Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Edward]

Ketju on muodostettu ketjuun Fiilikset ja päivän mietteet syntyneestä rönsystä.

[Kopek]

Menestymisen mahdollisuuksia kovassa kansainvälisessä kilpailussa parantaa korkea koulutustaso. Näin ainakin Helsingin Sanomien artikkelissa arvioitiin, kun oli kyse Suomen menestymisestä. Samassa jutussa todettiin, etteivät kaikki voi olla huippukoulutettuja asiantuntijoita, vaan tarvitaan myös suorittavan työn tekijöitä kuten roskakuskeja ja remonttimiehiä. Jutussa kerrottiin, että osa työstä korvataan roboteilla ja automatiikalla.

Jos yleinen koulutustaso maassa on sitä, että useita vuosia koulua käyneet eivät osaa edes lukea, menestymisen mahdollisuudet kovassa kilpailussa, jossa innovaatiot ja osaaminen ratkaisevat, ovat vaatimattomat.

Koulussa menestymisen kannalta lapsen älykkyydestä ja vanhempien tuesta ja kannustuksesta on suurta hyötyä. Jos lapsen älykkyystaso on vaatimaton, ja jos hän sen lisäksi elää yksinhuoltajaperheessä, jossa äiti tekee pitkiä päiviä halpatyössä, ennuste koulumenestyksestä on vaatimaton. Äidillä ei riitä voimia eikä henkisiä resursseja pakottaa lasta kirjojen ääreen ja antaa hänelle kotiopetusta. Jollekin miljonääriperheen tyhmänpuoleiselle lapselle sen sijaan palkataan vastaavassa tilanteessa kotiopettaja, ja lapsi saadaan uitettua läpi koulujärjestelmän, vaikka hänellä henkisiä kykyjä ei suuremmin olekaan. Köyhän yksinhuoltajaperheen lapsi sen sijaan ajautuu vastaavassa tilanteessa jengeihin, ja koulutus jää retuperälle. Tämä malli kopioituu taas seuraavaan sukupolveen.

[kertsi]

Koulussa menestymisen kannalta lapsen älykkyydestä ja vanhempien tuesta ja kannustuksesta on suurta hyötyä. Jos lapsen älykkyystaso on vaatimaton, ja jos hän sen lisäksi elää yksinhuoltajaperheessä, jossa äiti tekee pitkiä päiviä halpatyössä, ennuste koulumenestyksestä on vaatimaton. Äidillä ei riitä voimia eikä henkisiä resursseja pakottaa lasta kirjojen ääreen ja antaa hänelle kotiopetusta. Jollekin miljonääriperheen tyhmänpuoleiselle lapselle sen sijaan palkataan vastaavassa tilanteessa kotiopettaja, ja lapsi saadaan uitettua läpi koulujärjestelmän, vaikka hänellä henkisiä kykyjä ei suuremmin olekaan. Köyhän yksinhuoltajaperheen lapsi sen sijaan ajautuu vastaavassa tilanteessa jengeihin, ja koulutus jää retuperälle. Tämä malli kopioituu taas seuraavaan sukupolveen.

Minua ei koskaan pakotettu kirjojen ääreen, eikä taidettu edes kuulustella läksyjä tai edes kysyä niistä (tai sitten olen vaan unohtanut). Äiti teki pitkää päivää töissä niihin aikoihin, kun aloitin koulun. Hoidin koulunkäynnin ihan itsenäisesti, ja loistavin arvosanoin. Ylioppilastodistus oli koulun paras tai toisiksi paras, en tiedä kumpi, vaikka viimeisenä luokiovuotena ei paljon koulu enää kiinnostanut. Äiti taisi olla (turhaan) vähän huolissaan ylioppilaskirjoituksista, kun olin koko viimeisen kevään töissä, mutta niinpä vaan kirjoitin ällän paperit. Isä kannusti lähinnä omalla esimerkillään, hän opiskeli töiden osalta ja pääsi parempiin hommiin sen ansiosta.

Jos minua olisi yritetty ohjailla kovalla kädellä tai peräti pakottaa lukemaan, veikkaan, että olisin ehkä alkanut kapinoimaan ja suoriutunut huonommin. Miten lie sitten tutkimusten valossa yleisesti, en tiedä.

Oma arvaukseni on, että pakottamalla ei opi kovinkaan hyvin, eikä oppi jää päähän. Ja hyvin vahva arvaukseni on, että ottamalla vastuuta oppimisestaan, lapsi oppii parhaiten. Jos vanhemmat jotenkin voivat vaikuttaa opiskelumotivaatiota lisäävästi, se on se parhain apu. Esimerkiksi omalla esimerkillään, ja kehumalla silloin kun kehumisen aihetta. Muistan, että sain joitakin kivoja kirjapalkintoja, jos todistus oli erityisen hyvä ensimmäisillä luokilla. Koulusta sain kerran kirjapalkinnon, ja useita kertoja stipendejä, useammin kuin kukaan muu luokallani.

