Kiinan aikomukset maailmalla?

[Hayabusa]

70- luvulla julkaustussa Halstin kirjassa ennakoitiin tulevaisuuden näkymiä. Halsti oli sitä mieltä että Kiina on nouseva suurvalta yli muiden. Tuntui silloin näin maallikosta uskomattomalta.

Tuo on pelottava ajatus, koska Kiinan ideologia ei ole globaalia hyvää ajava, mitä länsimainen ideologia ainakin jossain määrin on.

LOL
Kiitos Toope, päivän aloitus kunnon naurulla piristää!

[Hayabusa]

Ja veikkaan, että ennen kuin uusi tulevan Kiinan ohittava kehityspyrähdys länsimaisella markkina-alueella on mahdollista, pitää länsimaalaiselle omistavalle portaalle olla kertynyt niin paljon resursseja, ettei rahvaan vaurastuminen häiritse tai Kiinan on kyettävä tarjoamaan esimerkki elämäntavasta sellaisine uusine innovatiivisine sci-fi-vempaimineen, että länsimaalainen aatelisto katsoo rahvaan uudesta vaurastumisesta olevan itselleenkin jälleen hyötyä kuten "Kiinassakin".

Maailmassahan on rahaa aivan älyttömästi. Mutta varallisuus on kasaantunut harvoihin taskuihin. Tuo kirjoittamasi rahvaan vaurastumisen aiheuttamat häiriöt eliitin silmissä ja mielissä on tärkeä varallisuuden jakautumisen kannalta. Eihän eliitti olisi eliittiä, jos sitä ei erottaisi rahvaasta. Eihän kukaan oikeasti tarvitse miljardeja, mutta kovasti niitä vain himoitaan ja pidetään kynsin hampain kiinni juurikin erosta muihin.

[Aave]

Jos jotakuta kiinnostaa, niin South China Morning Postissa oli kiintoisa artikkeli männä viikolla:

Coronavirus: China risks being left out of new global economic order, Beijing's former trade chief warns .

Artikkeli inspiroi minua pohtimaan asioita laajemmin ja lähihistorian valossa.

1. Otetaan 1 kpl Neuvostoliiton romahtamista.
2. Otetaan 1 kpl Yhdysvaltain nousu de facto maailmanpoliittiseksi hegemoniaksi. Samalla alkaa sen muotoilema uusi maailmanpolitiikka, New World Order.

Miten Kiina sopi Yhdysvaltain määrittelemään uuteen maailmanjärjestykseen?

Uutta maailmanjärjestystään toteuttaakseen Yhdysvallat tarvitsi teollisuusmaan, jossa on runsaasti erittäin halpaa työvoimaa. Kiina sopi siihen, kuin nenä päähän. Se oli oikeastaan ainoa taloudellisesti "hyvä" vaihtoehto. Sillä oli ja on jokseenkin yhtenäiset sisämarkkinat, ja kaikki maan taloudellinen toiminta on paitsi valtion suorassa ohjauksessa, myös sen tukemaa. Kiina on myös erittäin autoritaarinen ja esimerkiksi lakot nujerretaan siellä rautaisella otteella, kuten kaikki muukin sosiaalinen kuohunta.

Intia oli tarkoitukseen aivan liian pirstaleinen, ja sosioekonomisesti epävakaa. Intia oli ja on myös konfliktialttiimpi, eli ei lainkaan yhtä turvallinen valtio sijoittaa ja siirtää bisnestä, kuin Kiina. Sama päti muihin SEA-maihin (Vietnam, Laos, Thaimaa...). Ottamalla Kiina mukaan maksimoitiin ultraliberaali voittojen kerryttäminen, ja Chigagon koulukunnan hoosianna.

Nyt luotto Kiinaan on murenemassa, vaikka se on ollut kaukana täydellisestä alun perinkin. Pandemia on vain yksi rikka rokassa kun katsoo, miten  Kiina on käyttänyt taloudellista nousuaan omien intressiensä ajamiseen. Vaikka Kiina on ollut halpa yhteistyökumppani, se on ollut kaikkea muuta kuin luotettava selllainen.

