Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Kopek]

En keksinyt, mihin kategoriaan seuraava tutkimus kuuluisi, kun seksuaalisuus-ketjuunkaan ei voinut kirjoittaa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että perhetaustalla on merkitystä seksielämän aloittamisajankohdalle ja seksuaaliselle käyttäytymiselle sen jälkeenkin.

One of the main findings of this study is that family structure not only predicts age at sexual initiation among black men, but also continues to influence sexual behavior throughout adult life

Ehkä koulumenestyksen ja työuralla menestymisen kanssa on vähän samoin. Perhetaustalla on merkitystä näiden asioiden kannalta, ja vastaavasti näillä asioilla on merkitystä sille, millainen perhetausta seuraavilla sukupolvilla on.

Suomessakin on havaittu, että koulutustaso jossakin määrin periytyy, vaikka sille ei pitäisi olla taloudellisia syitä hyvinvointivaltiossa, jossa opiskeleminen on suurelta osin ilmaista.

https://www.guttmacher.org/sites/default/files/article_files/3425202.pdf

[-:)lauri]

Suomessakin on havaittu, että koulutustaso jossakin määrin periytyy, vaikka sille ei pitäisi olla taloudellisia syitä hyvinvointivaltiossa, jossa opiskeleminen on suurelta osin ilmaista.

https://www.guttmacher.org/sites/default/files/article_files/3425202.pdf

Opiskelu ei ole Suomessa ilmaista ja sen vuoksi sen houkuttelevuus perustuu todennäköisesti myös kotiolojen vaurauteen. Riskin otto opintolainassa on yleisesti ottaen köyhille suurempi kuin rikkaille, vaikka toki rikkaiden keskuudesta löytyy ehkä myös enemmän psykopaattivanhempia, joiden tukeen jälkikasvu ei voi hädän hetkellä luottaa ja heillä riski tällöin myös yhtä suuri kuin köyhien vanhempien vekaroilla. Mutta koska kaikki rikkaat vanhemmat eivät ole psykopaatteja, johtuu osaltaan siitä tuo "koulutustaustan periytyvyys". Hyvä koulutus kun on ainakin historiassa usein miten on taannut myös hyvät tulot.

Rikkaat = tulotaso, joilla voi osallistua hädän hetkellä jälkikasvun opintolainan maksamiseen ilman pelkoa jälkikasvun luottotietojen menettämisestä.

[Kopek]

Opiskelu ei ole Suomessa ilmaista ja sen vuoksi sen houkuttelevuus perustuu todennäköisesti myös kotiolojen vaurauteen. Riskin otto opintolainassa on yleisesti ottaen köyhille suurempi kuin rikkaille, vaikka toki rikkaiden keskuudesta löytyy ehkä myös enemmän psykopaattivanhempia, joiden tukeen jälkikasvu ei voi hädän hetkellä luottaa ja heillä riski tällöin myös yhtä suuri kuin köyhien vanhempien vekaroilla. Tästä todennäköisesti johtuu tuo "koulutustaustan periytyvyys".

Epäilen, että periytyvyys johtuu asenteista ja kodin "kulttuurista". Jos lapselle pienestä asti tehdään selväksi, että hän tulee menemään yiiopistoon niin kuin hänen vanhempansakin ovat mennet ja ehkä heidänkin vanhempansa aikoinaan, lapsi pitää yliopistoon päätymistä itsestäänselvyytenä ja todennäköisesti päätyykin sinne. Vähän pelottelua matkan varrella lukuhaluja lisäämään (jos et halua päätyä isona vessojen siivoajaksi, lue läksysi), niin ura on viitoitettu ilman sen kummempaa hässäkkää.

Jos asenteet puolestaan ovat herravihaisia ja katkeria ja "tällaisia me ollaan ja tällaisina pysytään" -tyyppisiä, lapsi saattaa kokea opinnoissa ja uralla etenemisen jopa jonkinlaisena petturuutena omaa perhettä kohtaan. Sisältyyhän menestymiseen ajatus, että ollaan hylkäämässä vanhempien yhteiskuntaluokka ja kiipeämässä vihattuun porvari- ja herraluokkaan. En tarkoita, että näin ajateltaisiin, mutta tällaisia tiedostamattomia piiloajatuksia saattaa olla alitajunnassa.