[Kopek]

Itse en usko, että yhteiskuntien erot selittyvät geneettisillä eroilla.

Itse kukin voi uskoa tai olla uskomatta mihin haluaa. Tämän päivän Hesarista poimin seuraavan tekstinpätkän:

Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Geenit vaikuttavat tuloihin siten, että ne muovaavat ihmisten mieltymyksiä, terveyttä, älyllisiä kykyjä, persoonallisuuden piirteitä ja riskinottohalua.

Tutkimustuloksen perusteella suomalaiset olisivat siis oman onnensa seppiä ainakin siinä mielessä, että menestyksemme tai sen puute johtuu synnynnäisistä ominaisuuksistamme ja niistä seuraavista valinnoista.

Siitä vain todistamaan tilastoilla tai muulla tavoin, ettei näin ole.

En väitä, että perimä olisi ainoa asia, jolla on merkitystä yksilöiden ja yhteisöjen menestymisen kannalta. Totta kai on monia muitakin vaikuttavia tekijöitä. Pohjoiskorealaiset ja eteläkorealaiset esimerkiksi ovat samaa kansaa, mutta silti valtiot poikkeavat toisistaan. Vapaustusarmejat vapauttivat pohjoisosan 1950-luvun alussa, ja maahan pääsi syntymään sosialistinen paratiisi. Etelä sen sijaan jäi riutumaan kapitalismin ikeen alle. Ja eron näkee nyt.

Ideologiat, uskonnot, luonnonvoimat, naapurikansat, ympäristö ja jopa sattuma vaikuttavat paljon. Eivät pelkät geenit yksin ratkaise. Niiden merkitys tulee esille silloin, kun muut tekijät ovat samanlaiset.

https://yhteishyva.fi/artikkeli/suomalaiset-geenit-ovat-ainutlaatuisia/article-562197

[MrKAT]

Ideologiat, uskonnot, luonnonvoimat, naapurikansat, ympäristö ja jopa sattuma vaikuttavat paljon. Eivät pelkät geenit yksin ratkaise. Niiden merkitys tulee esille silloin, kun muut tekijät ovat samanlaiset.

Nimenomaan sattuma on tässä yksi tärkeä tekijä. Siitä puhui jo Nassim Taleb Musta joutsen ja Satunnaisuuden hämäämä -kirjoissaan. Monet menestyneet ei tajua kuinka paljon heidän menestyksestään johtuu puhtaasta sattumasta. (Esim. osakkeilla rikastunut sijoittaja, asuu rikkaiden alueella tai koulussa verkottuu tulevien menestyjien kanssa jne). He luulevat jotenkin olevansa muita parempia, ovelampia, ahkerampia, älykkäämpiä jne vrt. lottovoittaja, jos luulisi samaa. Toisaalta monet tähtinäyttelijät näyttää kyllä tajuavan kuinka tuurista (kohtaa jossain kahvilassa huippuohjaajan tms) heidän menestyksensä on ollut kiinni.

[Xantippa]

Mielenkiintoinen oman onnensa seppä sellainen, jonka menestys perustuu ainoastaan geeneihinsä ja niistä (vääjäämättömästi?) seuraaviin valintoihin.

Kutsuisin itse moista melkoiseksi lastu laineilla-puuhaksi enemmän kuin oman onnensa seppäilyksi.

T: Xante

[urogallus]

Ideologiat, uskonnot, luonnonvoimat, naapurikansat, ympäristö ja jopa sattuma vaikuttavat paljon. Eivät pelkät geenit yksin ratkaise. Niiden merkitys tulee esille silloin, kun muut tekijät ovat samanlaiset.

Nimenomaan sattuma on tässä yksi tärkeä tekijä. Siitä puhui jo Nassim Taleb Musta joutsen ja Satunnaisuuden hämäämä -kirjoissaan. Monet menestyneet ei tajua kuinka paljon heidän menestyksestään johtuu puhtaasta sattumasta. (Esim. osakkeilla rikastunut sijoittaja, asuu rikkaiden alueella tai koulussa verkottuu tulevien menestyjien kanssa jne). He luulevat jotenkin olevansa muita parempia, ovelampia, ahkerampia, älykkäämpiä jne vrt. lottovoittaja, jos luulisi samaa. Toisaalta monet tähtinäyttelijät näyttää kyllä tajuavan kuinka tuurista (kohtaa jossain kahvilassa huippuohjaajan tms) heidän menestyksensä on ollut kiinni.