[Karikko]

Nyt luotto Kiinaan on murenemassa, vaikka se on ollut kaukana täydellisestä alun perinkin. Pandemia on vain yksi rikka rokassa kun katsoo, miten  Kiina on käyttänyt taloudellista nousuaan omien intressiensä ajamiseen. Vaikka Kiina on ollut halpa yhteistyökumppani, se on ollut kaikkea muuta kuin luotettava selllainen.

Ihmiset kuten valtiotkin ajavat aina omia intressejään. Joten se ei varmaan ole mikään yllätys, että kiinakin niin tekee.

Luotettavia yhteistyökumppaneita ei ole olemassa, kysymys on vain siitä ketä voi alistaa olemaan samaa (huonetta ja perhekuntaa)  siis tottelemaan ja toimimaan kuten "he" haluavat.

Markkinamaailmaa toteuttavat nykyisin kaikki valtiot ja ovat sitä tehneet aina ennenkin, vaikka yhteiskunnissa on se tehty hieman eri tavoilla ja uskonnoilla. Pohjimmiltaan on kuitenkin kysymys pelkästään siitä eli ahneudesta ja vallasta.

[Aave]

^
...Ja vesi on märkää, ja yksi minuutti Namibiassa kestää 60 sekuntia...

Kirjoitin, miten Kiina on käyttänyt taloudellista nousuaan hyväksi. Siihen lukeutuu mm. se, että ulkomaiset yritykset eivät voi ostaa kiinalaisia yrityksiä ja se, että Kiinan hallinto painostaa sikäläisiä yrityksiä - toimialasta riippumatta - mittavaan teollisuusvakoiluun muiden maiden yritysten toiminnoista. Mikäli Kiina olisi sitoutunut kansainväliseen kauppalainsäädäntöön, niin se olisi ollut markkinatuomioistuimissa jo sen tuhatta kertaa.

Uutinen eiliseltä: China trying to divide and rule in Europe, EU foreign policy chief Josep Borrell says (SCMP).

Vaikka tunnen EU:n arkkitehtuurin pääpiirteet, minulle tuli täysin uutena tietona, että sen sisällä on erillinen alusta Kiinaa koskien. Se tunnetaan 17+1 -hankkeena.

On hölmöä, että kiinalaiset voivat ostella eurooppalaisia yrityksiä, mutta vastavuoroisesti eurooppalaiset eivät voi ostaa tai hankkia suuria omistuksia kiinalaisista yrityksistä.

"I view China as the strategic competitor for Europe, that represents an authoritarian model of society, that wants to expand its power and replace the United States as a leading power".

Ainakin Borrel sanoo asian suoraan.

[ROOSTER]

Pandemia on vain yksi rikka rokassa kun katsoo, miten  Kiina on käyttänyt taloudellista nousuaan omien intressiensä ajamiseen. Vaikka Kiina on ollut halpa yhteistyökumppani, se on ollut kaikkea muuta kuin luotettava selllainen.

Kiina on ollut Suomen kehitysavun saajista yksi suuria onnistujia. Suomi onkin nyt lopettelemassa tukia pikkuhiljaa. Maamme antamat avut ovat olleet nostamassa noin miljardia kiinalaista pois köyhyydestä.

Nyt on Kiinan aika auttaa heikompiosaisia mm. Afrikassa ja Tiibetissä.

[Juha]

2. Otetaan 1 kpl Yhdysvaltain nousu de facto maailmanpoliittiseksi hegemoniaksi. Samalla alkaa sen muotoilema uusi maailmanpolitiikka, New World Order.

Kun Obama suoraan sanoo, että Amerikka ensin,
niin jos toisaalta ilmaistaan käsite: New World Order, niin mistähän maailmasta tämä taas on?

Kahtiajoko ei silti ole mitenkään ilmeistä, ja niin kauan kuin ei ole, sitä ei ole.

[Karikko]

Pandemia on vain yksi rikka rokassa kun katsoo, miten  Kiina on käyttänyt taloudellista nousuaan omien intressiensä ajamiseen. Vaikka Kiina on ollut halpa yhteistyökumppani, se on ollut kaikkea muuta kuin luotettava selllainen.

Kiina on ollut Suomen kehitysavun saajista yksi suuria onnistujia. Suomi onkin nyt lopettelemassa tukia pikkuhiljaa. Maamme antamat avut ovat olleet nostamassa noin miljardia kiinalaista pois köyhyydestä.

Nyt on Kiinan aika auttaa heikompiosaisia mm. Afrikassa ja Tiibetissä.

Kehitysapu on perusteeltaan yleensä sellaista, että siinä autetaan omaa teollisuutta ja markkinoita.
Suomen vientituet on yleensä annettu omalle teollisuudelle, joka on sen avulla saanut vietyä eri maihin omia tuotteitaan.

Toki muitakin tukia on, kun kaupalliset, mutta lähtökohta niissäkin on, että ne hyödyttävät antajamaata.

Maailmanpankin lainakanta on yleensä se illimadon suu joka pakottaa kehitysmaat tuottamaan rikkaimmille maille heidän kaipaamiaan tuotteita- kuten kahvia-kaakaota hedelmiä jne,  Harvemmin oman maan tarpeita suoranaisesti tuetaan, mitä nyt aseita siinä sivussa myydään.

Eiköhän muuten aika moni maa ole tuota teollisuusvakoillua harrastanut, jo silkkiperhosen toukan salakuljetuksista alkaen.

[Juha]

Jokainen maa ja alue ihmisineen kaikkineen, on omanlaisensa rikkaus. Tätä ajatellen, tuntuu joskus oudolta, että on kärhämöintiä, ja sellaisiin paneutuvaa rakentelua. Että suunta on näin, voi hyvin olla oletusarvoista, kuten maailmankaikkeuden vakiot sen kertovat.

Anteeksipyyntö, turhan avaruudellisesta ajattelukontekstista. Mitäpäs ei voisi nähdä vastakkaisesti, jos muu on utopiaa. Jos näkee sitten vastakkaisen vastakkaisesti, niin meneekö vastakkaisuus sitten miten osumiin?

Ollaanko tässä taas pilaamassa jotain kivaa, mitä esim oikeissa kärhämissä on? Nykyisyyttä seuraavana, melkein oletuksena voisi heittää epäilyn tästä.

[Juha]

Ehkä Kiina on saanut olla kivasti syrjässä, maailman näyttämöltä. Vähän kuin vaikka Viro, pienempänä tapauksena.

Kun ajattelee perinteisen maailman toimipisteitä, ja niiden vanhahtavaa kellarimeininkiä, niin yhtä vapautta varmaan ihan suoraan se, että voi olla kauempana tällaisista asetelmista, joista yritetään hakea jotain, ts ei mitään, ellei jotain saada tuotavalta rintamalta.

Näitä ei ole tiivistettävissä byrokratiaan, vaikka se olisikin osa sotkua. Lähi-idästä kun kuulin juttua, miten solmussa ollaan, ja että siitä eletään niin vahvasti, niin melkein kuin oltaisiin kaikki osana jotain suurempaa kasvainta, ja kytkös ei silti ulottuisi yllättäen kaikkialle, vaikkakin meidän tuntemaamme "kaikkeuteen", kyllä.

Vaikea sanoa. Tuli mieleen. Laika kertoi aika hyvin länsimaisen vallan tilanteesta, huhtikuun puolen välin tienoilla. Itse liitän omiin näkemyksiin aika toisenlaista kerrontaa, koska lähtöpohja vähän toisenlaisempi. Voisi kuvata, ettei ole tällaisen aihealueen experttiyttä vankkana, vaan höttöä sieltä täältä, ehkä vähän kaikkialta.

Jollain tapaa aistiaan samaa maailmaa kuten se on, vaikka ilmaisut tästä vaihtelevat kovasti, eikä yhteistä linjaa oikein piirry, ilmaisuareenoilla niin, että jotain samuutta olisi selkeästi havaittavissa, käsitysten kantopaikoilla. Tämän sekasotkun voi kokea ongelmaksi, tosin toisinkin, mikä vaatii tietysti duunia, siinä missä kaivostoiminta maasta, joka muuten olisi hyvinkin potentiaalinen, vaikka millaiseen.

Kun puhutaan vallasta ja valloittamisesta, niin jos sen kiima on kova, niin pohjaa täytyy luoda riittävän nopeasti. Nopeasti taas syntyy huonoa laatua, ja yleistä kuluttavuutta. Jos pumppausteho kasvaa sitä mukaa, voi halpalaadulla rakennettua ylläpitää, vaikka kiinteät kulut kasvaisi exponentionaalisen suuntaisesti. Jossain vaiheessa käy vaikeaksi.