Nämä ovat "mutu"-ajatuksia. Asioita on tutkittu paljon, eikä minulla ole niihin mitään faktapohjaista lisättävää. Voin olla väärässäkin.

[-:)lauri]

Opiskelu ei ole Suomessa ilmaista ja sen vuoksi sen houkuttelevuus perustuu todennäköisesti myös kotiolojen vaurauteen. Riskin otto opintolainassa on yleisesti ottaen köyhille suurempi kuin rikkaille, vaikka toki rikkaiden keskuudesta löytyy ehkä myös enemmän psykopaattivanhempia, joiden tukeen jälkikasvu ei voi hädän hetkellä luottaa ja heillä riski tällöin myös yhtä suuri kuin köyhien vanhempien vekaroilla. Tästä todennäköisesti johtuu tuo "koulutustaustan periytyvyys".

Epäilen, että periytyvyys johtuu asenteista ja kodin "kulttuurista". Jos lapselle pienestä asti tehdään selväksi, että hän tulee menemään yiiopistoon niin kuin hänen vanhempansakin ovat mennet ja ehkä heidänkin vanhempansa aikoinaan, lapsi pitää yliopistoon päätymistä itsestäänselvyytenä ja todennäköisesti päätyykin sinne. Vähän pelottelua matkan varrella lukuhaluja lisäämään (jos et halua päätyä isona vessojen siivoajaksi, lue läksysi), niin ura on viitoitettu ilman sen kummempaa hässäkkää.

Jos asenteet puolestaan ovat herravihaisia ja katkeria ja "tällaisia me ollaan ja tällaisina pysytään" -tyyppisiä, lapsi saattaa kokea opinnoissa ja uralla etenemisen jopa jonkinlaisena petturuutena omaa perhettä kohtaan. Sisältyyhän menestymiseen ajatus, että ollaan hylkäämässä vanhempien yhteiskuntaluokka ja kiipeämässä vihattuun porvari- ja herraluokkaan. En tarkoita, että näin ajateltaisiin, mutta tällaisia tiedostamattomia piiloajatuksia saattaa olla alitajunnassa.

Nämä ovat "mutu"-ajatuksia. Asioita on tutkittu paljon, eikä minulla ole niihin mitään faktapohjaista lisättävää. Voin olla väärässäkin.

Ensiksi epäilet yhtä asennetta tässä tekijäksi ja sitten tarjoat tilalle toista. Kaikki asenteet tietysti vaikuttavat. Tarjoamasi asenteen kohdalla varsinkin mutta muutenkin jos vekara on konservatiivinen, vanhempien asenteilla on ehkä enemmän merkitystä kuin jos vekara on liberaali.

[Kopek]

Opiskelu ei ole Suomessa ilmaista ja sen vuoksi sen houkuttelevuus perustuu todennäköisesti myös kotiolojen vaurauteen.

Normaalit elämisen kulut kuten asuminen ja ruokailu ym. opiskeluvuosien aikana lasketaan monesti opiskelukuluiksi, mutta eiväthän ne sitä tarkkaan ottaen ole. Onhan ihmisen asuttuva ja syötävä ja pukeuduttava joka tapauksessa riippumatta siitä, mitä hän tekee.

Jos jatkaa kotona asumista niin kuin Italiassa monet nuoret miehet aina aikuisikään saakka, ja opiskelupaikka on lähellä, niin eivät "opiskelukustannukset" nyt niin hirveän korkeat ole. Lukukausimaksuja ei taida olla, ja oppikirjat saa enimmäkseen kirjastosta. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu taitaa olla ainoa pakollinen maksu.

Lainaus ylipistokoulutus.fi -sivulta:

"Opiskelu yliopistoissa ja korkeakouluissa Suomessa on maksutonta (lukuunottamatta ylioppilaskunnan jäsenmaksua)."

