Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Älykkyys, geenit ja menestyminen

Aloittaja Edward, toukokuu 04, 2019, 16:32:02

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Hippi

Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 17:44:25
Itse olen saanut ulkoisilta puitteiltaan melko hyvät eväät menestymiseen, mutta silti minusta on tullut täydellinen luuseri ja epäonnistuja.

Menestymistä edistäviä tekijöitä ovat olleet varakas koti, koulutetut vanhemmat sekä koulunkäyntiin ja opintoihin kannustava ilmapiiri. .....

Tiheällä kammalla luettuna Kopekin ja minun taustasta taisi löytyä yksi ainoa yhteinen piirre, nimittäin, että isä ei ollet penaalin terävin kynä. Tosin omasta isästäni en osaa sanoa paljonko asiaan vaikutti taaperona sairastettu aivokalvontulehdus, johon hänen kaksoisveljensä kuolikin. Monilapsisessa perheessä suurin osa lapsista oli kyllä akateemisesti kouluttautuneita isääni ja yhtä toista poikaa lukuunottamatta. Suvun vauraus oli kadonnut taivaan tulliin kauan ennen syntymääni, joten se ei ole mitenkään haitannut elämääni.

Kumpikin vanhempani olivat kouluja käneet vain sen, mikä oli pakko. Tai nyt kun mietin, niin enpä edes tiedä minkä verran isäni kävi koulua. Noilla eväillä he olivat tavallisia duunareita ja tekivät ns. paskatöitä kaupungin leivissä, joten raha riitti elämiseen, mutta ei juuri muuhun. Se vähä, minkä saivat säästettyä katosi, kun isälle sattui ns. putki päälle.

Sain tuohon aikaan nähden lempeän kasvatuksen sydänvikani vuoksi. Lääkärin määräyksellä "minua ei saanut kovin järkyttää" ja sitähän käytin varmaan häpeilemättä hyväkseni. Tämän edun tosin oli vähällä menettää12 vuotiaana, kun sydän korjattiin, mutta pidin tiukasti kiinni saavutetusta edusta perheen prinsessana.

Koulun hoidin täysin oman pääni mukaan ja tehtyyn työmäärään nähden aika hyvin tuloksin, sillä pärjäsin paljolti hyvän muistini ansiosta. Tuohon aikaan riitti, että osasi sen mitä kirjaan oli kirjoitettu.

Jos olisin mies, niin varmaan voitaisiin sanoa, että menestymiseni salaisuus on ollut se, että määrätietoisesti olen pyrkinyt eteenpäin haluamalleni alalle, jonka olen tuntenut omakseni jo teini-iästä asti. Mutta koska olen nainen, niin varmaan minulla on vain käynyt helvetin hyvä tuuri.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 03, 2019, 20:01:00
Jos olisin mies, niin varmaan voitaisiin sanoa, että menestymiseni salaisuus on ollut se, että määrätietoisesti olen pyrkinyt eteenpäin haluamalleni alalle, jonka olen tuntenut omakseni jo teini-iästä asti. Mutta koska olen nainen, niin varmaan minulla on vain käynyt helvetin hyvä tuuri.

Ei noin, vaan olet luonnollisestikin saavuttanut haluamasi harrastamalla seksiä oikeiden ihmisten kanssa.  ;D
Noihan kateelliset asian useastikin ilmaisevat. Kopek osuu vuodatuksessaan oikeaan siinä, että asiat tyypillisesti ovat usean eri tekijän summia. Tai joskus tuloja - jos jokin tekijä täysin puuttuu, lopputulos voi olla nolla. Muuten en ota itseanalyyseihin kantaa.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Aasilaulu

Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 17:44:25
Kun tässä nyt on fiiliksistä ja päivän mietteistä kyse, niin pieni poukkoilu aiheessa tai aiheesta ei haitanne.

Sillain toi tuntuu huolellisesti mietityltä ja rehelliseltä analyysilta mutta...   aika tiukan moralisoivaan sävyyn tunnut puhuvat itsestäsi ja tarkastelevan itseäsi. En mä tätä nyt sano mitenkään yläpuolelta arvostellen, toivottavasti. Kunhan pisti silmään.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Geenit vaikuttavat tuloihin siten, että ne muovaavat ihmisten mieltymyksiä, terveyttä, älyllisiä kykyjä, persoonallisuuden piirteitä ja riskinottohalua.

