Kiinan aikomukset maailmalla?

[Amore]

Idästä tulee vaara, eikä se ole Venäjä vaan Kiina.

Maa ostaa ja hajottaa Eurooppaa(siirryt toiseen palveluun) pala palalta. Siksi Euroopan ei pitäisi olla sinisilmäinen(siirryt toiseen palveluun). Afrikassahan Kiina käyttäytyy jo melkein kuin siirtomaaherra.(siirryt toiseen palveluun)

Huolestuneita puheita kuuluu nyt pitkin Eurooppaa...

Kreikka myöntää ulkomaalaisille niin sanotun "kultaisen viisumin", mikäli he ostavat maasta vähintään 250 000 euron arvoisen omistusasunnon. Viisumi on voimassa viisi vuotta, ja se uusitaan niin kauan kuin ostaja pitää asuntonsa Kreikassa.

Kultainen viisumi aukaisee ovet samalla suureen osaan Eurooppaa.

Viisumillaan Wan Qian on vapaa liikkumaan kaikkialla Schengen-maissa. Helppo matkustaminen on hänelle tärkeää, koska asiakkaat ovat pitkin Eurooppaa: Saksassa, Ranskassa, Belgiassa ja Ruotsissa.

Eurooppa taitaa olla Wan Qianille yksi iso pelikenttä?
– Kyllä. Niin voisi sanoa, hän myöntää.

Wan on yksi arviolta yli 3 000 kiinalaisesta, jotka ovat hankkineet kultaisen viisumin Kreikasta. Viisumin saaneiden kiinalaisten määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Myös muun muassa Portugalilla, Espanjalla, Maltalla ja Liettualla on vastaavia suosittuja viisumiohjelmia, mutta Kreikan ohjelma on halvempi ja helpompi kuin monissa muissa maissa.

EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille kultainen viisumi tarkoittaa usein kätevää ponnahduslautaa koko maanosaan.

Kiinan valtio etsii itselleen ponnahduslautoja eri puolilta Eurooppaa.

Yksi tärkeimmistä löytyy juuri Kreikasta.

Talousromahduksen ja EU:n saneleman säästökuurin kourissa kärvistelevä maa on ottanut avosylin vastaan rahan, jota Kiina on tarjonnut. Kiinalaisten asunto-ostot ovat pientä verrattuna siihen, mitä Kiinan valtio-omisteiset yhtiöt ovat tuoneet maahan.

Kiinalaisten suurin ostos Kreikassa on maan suurin satama, Ateenan kyljessä sijaitseva Pireus. Kiinan valtion omistama varustamo Cosco osti kesällä 2016 enemmistöosuuden satamasta 280 miljoonan euron hintaan.

Myöhemmin kiinalaista rahaa on mennyt muun muassa Kreikan kansalliseen energiayhtiöön, josta Kiinan valtion sähköverkkoyhtiö osti neljäsosan. Kiinalaiset ovat mukana myös useiden miljardien eurojen hankkeessa, jossa Ateenan kylkeen rakennetaan kolme kertaa Monacon kokoinen huvittelukeidas luksusasuntoineen ja ostoskeskuksineen.

Pireuksen satama ei ole mikä tahansa sijoituskohde, vaan niin kutsuttu "lohikäärmeen pää". Se on Kiinan kauppalaivaston tärkein portti Eurooppaan ja Kiinan "uuden silkkitien" solmukohta.

Pireuksesta Kiinan tavarakontit matkaavat rautateitä ja teitä pitkin syvälle Keski-Eurooppaan asti. Reitti kulkee Makedoniaan, Serbiaan, Unkariin ja sieltä Puolaan ja Saksaan.

Kulkuväylät ovat osa Kiinan massiivista "Yksi vyöhyke, yksi tie" -hanketta, jossa useiden tuhansien kilometrien maa- ja merireittien verkosto kytkee Kiinan Lähi-itään, Afrikkaan ja Eurooppaan.

Tulevaisuudessa myös Suomi saattaisi olla osa Kiinan "uutta silkkitietä". Kun laivaliikenne arktisilla alueilla kasvaa, Kiina pääsisi etelään Pohjois-Suomen halkovan Jäämeren radan ja Tallinna-Helsinki-tunnelin kautta. Näin Kiinan ainakin arvioidaan laskelmoivan.