Elämisen kustannukset niin opiskellessa kuin muulloinkin riippuvat pitkälti kulutustottumuksista. Väitän käytännön esimerkkiin nojaten, että opiskelemaan pystyy ilman opintolainaa pelkkien tukien avulla ilman, että perhe kovin paljon tukee rahallisesti. Meidän juniorimme asui luteita kuhisevassa kaikkein halvimmassa pääasiassa maahanmuuttajien asuttamassa soluasuntorakennuksessa (minäkin kävin siellä yhden yön nukkumassa ja sain luteen puremia ja näin aamulla herätessäni yhden patjalla vilistämässä) ja kulutti niin vähän, että pystyi tekemään valmistuttuaan maailmanympärimatkan säästyneillä opintotukirahoilla. Säästöissä taisi olla mukana myös armeijan päivärahoja sekä opiskelupaikan järjestämän kesäharjoittelupaikan palkkaa.

Tietenkin opiskelu maksaa, jos kustannuksiksi lasketaan kaikki humputtelu, mihin opintolainansa käyttää ja mihin sitä tarvitsee. Mutta onko kyse oikeasti opiskelukuluista, siitä voidaan olla monta mieltä.

Tämä nyt meni vähän ohi aiheen.

Esitän lopuksi väitteen, että ylipistoista valmistuneet vasemmistolaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin yliopistoista valmistuneet oikeistolaiset. Millä perusteella olen päätynyt tällaiseen ajatukseen? Tai päädyin juuri nyt.

[-:)lauri]

^
Tilanne kai harvemmin on se, että yliopistoikäiset lapset asuisivat vanhempiensa luona. Suomalainen kulttuuri kun ei sellaista järjestelyä juuri ymmärrä.

[Xantippa]

^
Tilanne kai harvemmin on se, että yliopistoikäiset lapset asuisivat vanhempiensa luona. Suomalainen kulttuuri kun ei sellaista järjestelyä juuri ymmärrä.

Eikä maantiedekään tue. Useammilla paikkakunnilla ei ole yliopistoa, hyvä, jos opisto.

T: Xante

[Toope]

Jos ei suosita lahjakkaita oppilaita, vaan keskinkertaisuuksia, ei hyviä korkeakouluja synny.
Ymmärrän tuon ongelman. Kaikkien suosimisella saadaan keskinkertaisia tuloksia.
Lahjakkaiden tukemisella saataisiin huipputiedettä?
Suomi on saanut vasta 5 nobelia...? Pari niistäkin säälistä.
Olisiko ideaa panostaa huippulahjakkuuksiin?

[Kopek]

Helsingin Sanomat kertoo, että matematiikan taso suomalaisissa kouluissa on laskenut. Lehti mainitsee myös, että Helsingin Seudulla on suuria tasoeroja.

YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN matematiikan taidoissa on useiden kouluvuosien osaamiseroja, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta arviointiraportista.

Oppilaat ovat jakautuneet yhä selkeämmin kauemmas keskitasosta heikosti ja erittäin hyvin pärjäävien ryhmiin.

Yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaaminen on laskenut vajaan yhden kouluarvosanan verran vuodesta 1998, jolloin arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa.

Myös maahanmuutto mainitaan, mutta vain sivumennen:

Raportin tekijöiden mukaan aikuisten pitäisi rakentaa sellaista todellisuutta, jossa on normaalia, että tytöt valitsevat matematiikan omaksi oppiaineekseen, vaikka eivät siitä lopulta ammattia itselleen tekisikään. Erityisen tärkeää tämä olisi maahanmuuttaja­taustaisille tytöille.

Yle-uutiset kertoo suuremmasta tason laskusta ja kertoo hieman enemmän maahanmuuttajista:

Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua. Myös matikkahuippujen ja laskupäältään heikompien välinen tasoero kasvaa.

Tutkimuksesta tiedotusvälineille esitellyt Jari Metsämuuronen kertoo Yle-uutisten mukaan, että Lapin tulokset ovat keskimäärin muuta maata heikommat, mutta myös paikallisia eroja on.

Toinen, ja Metsämuurosen mukaan merkittävämpi alueellinen erkaneminen, on tapahtumassa pääkaupunkiseudun sisällä, jossa koulujen välillä on syntynyt merkittäviä eroja matematiikan osaamisen suhteen.  Metsämuurosen mukaan tilanne herättää epäilyjä vanhempien koulushoppailusta ja huolia kaupunginosien slummiutumisesta.

Maahanmuuttajien, eritysesti tyttöjen, muita heikompi taso mainitaan.