Eteen tulee se, mikä saksalle aikoinaan. Valtaa kun sitoutuu hetkellisesti eri rintamille, niin kiinteät kulut verottavat rajummin, aikayksikköä kohden. Sen vuoksi saksan aloittama episodi lopahti nopeammin, ja ryöpsähdys palautui jollain tapaa uomiinsa.

Pitemmin pohjustettu juttu on tietysti kehityksellisempää, samassa mielessä, ja nykyaikaan enemmän kuuluvasti, juttu voidaan viruttaa pitemmälle. Perusdynamiikka kukoistuksesta ei taida poiketa. Kiinassa on tästä toisenlaisiakin päätymäkokemuksia. Eurooppalaiset eivät tällaista harmoniaa oikein pitäneet kestävänä. Kävi kuten uuden mantereen asukkaille, jotka olivat sopusointuisempia, tosin vähän eri tavalla, ympäristönsä kanssa, ja heterogeenisemmasta tilanteesta johtuen, varmaan vähemmän kattavasti kuin Kiina.

Kerronta perustuu mm siihen seikkaan, että Kiina tosiaan on joskus ollut mahtimaa, ja samalla sellainen, että tilaan on liittynyt sisäistä eheyttä, mitä on mm se, että paineita ei kantaudu ulos. Kiinan suurlaivasto ei käynyt maailmalla imperialistisia projektejaan, vaan enemmän surffailivat muualla, kuten ollessaan lomalla, isomman luonnon puitteissa. Tämä lienee aika ylikansallinen (tunnistamaton) haave harmoniasta, toteutuksineen.

Pitkässä juoksussa, tersimispainotteiset riuhtomiset, jäävät historiaan utopioina. Nämä ei oikein näy lähitarkasteluissa.

[Juha]

Tällaisiin "tulehduksellisiin" tiloihin, liittyy paljon vauhdikasta ja sähläävää toimintavirtaa, ja ties mitä.

Terveyden ylläpito vaikka olisi kuinka säilytävää, ja siihen pyrkivää, ongelmoi sekin jossain vaiheessa, ja näkyy aivan toisin, kuin tavallisissa oloissa, joissa levätään, ja paikkataan asioita letkeämpään tyyliin.

Kun ollaan tilanteessa, jossa ei nostavaa toimintaa voi erottaa hajoittavasta, on tilanne vähän kuin pohjolan järvissä tapahtuva täyskierto, kahdesti vuodessa. Valeuutisointi ja irrallisuus on jo sitä luokkaa, että tällaisin mittareinkin, voi meininkiä yrittää arvioida.

Vuodenajallisesti mennään kohden kesää. Vuodenaikavertaus tuskin on paras tähän, mutta tuskin siitä mitään haittaa on.

[Saares]

Pandemia on vain yksi rikka rokassa kun katsoo, miten  Kiina on käyttänyt taloudellista nousuaan omien intressiensä ajamiseen. Vaikka Kiina on ollut halpa yhteistyökumppani, se on ollut kaikkea muuta kuin luotettava selllainen.

Kiina on ollut Suomen kehitysavun saajista yksi suuria onnistujia. Suomi onkin nyt lopettelemassa tukia pikkuhiljaa. Maamme antamat avut ovat olleet nostamassa noin miljardia kiinalaista pois köyhyydestä.

Nyt on Kiinan aika auttaa heikompiosaisia mm. Afrikassa ja Tiibetissä.

Kehitysapu on perusteeltaan yleensä sellaista, että siinä autetaan omaa teollisuutta ja markkinoita.
Suomen vientituet on yleensä annettu omalle teollisuudelle, joka on sen avulla saanut vietyä eri maihin omia tuotteitaan.

Toki muitakin tukia on, kun kaupalliset, mutta lähtökohta niissäkin on, että ne hyödyttävät antajamaata.

Maailmanpankin lainakanta on yleensä se illimadon suu joka pakottaa kehitysmaat tuottamaan rikkaimmille maille heidän kaipaamiaan tuotteita- kuten kahvia-kaakaota hedelmiä jne,  Harvemmin oman maan tarpeita suoranaisesti tuetaan, mitä nyt aseita siinä sivussa myydään.