Tutkimustuloksen perusteella suomalaiset olisivat siis oman onnensa seppiä ainakin siinä mielessä, että menestyksemme tai sen puute johtuu synnynnäisistä ominaisuuksistamme ja niistä seuraavista valinnoista.


Ja osan geenit ovat sellaisia, ettei heitä kiinnosta talous, tai talouteen liittyvät, etenkään jos ne eivät oikein sovi elämänjärjestelyyn. Osan geenit taas vie talouden äärelle. Millä tavoin tällainen toteutuu, on oma juttunsa, tosin geneettisen perustan voi ajatella tähänkin.

Geenit menevät aika paljon sen kanssa yhtä, millaiseksi geenien määräämä ihminen on taipuvainen rakentamaan ympäristönsä, ja miten hänen odotuksensa menee.

Suurin menestystekijä maailmassa on yhä enemmän menestyminen ihmisten rakennelmissa, ei suoraan vasten luontoa. Kun siis ympäristöt geenien mukaisuutta hakevia, niin ympäristö sopeuttaa pohjansa mukaiseen geenistöön.

Voisin summata, että taloustieteilijät ovat kuplautuneita eliöitä siinä missä muutkin, tosin nykyinen järjestelmä suosii heitä, ja ovat geeniensä mukaisesti liikkeellä.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - syyskuu 03, 2019, 16:28:27
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Kiinnostava ja aika yllättävä tutkimustulos. Voikohan tästä tehdä sen päätelmän, että Suomessa hyvinvointivaltio on kokonaan tasoittanut tuloeroihin vaikuttavat ympäristötekijät niin, että oikeastaan vain geeneillä on merkitystä?

On siinä sellainenkin vaihtoehto, että identtiset ja epäidenttiset kaksoset eivät jostain syystä ole otoksena edustava niin, että siitä voisi tällä tavalla yleistää. Jos vaikka identtisten kaksosten kohdalla on hyvin yleistä, että he tekevät elämässä samanlaisia valintoja koulutuksen, ammatinvalinnan yms. suhteen, kun taas epäidenttiset kaksoset ottavat enemmän etäisyyttä ja määrittelevät itseään toisiaan vastaan?

Jos tällainen efekti on olemassa, silloinhan itsessään identtisyydellä ja epäidenttisyydellä on ympäristötekijänomainen vaikutus, eikä se ole niin, että kummankin tyyppisten kaksosten tapauksessa ympäristö laajasti ymmärrettynä täysin verrannollinen ja loppu selittyy genetiikalla ja satunnaisvahtelulla.


Nerokas päätelmä.

Biologit tuntevat tämäntyylistä rakentelua, kun siis rakentumista. Löydös lähti teoriasta, ja havaintoja osattiin etsiä, ja niitä myös löytyi. Aika erikoista rakentumisen logiikkaa.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - syyskuu 03, 2019, 17:17:46

Miksi nimenomaan et tarkoita temperamenttia? Ja miksi temperamentti ei voisi olla se, joka selittää myös varsinaisten luonteenpiirteiden periytymistä?

Ne sun listaamat "ominaisuudet" on mun nähdäkseni käytökseen kohdistuvia arvioita. Ne voi tietysti tuntua selkeämmiltä kuin tällaiset hyvin abstraktit ja tarkoituksellisen neutraalit taipumkset, joista psykologiassa puhutaan. Jos jaksat, lukaise läpi vaikka tämä teksti:
Onko luonto oikeudenmukainen: Synnynnäinen temperamentti ja stressinsietokyky

Temperamentti on aika paljon muutakin, kuin pelkästään impulssitiivisuus. Määrittelemällä jonkun asia johtuvan vain temperamentista ei sillä taideta päästä asian suhteen kovinkaan pitkälle.

Oli temparametti millainen hyvänsä se ei estä tunneperäistä toimintaa, mutta toki toimintatavat voivat olla erinäköisiä.
Esim,,
Joku suuttuu ja temperamenttinsa vuksi purkautuu heti kiukkuisesti, toinen alkaa kantaa kaunaa miettien kostamista jne,,

Luonteenlaatu on siis paljon muutakin, kuin tuo immulssitiivinen reagointitapa.

Myös älyllisyys ja asioiden mietiskely voidaan liittää siihen.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

No onhan tämä minustakin aika hätkähdyttävä tutkimustulos. Tarkastelivatko nämä taloustutkijat siis kaksosten DNAta, vai millä perusteella he päättelivät jotakin näiden geeneistä?

