mekin pysähdymme. Siis psykologisesti hyvin ymmärrettävä, mutta pointtaan vain sitä, että ehkä siinä turvallisen ja ei turvallisen täsmällisessä rajanvedossa kummittelee tällainen pieni antroposentrismi. Säteily kuulostaa vaaralliselta, ja vielä jos se käyttäytyy meistä poikkeavalla tavalla, niin se on outoa ja siksi vältettävä asia.

Mutta joo... eipä tässä kai mitään suurta erimielisyyttä ole. Vähän erilaisiin arvioihin päädytty vain.

[kertsi]

Niin tosiaan, frekvenssi tosiaan korreloi energiamäärän kanssa. Pitäisi varmaan verrata Sieverttejä tms., jotta voisi tehdä järkeviä vertailuja.
Tämäntyylisesti https://www.stuk.fi/sv/web/selkosivut/stralrisk-och-skydd/exempel-pa-straldoser
(ei ota kantaa wifiin).
Ja toisekseen, lasketaanko wifi-säteily edes ionisoivaksi säteilyksi. Ei kai, Kauppalehden mukaan:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-varoittavat-5g-verkko-on-terveysriski-eun-lykattava-rakentamista/79dcdb18-32b5-3cc1-850e-7f2d6a0e8894
Radiotaajuista säteilyä tuottavat muun muassa matkapuhelimet, DECT-puhelimet, WLAN, kännyköiden tukiasemat sekä etäluettavat sähkömittarit.

Kännykän käytön pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi lapsiin ja nuoriin ei tiedetä. Pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset ovat arvioineet, että pitkän aikavälin vaikutuksista voidaan saada luotettava tietoa vasta vuosikymmenten saatossa.

Jotkut tutkimuksesta näyttäisivät lisäävän aivosyövän riskiä jonkin verran, mutta tutkimustulokset ovat kiistanlalaisia.

Suomen säteilyturvakeskus STUK katsoo, että ionisoimaton säteily ei pysty rikkomaan kemiallisia sidoksia, vaurioittamaan solujen perimäainetta ja aiheuttamaan syöpää

[Aasilaulu]

Kännykän käytön pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi lapsiin ja nuoriin ei tiedetä. Pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset ovat arvioineet, että pitkän aikavälin vaikutuksista voidaan saada luotettava tietoa vasta vuosikymmenten saatossa.

Jotkut tutkimuksesta näyttäisivät lisäävän aivosyövän riskiä jonkin verran, mutta tutkimustulokset ovat kiistanlalaisia.

Suomen säteilyturvakeskus STUK katsoo, että ionisoimaton säteily ei pysty rikkomaan kemiallisia sidoksia, vaurioittamaan solujen perimäainetta ja aiheuttamaan syöpää[/i]

Näin se kai on, että pitkän aikavälin näyttö puuttuu. Voihan sieltä löytyä joku yllättävä ja selkeäkin korrelaatio johonkin vasta vuosikymmenten päästä. Mutta nämä rauhoittelut ovat minusta sikäli ihan asiapohjalla ja muutakin kuin pelkkää hyssyttelyä, että tällä hetkellä ei ole sellaista näyttöä, jota yleensä saadaan, kun joku oikeasti jotakin aiheuttaa. Melua ja pieniä korrelaatioita löytää vaikkei varsinaista efektiä olisi ollenkaan. Toisekseen ei ole mitään vahvaa prima facie -syytä olettaa, että tämä olisi vaarallista.

Nähdäkseni se jättää sellaisen raon, että on rationaalista valita että näkee pientä vaivaa välttääkseen altistumista. Mutta toistaiseksi on myös rationaalista olettaa, että näillä ei ole mitään merkittävää vaikutusta ja toimia sen mukaan. Siis tyyliin että jos et erikseen hakeudu todella voimakkaaseen altistukseen, kaiken pitäisi olla OK.

[Toope]

Kännykkäsäteily on vähän kuin ydinvoimaloiden säteilyongelmat, vain näyttöä puuttuu...

[Aasilaulu]

Kännykkäsäteily on vähän kuin ydinvoimaloiden säteilyongelmat, vain näyttöä puuttuu...

Onpa rohkeat kolme pistettä. Näin sananvapautta käytetään

Kun tässä kaksi muuta ovat sanoneet, miten kännyköiden ja tukiasemien säteilystä ajattelevat ja miksi, viitsitkö lähteä samaan leikkiin, vai haluatko verhoutua ihan täysin mysteeriin ja kadota savuna ilmaan?