Kiinan vaurauden leviämisellä on hintansa, sanovat useat Kiina-tarkkailijat. Vaarana on, että varsinkin vähävaraiset Euroopan valtiot myyvät paitsi maansa, myös keskeiset arvonsa.

Esimerkkejä sellaisesta on jo monia, ja yksi tunnetuimmista sijoittuu juuri Ateenaan, demokratian syntysijoille.

Vain joitakin kuukausia Pireuksen satamakaupan jälkeen Kreikka esti EU:n yhteisen julkilausuman Kiinan ihmisoikeusloukkauksista YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Se oli ensimmäinen kerta, kun unionin jäsenmaa käytti veto-oikeuttaan koko EU:n yhteisen kritiikin vesittämiseen.

Näkemykset Kiinasta kääntyvät myötäsukaisiksi sitä mukaa, kun rahaa virtaa maahan.

Näin käy erityisesti Kreikan ja Unkarin kaltaisille pienille maille, mutta sama ilmiö näkyy myös suuremmissa Euroopan maissa. Kiina kasvattaa valtaansa päämäärätietoisesti ja nopeasti.
– Meidän pitäisi nyt herätä ilmiöön, jolta olemme tähän asti sulkeneet silmämme. Kiina ostaa itselleen poliittista vaikutusvaltaa hyvin ovelalla tavalla, sanoo Global Public Policy Institute -tutkimuslaitoksen johtaja Thorsten Benner. Hän on tunnettu kommentaattori muun muassa Financial Timesin ja Die Zeitin kaltaisissa laatulehdissä.

Sekä Kiina että Venäjä ovat taitavia levittämään vaikutusvaltaansa Euroopassa, mutta tyyleissä on eroja. Venäjän taktiikka on Kiinaa aggressiivisempaa, tutkimusjohtaja Bennerin sanoin näyttävämpää "in-your-face"-toimintaa.

Kiina on hienovaraisempi. Sen intresseissä ei ole tuhota EU:n toimintakykyä poliittisena kokonaisuutena, Benner sanoo.
– Nöyrä ja joustava Eurooppa on itse asiassa hyödyllinen Kiinalle. Varsinkin, jos Kiina pystyy samalla kontrolloimaan joitakin eurooppalaisia maita ja vaikuttamaan päätöksentekoon, myös Brysselissä asti.

Bennerin mukaan Kiina on yhä voimakkaammin kauppaamassa Eurooppaan tavaran lisäksi myös maailmankatsomustaan. Se tarjoaa autoritaarista malliaan vaihtoehdoksi tehottomalle demokratialle.

Yhden puolueen absoluuttinen yksinvalta ja ällistyttävällä vauhdilla kasvanut kansantalous ovatkin lyömätön yhdistelmä, josta moni valtionjohtaja voi korkeintaan haaveilla päiväunissaan...

https://yle.fi/uutiset/3-10253216

Hyvin pitkä artikkeli; kannattaa lukea kokonaan linkin kautta.

[kertsi]

^
Tässä vanhempi, vuodelta 2017, artikkeli Suomesta:
Jäämeren rata tuo porojen tuhon ja Kiinan tulevaisuuden? Valokuvatarina pelätyn ja toivotun radan varrelta  (Yle)

Miten lie hanke edennyt?

Wikipedian mukaan
Jäämeren rataa vuonna 2018 selvittäneen, Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän mukaan ratahanke ei olisi taloudellisesti kannattava minkään tarkastellun rahoitusmallin mukaan[5].
...
Saamelaisten järjestöt ja poliittiset elimet vastustavat Jäämeren rataa edistäviä hankkeita, koska niiden uskotaan uhkaavan saamelaisten perinteisiä elinkeinoja[6]. Esimerkiksi Rovaniemi–Kirkkoniemi-linjauksen radalla arvioidaan olevan "merkittäviä" ympäristövaikutuksia sekä "selviä vaikutuksia" porotalouteen ja saamelaisalueeseen[7].


mutta
Peter Vesterbackan yhtiö suunnittelee Rovaniemeltä Kirkkoniemeen vievää rautatietä toteutettavaksi yksityisellä rahoituksella[4].