Erityinen huolenaihe pääkaupunkiseudulla ja muilla kaupunkiseuduilla on maahanmuuttajataustaisten tyttöjen matikanosaaminen. Siinä missä maahanmuuttajanuorten matematiikan osaaminen on ylipäätänsä heikompaa kuin suomalaisten, ovat S2-statuksen (suomi toisena kielenä) tytöt erityisen heikkoja matematiikassa.

Äidinkielenään suomea puhuvista nuorista 10 prosentilla matematiikan osaamisen taso on matala 300–350. S2-tytöistä sama matala osaamisen taso on 22,5 prosentilla.

– Saamme todennäköisesti ensi keväänä lisää tietoja siitä, mitkä syyt ovat tämän taustalla. Olivat ne sitten sosiaalisia tai kulttuurisia tai kielen osaamiseen liittyviä, tähän on puututtava, Metsämuuronen sanoo.

Syy ei tule koskaan selviämään.

Etsin Soininvaaran blogia, jossa hän esittää ratkaisun ongelmaan eli pääosin valkoihoisista ihmisistä koostuvan Suomen väestön korvaamisen "sekarotuisilla" ihmisillä, minkä jälkeen täällä asuisi nykyistä terveempi ja kyvykkäämpi väestö. Eivätköhän matematiikan ongelmatkin silloin olisi ratkaistu.

Soininvaaran blogia etsiessä haaviin tarttui vahingossa tällainen Iltalehden uutinen.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6263f5ee-0c2b-4fca-bd02-c759fb29683c

Unohtakaamme tuo ja katsokaamme, mitä Soininvaara on sanonut:

MAAILMAN tulevaisuus on "sekarotuinen", jolloin se on myös terveempi ja pystyvämpi. Parinsadan vuoden kuluttua emme katsele toisiamme eri "rotujen" edustajina. Koko käsite joutaa romukoppaan.

Tulevaisuus on siis loistava. Kun Suomi muuttuu ei-valkoihoisten asuttamaksi maaksi, matematiikan taso nousee. Uusia entistä terveempiä ja kyvykkäämpiä "nokiainsinöörejä" valmistuu enemmän kuin heitä tarvitaan, ja Suomesta tulee tieteiden, teknologian ja korkean koulutuksen johtava maa maailmassa. Voisiko väestönsekoittumiskehitystä nopeuttaa ja avata suoran lentoyhteyden Kongosta Helsinkiin. Nythän ideaa "mustavalkoisista" perheistä jo mainostetaan* raivokkaasti, mutta se ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös "etnisen" maahanmuuton lisäämistä.

https://yle.fi/uutiset/3-12220417

*(mainos)
*(mainos)
*(mainos)

[Toope]

1) Maahanmuuttajien taso laskee suomalaisten oppimista.
2) maahanmuuttajuus laskee myös suomalaisten oppimistasoa, koska tasoitamme.
3) Opettajakunta sosialisoi tuloksia. Heikoimmille hyödytetään arvosanoja, parhaimpia ei palkita
4) Lopputulos on heikompi tulos PISA-testeissä.

Tere Sammallahti (kokoomus):
https://www.facebook.com/SammallahtiTere/posts/312104917586680

[Kopek]

On käsittämätöntä, kuinka niin fiksu ihminen kuin sinä Kopek olet niin äärettömän typerä joissain asioissa, ja tunget jokaiseen keskusteluun inhaa rasistista propagandaasi.

Kerroin vain ajatuksista, joita mielessäni heräsi. En pidä kertomista propagandana, koska en pyri muuttamaan kenenkään käsityksiä enkä oleta, että kenenkään käsitykset muuttuisivat.

Kertsi esittää uskonnonvastaisia mielipiteitään vähintään yhtä aktiivisesti kuin minä esitän mielipiteitä, joita hän pitää rasistisina, joten emmekö ole tasoissa.

Rasistisina pidetyt mielipiteeni ovat olleet ajattelun valtavirtaa aina 1960-luvulle asti. Jopa koulukirjoissa esitettiin ihmisrodut ja selostettiin roduille tyypillisiä luonteenpiirteitä. Ja aivan näihin päiviin asti on puhuttu kansanluonteesta. Tiedemiehet taitavat vieläkin etsiä geenejä, jotka altistavat suomalaiset juomaan alkoholia humalahakuisesti. Jonkinlainen "rähinägeeni" on kai löydettykin.