Ja jos löysivät menestyjägeenin, siitä kuulisi maailma varmaan mielellään enemmänkin.

T: Xante

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - syyskuu 03, 2019, 23:19:28

En mä tätä nyt sano mitenkään yläpuolelta arvostellen, toivottavasti. Kunhan pisti silmään.

Yleensä "yläpuolelta arvostelevasti" voidaan katsoa monia asioita,, ja katsotaankin. Sen vuoksi ne silmään pistävätkin, "uskoisin" näin "rehellisesti"  omanakin ominaisuutena.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 04, 2019, 10:17:44
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

No onhan tämä minustakin aika hätkähdyttävä tutkimustulos. Tarkastelivatko nämä taloustutkijat siis kaksosten DNAta, vai millä perusteella he päättelivät jotakin näiden geeneistä?

Ja jos löysivät menestyjägeenin, siitä kuulisi maailma varmaan mielellään enemmänkin.

T: Xante

Tutkijat ovat olleet "taloustieteilijöitä" joten on ilmeisen hyvä syy olettaa heillä olevan sen tasoinen geeniperimän ymmärrys.

Xantippa

#24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 04, 2019, 10:13:10
Temperamentti on aika paljon muutakin, kuin pelkästään impulssitiivisuus. Määrittelemällä jonkun asia johtuvan vain temperamentista ei sillä taideta päästä asian suhteen kovinkaan pitkälle.

Oli temparametti millainen hyvänsä se ei estä tunneperäistä toimintaa, mutta toki toimintatavat voivat olla erinäköisiä.
Esim,,
Joku suuttuu ja temperamenttinsa vuksi purkautuu heti kiukkuisesti, toinen alkaa kantaa kaunaa miettien kostamista jne,,

Luonteenlaatu on siis paljon muutakin, kuin tuo immulssitiivinen reagointitapa.

Myös älyllisyys ja asioiden mietiskely voidaan liittää siihen.
Onkin aika vanhanaikaista liittää tempperamentti vain tunnereagointiin.

Itse käsitän asian toisin päin: ihmisen tempperamentista riippuu hänen luonteenlaatunsa.

T: Xante

Karikko

^
Puhehan oli, että se riippuu geeneistä.

Voihan sitä toki nostaa oman temperamenttinakin "jumalalliselle alustalle" Luonteenlaadun luojana.

kertsi

#26
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - syyskuu 02, 2019, 12:29:16
Itse en usko, että yhteiskuntien erot selittyvät geneettisillä eroilla.

Itse kukin voi uskoa tai olla uskomatta mihin haluaa. Tämän päivän Hesarista poimin seuraavan tekstinpätkän:

Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Geenit vaikuttavat tuloihin siten, että ne muovaavat ihmisten mieltymyksiä, terveyttä, älyllisiä kykyjä, persoonallisuuden piirteitä ja riskinottohalua.

Tutkimustuloksen perusteella suomalaiset olisivat siis oman onnensa seppiä ainakin siinä mielessä, että menestyksemme tai sen puute johtuu synnynnäisistä ominaisuuksistamme ja niistä seuraavista valinnoista.


Siitä vain todistamaan tilastoilla tai muulla tavoin, ettei näin ole.

En väitä, että perimä olisi ainoa asia, jolla on merkitystä yksilöiden ja yhteisöjen menestymisen kannalta. Totta kai on monia muitakin vaikuttavia tekijöitä. Pohjoiskorealaiset ja eteläkorealaiset esimerkiksi ovat samaa kansaa, mutta silti valtiot poikkeavat toisistaan. Vapaustusarmejat vapauttivat pohjoisosan 1950-luvun alussa, ja maahan pääsi syntymään sosialistinen paratiisi. Etelä sen sijaan jäi riutumaan kapitalismin ikeen alle. Ja eron näkee nyt.