Vuosi sitten:
Angry Birds -mies Vesterbacka lähtee vetämään kiisteltyä Jäämeren rataa – juna Kirkkoniemeen voisi kulkea jo viiden vuoden kuluttua (Yle)

11.3.2020:

Jäämeren rataa on vaikea perustella ilman Tallinna-tunnelia, sanoo ratahankkeiden puuhamies Peter Vesterbacka – Jäämeren rata vielä lähtökuopissa (Yle)

[Karikko]

Bennerin mukaan Kiina on yhä voimakkaammin kauppaamassa Eurooppaan tavaran lisäksi myös maailmankatsomustaan. Se tarjoaa autoritaarista malliaan vaihtoehdoksi tehottomalle demokratialle.

Anne olikin hyväoppinen ja teki parhaansa Sipilän oheisvarana, että autoritäärinen maailmankuva toimisi suomenkin oloissa.
Mutta onneksi täällä on niitä vaaleja silloin tällöin, ettei "tuollaiset humaanit" parannustoimet mene automaattisesti eteenpäin.

[Laika]

Bennerin mukaan Kiina on yhä voimakkaammin kauppaamassa Eurooppaan tavaran lisäksi myös maailmankatsomustaan. Se tarjoaa autoritaarista malliaan vaihtoehdoksi tehottomalle demokratialle.

Länsi saa juuri, mitä se on tilannut. Demokratian lupaus ei ollut siinä, että valta jaetaan tasan, vaan että valtaa saa kritisoida, ja se ei ole kansalaisyhteiskunnan kontrollin ulottumattomissa. Se on periaate, joka lännessä nimenomaan on petetty. Koska asia on ymmärretty väärin tahallaan ja kritiikin on sen itsensä nimissä korvannut silkka pahansuopuus kansalaisyhteiskuntaa kohtaan, on Kiinan helppo edistää omia propagandistisia pyrkimyksiään. Liian moni on nielaissut pillerin ja uskoo narratiivin demokratian heikkoudesta. Sen näkee karikatyyrien luonteesta, jollaisia vallan käytäville on viime vuosina vapaiksi laskettu.

Demokratia ei kuitenkaan ole heikko sofistikoituneen kritiikkinsä vuoksi vaan siksi, että sitä ympäröivät taloudellis-poliittiset rakenteet ovat tehneet kansalaisyhteiskunnan kritiikistä muutosvoimana heikon. Minä esimerkiksi voin esitellä mielipiteitäni teille vuodesta toiseen ja te minulle omianne, ilman että yksikään niistä käy yhtään lähemmäs toteutumistaan, eikä mielipiteen laadulla ole merkitystä. Jaaritteluista huolimatta demokratia on heikko, koska sen luomat oligopoliset rakenteet ovat muodostuneet liian vahvoiksi suhteessa perinteiseen valtiojärjestykseen ja kansalaisuuteen mies per ääni -periaatteella. Muistutamme paljon enemmän yhtiökokousta, missä äänten lukumäärä perustuu osakeomistuksiin, kuin jonkinlaista antiikin demokratiaa kansalaisfoorumeineen.

Ennen demokratian kukistumista se korvataan fasadilla, jota kutsutaan demokratiaksi vielä pitkään varsinaisen kansalaisvaikuttamisen sammumisen jälkeen. Näin on käynyt Yhdysvalloissa, ja näin käy muissakin kehittyneissä markkinatalousmaissa, joissa taloudellinen valta ehtii ajan oloon kehittyä perinteistä poliittista valtakoneistoa voimakkaammaksi. Oligarkia voi luoda uusia vaikutuskanavia taustalle tai jopa korvata perinteiset kanavat, mutta sen on paljon tehokkaampaa käyttää perinteistä valtakoneistoa omiin tarpeisiinsa kuten virus käyttää isäntäsolua tuottamaan lisääntymiseen tarvitsemansa proteiinit.