Sattuma on tärkeä yksilötasolla, mutta tarpeeksi suuria joukkoja tarkastellessa sen vaikutus katoaa.

[-:)lauri]

Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Taloustieteilijät ovat tunnettuja pseudotieteilystään. Ainakin "geeneistä" löytyvän älykkyyden kohdalla metsään on menty. Esitetään rohkeasti väite kaksostutkimuksiin vedoten, että älykkyydestä mahdollisesti peräti 60% selittyy geeneillä. 1900-vuosiadalla älykkyys nousi länsimaissa parhaimmillaan 7 pinnaa vuosikymmenessä. Olimme ennen 1900-vuosisataa kaikein heikoimmin pärjäävien afrikkalaisten tasoisia älyllisesti. Länsimaalaisten geenit eivät ole 100 vuodessa muuttuneet tippaakaan.

Eli ne "geneettiset" älykkyyserot, joita taloustieteilijät mittaavat, ovat kulttuuriälykkyyttä, eivätkä ne kerro geenien älykkyydestä yhtään mitään. Lyön tuopista olutta vetoa, että sama muuttujien vakionti on mennyt taloustieteilijöillä tälläkin kertaa pahasti metsään.

[Karikko]

^

Luonteenpiirteiden periytyvyys on tunnustettua, äkäinen koirakin saa todennäköisemmin äkäisiä penikoita. (äkäisyys voi olla myös pelkoa, joka ilmenee itsesuojeluna)

Varmaan perimään mahtuu silti keskimäärin monenlaisia ominaisuuksia ja saman lapsilaumankin sisällä on monenlaista persoonaa.

Mutta voidaan varmaan todeta ominaisuuksien joita "rikastuminen vaatii" olevan perittyjä ahneutta ja kateuden ilmeistä ilmenemistä myöden, toisaalta oppiminen eli tottumus on monesti toinen luonne.

Eiköhän silti eturiviin pyrkijöillä esiinny keskimääräistä enemmän röyhkeyden ja oman itsekkyytensä mukaisia ominaisuuksia- niitähän rikastuminen vaatii.

[safiiri]

^

Luonteenpiirteiden periytyvyys on tunnustettua, äkäinen koirakin saa todennäköisemmin äkäisiä penikoita. (äkäisyys voi olla myös pelkoa, joka ilmenee itsesuojeluna)

Varmaan perimään mahtuu silti keskimäärin monenlaisia ominaisuuksia ja saman lapsilaumankin sisällä on monenlaista persoonaa.

Mutta voidaan varmaan todeta ominaisuuksien joita "rikastuminen vaatii" olevan perittyjä ahneutta ja kateuden ilmeistä ilmenemistä myöden, toisaalta oppiminen eli tottumus on monesti toinen luonne.

Eiköhän silti eturiviin pyrkijöillä esiinny keskimääräistä enemmän röyhkeyden ja oman itsekkyytensä mukaisia ominaisuuksia- niitähän rikastuminen vaatii.

Tarkoitatko tässä luonteenpiirteillä kenties temperamenttia?

[Aasilaulu]

Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Kiinnostava ja aika yllättävä tutkimustulos. Voikohan tästä tehdä sen päätelmän, että Suomessa hyvinvointivaltio on kokonaan tasoittanut tuloeroihin vaikuttavat ympäristötekijät niin, että oikeastaan vain geeneillä on merkitystä?

On siinä sellainenkin vaihtoehto, että identtiset ja epäidenttiset kaksoset eivät jostain syystä ole otoksena edustava niin, että siitä voisi tällä tavalla yleistää. Jos vaikka identtisten kaksosten kohdalla on hyvin yleistä, että he tekevät elämässä samanlaisia valintoja koulutuksen, ammatinvalinnan yms. suhteen, kun taas epäidenttiset kaksoset ottavat enemmän etäisyyttä ja määrittelevät itseään toisiaan vastaan?

Jos tällainen efekti on olemassa, silloinhan itsessään identtisyydellä ja epäidenttisyydellä on ympäristötekijänomainen vaikutus, eikä se ole niin, että kummankin tyyppisten kaksosten tapauksessa ympäristö laajasti ymmärrettynä täysin verrannollinen ja loppu selittyy genetiikalla ja satunnaisvahtelulla.

Ei tämän ole tarkoitus olla silti tutkimustulosta vähättelevää. Ainahan se on niin, että tutkimus myös nostaa lisäkysymyksiä ja uusia tutkimusongelmia – ja niin kuuluukin olla.