[Karikko]

Kännykkäsäteily on vähän kuin ydinvoimaloiden säteilyongelmat, vain näyttöä puuttuu...

Kännykkä korvalla on varmaan "pahin" altistaja, jos sitä tuntikausia päivässä harrastaa. Saattaa ainakin aiheuttaa päänsärkyä monille.

Atomivoimalat säteilevät kyllä kaikki jonkin verran ja senhän vuoksi niiden seinätkin on yli metrin vahvuisia. alfa- säteilyn estämiseksi. Jonkin verran neutriinoita pääsee jatkuvasti ja muita pieniä määriä, mutta ehkä kokonaisuus luonnon normaaliin pitoisuuteen ei ole kovin suuri.

Onhan niitä tutkimuksia myös ollut leukemian yleistymisestä voimaloiden lähiseuduilla.

[kertsi]

Niin tosiaan, frekvenssi tosiaan korreloi energiamäärän kanssa. Pitäisi varmaan verrata Sieverttejä tms., jotta voisi tehdä järkeviä vertailuja.
Tämäntyylisesti https://www.stuk.fi/sv/web/selkosivut/stralrisk-och-skydd/exempel-pa-straldoser
(ei ota kantaa wifiin).
Ja toisekseen, lasketaanko wifi-säteily edes ionisoivaksi säteilyksi. Ei kai, Kauppalehden mukaan:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-varoittavat-5g-verkko-on-terveysriski-eun-lykattava-rakentamista/79dcdb18-32b5-3cc1-850e-7f2d6a0e8894
Radiotaajuista säteilyä tuottavat muun muassa matkapuhelimet, DECT-puhelimet, WLAN, kännyköiden tukiasemat sekä etäluettavat sähkömittarit.

Kännykän käytön pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi lapsiin ja nuoriin ei tiedetä. Pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset ovat arvioineet, että pitkän aikavälin vaikutuksista voidaan saada luotettava tietoa vasta vuosikymmenten saatossa.

Jotkut tutkimuksesta näyttäisivät lisäävän aivosyövän riskiä jonkin verran, mutta tutkimustulokset ovat kiistanlalaisia.

Suomen säteilyturvakeskus STUK katsoo, että ionisoimaton säteily ei pysty rikkomaan kemiallisia sidoksia, vaurioittamaan solujen perimäainetta ja aiheuttamaan syöpää

Lisättäköön tähän vielä kyseisen vuodelta 2017 olevan Kauppalehden artikkelin nimi ja alussa oleva tärkein asia:
Tutkijat varoittavat: 5G verkko on terveysriski, EU:n lykättävä rakentamista

Iso joukko tutkijoita vetoaa Euroopan komissioon, että 5G verkon rakentamista siirrettäisiin, kunnes verkkojen turvallisuus terveydelle on puolueettomasti tutkittu.
Tutkijat ovat huolissaan lisääntyvästä langattoman laitteiden tuottamasta ionisoimattomasta radiotaajuussäteilystä.

Heidän mukaansa viime aikaiset tutkimukset osoittavat, että kaikkialle levittäytyneet langattomien laitteiden tuottamat sähkömagneettiset kentät (EMF) vaikuttavat eläviin organismeihin jo huomattavasti alle kansainvälisten ja kansallisten raja-arvojen.

Säteily nostaa tutkijoiden mukaan syöpäriskiä ja solun stressivasteita; edesauttaa haitallisten vapaiden radikaalien lisääntymistä; lisää geneettisiä vaurioita ja aiheuttaa rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sukuelimiin; lisää oppimis- ja muistihäiriöitä sekä muita neurologisia häiriöitä.

Vaikka siis STUK:in mukaan näitä vaikutuksia ei siis pitäisi ilmetä kyseisenkaltaisten radioaaltojen kohdalla.

Tässä alla vielä tuo tutkijoiden vetoomus. En tiedä, miten siihen on suhtauduttu maailmassa ja tiedeyhteisössä:
International Appeal
Scientists call for Protection from Non-ionizing Electromagnetic Field Exposure

[kertsi]

En tiedä, miten näitä mikroaaltoja voisi järkevästi verrata röntgensäteilyyn, kun kyse on kuitenkin eri asiasta. Yksi syy siihen, miksi tätä 2GHz-5Ghz-taajuusvälin säteilyä (sekä kännykät että wifilaitteet ovat jossain näillä hoodeilla) pidetään yleisesti aika turvallisena on se, että se on hyvin lähellä näkyvää valoa. Yleisesti ei olla kovin huolissaan siitä, että näkyvä valo automaattisesti lisäisi syöpäriskiä, joten siis...