Jos käyttäytymistä ohjaavat tekijät eivät millään tavalla periydy geneettisesti, humalaväkivaltaan liittyviä geenejäkään ei voi olla olemassa, ei myöskään psykopatiaan tai muihin luonteenpiirteisiin liittyviä.

Se, että korealaisten ja japanilaisten ja taiwanilaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on kymmeniä pisteitä korkeampi kuin joillakin muilla alueilla asuvien ihmisten, ei selity niin yksinkertaisilla tekijöillä kuin mitä kertsi esittää.

Korea oli 1950-luvun alussa yksi maailman köyhimpiä maita, joka oli kokenut pitkän japanilaismiehityksen ja kansalaisten orjuuttamisen ja sarjan repiviä sotia. Tällainen tausta huomioon ottaen korealaisten älykkyysosamäärän ei pitäisi olla sen korkeampi kuin mikä on minkä tahansa köyhän kehitysmaan asukkaiden älykkyysosamäärä. Korean kuuluisi olla takapajuinen köyhä maa. Kuitenkin Etelä-Korea on maailman johtavia korkean teknologian maita. Pohjois-Korean kansalaiset ovat kärsineet aliravitsemuksesta ja nälästä, mutta myös sen asukkaiden älykkyysosamäärä on riittänyt ydinaseiden ja ohjusten rakentamiseen. Arabimaihin kuuluva Irak yritti kehittää ydinasetta Saddam Husseinin aikana öljyrahojensa avulla, mutta hanke jäi alkutekijöihinsä. Israelillakin oli osuutensa tässä, mutta Pohjois-Korea tuskin olisi yhtä helposti lannistunut.

Jos köyhyys ja nälänhätä vaikuttavat älykkyystasoon sukupolvien ajan, entisten pohjoiskorealaisten pitäisi olla eteläkorealaisia tyhmempiä vielä pitkään senkin jälkeen, kun maat ovat yhdistyneet, jos tällainen joskus tapahtuu. Veikkaanpa, että mahdollinen ero häviäisi nopeasti.

En yritä kiistää kertsin mainitsemia asioita kuten orjuuden ja köyhyyden ylisukupolvista merkitystä. En kiistä sitäkään, etteikö huono-osaisuus ja alhainen koulutustaso periytyisi ilman, että siihen olisi geneettisiä syitä. Huonosti toimeen tulevissa alhaisen koulutustason ihmisissä on hyvin fiksuja yksilöitä. Näille ihmisille on vain annettu huonot kortit käteen. Joku niilläkin pystyy pelaamaan ja menestymään, mutta se on vaikeampaa kuin niillä, jotka ovat saaneet voittajan kortit jo synnytyssalissa. Elämä ei ole reilua, mutta tällä asialle ei ole paljoa tehtävissä.

Älykkyys ei ole ainoa asia, joka ratkaisee, menestyykö ihminen vai ei. Kaikella, mikä liittyy ihmisen henkiseen puoleen, on merkitystä. Eikä fysiikkaakaan pidä unohtaa.

Uskon, että perimällä on merkitystä siinä, millaisia eri kansanryhmien edustajat keskimäärin ovat. Korostan sanaa keskimäärin. Yksilöeroja tietenkin on suuntaa jos toiseenkin. 

Jos tiettyyn kansanryhmään kuluvia nuoria kiinnostaa katujengien mukaan lähteminen enemmän kuin koulunkäynti, niin tottahan tällainen näkyy oppimistuloksissa. Jos tiettyyn kansanryhmään kuuluvia tyttöjä kiinnostaa seksielämän aloittaminen nuorempana kuin muihin kansanryhmiin kuuluvia tyttöjä, tämäkin voi näkyä välillisesti kouluarvosanoissa. Jos tiettyyn kansanryhmään kuuluvia miehiä kiinnostavat muut naiset kuin oma vaimo ja omat lapset siinä määrin, että perhe hajoaa, tämäkin voi näkyä lasten kouluarvosanoissa. Raskasta työtä tekevä yksinhuoltajaäiti ei jaksa valvoa lastensa koulunkäyntiä.