Kiina on opettanut, että markkinatalous ei tarvitse demokratiaa toimiakseen. Se on muistio, joka meillä lännessä jäi lukematta. Toimivuus on tietysti suhteellista. Myös totalitarismi voi olla toimiva järjestelmä, vaikkei sellaisessa kukaan sinällään haluaisi ehkä sen oligarkkeja lukuun ottamatta elää. Parempi sana sikäli olisi stabiliteetti, vakaus, mutta en välittäisi käyttää sitäkään kuvaamaan pelkästään järjestelmää itseään, jos se syö elinehtonsa tuhoamalla elävän ympäristönsä vaarallisen viruksen tapaan. Näillä reunaehdoilla kyseisiä sanoja on parempien termien puuttuessa käytettävä. En mene tässä siihen, millä tavoin tehokkuus olisi ymmärrettävä tavan kielenkäytössämme, vaikka sekin kuuluu nykyiseen poliittis-taloudelliseen slangiin.

[Saares]

Laika:
"Sitä länsi saa mitä tilaa."
Kuten aasasialais-sika-korona-lintu-influenssavirukset ja niiden levittyä maailmalle kelvottomia suojaimia näitä viruksia vastaan?

[Karikko]

^   Sikafulnssan kotimaa oli muuten usan ja mexikon seuduilla, mutta tälläiset taudit eivät kunnioita maiden rajoa ja sen varmaan nyt jo tajuavat myös muut maat kuten venäläiset ja eiköhän tämä tauti  löydä tiensä sinne turkmestaniinkin.


Suojaimien tarkoitus (sairaaloissa) on suojata hoitajia tartunnoilta.

Suojaimien tarkoitus yleisessä käytössä on estää tartuntojen leviämistä suojaimia käyttäviltä toisille ihmille.

Sairaaloissa suojaimia osataan käyttää oikein ja vain pieni osa on saanut tartuntoja ja nekin mahdollisesti jostain muusta yhteydestä, kuin hoitotapahtumasta.

Hus:n tänään kertomana vain noin 5 % henkilökunnasta on vee-peessä ja normaalisti määrä on suurempi, eli ilmeisen tunnollista hoitohenkilökunta suomessa on.

[Laika]

Laika:
"Sitä länsi saa mitä tilaa."
Kuten aasasialais-sika-korona-lintu-influenssavirukset ja niiden levittyä maailmalle kelvottomia suojaimia näitä viruksia vastaan?

Ihmisen keskuuteen levinneet zonoottiset virukset -niin kuin takavuosina hullun lehmän tauti- ovat seurausta nykyisenlaisesta taloudellis-poliittisesta, kasvuun ja laajenemiseen perustuvasta järjestelystä. Erilaisia viruksia on ollut myriadeja aina esihistoriasta lähtien, mutta vasta yhden lajin monokulttuurinen leviäminen kaikkialle planeetalla on luonut niille mahdollisuuden levitä omien ekosysteemiensä ulkopuolelle. Niinpä hakattaessa viimeiset tuntemattomat korpimaat ja syötettäessä antibiootit ahtaisiin karsinoihin suljetuille teuraseläimille otetaan riski patogeenien leviämisestä ihmisten keskuuteen. Toki jotain vaikutusta on silläkin, että kolmen tai yhden miljardin ihmisen sijaan potentiaalisia taudinkantajia on yli seitsemän miljardia, ja luku kasvaa. Monet heistä elävät epähygieenisissä slummeissa ja tiiviiksi kasvaneissa megakaupungeissa. Pitäisikö siis kiinalaisia syyttää siitä, että länsimainen, fordistinen kapitalismi -ja sitä edeltänyt ja rinnan sen kanssa kukoistanut kolonialismi- kelpasivat heille?

Kyllä ne kiinalaisten tuotteet ovat silti kelvanneet vuosikaudet meille. Päinvastoin länsimaalaiset yritykset ovat sidosryhmiensä kannustuksella ulkoistaneet kernaasti toimintojaan parjaamaasi aasiaan, kun siitä on saatu tulosta viivan alle. Amerikkalaiset yritykset ovat ensin ulkoistaneet toimintonsa kiinalaisille, ja kiinalaiset sittemmin ovat ulkoistaneet omansa vielä köyhempiin aasian maihin. Lyhyesti sanottuna kansainvälinen talousjärjestelmä toimii siten. Niin kelpasi myös brittiliha eurooppalaiselle kuluttajalle, kunnes lännessä jälkijättöisesti älyttiin, etteivät märehtijät luonnostaan kannibalisoi lajitovereidensa luita. Paljonko älyä sen oivaltamiseen vaadittiin? Mitä siis vaadittaisiin, jotta esittämäni paradigma tulisi kelvollisesti ymmärretyksi?