Nyt vasta tuli mieleen, että itse asiassa ollaan huolestuneita näkyvän valon syöpäriskeistä, nimittäin jos sattuu palamaan, olemaan vaalea/punatukkainen/pisamainen jne.. Nimittäin ihosyöpähän (ja silmävauriot ym.) liitetään nimenomaan auringonvaloon, vaikkakin kyllä enemmän UV-valoon kuin näkyvään valoon. UV-valon aallonpituus on noin 300 - 400 nm (tai laajimmillaan 10-400 nm).
- Ihmissilmä havaitsee näkyvää valoa 380 - 740 nm alueella, mikä vastaa frekvenssiä 430–770 THz.
Lyhyt aallonpituus kai liitetään biologisiin vaurioihin vahvemmin kuin pitkä aallonpituus. Ja otsonikerros suodattaa auringon lyhyimmät aallonpituus alueet (ja korkeimmat frekvenssit siis), mistä syystä otsonikato lisää ihosyöpiä ja on katastrofi elämälle maapallolla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ultraviolet#Subtypes
https://en.wikipedia.org/wiki/Wi-Fi#Radio_spectrum
https://en.wikipedia.org/wiki/Visible_spectrum

Mutta wifi operoi tyystin isommilla aallonpituuksilla kai (samaa luokkaa kuin mainitsemasi mikroaaltouunit):

WiFi operates in the 2.4 GHz frequency range, the same as a microwave oven. The wavelength of that light is about 12.5 centimeters, which is about 125 million nanometers. Lähde: https://scienceblogs.com/builtonfacts/2009/09/17/wifi-and-radiation

Eli ei syytä ainakaan vielä väsätä foliohattua ainakaan tuon perusteella.

Mutta ehkä kannatta kytkeytä nettiin piuhan kanssa, ainakin seuraavan perusteella.

Google haku wifi biological effects mainitsee Science Directin lähteeksi tälle:
Repeated Wi-Fi studies show that Wi-Fi causes oxidative stress, sperm/testicular damage, neuropsychiatric effects including EEG changes, apoptosis, cellular DNA damage, endocrine changes, and calcium overload.  Wi-Fi is an important threat to human health - ScienceDirect

---
Sori, tämä menee jo aivan aiheen (Tietokoneketju) ohi. Pyysin ylläpitoa, että tästä voisi tehdä aivan uuden ketjun.

[kertsi]

WHO kirjoittaa näin:
Human epidemiological studies gave evidence of increased risk for glioma and acoustic neuroma. RF radiation was classified as Group 2B, a possible human carcinogen. ... In spite of this, in most countries little or nothing has been done to reduce exposure and educate people on health hazards from RF radiation. Jun 21, 2017
World Health Organization, radiofrequency radiation and health - a hard nut to crack (Review)

Glioma on käsittääkseni glia-nimisten aivosolujen syöpä, ja acoustic neuroma on kuuloaivokuoren syöpä (ohimolla, lähellä korvaa). Possible human carcinogen tarkoittaa, että on mahdollisesti ihmisellä syöpää aiheuttava.

[Kopek]

Eihän tässä uskalla enää käyttää nettiä ollenkaan reissussa tai Chromebookilla, jossa ei ole kuin langaton netti. Ei ole piuhan paikkaa.

Olen aina vähän vierastanut kännykkää edellä mainituista syistä, enkä mielelläni puhu sillä pitkään tai ylipäätään ollenkaan, jos ei ole aivan pakko. Lankapuhelin on kuitenkin jo poistunut (meillä oli vuoden 2017 loppuun), joten kännykkä on ainoa puhelin nykyisin.

Eräs tuntemani henkilö puhui ahkerasti kännykkään - ainakin silloin, kun hänet viimeisiä kertoja tapasin (puheluja tuli koko ajan) - ja hän kuoli Alzheimerin tautiin ennen eläkeikäänsä. Sattumaa todennäköisesti, mutta kuka sitä tietää.

Taidanpa panna tietokoneen kiinni.