Eiköhän muuten aika moni maa ole tuota teollisuusvakoillua harrastanut, jo silkkiperhosen toukan salakuljetuksista alkaen.

Kiina ja muut sikäläiset valtiot ovat saaneet alun korkean teknologian tuotteilleen siten kun länsimaat rakensivat tehtaat ja veivät tietotaidon näiden tuottamiseen. Tähän tietysti syynä ahneus löytää halpojen kustannuksien maat. Nythän tilanne on toinen. Länsimaat ovat täysin riippuvaisia näiden entisten kehitysmaiden tuotannosta.

[Karikko]

Pandemia on vain yksi rikka rokassa kun katsoo, miten  Kiina on käyttänyt taloudellista nousuaan omien intressiensä ajamiseen. Vaikka Kiina on ollut halpa yhteistyökumppani, se on ollut kaikkea muuta kuin luotettava selllainen.

Kiina on ollut Suomen kehitysavun saajista yksi suuria onnistujia. Suomi onkin nyt lopettelemassa tukia pikkuhiljaa. Maamme antamat avut ovat olleet nostamassa noin miljardia kiinalaista pois köyhyydestä.

Nyt on Kiinan aika auttaa heikompiosaisia mm. Afrikassa ja Tiibetissä.

Kehitysapu on perusteeltaan yleensä sellaista, että siinä autetaan omaa teollisuutta ja markkinoita.
Suomen vientituet on yleensä annettu omalle teollisuudelle, joka on sen avulla saanut vietyä eri maihin omia tuotteitaan.

Toki muitakin tukia on, kun kaupalliset, mutta lähtökohta niissäkin on, että ne hyödyttävät antajamaata.

Maailmanpankin lainakanta on yleensä se illimadon suu joka pakottaa kehitysmaat tuottamaan rikkaimmille maille heidän kaipaamiaan tuotteita- kuten kahvia-kaakaota hedelmiä jne,  Harvemmin oman maan tarpeita suoranaisesti tuetaan, mitä nyt aseita siinä sivussa myydään.

Eiköhän muuten aika moni maa ole tuota teollisuusvakoillua harrastanut, jo silkkiperhosen toukan salakuljetuksista alkaen.

Kiina ja muut sikäläiset valtiot ovat saaneet alun korkean teknologian tuotteilleen siten kun länsimaat rakensivat tehtaat ja veivät tietotaidon näiden tuottamiseen. Tähän tietysti syynä ahneus löytää halpojen kustannuksien maat. Nythän tilanne on toinen. Länsimaat ovat täysin riippuvaisia näiden entisten kehitysmaiden tuotannosta.

Asetelmat ovat todella jossain määrin muuttuneet, mutta pyrkimykset lienevät edelleen samanlaisia, eli ahneuden ja vallan tavoittelua.

Onhan se kapitalistinen näkemys kyllä saanut kiinassakin voimakkaan jalansijan eikä paluuta entiseen varmaankaan ole näköpiirissä.
Kiinan kapitaalistinen systeemi on vain hieman erilainen ja puolueen jäsenkirja on edellytys uudelle  eliittille , entisen keisareiden tapaan.

Toki suurin osa maailman kehitysmaista on edelleen orjuutetun asemassa- kiina lienee nykyisin jo itse orjuuttamassa.

[Juha]

Jos Kiina satsaa autoihin ja massiiviseen kulutukseen, ja länsi jo käynyt läpi tämän vaiheen, ja haluaa muuta, niin Kiinan taustavoima voi lyssähtää lyhyeen. Onko tämä enemmän kiinalaisten vedätystä? Romahtavat omaan mahdottomuuteensa, ja Länsi tekee tämän suhteen jo selkeitä paikkaustoimia. ?

[Aave]

Kiinan valvovan silmän alla (Yle).

"Kiinalaistaustaiset suomalaiset kertovat MOT:lle toistuvasta tarkkailusta ja häirinnästä. He syyttävät siitä Kiinan hallintoa ja Suomen suurlähetystöä. Suurlähetystö ei kommentoi asiaa. Suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilusta on tullut pysyvä ilmiö Suomessa".