Syitä sille, miksi johonkin kansanryhmään kuuluvat ihmiset menestyvät keskimäärin muita huonommin koulussa ja työelämässä, voi olla useita. Älykkyystaso on vain yksi tekijä monen muun ohella. Yksinhuoltajuus, perheen köyhyys, vanhempien alhainen koulutustaso, epäedullinen ympäristö ja monet muut seikat vaikuttavat myös. Ja näiden asioiden taustalla voi olla perinnöllisiä taipumuksia.

Uskon, ja tätä ajatusta todennäköisesti pidetään rasistisena, että perimällä on merkitystä monen eri asian kautta.

Voidaanko puhua kansanluonteesta ja niiden eroista. Onko jonkin kansan luonne otollisempi menestymisen kannalta kuin jonkun toisen kansan. Sikäli, kun älykkyystasoa voi kohottaa, voiko kansanluonne olla tässäkin asiassa avuksi - tai haitaksi.

Suomalainen "sisu" on saattanut parantaa täällä asuvien suorituskykyä, kun aivan pienestä vastoinkäymisestä ei ole annettu periksi. Aasialaisten tyyneys ja filosofisuus on voinut olla heille eduksi. Päämääriin on edetty hitaasti, eikä energiaa ole tuhlattu pikavoittojen tavoitteluun. Pitkäjännitteisyys on tuottanut satoa mm. Kiinassa.

Etsin Helsingin Sanomien aikakoneesta, mitä 1960-luvulla on kirjoitettu roduista ja rasismista. Löytyi tieto radio-ohjelmasta vuodelta 1967. Siinä esitetään hämmästyttävän tarkasti samat perustelut, mitä nykyisinkin esitetään. Vaikka on kulunut 54 vuotta, viralliset rasismin vastaiset käsitykset ovat edelleen samat. Edelleenkin väitetään esimerkiksi, että yksilöiden väliset erot ovat kunkin rodun sisällä suuremmat kuin rotujen väliset keskimääräiset erot. Tarkoitetanko tällä sitä, että ihonvärien ero vaaleimpien ja tummimpien kantasuomalaisten välillä on suurempi kuin ero kantasuomalaisten ja kongolaisten välillä keskimäärin. Toisin sanoen, kun Helsingissä näkee mustaihoisen, paksuhuulisen ja kiharatukkaisen ihmisen, kyseessä voikin olla keskimääräistä tummempi kantasuomalainen Ilomantsista eikä afrikkalainen.

https://i.ibb.co/fx5J30p/Screenshot-2021-12-18-16-49-19.png

Itse ohjelmakin tuntuu löytyvän Yle Arkistosta.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/rotuennakkoluulot-ravisteltavina

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanluonne

Kertsi mainitsi USA:n alkuperäisväestön, joten lopuksi muutama sana heistä.

Helsingin Sanomissa esiteltiin tänään kohua herättänyt kirja "The Dawn of Everything", jossa historiaa kirjoitetaan uusiksi väittämällä mm. että 1700-luvun valistus tasa-arvon aatteineen onkin peräisin intiaaneilta. 

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Dawn_of_Everything

P.S. Jouduin lopettamaan edellisen kirjoitukseni kesken. Tarkoitukseni oli mainita Soininvaaran sekoittuneista super-ihmisistä hondurasilaiset, joiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on 62,16.

[a4]

Ylisukupolvisen huono-osaisuuden biologisoinnista, viime vuosituhannen ajattelun valtavirrasta käsin:

"(O)n jo vahvistettu, että jokainen yhteisö perustuu kolmeen alkuperäiseen luokkaan, joista kukin edustaa rodullista muunnosta: aatelisto on enemmän tai vähemmän hyvä heijastuma valloittajarodusta; porvaristo sekarodusta, joka on lähellä johtavaa rotua; ja yhteinen rahvas, joka elää orjuudessa tai ainakin hyvin alistetussa asemassa. Tämä jälkimmäinen kuuluu alempaan rotuun, joka syntyi etelässä sekoittumisesta neekereihin ja pohjoisessa sekoittumisesta suomalaisiin".
Esimerkkinä käy myös Gustave Le Bon, jonka mukaan "alempia rotuja" ei tarvinnut mennä tutkimaan Afrikkaan; riitti kun tarkkaili kotimaan työläisiä - tai käveli keittiöön havainnoimaan vaimoaan.
http://lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/soserot.html