En usko nykyisestä pandemiasta vielä opitun mitään*, ja poliittinen kamppailu sen merkityksestä on vasta käymättä. Systeemiselle uhalle on luonteenomaista, että ensialkuun sekä näyttää että ei ole ilmeistä, mistä toistuvat kriisit johtuvat. Paikallisille niiden syyt vaikuttavat paikallisilta. Niinpä australian metsäpalo tai pohjoisafrikkalainen nälänhätä voivat johtua pintapuolisesti tarkasteltuina paikallisista tekijöistä ja sellaisista niiden ensialkuun argumentoidaan johtuvan. Sittemmin sykli kiihtyy, koska erilaisia kriisejä yhdistää sama kasvuun ja laajentumiseen perustuva politiikka, eikä yhteyttä makrotason muutokseen tunnusteta. Meillä keskustellaan edelleen aidanseipäistä, kuten onko ilmastonmuutos todellinen vai kuviteltu ilmiö. Kolmekymmentä vuotta ei ole muuttanut sitä miksikään, joten se paradigman muutoksista.

Jos olet aidosti historiasta kiinnostunut, ei kommenttini pitäisi olla mitenkään erityisen kryptinen. Tosin makrohistorian tutkimukselta odotetaan mahdottomia, jos sen ajatellaan näyttävän kehityskulun yhteydet aukottomasti. Sen takia Jared Diamondin tai Hararin kaltaiset historioitsijat ovat suosittuja lukijoidensa keskuudessa, joskin vetävät puoleensa samaan aikaan tiettyä ammatillista kritiikkiä nimenomaan kausaalisen maailman tulkitsijoina.

'Kiinalainen virus' oli Trumpin käyttämä termi ja se sopi tottakai nationalistille. Kuitenkin järjestelmästä puhuessani puhun viime kädessä yhdestä järjestelmästä, johon Kiina, Yhdysvallat ja Suomikin ovat kiinnittyneinä, ja jonka ne yhteisesti tuotantoketjujen ja kansainvälisen kaupan kautta muodostavat. Sitä muuten vastikään laajennettiin eurooppalaisten ja etelä-Amerikan välille. Lehdessä oli muutamia kuukausia sitten valtava kuva maireasti hymyilevästä Jyrki Kataisesta, joka julisti järjestelyn olevan suuri voitto eurooppalaiselle kaupalle. Samalla hän teki palveluksen sikäläisille fasisteille osoittamalla faktisesti tekojen kautta, mikä on reaalipoliittinen järjestys kansainvälisessä kaupassa.



*Ehkä oikeammin olisi sanoa, että verrattuna marssijärjestyksen muuttamisesta koituviin kustannuksiin, hyväksyvät ihmiset lopulta viruksen aiheuttamat kuolemat. Kun meille puhutaan poikkeusoloista, voimme ajatella niiden kohtapuoliin palautuvan takaisin normaaleiksi, ja sen ansiosta yritykset ja yksityiset saadaan hyväksymään rajoitukset. Järjestelmän muuttaminen sen sijaan tarkoittaisi, ettei normaalia palauteta lainkaan, koska normaaliolot ovat kriisin synnyn edellytys. Tätä monologia on turha käydä niin kauan kuin kriisin kuvitellaan johtuvan 'kiinalaisista', 'amerikkalaisista' tai 'venäläisistä'. Kriisi johtuu ihmisistä, siinä kaikki. Seuraavalla kerralla se johtuu amerikkalaisista, venäläisistä tai afrikkalaisista, ja syyllisyyspelin sääntöihin kuuluu, että syytä voi vierittää aina seuraavalla kierroksella jonkun muun niskoille. Nationalistithan, kuten tiedetään, rakastavat ulkopuolisten syyttämistä kaikista ihmiskuntaa kohtaavista vastoinkäymisistä. Syy on aina muissa.

[Toope]

Näissä viruksissa syy taitaa vaan olla kiinalaisissa.