Ideologiat, uskonnot, luonnonvoimat, naapurikansat, ympäristö ja jopa sattuma vaikuttavat paljon. Eivät pelkät geenit yksin ratkaise. Niiden merkitys tulee esille silloin, kun muut tekijät ovat samanlaiset.

https://yhteishyva.fi/artikkeli/suomalaiset-geenit-ovat-ainutlaatuisia/article-562197
Liittyikö tämä väitteeseesi esim. kiinalaisten luomista yhteiskunnista? Pitäiskö tämä ymmärtää, että mielestäsi kiinalaiset (se 1,4 miljardia tai jotain) ovat klooneja eli melkein kuin identtisiä kaksosia kaikki keskenään (kun näyttävätkin niin samanlaisilta, eiks jee?), että se selittää tuhansien vuosien historian aikana kiinalaisten eri puolilla Kiinaa ja muualla maailmaa luomien satojen tai tuhansien yhteiskuntien niin hämmästyttävän samankaltaisuuden (jota et ole vielä toteennäyttänyt), että voidaan puhua yhdestä kiinalaisesta yhteiskunnasta?

Ai niin, Kiinassa on myös erilaisia vähemmistöjäkin, kuten uiguurit, mongolit, kazakit, tiibetiläiset ja Hainanin saaren asukkaat ja ne muut noin 55 etnistä ryhmää Kiinassa. Lisänä vielä monet Kiinan ulkopuoliset ryhmätkin (Shanghai jne.).Ovatko kaikki nämä etniset ryhmätkin niin toistensa ja han-kiinalaisten kaltaisia geneettisesti, että voidaan heidänkin kohdallaan puhua klooneista?

Se, mitä tässä yritän sönköttä on, että kuinkahan paljon 1,4 miljardilla kiinalaisella on yhteistä geeniperimää, ja kuinkahan paljon ne kiinalaiset sadat tai tuhannet yhteiskunnat (historian kuluessa ja eri maantieteellisisllä paikoilla) sitten oikein muistuttavat toisiaan? Ja mitähän se sitten mielestäsi kertoo afrikkalaisten kaikipuolisesta kelvottumuudesta? Sehän oli se, mikä taisi olla perimmäinen tavoitteesi, mustamaalata afrikkalaisia.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Norma Bates

Mustamaalaus tarkoittaisi että vastoin parempaa tietoaan esittää kohteen halveksuttavassa muodossa. Uskon että Kopek ihan oikeasti uskoo että afrikkalaiset ovat syntyjään vähä-älyisempiä. Hän siis katsoo esittävänsä afrikkalaiset sellaisina kuin nämä ovat.

MrKAT

#28
Lainaus käyttäjältä: urogallus - syyskuu 03, 2019, 15:42:43
Sattuma on tärkeä yksilötasolla, mutta tarpeeksi suuria joukkoja tarkastellessa sen vaikutus katoaa.
Ei katoa. ½-2/3 syövistä on sattumaa, huonoa tuuria.

Tieteen puolellakin saatiin äskettäin tutkimustulos että jos tiede-rahoitus ei annettaisikaan onnistujille/"hyville" vaan arpomalla satunnaisesti niin uusia löytöjä ja keksintöjä tulisi aboutti samalla mitalla.
  Se on aika järkytys, että älyn huippu, tiede ja keksinnöt, on pääosiltaan hyvää tuuria eikä yksilöiden neroutta. ;D
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 05, 2019, 01:03:58
Lainaus käyttäjältä: urogallus - syyskuu 03, 2019, 15:42:43
Sattuma on tärkeä yksilötasolla, mutta tarpeeksi suuria joukkoja tarkastellessa sen vaikutus katoaa.
Ei katoa. ½-2/3 syövistä on sattumaa, huonoa tuuria.

Tieteen puolellakin saatiin äskettäin tutkimustulos että jos tiede-rahoitus ei annettaisikaan onnistujille/"hyville" vaan arpomalla satunnaisesti niin uusia löytöjä ja keksintöjä tulisi aboutti samalla mitalla.
  Se on aika järkytys, että älyn huippu, tiede ja keksinnöt, on pääosiltaan hyvää tuuria eikä yksilöiden neroutta. ;D

Voihan se olla järkytys, mutta pitää ottaa huomioon, että yhteiskunnan järjestelmän tärkein tehtävä on estää liian suuria uudistuksia/muutoksia tapahtumasta.

Tätä taustaa vasten voi ymmärtää miksi suuret keksinnöt ovat revoluutioita, ei evoluutioita. Ja miksi nomenklatuura on aina muutosta vastaan.  Ja miksi vallankumous syö lapsensa. Ja miksi lapset ovat usein vanhempiaan fiksumpia.

Keksintöjen historiaa tutkimalla voi havaita, että suurimmat keksinnöt ovat aina saaneet eniten vastustusta - vallassaolevilta.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS