Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Ihmisen evoluutio

Aloittaja kertsi, helmikuu 12, 2022, 14:22:00

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 22, 2022, 23:08:57
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 22, 2022, 22:38:35

Tosin noinkohan se luu niitä jumeja tekee.

Muistaakseni koiraeläimillä on kaksivaiheinen stondis. Ensin tulee lihasstondis, jonka kanssa mennään sisään. Sitten tulee veristondis, jolloin vehje paisuu värkissä niin isoksi, ettei se tahdo tulla enää ulos.

No jotain tuontapaista, mutta toki naaraan "värkki myös tarraa kiinni, eikä halua päästää irti ennen kuin siemennys on varmasti tapahtunut.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 23, 2022, 01:15:22
Nopea yhdyntä on hyväksi nisäkkäille, koska saalistajia on ja riistaakin on...
Naaraat ehkä voivat olla eri mieltä. ::)

Tulee muistoon flashback menneiltä ajoilta.

Kaverini kehuskeli onnistuneesta kanssakäymisestä tytön kanssa. Tyttö siihen, että ei se nyt niin onnistunut ollut, kestikin aika vähän aikaa ja hän ei ehtinyt saada juuri mitään nautintoa.
Kaveri siihen: Mälli lähti, eikös se juuri ole sen homman tarkoitus?

Tietysti biologisesti lisääntymisasioita ajatellen on juuri näin.  Toisaalta, se varmaan vaatisi naisilta erillisen voimakkaan kiima-ajan jos yhdynnät tai seksisessiot eivät sinällään tuottaisi mitään erityistä nautintoa.

Oikea metodi on varmaan jossain pikapanon ja tantraseksin välillä. Mieltymyksetkin vaikuttavat.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 26, 2022, 22:18:00
Jälkeläisten saaminenhan se idea biologisesti on, sama se miten...

Eihän se nyt ihan sama ole. Ihmislapsen hoitaminen on sikäli työläs operaatio, että mielellään siihen saisi osallistua useampikin ihminen. Jos esim. lapsi laitetaan alulle raiskaamalla, siinä voi heti alkuunsa käydä niin että isää ei näy mailla halmeilla, tai äiti ei halua olla tämän kanssa tekemisissä, tai äiti hylkää lapsensa. Tämän vuoksi alkuunsaattamisen on parempi olla molempia osapuolia tyydyttävä tapahtuma, ja elämän jatkua sillä tavalla että kumpikin edelleenkin nauttii.

-:)lauri

#18

Tuossa vajaan tunnin mittainen keskustelu Robert Sapolskyn syksyllä julkaistun kirjan Determined aiheesta: elämä ilman vapaata tahtoa.

Kysyin ChatGPT:lta mitkä käytännöt ovat länsimaissa typeriä:

Lainaus käyttäjältä: ChatGPTUser
Jos ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, millaiset nykyiset länsimaiset kulttuuriset käytännöt ovat silloin typeriä?

ChatGPT
Jos hyväksytään ajatus, että ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, monet nykyiset länsimaiset kulttuuriset käytännöt voivat näyttää kyseenalaisilta tai jopa typeriltä. Tämä näkökulma asettaa haasteen monille arvoille ja käytännöille, jotka perustuvat yksilön autonomian ja valinnanvapauden olettamuksiin. Tässä on joitakin esimerkkejä:

1. **Rikosoikeudellinen järjestelmä**: Monet länsimaiset oikeusjärjestelmät perustuvat ajatukseen, että yksilöillä on vapaa tahto tehdä päätöksiä ja että he voivat valita oikean ja väärän välillä. Jos vapaata tahtoa ei ole, rangaistusten ja vastuun konseptit, jotka perustuvat henkilökohtaiseen syyllisyyteen ja valintoihin, näyttäytyvät epäoikeudenmukaisina. Sen sijaan yhteiskunnan tulisi ehkä keskittyä enemmän uudelleenkoulutukseen, ehkäisyyn ja ymmärtämään syvällisemmin ihmisen käyttäytymisen taustalla olevia syitä.

2. **Koulutus ja itseapukirjallisuus**: Monet itseapukirjat ja koulutusohjelmat perustuvat oletukseen, että yksilöillä on kyky ja vapaa tahto muuttaa elämäänsä pelkästään omien päätöstensä kautta. Ilman vapaata tahtoa nämä ohjelmat ja niiden lupaukset voivat näyttää harhaanjohtavilta, koska ne eivät ota huomioon ulkoisia tekijöitä ja sisäisiä rajoitteita, jotka vaikuttavat yksilön kykyyn tehdä muutoksia.

3. **Meritokratia ja työelämä**: Länsimaisissa yhteiskunnissa vallitsee usein usko meritokratiaan, ideaan, että ahkeruus ja kyvykkyys johtavat menestykseen. Jos vapaa tahto on illuusio, tämä uskomus meritokratiasta tuntuu ontolta, koska se ohittaa ne monet ympäristölliset, sosiaaliset ja geneettiset tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen mahdollisuuksiin elämässä. Tämä voi johtaa vääriin käsityksiin yksilön vastuusta omasta menestyksestään tai epäonnistumisistaan.