[Toope]

Bennerin mukaan Kiina on yhä voimakkaammin kauppaamassa Eurooppaan tavaran lisäksi myös maailmankatsomustaan. Se tarjoaa autoritaarista malliaan vaihtoehdoksi tehottomalle demokratialle.

Länsi saa juuri, mitä se on tilannut. Demokratian lupaus ei ollut siinä, että valta jaetaan tasan, vaan että valtaa saa kritisoida, ja se ei ole kansalaisyhteiskunnan kontrollin ulottumattomissa. Se on periaate, joka lännessä nimenomaan on petetty. Koska asia on ymmärretty väärin tahallaan ja kritiikin on sen itsensä nimissä korvannut silkka pahansuopuus kansalaisyhteiskuntaa kohtaan, on Kiinan helppo edistää omia propagandistisia pyrkimyksiään. Liian moni on nielaissut pillerin ja uskoo narratiivin demokratian heikkoudesta. Sen näkee karikatyyrien luonteesta, jollaisia vallan käytäville on viime vuosina vapaiksi laskettu.

Jos länsi ei kykene vastustamaan Kiinan autoritarismia, se on häviöllä. Kiina on avoimesti autoritarismi, ei se mitään demokratiaa edes teeskentele. Omaa etuaan ajaa, avoimesti. Meillä taas Euroopassa vieläkiin uskotaan jotain fukuyaman kaltaisia, että aatteemme olisi voittaja, länsimainen liberalismi voittaa kaiken.
Paaskat, länsimainen liberalismi joutuu jyrätyksi, ellei EUrooppa opi puolustamaan itseään Kiinan autoritarismilta ja kehitysmaiden kansainvaelluksilta. Euroopan tulee olla nyt puolustusasemissa.

[a4]

Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia-kirjassa hän maalailee mielenkiintoisen lyhyttä geopoliittista aikajännettä:
Vielä 1700-luvulla Eurooppa oli taloudellinen syrjäseutu, Aasian imperiumien hallitessa maailmantaloutta.
Tieteellisen vallankumouksen uusi kulttuuri ja ajattelu Euroopassa, joka hylkäsi totuudet ja etsi tietoa, yhdessä kapitalismin kanssa syrjäytti vanhoilliset Aasian Osmanit, Kiinan keisarit ja Intian maharadjat maailmanvallan kahvasta ja globalisoi oman uuden kulttuurinsa ja ajattelunsa.

Veikkaan että nyt kolmen sadan vuoden jälkeen Aasia nousee taas länsimaiden rinnalle ellei jopa johtoasemaan, tieteen ja talouden avulla. Armeijoita unohtamatta.

[Hayabusa]

Esitin tuon saman teorian maailman navan siirtymisestä ala-asteella. Opettaja puisteli päätään, että onpa vilkas mielikuvitus...

[-:)lauri]

^viisaasti teoretisoitu.

Nähdäkseni kehitys on ollut sellaista, että kun suurelle ja samoista lähtökohdista ponnistavalle massalle on avautunut riittävän tasaväkiset mahdollisuudet vaurastua omalla panoksellaan, on kehitys ja taloudellinen kasvu ollut vikkelää.

Ongelmana on kuitenkin, että resurssit (raha) ovat osoittautuneet siinä määrin rajallisiksi, että mielummin keskitytään säilyttämään omaisuuden arvo, kuin altistettaisiin se mahdollisesti arvonsa laskulle sijoittamalla se uusiin ideoihin. Tällaisessa systeemissä rajalliset resurssit (raha) selvästi kerääntyvät pikkuhiljaa vain harvoille, joten uudet ideat pikkuhiljaa kaikkoavat markkinoilta.

Kiina on pitkälti ajanut kommunismiaan alas ja yrittänyt integroida yhteiskuntaansa kapitalismia, avaten rahvaalleen tasaväkiset mahdollisuudet vaurastua. Motivaationa todennäköisesti se, että johtava porras on Kiinassa huomannut, kuinka kapitalismi on mahdollistanut elämäntavan lännessä, josta kommunistiset kokeilut eivät olisi voineet unelmoidakaan.