Epätieteellisestä rasistisesta stereotypisoinnista:

Vaikka afrikkalaisissa on paljon hyviä kestävyysjuoksijoita, lihasten kestävyys ei ole geenien tasolla mitenkään yhteydessä ihon väriin, syy-seuraussuhdetta ei ole.
Palon mukaan ulkomuotoon vaikuttavien tekijöiden yhdistyminen henkisiin ominaisuuksiin olisi teoriassa mahdollista vain äärimmäisen pienessä ja eristyneessä populaatiossa.
Jukka Palo huomauttaa, että jokainen ihmisrotuja määrittelevä joutuu itse vetämään jakolinjat ryhmien väliin ja pitäviä biologisia perusteita niille tuskin löytyy.
Niinpä rotuajattelua on vaikea harjoittaa ilman rasismia.
"Jos oletat määrittelemäsi rodun yksilöiden esimerkiksi käyttäytyvän samankaltaisesti, olet kyllä rasisti."
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/olenko-sittenkin-rasisti-kuusi-kysymysta-rodusta/

Kummasti länsimaat ovat olleet viime vuosisatoina tuoreissa älykkyysmittauksissa hyvin pärjänneitä aasialaisia edellä kehityksessä.
Etelä-Korea on Japanin tavoin modernisoitunut sotien jälkeen länsimaiden tasolle. Pohjois-Korea on ostanut teknistä asetietoutta muun muassa Kiinasta, Pakistanista, Venäjältä ja Egyptistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Korean_joukkotuhoaseet

Käyttäytymistä ohjaavat ympäristötekijöiden lisäksi myös perinnölliset tekijät. Rodullistaminen ja biologisointi ovat asia erikseen.

[kertsi]

Ylisukupolvisen huono-osaisuuden biologisoinnista, viime vuosituhannen ajattelun valtavirrasta käsin:
http://lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/soserot.html

Valistusaika erosi jyrkästi sekä sitä edeltäneestä että sen jälkeisestä ajasta. Keskiajalla yksilöiden ja ihmisryhmien erot olivat olleet kiinteä ja luonnollinen osa jumalan säätämää maailmanjärjestystä ja elämänkulkua. Ihminen ei voinut eikä saanut kajota siihen. Valistusfilosofeille epätasa-arvo oli sosiaalinen ilmiö ja ongelma, joskin monet heistä pitivät esimerkiksi orjien ja isäntien eroa luonnollisena ja rodullisista tekijöistä johtuvana. 1800-luvulla ajatus sosiaalisten erojen luonnollisuudesta palasi, tosin uudessa muodossa. Se syntyi vastauksena eliitin ja kasvavan keskiluokan pelkoon sosiaalisista järistyksistä ja halusta hallita muutoksia, joita teollistuminen ja yhteiskunnan kehitys synnyttivät. Käsitystä ihmisten epätasa-arvoa suosivat luonnontieteiden eteneminen, kehitysoppi ja evolutionismi, joiden tulkittiin todistavan kehityksen ja edistyksen vääjäämättömyyttä. Rotuopit ja rasismi olivat yksi, ja eittämättä tärkein osa, sosiaalisten suhteiden biologisointia, luonnollistamista. Yhteiskunnallinen järjestelmä, työnjakosuhteet, koulutus, peritty asema ja varallisuus eivät osoittaneet yksilölle paikkaa yhteiskunnassa, vaan sen teki veren perintö. Tällainen ajatus oli mahtava väline vastustettaessa yhteiskunnallista radikalismia ja muutosvaatimuksia.

Kopekin rasistiset ajatukset tuntuisivat olevan heijastuksia 1800-luvulta (boldaukseni). Hänelle etuoikeutettuun asemaan syntyminen ilmeisesti on ollut jokin osoitus hänen "rodullisesta ylemmyydestään" tms., ja keino "oikeuttaa" epätasa-arvo. Tai ainakin niin tulkitsen hänen kirjoituksensa.

[Laika]

Käyttäytymistä ohjaavat ympäristötekijöiden lisäksi myös perinnölliset tekijät. Rodullistaminen ja biologisointi ovat asia erikseen.