Mutta siis... jos on yksi tällainen tutkimus ja siinä on laaja otanta, ei se välttämättä silti mene niin, että se kertoo jotakin yksiselitteistä tässä tapauksessa geeneettisen eron vaikutuksesta tulotasoon. Se kertoo vain sen, minkä se kertoo.

Siitä tosin ollaan yhtä mieltä, että oikea reaktio tähän on kyseenalaistaa ja tutkia lisää. En minä sitä tutkimusta tule tekemään, eikä minun tarvitse mitään "osoittaa". Mutta tutkimuksen oikea tehtävä on minun mielestäni se, että se kirvoittaa lisää tutkimusta ja että asiaan suhtaudutaan uteliaasti, kyseenalaistavasti ja avoimin mielin. Ei niiden tarkoitus ole se, että lataat sen foorumilla tiskiin ja sanot että "MOT" ja "todista että näin ei ole". Sen ei siis ole kai tarkoitus olla kenenkään maailmankuvan pönkkä.

[-:)lauri]

^

Luonteenpiirteiden periytyvyys on tunnustettua, äkäinen koirakin saa todennäköisemmin äkäisiä penikoita. (äkäisyys voi olla myös pelkoa, joka ilmenee itsesuojeluna)

Varmaan perimään mahtuu silti keskimäärin monenlaisia ominaisuuksia ja saman lapsilaumankin sisällä on monenlaista persoonaa.

Mutta voidaan varmaan todeta ominaisuuksien joita "rikastuminen vaatii" olevan perittyjä ahneutta ja kateuden ilmeistä ilmenemistä myöden, toisaalta oppiminen eli tottumus on monesti toinen luonne.

Eiköhän silti eturiviin pyrkijöillä esiinny keskimääräistä enemmän röyhkeyden ja oman itsekkyytensä mukaisia ominaisuuksia- niitähän rikastuminen vaatii.

Luonteenpiirteet eivät puolestaan kerro ammatillisesta menestymisestä mitään. Tämän osoitti Taloustieteen nobelilla palkittu psykologi Daniel Kahneman.

[Karikko]

^

Luonteenpiirteiden periytyvyys on tunnustettua, äkäinen koirakin saa todennäköisemmin äkäisiä penikoita. (äkäisyys voi olla myös pelkoa, joka ilmenee itsesuojeluna)

Varmaan perimään mahtuu silti keskimäärin monenlaisia ominaisuuksia ja saman lapsilaumankin sisällä on monenlaista persoonaa.

Mutta voidaan varmaan todeta ominaisuuksien joita "rikastuminen vaatii" olevan perittyjä ahneutta ja kateuden ilmeistä ilmenemistä myöden, toisaalta oppiminen eli tottumus on monesti toinen luonne.

Eiköhän silti eturiviin pyrkijöillä esiinny keskimääräistä enemmän röyhkeyden ja oman itsekkyytensä mukaisia ominaisuuksia- niitähän rikastuminen vaatii.

Tarkoitatko tässä luonteenpiirteillä kenties temperamenttia?

En (hyvä, kun kysyit)  tarkoitan lähinnä ominaisuuksia kuten ahneus, kateus, itsekkyys ja niin-päin pois.


Oveluus ja pappien tapainen petoksellisuus on myös avuksi, taito jolla saa ihmiset uskomaan itseensä, silloinkin, kun heitä käytetään hyväksi.

Tosin saattaahan niitä olla jalojakin varakkaita ihmisiä, ehkä, ei kuitenkaan isompia määriä eikä se oire ihmisessä tietenkään edesauta sen varallisuuden säilymistä.

[Aasilaulu]

En (hyvä, kun kysyit)  tarkoitan lähinnä ominaisuuksia kuten ahneus, kateus, itsekkyys ja niin-päin pois.


Oveluus ja pappien tapainen petoksellisuus on myös avuksi, taito jolla saa ihmiset uskomaan itseensä, silloinkin, kun heitä käytetään hyväksi.

Tosin saattaahan niitä olla jalojakin varakkaita ihmisiä, ehkä, ei kuitenkaan isompia määriä eikä se oire ihmisessä tietenkään edesauta sen varallisuuden säilymistä.

Nämä listaamasi ominaisuuudet, "ahneus", "kateus", "itsekkyys", "petoksellisuus", ovat kaikki negatiivisesti latautuneita.

Mun käsittääkseni persoonallisuuspsykologiassa nykyään oletetaan, että temperamentti on yhteydessä aivorakenteisiin ja nimenomaan se on persoonallisuuden vahvasti perinnöllinen osa. Kasvatus ja ympäristö sitten muokkaavat temperamentista persoonallisuuden.

Siitä on paljon erilaisia teorioita, mitä sitten ovat temperamenttipiirteet. Yleensä ne on sellaisia, että siinä on joku jana jolla on kaksi ääripäätä. Yleistäen voisi sanoa, että aivan ääripäissä piirteet ovat usein ongelmallisia ja keskivaiheilla on sikäli helpompaa, että on "niin kuin kaikki muutkin". Wikpedian mukaan:

Temperamenttipiirteisiin kuuluvat esimerkiksi aktiivisuus, sosiaalisuus, taipumus mielipahaan ja ärtyvyyteen, joustavuus, sopeutumiskyky, keskittymiskyky sekä rytmisyys.

Miksi nimenomaan et tarkoita temperamenttia? Ja miksi temperamentti ei voisi olla se, joka selittää myös varsinaisten luonteenpiirteiden periytymistä?

Ne sun listaamat "ominaisuudet" on mun nähdäkseni käytökseen kohdistuvia arvioita. Ne voi tietysti tuntua selkeämmiltä kuin tällaiset hyvin abstraktit ja tarkoituksellisen neutraalit taipumkset, joista psykologiassa puhutaan. Jos jaksat, lukaise läpi vaikka tämä teksti:
Onko luonto oikeudenmukainen: Synnynnäinen temperamentti ja stressinsietokyky

[Kopek]

Kun tässä nyt on fiiliksistä ja päivän mietteistä kyse, niin pieni poukkoilu aiheessa tai aiheesta ei haitanne.

Menestymisessä tai menestymättömyydessä on kyse monista eri asioista. Mahdollisten perittyjen ominaisuuksien ohella vaikuttavat lapsuuden ja aikuisuuden ympäristö, kasvatus, perheolosuhteet, arvot ja arvomaailma, ystäväpiiri... luetteloa voisi jatkaa kymmenillä eri asioilla. Ja kuten edellä jo todettiin, myös puhtaalla sattumalla on merkitystä.

Itse olen saanut ulkoisilta puitteiltaan melko hyvät eväät menestymiseen, mutta silti minusta on tullut täydellinen luuseri ja epäonnistuja.

Menestymistä edistäviä tekijöitä ovat olleet varakas koti, koulutetut vanhemmat sekä koulunkäyntiin ja opintoihin kannustava ilmapiiri.

Menestymistä haittaavia tekijöitä ovat olleet vanhempien, erityisesti äidin ja samassa taloudessa asuneen isoäidin, ylihuolehtiva kasvatus ja huolenpito, mikä on tehnyt meistä lapsista laiskoja ja aloitekyvyttömiä ihmisiä vailla kunnianhimoa. Varakas koti on myös vaikuttanut "ei huolta huomisesta" -asenteen kehittymiseen. Eli kävi miten kävi, hyvin kävi. Joten  mitäpä tässä yrittämään ja pinnistelemään. Kodin turvaverkolla on ollut samanlainen vaikutus kuin työttömyysturvalla. Se on passivoinut. Kun syntyy kultalusikka suussa, ei ole oikein motiivia pyrkiä mihinkään.

Toinen menestymistä jarruttava tekijä on ollut autoritäärisen kasvatuksen avulla liiskaksi murskattu itsetunto. Siihen kuuluu se, että pelkää aivan hysteerisesti ei-sanaa ja itsensä nolaamista. Ja itsensä kuvittelee nolaavansa kaikella mahdollisella ja mahdottomalla. "Ei minusta ole mihinkään" -asenteella ei työmarkkinoilla pärjää. Eikä oikein missään muuallakaan.

Ikävä kyllä perityt ominaisuutenikaan eivät ole kummoiset. Ilmeisesti äidin puolelta olen perinyt jännittämisen ja stressiherkkyyden. Isän puolelta lienee tullut yleinen tyhmyys ja hidas "hoksaaminen".

Asennepuolella menestymistäni on jarruttanut kiintymys ja tunnepitoinen suhtautuminen omaisuuteen, mikä lienee kasvatuksen tahaton sivutuote. Kertyneestä omaisuudesta huolehtiminen on vienyt sen vähäisen energian ja ajan, mikä olisi tarvittu menestymisen saralla.

Sen jälkeen, kun sukumme köyhtyi ja menetin kotini, myös motivaatio on ollut hukassa. Miksi pinnistelisin ja ponnistelisin ja yrittäisin, kun tiedän, että en voi saavuttaa edes sadasosaa siitä, mitä meillä jo on kerran ollut.