4. **Kulutuskulttuuri**: Länsimaista kulttuuria leimaa usein korostunut kulutus, jota ohjaa ajatus yksilön vapaudesta valita ja ilmaista itseään ostamalla tiettyjä tuotteita tai palveluita. Ilman vapaata tahtoa kulutusvalinnat eivät ole pelkästään yksilön itsenäisiä päätöksiä, vaan ne ovat myös laajempien yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja taloudellisten voimien ohjaamia.

5. **Sosiaalinen media ja yksilön vastuu**: Sosiaalisen median käyttö ja sen vaikutukset yksilön mielipiteisiin ja käyttäytymiseen ovat nykykulttuurissa keskeisiä. Jos oletetaan, että ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, sosiaalisen median alustojen rooli muokata ja ohjata käyttäytymistä ja näkemyksiä korostuu entisestään, mikä asettaa kyseenalaiseksi yksilön vastuun omista näkemyksistään ja toimistaan.

Tämän ajatusleikin tarkoitus ei ole vähätellä yksilön vastuuta tai kykyä vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä, vaan pikemminkin tarjota erilainen perspektiivi arvioitaessa yhteiskunnallisia käytäntöjä ja niiden perustuksia. Se kutsuu pohtimaan, miten yhteiskuntaa voidaan järjestää oikeudenmukaisemmin ja tehokkaammin, ottaen huomioon ihmisen toiminnan monimutkaisuus ja moninaiset tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen päätöksentekoon.

Kysyin ChatGPT:lta myös, millaiset käytännöt ovat järkeviä:

Lainaus käyttäjältä: ChatGPTUser
Jos ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, millaiset nykyiset länsimaiset kulttuuriset käytännöt ovat silloin järkeviä?

ChatGPT
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, tietyt länsimaiset kulttuuriset käytännöt voivat näyttäytyä erityisen järkevinä. Tällaiset käytännöt tunnustavat yksilön päätöksenteon monimutkaisuuden ja sen, että monet ulkoiset ja sisäiset tekijät vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen. Seuraavat käytännöt sopivat hyvin yhteen näkemyksen kanssa ihmisen rajoitetusta vapaasta tahdosta:

1. **Yhteiskunnallinen tuki ja turvaverkot**: Yhteiskunnat, jotka tarjoavat kattavia sosiaalipalveluita, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta ja taloudellista tukea, tunnustavat, että yksilön elämänkulkuun vaikuttavat monet ulkopuoliset tekijät. Tällaiset järjestelmät ymmärtävät, että yksilön kyky "valita oikein" tai menestyä ei ole ainoastaan hänen omassa kontrollissaan, vaan siihen vaikuttavat myös hänen lähtökohtansa ja elämänsä olosuhteet.

2. **Mielenterveyspalvelut ja stigmaattisen leiman poistaminen**: Mielenterveyden ongelmien ymmärtäminen sairauksina, jotka vaativat hoitoa ja tukea, eivätkä ole yksilön "heikkouden" tai "huonojen valintojen" tulosta, on linjassa ajatuksen kanssa rajoitetusta vapaasta tahdosta. Tällainen lähestymistapa kannustaa ihmisiä hakemaan apua ja ymmärtämään, että monet tekijät vaikuttavat mielenterveyteen.

3. **Koulutuksen ja oppimisen monimuotoisuus**: Koulutusjärjestelmät, jotka tunnustavat oppimistyylit ja -tarpeet vaihtelevat suuresti ja tarjoavat erilaisia resursseja ja menetelmiä oppimiseen, ovat järkeviä, kun tunnustetaan, että yksilön kyky omaksua tietoa ja taitoja ei ole pelkästään hänen valintansa tai ponnistelujensa tulos.

4. **Rikollisuuden ehkäisyohjelmat**: Ohjelmat, jotka keskittyvät rikollisuuden ehkäisyyn koulutuksen, yhteisön tukipalveluiden ja varhaisen puuttumisen kautta, tunnustavat, että rikolliseen käyttäytymiseen ajavat monimutkaiset tekijät, jotka eivät ole vain yksilön valintojen summa. Tämä lähestymistapa pyrkii käsittelemään rikollisuuden perimmäisiä syitä sen sijaan, että se vain rankaisisi yksilöitä heidän teoistaan.

5. **Ympäristön suojelu ja kestävä kehitys**: Ympäristönsuojelutoimet ja politiikat, jotka pyrkivät vähentämään ihmisen toiminnan negatiivisia vaikutuksia planeetalle ja edistämään kestäviä elämäntapoja, ovat järkeviä, koska ne tunnustavat ihmisen käyttäytymisen olevan suurelta osin yhteiskunnallisten normien ja taloudellisten järjestelmien ohjaamaa. Kestävän kehityksen edistäminen vaatii kollektiivisia toimia ja politiikkoja, jotka ohjaavat ihmisten "valintoja" kestävämpään suuntaan.

Nämä esimerkit heijastavat lähestymistapoja, jotka ovat sopusoinnussa ajatuksen kanssa, että yksilön käyttäytymiseen vaikuttavat laajasti hänen ympäristönsä, kasvatuksensa, geneettiset taipumuksensa ja monet muut tekijät. Tällaiset käytännöt tunnustavat yksilön toimintakyvyn rajoitteet ja pyrkivät luomaan olosuhteita, jotka mahdollistavat kaikkien ihmisten hyvinvoinnin ja menestyksen.

Tämä ei tietysti liity evolutiiviseen historiaamme, mutta mikäli oppisimme toimimaan järkevästi, liittyisi se evolutiiviseen tulevaisuuteemme.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.