Kun joskus aiemmin viitsin vielä lukea Kopekia, viittasin vastauksessani hindulaisten kastijärjestelmään. Pohjimmiltaan Kopekin ajatuksessa ei ollut mitään eroa siihen, eikä hän silloinkaan katsonut tarpeelliseksi vastata esitettyyn kritiikkiin lainkaan, vaikka osoitin hänen näkemyksensä olevan luonteeltaan uskonnollinen, ei tieteellinen.

Kastijärjestelmäkin perustuu ajatukseen, jonka mukaan ihmiset ovat syntyään sopivampia joko orjiksi tai herroiksi. Ihmisluokille kuuluu olemus, jonka kautta voidaan perustella vallitseva järjestys uskon vahvistamien luonnonlakien mukaiseksi.

Ja niin kuin on tunnettua, 'intuitioonsa' luottavien ihmisten näkemystä ei mikään tieto pääse horjuttamaan. Heille vallitseva olotila on itsessään todiste sen ehdottomasta olevaisuudesta.

[Kopek]

Kopekin rasistiset ajatukset tuntuisivat olevan heijastuksia 1800-luvulta (boldaukseni). Hänelle etuoikeutettuun asemaan syntyminen ilmeisesti on ollut jokin osoitus hänen "rodullisesta ylemmyydestään" tms., ja keino "oikeuttaa" epätasa-arvo. Tai ainakin niin tulkitsen hänen kirjoituksensa.

Jos kirjoittaisin, että kertsin tulkinta on väärä, se olisi vähättelyä. Pitäisi kai kirjoittaa, että kertsin tulkinta on totaalisen väärä tai naurettavalla tavalla väärä, tai mitä tähän nyt keksisi.

En ole ajatellut, että syntyminen johonkin yhteiskuntaluokkaan olisi osoitus yhtään mistään. Käsitykseni mukaan suomalaiset ovat keskimäärin yhtä älykkäitä ja yhtä lahjakkaita yhteiskuntaluokasta riippumatta. Niin sanotuissa alimmmissa yhteiskuntaluokissa on todella fiksuja ihmisiä ja vastaavasta ylimmissä luokissa on typeriä bimboja, jotka eivät omilla ansioilla pärjäisi missään.

Uskon myös, että vaikka luokka-asema jossakin määrin periytyy, sukujen väliset luokkaerot tasoittuvat vähitellen uusien sukupolvien myötä. Yläluokasta tiputaan alaspäin, ja alaluokasta noustaan ylöspäin. Perintöketjussa tarvitaan vain yksi mätämuna, ja herrahissi syöksyy rytisten pohjakerrokseen vieden koko lähisuvun mennessään. Itse olen esimerkki luokkaromahduksen kokeneesta yksilöstä. Synnyin "hopealusikka" suussa, mutta se tempaistiin pois ja tilalle iskettiin ruostunut rautakanki.

Ei kaikkia edes kiinnosta rahan perässä juokseminen. Joitakin kiinnostaa, ja jotkut näistä ihmisistä rikastuvat. Hyvällä tai huonolla tuurillakin on merkitystä. Lisäksi pitää olla rohkea. Minun kaltaiseni ihminen, jolla polvet lyövät loukkua pelosta jo R-kioskilla asioidessa, ei ole otollista ainesta liike-elämässä menestyjäksi.

Jos kertsi haluaa lukea kirjoituksia, joissa sivistynyttä ja älykästä yläluokkaa ihaillaan ja tyhmää rahvasta halveksitaan, suosittelen perehtymään Pentti Linkolan ajatuksiin.

Näin hän kuvailee vuoden 1918 sisällissotaa:

Kapinan syy on silti kaikille tuttu, sama kuin jokaisen punaisen vallankumouksen: raivokas kauna ja kateus taloudellisesti ja ennen kaikkea henkisesti ylempänä olevia kohtaan. Ja sen käytännöksi tuli räyhääminen, ryöstäminen ja murhaaminen. Sivistyneistölle puolenvalinta oli selviö. Olihan kysymyksessä myös kulttuurin ja barbarian yhteenotto.

http://ikihonka.blogspot.com/2013/09/mietteita-ja-muistoja-vanhasta.html