Ja veikkaan, että ennen kuin uusi tulevan Kiinan ohittava kehityspyrähdys länsimaisella markkina-alueella on mahdollista, pitää länsimaalaiselle omistavalle portaalle olla kertynyt niin paljon resursseja, ettei rahvaan vaurastuminen häiritse tai Kiinan on kyettävä tarjoamaan esimerkki elämäntavasta sellaisine uusine innovatiivisine sci-fi-vempaimineen, että länsimaalainen aatelisto katsoo rahvaan uudesta vaurastumisesta olevan itselleenkin jälleen hyötyä kuten "Kiinassakin".

[Toope]

Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia-kirjassa hän maalailee mielenkiintoisen lyhyttä geopoliittista aikajännettä:
Vielä 1700-luvulla Eurooppa oli taloudellinen syrjäseutu, Aasian imperiumien hallitessa maailmantaloutta.
Tieteellisen vallankumouksen uusi kulttuuri ja ajattelu Euroopassa, joka hylkäsi totuudet ja etsi tietoa, yhdessä kapitalismin kanssa syrjäytti vanhoilliset Aasian Osmanit, Kiinan keisarit ja Intian maharadjat maailmanvallan kahvasta ja globalisoi oman uuden kulttuurinsa ja ajattelunsa.

Veikkaan että nyt kolmen sadan vuoden jälkeen Aasia nousee taas länsimaiden rinnalle ellei jopa johtoasemaan, tieteen ja talouden avulla. Armeijoita unohtamatta.

Toivottavasti ei, koska Aasialainen yhteiskuntanäkemys on pohjimmiltaan varsin autoritaarinen ja epädemokraattinen. Japaninkin ja Etelä-Korean demokratia on sinne pakotettu, ei heidän luomansa. Kiina ei edes esitä mitään tuollaista...

[Saares]

^viisaasti teoretisoitu.

Nähdäkseni kehitys on ollut sellaista, että kun suurelle ja samoista lähtökohdista ponnistavalle massalle on avautunut riittävän tasaväkiset mahdollisuudet vaurastua omalla panoksellaan, on kehitys ja taloudellinen kasvu ollut vikkelää.

Ongelmana on kuitenkin, että resurssit (raha) ovat osoittautuneet siinä määrin rajallisiksi, että mielummin keskitytään säilyttämään omaisuuden arvo, kuin altistettaisiin se mahdollisesti arvonsa laskulle sijoittamalla se uusiin ideoihin. Tällaisessa systeemissä rajalliset resurssit (raha) selvästi kerääntyvät pikkuhiljaa vain harvoille, joten uudet ideat pikkuhiljaa kaikkoavat markkinoilta.

Kiina on pitkälti ajanut kommunismiaan alas ja yrittänyt integroida yhteiskuntaansa kapitalismia, avaten rahvaalleen tasaväkiset mahdollisuudet vaurastua. Motivaationa todennäköisesti se, että johtava porras on Kiinassa huomannut, kuinka kapitalismi on mahdollistanut elämäntavan lännessä, josta kommunistiset kokeilut eivät olisi voineet unelmoidakaan.

Ja veikkaan, että ennen kuin uusi tulevan Kiinan ohittava kehityspyrähdys länsimaisella markkina-alueella on mahdollista, pitää länsimaalaiselle omistavalle portaalle olla kertynyt niin paljon resursseja, ettei rahvaan vaurastuminen häiritse tai Kiinan on kyettävä tarjoamaan esimerkki elämäntavasta sellaisine uusine innovatiivisine sci-fi-vempaimineen, että länsimaaalinen aatelisto katsoo rahvaan uudesta vaurastumisesta olevan itselleenkin jälleen hyötyä kuten "Kiinassakin".

70- luvulla julkaustussa Halstin kirjassa ennakoitiin tulevaisuuden näkymiä. Halsti oli sitä mieltä että Kiina on nouseva suurvalta yli muiden. Tuntui silloin näin maallikosta uskomattomalta.

[Toope]

70- luvulla julkaustussa Halstin kirjassa ennakoitiin tulevaisuuden näkymiä. Halsti oli sitä mieltä että Kiina on nouseva suurvalta yli muiden. Tuntui silloin näin maallikosta uskomattomalta.

Tuo on pelottava ajatus, koska Kiinan ideologia ei ole globaalia hyvää ajava, mitä länsimainen ideologia ainakin jossain määrin on.